Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 25.06.21 - klo:06:27
-
Kuuntelin Mtk:n cap esitystä. Marttilan pisteet nousi kun hän totesi peltojen ekopalvelujen olevan ihan oikeaa tuotantoa ja lisäsi jatkoon jotenkin näin, " rehuviljamarkkina olisi tukossa jos joka hehtaarilla pyrittäisiin kasvattamaan viljaa".
-
Mitähän mahtaa olla ne semmoiset ekopalvelut?
-
Kesannoimalla pelastetaan ties mitä luontoarvoja. Peltojen asema finanssisijoituksena sementoidaan.
-
Mitähän mahtaa olla ne semmoiset ekopalvelut?
Esim. pelto pölyttäjille, eikä suojavyöhykkeen tuki järvenrannalla mikään huono ole.
-
Kesannoimalla pelastetaan ties mitä luontoarvoja. Peltojen asema finanssisijoituksena sementoidaan.
Mikä onkin aivan oiken.
-
Mitähän mahtaa olla ne semmoiset ekopalvelut?
Esim. pelto pölyttäjille, eikä suojavyöhykkeen tuki järvenrannalla mikään huono ole.
Eli jos joku moittii että onpa siinä rikkaruohojen valtaama kesantopelto, niin voi ylpeästi vastata että eikun se on ekopalvelupelto.
;D
Yleensäkin voitaisiin luopua halventavasta hömppäheinänimityksestä, kun puhutaan erilaisista ympäristötukia saavista heinäpelloista, ja kutsua niitä mieluummin ekopalvelupelloiksi.
-
Mitähän mahtaa olla ne semmoiset ekopalvelut?
Esim. pelto pölyttäjille, eikä suojavyöhykkeen tuki järvenrannalla mikään huono ole.
Eli jos joku moittii että onpa siinä rikkaruohojen valtaama kesantopelto, niin voi ylpeästi vastata että eikun se on ekopalvelupelto.
;D
Yleensäkin voitaisiin luopua halventavasta hömppäheinänimityksestä, kun puhutaan erilaisista ympäristötukia saavista heinäpelloista, ja kutsua niitä mieluummin ekopalvelupelloiksi.
Kyllä. Ja Mtk on, aivan oikein ,kallistunut sille kannalle, että maailma on nyt siinä asennossa ettei määrän tuottaminen ole järkevää.
-
Mielenkiintoista nähdä, millaisia maakohtaisia sovellutuksia tulee. Nytkin on niin kovin erilaiset markkina-asemat samoilla tuotteilla.
-
Mitähän mahtaa olla ne semmoiset ekopalvelut?
Esim. pelto pölyttäjille, eikä suojavyöhykkeen tuki järvenrannalla mikään huono ole.
Eli jos joku moittii että onpa siinä rikkaruohojen valtaama kesantopelto, niin voi ylpeästi vastata että eikun se on ekopalvelupelto.
;D
Yleensäkin voitaisiin luopua halventavasta hömppäheinänimityksestä, kun puhutaan erilaisista ympäristötukia saavista heinäpelloista, ja kutsua niitä mieluummin ekopalvelupelloiksi.
Kyllä. Ja Mtk on, aivan oikein ,kallistunut sille kannalle, että maailma on nyt siinä asennossa ettei määrän tuottaminen ole järkevää.
Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.
-
Mitähän mahtaa olla ne semmoiset ekopalvelut?
Esim. pelto pölyttäjille, eikä suojavyöhykkeen tuki järvenrannalla mikään huono ole.
Eli jos joku moittii että onpa siinä rikkaruohojen valtaama kesantopelto, niin voi ylpeästi vastata että eikun se on ekopalvelupelto.
;D
Yleensäkin voitaisiin luopua halventavasta hömppäheinänimityksestä, kun puhutaan erilaisista ympäristötukia saavista heinäpelloista, ja kutsua niitä mieluummin ekopalvelupelloiksi.
Kyllä. Ja Mtk on, aivan oikein ,kallistunut sille kannalle, että maailma on nyt siinä asennossa ettei määrän tuottaminen ole järkevää.
Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.
Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.
-
#Kuuntelin Mtk:n cap esitystä
Missa tuo on kuultavissa?
-
Ei pidä MTK:nkaan vielä riemuita. On vanha sanonta: piru piilee yksityiskohdissa. Se voi vielä toteutuakin. Nykyisessä ympäristökorvausjärjestelmässähän niitä piruja oli muutamia, kuten suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien anteliaisuus aluksi, kunnes huomattiin ettei rahat riittäneetkään kaikille.
Kun taas rakennetaan hienoa, maailmaa syleilevää systeemiä, pidän varmana että jotain edellä mainittujen kaltaisia ansoja systeemiin tulee.
-
#Kuuntelin Mtk:n cap esitystä
Missa tuo on kuultavissa?
juuutuubessa. haku cap tai cap 23 sieltä se aukeaa.
-
Ei pidä MTK:nkaan vielä riemuita. On vanha sanonta: piru piilee yksityiskohdissa. Se voi vielä toteutuakin. Nykyisessä ympäristökorvausjärjestelmässähän niitä piruja oli muutamia, kuten suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien anteliaisuus aluksi, kunnes huomattiin ettei rahat riittäneetkään kaikille.
Kun taas rakennetaan hienoa, maailmaa syleilevää systeemiä, pidän varmana että jotain edellä mainittujen kaltaisia ansoja systeemiin tulee.
Toki tehotouttajat Lepän johdolla voivat hyvinkin peukaloida unionin hyvät aikeet tyhjiksi.
-
Vihreä ympäristöministeri ei ole tyytyväinen cap-uudistukseen. Ilmeisesti uudistus on siis varsin onnistunut.
-
Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.
Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.
yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.
Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.
Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset ;D ;D ;D ;D
-
Ennen valtio maksatti osaltaan ylituotannon markkinointimaksuilla , lannoiteverolla , pakkokesannoinnilla koordinoidusti. Nyt on kova hinku tuottaa kiloja , mitä enemmän tungetaan jo kylläisille markkinoille sitä enemmän hinta laskee. Tätä on vaikea tilatasolla hahmottaa. Suomessa riittäisi peltoa noin puolet nykymäärästä.
-
Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.
Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.
yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.
Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.
Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset ;D ;D ;D ;D
Kyllä Suomessa oikeat porvarit ovat vähemmistössä.
-
Ennen valtio maksatti osaltaan ylituotannon markkinointimaksuilla , lannoiteverolla , pakkokesannoinnilla koordinoidusti. Nyt on kova hinku tuottaa kiloja , mitä enemmän tungetaan jo kylläisille markkinoille sitä enemmän hinta laskee. Tätä on vaikea tilatasolla hahmottaa. Suomessa riittäisi peltoa noin puolet nykymäärästä.
onko ajatus niin, että vedetään puolivaloilla ja "keksitään" toiselle puolelle peltopinta-alaa joku tukiperuste, jolla 200 ha maatila elättää viljelijän, kun tuotanto tapahtuu vain 100 ha:n alalla? Muistuttaa Neuvostoliiton touhulta ja sitä se kieltämättä on EU-aikana ollutkin ;D
Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään. Tulevaisuudessa kaikki pinta-ala tarvitaan, kun bioenergialla korvataan fossiiliset polttoaineet. Näille maksettava tuki onkin sitten asia erikseen vai tarvitsevatko yleensä tukea lainkaan??
-
Huonoimmat pellot voitaisiin metsittää. 90-luvulla oli ihan hyvä metsitystuki, naapurillakin on vanhoilla peltotilkuillaan kasvamassa jo harvennettu kuusikko. Kannattaa elää ajassa, peltojen tarvitsemista maailman nälän torjuntaan on minun mielestä jo puhuttu 30 vuotta eli koko maanviljelijä olo aika, kehitys on ollut kokonaan toisenlainen.
-
^^Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään
Siitähän aikamoinen huuto nousisi, jos viranomaiset alkaisivat määrittelemään mitkä pellot on tukikelvottomia. Tietysti selviäkin tapauksia on, mutta sitten on laaja harmaa alue. Pelkkä huono hoito, esim. ei kalkituksia vuosikausiin ja ojitus huonossa kunnossa, ei mielestäni riitä tukikelvottomuuteen, koska hyväkin pelto menee huonoksi pelkällä huonolla hoidolla, eli hoitamattomuudella.
Eikä lohkon kokokaan riitä tukikelvottomuuteen. Pienikin lohko voi olla huippulaaatuinen ja tuottaa huippusatoja, mulla esim. on tälläinen n. 2 ha:n hankalan muotoinen lohko, jolla on sähköpylväitä ja kalliokumpare keskellä peltoa, mutta en edes hömppäheinälle ole sitä raaskinut laittaa, kun siitä tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Oikeastaan maan laadultaan se on paras peltolohkoni.
-
Homman voisi tehdä niin , että metsitetty pelto olisi tukinen piirissä esimerkiksi 10-15 vuotta. Metstysalalla voisi olla jonkinmoinen hoitovelvoite.
-
^^Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään
Siitähän aikamoinen huuto nousisi, jos viranomaiset alkaisivat määrittelemään mitkä pellot on tukikelvottomia. Tietysti selviäkin tapauksia on, mutta sitten on laaja harmaa alue. Pelkkä huono hoito, esim. ei kalkituksia vuosikausiin ja ojitus huonossa kunnossa, ei mielestäni riitä tukikelvottomuuteen, koska hyväkin pelto menee huonoksi pelkällä huonolla hoidolla, eli hoitamattomuudella.
Eikä lohkon kokokaan riitä tukikelvottomuuteen. Pienikin lohko voi olla huippulaaatuinen ja tuottaa huippusatoja, mulla esim. on tälläinen n. 2 ha:n hankalan muotoinen lohko, jolla on sähköpylväitä ja kalliokumpare keskellä peltoa, mutta en edes hömppäheinälle ole sitä raaskinut laittaa, kun siitä tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Oikeastaan maan laadultaan se on paras peltolohkoni.
Pelto-optimissa pisteytettiin lohkoja vähän tuohon tyylin. On nurinkurista maksaa yhteiskunnan tukea viljelyssä olevalle kaltevalle rantapellolle, jota vuosittain tulvavedet huuhtoo mereen ja samaan aikaan käyttää miljoonia vesiensuojeluun. Suojavyöhykekorvaus nousee >10 v ajalla korkeammaksi, kuin pellon hehtaarihinta, kannattaisiko 30-50m rantaviivasta viljelyoikeus lunastaa vapaaehtoisella kertakorvauksella eli poistetaan pysyvästi tukijärjestelmästä. Mulla 0.7ha pyöreän mallinen lohko, jonka keskellä kiinteistörekisterissä rasitteena talousvesikaivo, eipä tätä viitsi viljellä kun ei ole luomussa. Jokainen isäntä tietää hyvinkin lohkot, joiden viljely on hankalaa tai kannattamatonta, eiköhän nämäkin tiedot tukihistoriasta paljastuisi?
ProAgrian uusimaalainen veroneuvoja väitti, että kasvitilalla tulo jää 250€/ha/v eli peltotukien määrästä yli puolet menee muihin tilan kuluihin tai investointeihin. Metsän tuotto pyörii parhaimmillaan yli 150€/ha tasolla (mm verottajan sivuilta löytyy arviot). Jos maanomistaja päättäisi metsittää osan pellostaan, niin peltotukea voitaisiin maksaa vielä 5-10 v (+taimet) ja sitten kun metsitetty puupelto alkaisi tuottaa jo bioenergiaa niin tukitasoksi riittäisi tämä noin 100€/ha. Tulotaso ei tilalla heilahtaisi mihinkään, huonompia lohkoja metsitettäisiin ja jäljelle jäävien satotasot kasvaisivat, jopa tuotteista saatava hinta voisi olla parempi.
Tähän liittyy ongelmia. EU:n suhtautuminen, miten nämä puupellot saatasiin tukien piiriin? Vuokranantajat vuokratasolla +500€/ha menettäisivät eniten eli jäisivät metsitystarjousten ulkopuolelle ellei vuokrat merkittävästi laske? Miten alueelliset erot huomioitaisiin, kun se metsäkään ei jokapaikassa kasva samalla tavalla?
-
Mites sitten tilanne kun naapuri haluaa metsittää ja itse et? Tolla menolla olisi kohta paljon metsäpeltoja jolloin taas viljely vaikeutuisi ainakin varjostuksen kautta.. ::)
Suuri ongelma koko systeemissä on edelleen se että halukkaita on liian paljon. Tiellä ajellaan ristiin rastiin tilkkutäkkejä viljellen. Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti ja tehdä sellainen "uusjako" et se turha ajelu loppuu ja hommat nopeutuu..
Mut ei jatketaan samaan malliin toinen valittaa ettei pärjää vaik viljelee aukian parhaimpia peltoja ja suunnittelee metsittävänsä ne heti kun joku vaan maksaa siitä jotain ja toinen sitte keräilee rehut ties mistä mettäpelloilta..
-
Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti
Itse asiassa nykyinen tilakokorakenne aiheuttaa sen, että jo 45000:sta jätettäisiin 9000 suurimmasta päästä, on niistä jääneistä vähintään 1500 vielä alle 200 ha:n tiloja, pienin tilakoko tulee olemaan 175 ha. Eli ryöstettyjä hehtaareja olisi 97 ha / JÄÄVÄ tila. Ehkä jotenkin peilaat harhaiselle agraarisosialistiselle itsellesi sopivaa tilakokoluokkaa, missä täkäläisten kulakkien kurkut leikattaisiin. Jos katsomme kansaivälisesti tehomaataloudessa, ja vain maatalouden tehokkuuden nimissä, kaikki Suomen viljelijät pitäisi teloittaa, jotta globaaleille suurtiloille jäisi tämänkin maatalouden lilliputtimaan 2 miljoonan hehtaarin resurssi itsellensä hyödynnettäväksi.
-SS-
-
Mites sitten tilanne kun naapuri haluaa metsittää ja itse et? Tolla menolla olisi kohta paljon metsäpeltoja jolloin taas viljely vaikeutuisi ainakin varjostuksen kautta.. ::)
Suuri ongelma koko systeemissä on edelleen se että halukkaita on liian paljon. Tiellä ajellaan ristiin rastiin tilkkutäkkejä viljellen. Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti ja tehdä sellainen "uusjako" et se turha ajelu loppuu ja hommat nopeutuu..
Mut ei jatketaan samaan malliin toinen valittaa ettei pärjää vaik viljelee aukian parhaimpia peltoja ja suunnittelee metsittävänsä ne heti kun joku vaan maksaa siitä jotain ja toinen sitte keräilee rehut ties mistä mettäpelloilta..
mitäs meinasit ruveta tekemään, jos viljelijöiden määrä tiputetaan viidennekseen?
Tämä tilanne ei ratkea, eikä sitä pidä ratkaista väkipakolla ja puuttumalla jonkun omistus-, hallinta- tai tukioikeuksiin. Vapaehtoisilla sopimuksilla tai kaupoilla kuuluu ratkaista kenelle kuuluu ne aukean parhaat pellot ja kenelle jää ne metsitettävät metsänkainalot. Näitä tilusjärjestelyjä voidaan tehdä ja tukea mm helpottamalla kaupoista meneviä veroja ja maksuja. Mitään ei voi ilman suostumusta metsittää, toki suojeltavat ja metsitettävät kohteet ovat eriarvoisia, kuten nytkin maksetaan erisuuruisia tukia.
Jännäksi menee miten turvepeltojen osalta menetellään, varmaan ylireagoidaan ja panikoidaan ensin, sitten harmitellaan, kun tuli tehtyä hölmöyksiä. Nykyisestä tukijärjestelmästä ei voi muuta sanoa, kuin se että se on tehoton ja kallis, eikä saavuta oikein mitään sille asetettuja tavoitteita... samalla tielläkö jatketaan?? >:(
-
Globaalit suurtilat haluaa peltoja, joissa tyypillinen lohkon yhden sivun pituus on vähintään 2 km, eikä 200-300 metriä, niin kuin Suomessa.
Mutta asiaan. Suomessa tukien ansiosta viljanviljely on edelleen taloudellisesti hyvää hommaa. Sitä todistaa se, että hyvin palkkatöissä tienaavat, tai menestyvää yritystoimintaa pyörittävät ihmiset haluavat päätoimensa ohella edelleen myös viljellä.
-
Globaalit suurtilat haluaa peltoja, joissa tyypillinen lohkon yhden sivun pituus on vähintään 2 km, eikä 200-300 metriä, niin kuin Suomessa.
Mutta asiaan. Suomessa tukien ansiosta viljanviljely on edelleen taloudellisesti hyvää hommaa. Sitä todistaa se, että hyvin palkkatöissä tienaavat, tai menestyvää yritystoimintaa pyörittävät ihmiset haluavat päätoimensa ohella edelleen myös viljellä.
Sinäpä sen sanoit. Tai sitten homma on vain niin mukavaa, että halutaan harrastaa, tai sitten viljelystä haetaan lisätuloa heikkoon palkkatuloon. Vaihtoehtoja on monia ja varmaan aina tapauskohtainen juttu, mutta se on varmaa että tuo lisääntyy eläintilojen vähentyessä, sivutoimisuus meinaan.
mitäs meinasit ruveta tekemään, jos viljelijöiden määrä tiputetaan viidennekseen?
Tämä tilanne ei ratkea, eikä sitä pidä ratkaista väkipakolla ja puuttumalla jonkun omistus-, hallinta- tai tukioikeuksiin. Vapaehtoisilla sopimuksilla tai kaupoilla kuuluu ratkaista kenelle kuuluu ne aukean parhaat pellot ja kenelle jää ne metsitettävät metsänkainalot. Näitä tilusjärjestelyjä voidaan tehdä ja tukea mm helpottamalla kaupoista meneviä veroja ja maksuja. Mitään ei voi ilman suostumusta metsittää, toki suojeltavat ja metsitettävät kohteet ovat eriarvoisia, kuten nytkin maksetaan erisuuruisia tukia.
Jännäksi menee miten turvepeltojen osalta menetellään, varmaan ylireagoidaan ja panikoidaan ensin, sitten harmitellaan, kun tuli tehtyä hölmöyksiä. Nykyisestä tukijärjestelmästä ei voi muuta sanoa, kuin se että se on tehoton ja kallis, eikä saavuta oikein mitään sille asetettuja tavoitteita... samalla tielläkö jatketaan?? >:(
Enpä ole nyt kovinkaan tarkkaan miettinyt mitä sitä alkais tekemään. Mut kai tekevälle aina töitä löytyy..
Niin enpä asiaan ole ratkaisua sen tarkemmin miettinyt, ei jaksa vaivata päätä mokomalla asialla kun ei siihen itse kuitenkaan pysty vaikuttamaan. Vapaehtoisuuteenhan tuon tulisi perustua, mut saadaanko sillä riittävää vaikutusta jää sitten nähtäväksi. Voi olla, että itse en ole asiaa enää seuraamassa.
Mitä tuohon metsitykseen tulee niin ei sekään nyt niin yksioikoinen homma ole kuin annat ymmärtää. Vaikka eu:lta saataisiinkin hyväksyntä maksaa metsityksestä ja vielä x vuosia tuet päälle niin kuka määrittää ne pellot jotka on hyväksyttyjä tähän vai olisivatko kaikki pellot? Jos peltoja aletaan "pisteyttää" niin mun omistuksessa oleva pelto voisi näyttää mulle pisteytettynä että ehdottomasti metsälle ja jollekkin toiselle se taas näyttää, että on "paras" pelto. Kuka pisteytyksen tekee, ketä voi lahjoa? Ainut vaihtoehto on tällöin, että kaikki pellot tulisi saada metsitystuen piiriin jolloin homma leviää käsiin kuten yllä kuvasin, että kohta meillä on metsäpeltoja sitten ihan etelää myöden. Ai miksikö no siitä syystä, että rakkaus siihen omaan maahan on niin kova, että se laitetaan ennemmin metsälle kuin myydään ulkopuolelle jos siitä metsityksestä on saatavissa vielä mukavasti rahaa. Johtaa siihen et osto ja vuokrahintojen täytyisi nousta taas reilusti..
Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti
Itse asiassa nykyinen tilakokorakenne aiheuttaa sen, että jo 45000:sta jätettäisiin 9000 suurimmasta päästä, on niistä jääneistä vähintään 1500 vielä alle 200 ha:n tiloja, pienin tilakoko tulee olemaan 175 ha. Eli ryöstettyjä hehtaareja olisi 97 ha / JÄÄVÄ tila. Ehkä jotenkin peilaat harhaiselle agraarisosialistiselle itsellesi sopivaa tilakokoluokkaa, missä täkäläisten kulakkien kurkut leikattaisiin. Jos katsomme kansaivälisesti tehomaataloudessa, ja vain maatalouden tehokkuuden nimissä, kaikki Suomen viljelijät pitäisi teloittaa, jotta globaaleille suurtiloille jäisi tämänkin maatalouden lilliputtimaan 2 miljoonan hehtaarin resurssi itsellensä hyödynnettäväksi.
-SS-
Sä voit ajatella asian miten päin tahansa. Jos tuohon lähdettäisiin niin eiköhän silloin etsittäisi se oikea taso siihen peltomäärään? Peltomäärän pienentämistähän sä olet aina ajanut eiks nii?
-
monella tuntuu olevan sellainen toive uudesta tukijärjestelmästä, että se alkaisi järjestellä elinkeinon sisäisiä asioita joidenkin, esim päätoimisten viljeljöiden etujen mukaiseksi. Mentäisiin tukijärjestelmään, jossa sosioekonominen asema vaikuttaa tukiin ja osalle viljelijöistä ei muodostuisi lainkaan "oikeutta" saada tukia, koska esim palkkatyössä tienaavat hyvin tai ovat ennestään rikkaita. Näiltä sitten otettaisiin pellot pois tai tehtäisiin työ kannattamattomaksi. Koska kyseessä on elinkeinotuki, niin tämähän ei sovi tähän ollenkaan, tukioikeudet ja tuen määrät eivät voi vaihdella yrittäjän menestymisen mukaan. Voisi jopa ajatella päinvastoin, että paremmin pärjäävää kannattaisi tukea enemmän, koska todennäköisesti sille tilalle maksettu tukieuro takaisi paremman vasteen.
Vielä kerran. Tukijärjestelmän pitäisi olla kaikilta osin tavoitteellinen ja jonkun ulkopuolisen tekemällä vaikuttavuusarvioinnilla mitataan saavutettiinko tavoitteet. Esimerkiksi paljonko korkeampi tukitaso näkyy luomutuotteiden hinnassa tai kannustaako se tuottamaan isoja satoja? Tai kerääjäkasvien ja suojavyöhykkeiden vaikutus vesistöpäästöihin? Parantaako tuet viljelijöiden taloudellista asemaa vai valuuko tuki tuotantopanoskaupalle tai vuokriin? Tukiautomaatteja, esim neuvontapalvelut, pitäisi välttää... ilmainen palvelu ei ole koskaan ilmainen.
Muuten hallinnon tehtäväksi jäisi vain toimintaedellytysten luominen esim tilusjärjestelyjen kautta vähentää maantiellä tapahtuvaa viljelyä tai sirpaleisia omistuksia. Samoin voidaan osa tuista varata vapaaehtoisiin sopimuksiin, joilla näitä kriittisimpiä ongelmia (vesiensuojelu, metsitys, turvemaat yms) voidaan pysyvästi ratkoa. Cap on huono väline, kun sen säännöt on aika sementoidut, mutta kansallisilla tuilla....
-
Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.
Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.
yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.
Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.
Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset ;D ;D ;D ;D
Ammattinsa hyvin hoitavat Tuottajat ovat toista mieltä . Luomutuotantoa seurataan eikä siitä enää poskea soita kuin tyhmät .
Kadehtijoita ovat yksikertaiset ja älyllisesti köyhät
-
yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.
Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.
Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset ;D ;D ;D ;D
Ammattinsa hyvin hoitavat Tuottajat ovat toista mieltä . Luomutuotantoa seurataan eikä siitä enää poskea soita kuin tyhmät .
Kadehtijoita ovat yksikertaiset ja älyllisesti köyhät
hyvä kun otit tuon luomun esille, omasta kirjoituksesta se olikin jäänyt pois ;D ;D
Hehtaareille maksettava nykymallinen tuki ei hyödytä juuri muita kuin viljelijöitä, voisiko rahan käyttää tehokkaammin? Tavoite taitaa olla luomualan nostaminen 20% pinta-alasta, 400 000 ha saisi siis luomukorvausta. Myyntikasvivelvoite ilman sadonkorjuuvelvoitetta tai eläintilan pellot luomussa eläimet ei, näin saadaan juuri sitä mitä on tilattu :( Pinta-alahan on noussut ihan mukavasti, kaupan myyntiosuus luomusta pysynyt likimain ennallaan ja siitäkin vuosi vuodelta isompi osuus on tuontiluomua.
Loistava esimerkki tukijärjestelmästä, joka ei saavuta niitä ihan keskeisiä tavoitteita eli luomutuotteiden saatavuuden parantamista ja sitä kautta parempaa hintakilpailua mm sitä tuontia vastaan. Kyseessä on nykyisellään tulonsiirtoautomaatti, jossa verorahoilla ylläpidetään niidenkin viljelijöiden tulotaso, jotka eivät tuota mitään. Luulisi tämä eniten riepovan niitä luomuviljelijöitä, jotka oikeasti panostavat tuotantoon, niitähän on paljon, erityisesti vihannes-, marja- ja eläintiloja.
-
Sekä kemiallisessa että luomuviljelyssä pitäisi mennä siihen että olisi pienemmät tuet, vähemmän sääntelyä ja annettaisiin markkinoiden ohjata enemmän tuotantoa ja toimintoja. Nykyisellä sosialistisella tiellä ajaudutaan ennemmin tai myöhemmin umpikujaan, kun säääntelyä vaan lisätään ja poliitikot ja virkamiehet kabineteissaan määrittelevät eri asioita, esimerkiksi luomun tavoiteprosentteja. Tämä nykymeininki on tosiaan kuin Neuvostoliittolaisesta suunnitelmataloudesta, eli yhä enemmän poliitikot ja byrokraatit sekaantuvat maataloustuotannon yksityiskohtiin, pieniinkin, ja markkinaohjautuvuus on täysin sivuseikka. Lisäksi kaikenkarvaiset eri alojen lobbarit kuiskuttelevat poliitikkojen ja byrokraattien korviin että pitäisi tämä meidänkin asia huomioida, nämä lobbarit sotkee siis vielä lisää asioita tässä
maatalouspoliittisessa sopassa.
-
yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.
Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.
Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset ;D ;D ;D ;D
Ammattinsa hyvin hoitavat Tuottajat ovat toista mieltä . Luomutuotantoa seurataan eikä siitä enää poskea soita kuin tyhmät .
Kadehtijoita ovat yksikertaiset ja älyllisesti köyhät
hyvä kun otit tuon luomun esille, omasta kirjoituksesta se olikin jäänyt pois ;D ;D
Hehtaareille maksettava nykymallinen tuki ei hyödytä juuri muita kuin viljelijöitä, voisiko rahan käyttää tehokkaammin? Tavoite taitaa olla luomualan nostaminen 20% pinta-alasta, 400 000 ha saisi siis luomukorvausta. Myyntikasvivelvoite ilman sadonkorjuuvelvoitetta tai eläintilan pellot luomussa eläimet ei, näin saadaan juuri sitä mitä on tilattu :( Pinta-alahan on noussut ihan mukavasti, kaupan myyntiosuus luomusta pysynyt likimain ennallaan ja siitäkin vuosi vuodelta isompi osuus on tuontiluomua.
Loistava esimerkki tukijärjestelmästä, joka ei saavuta niitä ihan keskeisiä tavoitteita eli luomutuotteiden saatavuuden parantamista ja sitä kautta parempaa hintakilpailua mm sitä tuontia vastaan. Kyseessä on nykyisellään tulonsiirtoautomaatti, jossa verorahoilla ylläpidetään niidenkin viljelijöiden tulotaso, jotka eivät tuota mitään. Luulisi tämä eniten riepovan niitä luomuviljelijöitä, jotka oikeasti panostavat tuotantoon, niitähän on paljon, erityisesti vihannes-, marja- ja eläintiloja.
Eikös tuen pitäisikin hyödyntää viljelijöitä . Suurin osa tuista valuu muualle .
Maataloustukeen liittyy sellaisia kuten Vapot ja muut firmat joiden tukia ei pitäisi maksaa maatalouden tuki potista vaan aivan muualta .
-
Sekä kemiallisessa että luomuviljelyssä pitäisi mennä siihen että olisi pienemmät tuet, vähemmän sääntelyä ja annettaisiin markkinoiden ohjata enemmän tuotantoa ja toimintoja. Nykyisellä sosialistisella tiellä ajaudutaan ennemmin tai myöhemmin umpikujaan, kun säääntelyä vaan lisätään ja poliitikot ja virkamiehet kabineteissaan määrittelevät eri asioita, esimerkiksi luomun tavoiteprosentteja. Tämä nykymeininki on tosiaan kuin Neuvostoliittolaisesta suunnitelmataloudesta, eli yhä enemmän poliitikot ja byrokraatit sekaantuvat maataloustuotannon yksityiskohtiin, pieniinkin, ja markkinaohjautuvuus on täysin sivuseikka. Lisäksi kaikenkarvaiset eri alojen lobbarit kuiskuttelevat poliitikkojen ja byrokraattien korviin että pitäisi tämä meidänkin asia huomioida, nämä lobbarit sotkee siis vielä lisää asioita tässä
maatalouspoliittisessa sopassa.
Olet oikeassa . Luomussa pitäis olla ainakin korjuu velvoite . Valitettavasti löytyy paikkoja joissa ei edes yritetä satoa saada .
Nyt ei pitäis enempää siirtyä luomuun ettei markkinoilla ala olla liikaa tavaraa .
-
Luomuahan kaikki yrittää lisätä,ainakin ne jotka ovat vihreisiin päin kallellaan...ja byrokraatit,EU.Kauppalehdessä oli parin sivun juttu kaikesta tähän liittyvästä,toinen haastateltava oli Soilfoodin osakas,tais olla Juuso Joonas. Lobbausta yleisölle parhaimmillaan. Faktalaatikossa sivun reunassa oli useampi "fakta" maatalouden ilmastopäästöistä ym.
No,tietyn kuvan saa Cap uudistuksesta ja muusta.
-
Eikös tuen pitäisikin hyödyntää viljelijöitä . Suurin osa tuista valuu muualle .
Maataloustukeen liittyy sellaisia kuten Vapot ja muut firmat joiden tukia ei pitäisi maksaa maatalouden tuki potista vaan aivan muualta .
jos tuen ainoa tarkoitus on pitää viljelijä leivässä, niin siihen riittäisi monesti murto-osa nykyisestä tuesta. Joku osa tuesta on tarkoitettukin aluetueksi, viljelijän kautta tuetaan paikallisia urakoitsijoita, kauppaa ja muita yrityksiä? Maatalouden työllisten palkkoihin menee osa tukirahoista, on neuvontaa, hankkeita ja tutkimuksia, kaikki maksaa.
Kun tukitaso nousee tietyn kannustavuuden rajan yli, niin varsinainen viljely eli maataloustuotanto loppuu kokonaan, tyydytään siihen mitä saadaan tuista. Tulo tulee riskittä ja kuluja leikkaamalla takaa hyvän elannon. Luomussa ollaan niin lähellä tätä rajaa, että iso osa tiloista toimii juuri nän, osa tavanomaisistakin tyytyy maksimoimaan hömppätuet, mutta yleensä tarvitaan myös myyntituloja viljelystä. Vastaavasti palkansaaja "pääsee" ansiosidonnaiselle päivärahalle, joka on monen mielestä nykyisin houkutteleva. Tulot laskee hieman, vapaa-aika lisääntyy ja työssäkäynnin kulut poistuu, sekä tulee oikeus sosiaalisin perustein maksettaviin tulonsiirtoihin. Kova haloo on noussut ansiopäivärahan leikkaamisestakin, eikä meinaa millään onnistua :(
Mikä tässä nyt on sitten vikana? Kyseessä on elinkeinotuki, jossa merkittävin tavoite pitäisi olla se, että kohtuuhintaista ruokaa riittää kaikille, se tuotetaan paikallisesti ja huomioidaan huoltovarmuustekijät. Kaikki muut tekijät ovat alisteisia tälle ja toteutuvat jos systeemi tomii, myös viljelijöille jää reilusti yrittäjätuloa.
-
Mikä tässä nyt on sitten vikana? Kyseessä on elinkeinotuki, jossa merkittävin tavoite pitäisi olla se, että kohtuuhintaista ruokaa riittää kaikille, se tuotetaan paikallisesti ja huomioidaan huoltovarmuustekijät.
Joo valtiolle olisi halvempaa maksaa 50000 setelitukko jokaiselle 45000:sta viljelijästä. Sitten vaan taksia ajamaan. Ja valtion pitää olla maksamatta yhtään mitään muuta. Säästäisi jopa vielä miljardin kansallisia. Eikä maatalous ehkä kuitenkaan loppuisi, luomusuurtilojen tukikorjuun ammattilaiset menettäisivät eniten.
-SS-
-
Mikä tässä nyt on sitten vikana? Kyseessä on elinkeinotuki, jossa merkittävin tavoite pitäisi olla se, että kohtuuhintaista ruokaa riittää kaikille, se tuotetaan paikallisesti ja huomioidaan huoltovarmuustekijät.
Joo valtiolle olisi halvempaa maksaa 50000 setelitukko jokaiselle 45000:sta viljelijästä. Sitten vaan taksia ajamaan. Ja valtion pitää olla maksamatta yhtään mitään muuta. Säästäisi jopa vielä miljardin kansallisia. Eikä maatalous ehkä kuitenkaan loppuisi, luomusuurtilojen tukikorjuun ammattilaiset menettäisivät eniten.
-SS-
Entäs "tehosuurviljelijät " ? Taitaa osa puida taas jouluaattona
-
Joo valtiolle olisi halvempaa maksaa 50000 setelitukko jokaiselle 45000:sta viljelijästä. Sitten vaan taksia ajamaan. Ja valtion pitää olla maksamatta yhtään mitään muuta. Säästäisi jopa vielä miljardin kansallisia. Eikä maatalous ehkä kuitenkaan loppuisi, luomusuurtilojen tukikorjuun ammattilaiset menettäisivät eniten.
-SS-
Niin. Ja tässähän se on se perimmäinen syy sihenkin, että MTK ja sen alaosasto keskusta vastustavat perustuloa. Jos kerran perustulo takaisi kaikille minimitoimeentulon ja sen päälle saa sitten käydä töissä ja yrittää ja vaikka mitä, niin saattaisi liian moni alkaa kysyä että "Mihin vielä tarvitaan maataloustukea?" tai "Mihin tarvitaan tätä ja tuota aluetukea?" tai´jotain muuta yhtä kiusallista. Tukipuolue keskustan merkitys pienenisi oleellisesti.
-
Eu lle kyllä käy tukien irroittaminen tuotannosta. Täällä sitä sidonnaisuutta sitten vaaditaan pääasiassa viljelijöiden omasta tahdosta.
-
Eu lle kyllä käy tukien irroittaminen tuotannosta. Täällä sitä sidonnaisuutta sitten vaaditaan pääasiassa viljelijöiden omasta tahdosta.
Näinhän se on. Ja sitten ihmetellään EU-tukijärjestelmän monimutkaisuutta. Kun tosiasiassa monimutkaisuus tulee täysin kotimaisista päätöksistä kun valitun tavan järkevyydestä välittämättä pitää ehdottomasti saada rahaa jollekin tietylle kohderyhmälle.
EUn alkuperäinen ajatus on kaiketi ollut hinnanalennuskorvaus joka korvataan hehtaareille maksettavalla tasatuella. Tämä edelleen kelpaisi varmaan suurimmalle osalle. Mutta ei Suomelle. Täällä kun pitää ehdottomasti saada kotieläimille tukea ja ehdottomasti pitää aluepoliittisin perustein jakaa ylimääräistä tukea.
Tuo perustulohan olisi kyllä tasatukien tasatuki?
-
Tuota kotieläintukea olen ihmetellyt, vaikka eläimiä kasvatan itsekkin. Kerettiläinen mielipiteeni on että, miksi maksetaan tukea eläimille koska ne nauttivat jo valmiiksi subventoitua evästä. Miksi ihmeessä kotieläintuki on erilainen eri osissa maata? Se, jos mikä on tukea teollisuudelle.
-
Tuota kotieläintukea olen ihmetellyt, vaikka eläimiä kasvatan itsekkin. Kerettiläinen mielipiteeni on että, miksi maksetaan tukea eläimille koska ne nauttivat jo valmiiksi subventoitua evästä. Miksi ihmeessä kotieläintuki on erilainen eri osissa maata? Se, jos mikä on tukea teollisuudelle.
Kasvatatkohan kun tuollaista kirjoittelet? Meinaan että jokainen eläimiä pitävä kyllä ymmärtää sen tuen merkityksen(tarpeen) niiden pidossa. Siitä voidaa sitten keskustella, et onko oikein, että eläimet saavat tukensa hehtaareiden kautta. Mutta hankalaahan se on kun tuotantoa ei voida tukea kuin naudoilla niin maksaa sitten muille myös tuki tällä tavoin palkkioperusteisesti.
Mikäli eläimiltä otetaan tuet pois niin päästään kyllä hyvälle alulle vihreässä siirtymässä. Saattaapi tuotanto vähentyä aika radikaslisti. Kaikki jotka voivat niin lopettavat.
Eläintuet ovat teollisuuden tukemista ihan samalla lailla kuin peltojenkin tukeminen ei se siitä mitenkään eroa, muuten kuin niin et kasvinviljelijät ovat niitä kyllä lopettamassa..
-
Tuota kotieläintukea olen ihmetellyt, vaikka eläimiä kasvatan itsekkin. Kerettiläinen mielipiteeni on että, miksi maksetaan tukea eläimille koska ne nauttivat jo valmiiksi subventoitua evästä. Miksi ihmeessä kotieläintuki on erilainen eri osissa maata? Se, jos mikä on tukea teollisuudelle.
Kasvatatkohan kun tuollaista kirjoittelet? Meinaan että jokainen eläimiä pitävä kyllä ymmärtää sen tuen merkityksen(tarpeen) niiden pidossa. Siitä voidaa sitten keskustella, et onko oikein, että eläimet saavat tukensa hehtaareiden kautta. Mutta hankalaahan se on kun tuotantoa ei voida tukea kuin naudoilla niin maksaa sitten muille myös tuki tällä tavoin palkkioperusteisesti.
Mikäli eläimiltä otetaan tuet pois niin päästään kyllä hyvälle alulle vihreässä siirtymässä. Saattaapi tuotanto vähentyä aika radikaslisti. Kaikki jotka voivat niin lopettavat.
Eläintuet ovat teollisuuden tukemista ihan samalla lailla kuin peltojenkin tukeminen ei se siitä mitenkään eroa, muuten kuin niin et kasvinviljelijät ovat niitä kyllä lopettamassa..
Tämä onkin hauskaa,kotieläintukia ollaan lopettamassa,mutta hömppätuista pidetään tiukasti kiinni. Hömppätuethan menee suurimmaltaosalta kasvinviljelijöille ja on tukea ylituotantoon. Minkähänlainen poru jauholakeissa syntyisi,jos kotieläintiloille maksettaisiin tukea pirtissä kylenkääntämisestä?
-
Millä tavoin ekologisen pellon tuki millä tarjotaan yhteiskunnalle ekologisia palveluita, aiheuttaa ylituotantoa?
-
Tuota kotieläintukea olen ihmetellyt, vaikka eläimiä kasvatan itsekkin. Kerettiläinen mielipiteeni on että, miksi maksetaan tukea eläimille koska ne nauttivat jo valmiiksi subventoitua evästä. Miksi ihmeessä kotieläintuki on erilainen eri osissa maata? Se, jos mikä on tukea teollisuudelle.
Kasvatatkohan kun tuollaista kirjoittelet? Meinaan että jokainen eläimiä pitävä kyllä ymmärtää sen tuen merkityksen(tarpeen) niiden pidossa. Siitä voidaa sitten keskustella, et onko oikein, että eläimet saavat tukensa hehtaareiden kautta. Mutta hankalaahan se on kun tuotantoa ei voida tukea kuin naudoilla niin maksaa sitten muille myös tuki tällä tavoin palkkioperusteisesti.
Mikäli eläimiltä otetaan tuet pois niin päästään kyllä hyvälle alulle vihreässä siirtymässä. Saattaapi tuotanto vähentyä aika radikaslisti. Kaikki jotka voivat niin lopettavat.
Eläintuet ovat teollisuuden tukemista ihan samalla lailla kuin peltojenkin tukeminen ei se siitä mitenkään eroa, muuten kuin niin et kasvinviljelijät ovat niitä kyllä lopettamassa..
Olisiko siinä mitään pahaa jos eläimiä olisi vähemmän? Kyllä itselläni on tuotantoeläimiä mutta silti eläintukia ei voi kun ihmetellä. Jos eläin on seinien sisällä, niin se tuottaa suurinpiirtein ihan samanverran riippumatta siitä missä rakennus maantieteellisesti sijaitsee.
-
Kuules optimisti, nyt liikut niin kiusallisella alueella että erottavat sut vielä etujärjestöstänne.. Hys hys nyt.
Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen huonommin se eläin kasvaa, lypsää jne. Siellä on se hengitettävä ilma sellaista että vaatii esimerkiksi maidolle ihan vitu sti isommat tuet kuin täällä etelässä... 😂
-
Tämä onkin hauskaa,kotieläintukia ollaan lopettamassa,mutta hömppätuista pidetään tiukasti kiinni. Hömppätuethan menee suurimmaltaosalta kasvinviljelijöille ja on tukea ylituotantoon. Minkähänlainen poru jauholakeissa syntyisi,jos kotieläintiloille maksettaisiin tukea pirtissä kylenkääntämisestä?
Tuo väite ei kestä lähempää tarkastelua. "Hömppäheinä"tuet ovat nykyään jo pääasiassa luomutukia, lisäksi luonnonhoito- ja suojavyöhykenurmet ovat eläintiloilla sallitusti hyödynnettävää rehupuskuria, eivät ole samalla tavalla hyödynnettävissä kasvinviljelytiloilla. Miljoonan hehtaarin nurmialasta vain 223 000 eli 1/5 (!) on luonnonhoito- ja kesantonurmilla, joita et niitäkään voi osoittaa yksinomaan kasvinviljelytilojen toiminnaksi. Lisäksi 23000 ha:n EFA-pakkokesanto täällä etelässä ei ole pyydetty pakko, vaan ainakin itsellä edellytti maa-alan markkinahintaista lisähankintaa, jotta vilja- ja erikoiskasviala ei kutistuisi. Myöskään puhdasvalkuaiskasviviljely ei ollut EFA-alaan kunnollinen ratkaisu, koska esimerkiksi palkoherneviljely kasvoi muillakin räjähdysmäisesti. Pienillä rehuherne-erillä ei ollut vilja-alueen keskellä halukasta välittäjätoimijaa. Lähinnä eläinyksikön vieressä nähtävästi herneillä , pavuilla ja muilla on edes jonkinlainen menekki. Mikä myös selittää sen, että EFA ei ole ollut yhtään mikään ongelma eläintiloille.
Väitteen esittäjän pitää todistaa, että
a) eläintilan ei ole sallittua pitää "hömppäheinä"peltoa. Mihin säännökseen pohjautuisi ?
b) eläintilan ei kannata merkitä hömppäheiniä - ja miksi.
Tämä on se vaikea asia: Jos se hömppä on kasvinviljelijälle muka niin
kannattavaa, olisikohan eläintilalla peltotukipolitiikka kannattavammalla
tasolla sitten ?
Ylituotannon osalta, normi viljanviljelyssä ei ole ollut ylituotantoa tai vientikustannuksia vuosikymmeniin, koska tuotantotukea ei ole, ja toimitaan maailmanmarkkinahinnoilla, ja jos onkin erityistä tuotantoon sidottua tukea, kuten valkuaiskasveilla ja rukiilla, ne jakautuvat viljelyalalle yhdestä vakiosummasta, eli tuotannon lisääntyminen ei lisää valtion tai EU:n maksamia tukia.
-SS-
-
#Kuuntelin Mtk:n cap esitystä
Missa tuo on kuultavissa?
Ehdotus on julkisessa tarkastelussa
Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi vuosille 2023-2027 ja suunnitelman ympäristöselostus - lausuntopyyntö (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dbf260c4-ab07-4506-a240-7e881ef41358&proposalLanguage=da4408c3-39e4%204f5a-84db-84481bafc744)
Myös kannattaa katsoa ainoastaan muutaman itsepintaisen aktiivisen kellokkaan lobbaamaa maatalouden ilmastotiekarttaa.
Maatalouden ilmastotiekartta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Suomen maataloudessa /Luke-MTK-SLC (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dbf260c4-ab07-4506-a240-7e881ef41358&proposalLanguage=da4408c3-39e4%204f5a-84db-84481bafc744)
Kerääjäkasvit taas mukana, mitenkähän paljon niihin taas varataan rahaa, kummasti loppui leikkiminen kuin seinään, kun ei voinut laittaa kokotilan alalle enää.
-SS-