https://www.koneviesti.fi/huolto-tyokalut/artikkeli-1.133751
Lukekaa nyt tuo linkki kunnolla ja ymmärryksellä .
Sinänsä hassu artikkeli että siinä ei mainita siitä että kylmissä olosuhteissa ei ole pakko käyttää sitä 46-luokan öljyä. 32:kin tuo jo vähän parannusta, ja tosiaan on olemassa öljyjä joiden viskositeetti ei muutu niin jyrkästi kuin noissa perinteisissä.
Jaksottain käyvissä ja kylmänä pysyvissä systeemeissä käytetään 15 tai 22 -luokan öljyjä talvikäytössä.
Näiden 'lirujen' kanssa kannattaa olla varovainen jos systeemi toisinaan käy myös kuumana.
Ero kuuman ja kylmän pään välillä voi olla 110 C (-25 <-> 85) ja silloin pitää erityisen talviöljyn suhteen olla varovainen tuolla kuumassa päässä. Pieni systeemi tuskin lämpenee käytössä kriittisen kuumaksi muulloin kuin kesähelteillä. Jos se kuumenee talvellakin niin sitten on suunnittelussa tai käytössä jotain vikaa. Isot systeemit ovat asia erikseen, kun ajetaan esim hydraulimoottoreille koko ajan joku 200 kW niin öljy lämpenee varmasti siihen lämpöön minkä lauhdutin ja termostaatti sille määräävät.
VG-luokka sinänsä ei kerro öljyn moniasteisuudesta mitään, 46 olisi ihan ok talvellakin jos sen viskositeetti olisi saman 46 cSt myös pakkasella. Mutta kun ei ole.. luku on määritelty +40 C lämpötilassa eikä muuta. Viskositeetin lämpötilariippuvuutta kannattaa selvittää valmistajan tiedoista (viskositeetti-indeksi). On siis olemassa 46-öljyä ja sitten on olemassa 46-öljyä. Toinen jäheentyy kylmässä paljon enemmän kuin toinen, mutta tätä ei näe kuin valmistajan talukoista.
Voi arvata mitä öljyä tarjouksessa halvimmalla myydään. Paremmissa on usein nimen perässä Nordic tai Arctic tms.
VI tulisi olla mahdollisimman suuri jotta öljyn ominaisuudet eivät riipu paljoa lämpötilasta.
Joskus esteenä paremman öljyn käyttöön on lähinnä hinta jos sitä öljyä on koneessa joitakin satoja litroja.
Pienissä kylmänä käyvissä systeemeissä on käytetty mys ATF:ää eli automaattilaatikkoöljyä. Kallista mutta on norjaa kylmänäkin. Mm. ohjaustehostimissa sitä tapaa.
