• Tavallinen aihe

Aihe Viljan suorakylvö nurmeen?  (Luettu 2593 kertaa)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4954
Viljan suorakylvö nurmeen?
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?

seegeri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 779
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kynnä vaa, alkaa menemään ihan pelleilyksi.

Pellonpää

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Tee testi, jätä osa kyntämättä niin syksyllähän sen tietää

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2424
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Näkyyhän tuo onnistuvan. Heinä pitää saada tapettua perusteellisesti,muuten ei kasva muuta kuin heinää. Asiasta en muuta tiedä.

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 628
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Täsä uusimmassa KM:ssä se yks vakituisesti lehteen kirjoittava luomuviljelijä kovasti kehui kyntöä. Ja kyllähän se luomussa on paras rikantorjuntakeino. Ja kannattaako jonkun hiilen takia siitä luopua luomussa, kun ei kuitenkaan tarvi joka vuosi kyntää samaa lohkoa. Eiköhän tota kynnön aiheuttama hiilikatoa liioitella rankasti, tuhansia vuosia on peltoja kynnetty, ei oo perusteita luopua siitä. Pysyy rikat ja taudit kurissa ilman myrkkyjä kynnön avulla.
Tätä mieltä oon, vaikka itse suorakylvänkin ison osan pelloistani.

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1696
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Olisi aika hieno juttu, jos joku tosissaan tutkisi tätä väitettyä hiilikatoa. Heinän jälkeen voisi tutkia koepaloja ruokamultakerroksesta. Maan pinnalla oleva kasvijäte pitäisi parturoida koeruuduista pois ja punnita kuivana. Sitten pitäisi saada mitattua hiilipitoisuus kasvijätteestä. Sen jälkeen täytyisi kertoimella arvioida, kuinka paljon siitä hiilestä jää pysyvään muotoon. Se määrä on jokatapauksessa pieni.

Sitten jos koeruudut polttaa "humps" menetelmällä niin, että tuli menee yli ja kasvijäte hiiltyy. Tämä hiili kun säilyy tosi kauan, niin voisi mitata sitten sen hiilipitoisuuden. Sen jälkeen voisi arvioida, kuinka paljon hiiltä maahan siirtyy vuosittain kynnöllä, suorakylvöllä ja polttamalla. Joku pidempi periodi näillä menetelmillä olisi hyvä, mutta polton jälkeen pelkistynyt hiili lisää maassa olevaa reaktiopintaa ja tasaa kosteusoloja. Joten sen tuoma mahdollinen kasvun paraneminen muodostaa epätarkkuuden suhteessa muihin ruutuihin.

Onkohan tällaista kukaan edes tutkinut? Kun nämä nykyiset hiilihömpötykset tuntuvat enemmän olevan mutu-teoriaa.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

andypoge

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 441
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?

Kyllä onnistuu ainakin VM SK:lla, mutta heinän lopetus vaatii tarkkuutta. Alasniitto tai murskaus syksyllä ja glyfosaatti syksyllä tai keväällä. Keväällä ruiskutuksen ajoituksen kanssa ei kannata hätäillä - liian aikaisin ruiskutettuna teho jää vajaaksi. Kylvösyvyyden säädössä kannattaa olla tarkkana. Paakut helposti nostavat vannaspyörää ylös, jolloin kylvö voi jäädä liian pintaan.

Peukalo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 703
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Keväällä kylvin heinikkoon, VM sk 300, syksyllä lopetettua. Ihan hyvin kasvoi qvarna, vannaspainoa vaan tarpeeksi ettei pompi.

Syysvehnää kylvin lopetettuun nurmeen, elokuun alussa glyfotettu. Ohransänkeen vedin myös syysvehnää. Glyfot ajoin klo 10 aikaa syyskuisena aamuna, 16 aikaa aloin kylvää. Tasainen viherrys. Jäi ruiskuhauki, juola vihertää siinä  ;D

Viimeksi muokattu: 10.01.21 - klo:20:30 kirjoittanut Peukalo

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8481
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Toivoton urakka Petrille pelastaa maailma.  Corona hiljensi maailman, mutta hiilidioksidi jatkaa lisääntymistä.  ;D
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 569
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kyllä se vähän niin on,että pelloilla tuotetaan ruokaa. Vähentäköön muu yhteiskunta hiilipäästöjään,
sitä ei oikein ole edes vaihtoehtona tarjottu. Sitten tietysti jos hiilensidonnasta erikseen maksetaan. . .

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1414
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?

Kyllä se onnistuu. Tuossa edellä jo asia todettiinkin. Huolellinen glyfosaattiruiskutus  syksyllä tai keväällä. Kasvustoa pitää olla kohtalaisesti, jotta glyfo toimii. Vanha ikinurmi tuottaa kevätruiskutukseen yhdistettynä ongelman, kun kylvökone nostaa nurmimattoa ylös ja heittää viljan siemenet sen alle. Meillä kuitenkin normaalit 4 v. rehunurmet lopetettiin noin kemiallisina vuosina. Ihan onnistuneesti.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1414
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Olisi aika hieno juttu, jos joku tosissaan tutkisi tätä väitettyä hiilikatoa. Heinän jälkeen voisi tutkia koepaloja ruokamultakerroksesta. Maan pinnalla oleva kasvijäte pitäisi parturoida koeruuduista pois ja punnita kuivana. Sitten pitäisi saada mitattua hiilipitoisuus kasvijätteestä. Sen jälkeen täytyisi kertoimella arvioida, kuinka paljon siitä hiilestä jää pysyvään muotoon. Se määrä on jokatapauksessa pieni.

Sitten jos koeruudut polttaa "humps" menetelmällä niin, että tuli menee yli ja kasvijäte hiiltyy. Tämä hiili kun säilyy tosi kauan, niin voisi mitata sitten sen hiilipitoisuuden. Sen jälkeen voisi arvioida, kuinka paljon hiiltä maahan siirtyy vuosittain kynnöllä, suorakylvöllä ja polttamalla. Joku pidempi periodi näillä menetelmillä olisi hyvä, mutta polton jälkeen pelkistynyt hiili lisää maassa olevaa reaktiopintaa ja tasaa kosteusoloja. Joten sen tuoma mahdollinen kasvun paraneminen muodostaa epätarkkuuden suhteessa muihin ruutuihin.

Onkohan tällaista kukaan edes tutkinut? Kun nämä nykyiset hiilihömpötykset tuntuvat enemmän olevan mutu-teoriaa.

Noita useimpia asioita yritetään nyt tutkia Carbon Action- hankkeessa. Kuten jo mainitsetkin, on todella vaikea tutkia niin kovin hitaasti maassa tapahtuvia muutoksia. Hanke on tällä erää 5- vuotinen ja myös se tiedostetaan, että aika saattaa olla aivan liian lyhyt ainakin kovin varmojen lukujen esiin saamiseksi. Toivottavasti kuitenkin voimme saada ihan selkeitä ja luotettaviakin tuloksia esille.

Tuo polttojuttu pitääkin ottaa esille, kun seuraavan kerran tutkijoita tapaan. Olisikohan heillä jotain muualla tutkittua tietoa saatavilla?

Pakostikin tieto hiilensidonnasta on osittain muualta peräisin olevaa meta? arviointia meidän olosuhteisiin sovellettuna. Onkin hankalaa keskustella asioista joiden tutkimusjänne on vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja tieto tuloksista pitäisi olla saatavilla jo mieluummin 5 vuotta sitten... Sitten kun poliittisia päätöksiä ja viljelyratkaisuja pitää tehdä parhaiden arvausten perusteella, ei kaikki varmasti suju ongelmitta.

Olisikin hyvä, että viljelijöilläkin olisi enemmän herkkyyttä tehdä muutoksia tuotantotapoihin nopeasti ja ketterästi ja pyrkiä vastaamaan yhteiskunnan, ympäristön ja tieteen vaatimuksiin.

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 628
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Olisi aika hieno juttu, jos joku tosissaan tutkisi tätä väitettyä hiilikatoa. Heinän jälkeen voisi tutkia koepaloja ruokamultakerroksesta. Maan pinnalla oleva kasvijäte pitäisi parturoida koeruuduista pois ja punnita kuivana. Sitten pitäisi saada mitattua hiilipitoisuus kasvijätteestä. Sen jälkeen täytyisi kertoimella arvioida, kuinka paljon siitä hiilestä jää pysyvään muotoon. Se määrä on jokatapauksessa pieni.

Sitten jos koeruudut polttaa "humps" menetelmällä niin, että tuli menee yli ja kasvijäte hiiltyy. Tämä hiili kun säilyy tosi kauan, niin voisi mitata sitten sen hiilipitoisuuden. Sen jälkeen voisi arvioida, kuinka paljon hiiltä maahan siirtyy vuosittain kynnöllä, suorakylvöllä ja polttamalla. Joku pidempi periodi näillä menetelmillä olisi hyvä, mutta polton jälkeen pelkistynyt hiili lisää maassa olevaa reaktiopintaa ja tasaa kosteusoloja. Joten sen tuoma mahdollinen kasvun paraneminen muodostaa epätarkkuuden suhteessa muihin ruutuihin.

Onkohan tällaista kukaan edes tutkinut? Kun nämä nykyiset hiilihömpötykset tuntuvat enemmän olevan mutu-teoriaa.

Noita useimpia asioita yritetään nyt tutkia Carbon Action- hankkeessa. Kuten jo mainitsetkin, on todella vaikea tutkia niin kovin hitaasti maassa tapahtuvia muutoksia. Hanke on tällä erää 5- vuotinen ja myös se tiedostetaan, että aika saattaa olla aivan liian lyhyt ainakin kovin varmojen lukujen esiin saamiseksi. Toivottavasti kuitenkin voimme saada ihan selkeitä ja luotettaviakin tuloksia esille.

Tuo polttojuttu pitääkin ottaa esille, kun seuraavan kerran tutkijoita tapaan. Olisikohan heillä jotain muualla tutkittua tietoa saatavilla?

Pakostikin tieto hiilensidonnasta on osittain muualta peräisin olevaa meta? arviointia meidän olosuhteisiin sovellettuna. Onkin hankalaa keskustella asioista joiden tutkimusjänne on vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja tieto tuloksista pitäisi olla saatavilla jo mieluummin 5 vuotta sitten... Sitten kun poliittisia päätöksiä ja viljelyratkaisuja pitää tehdä parhaiden arvausten perusteella, ei kaikki varmasti suju ongelmitta.

Olisikin hyvä, että viljelijöilläkin olisi enemmän herkkyyttä tehdä muutoksia tuotantotapoihin nopeasti ja ketterästi ja pyrkiä vastaamaan yhteiskunnan, ympäristön ja tieteen vaatimuksiin.

Tuossa on jo ristiriita, miksi esitetään vaatimuksia maataloudelle, kun ei edes tietoa ole vielä tarpeeksi?  Nyt mennään mutulla ja arvailulla. Poliitikot ja viranomaiset laativat siis tulevaisuuden tukiehtoja mutuun ja arvailuun pohjautuen.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7016
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Mistäs Petrille muuten tuli edes ajatuksen tasolla mieleen nurmen kemiallinen lopetus? Vai onko nää niitä kaverin puolesta kyselen juttuja.

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1696
Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Muualla maailmassa on ainakin tutkittu tuota hiilen kiertoa. Vain hyvin pieni osa maan orgaanisesta hiilestä muuttuu pysyvämpään muotoon. Nythän hiilensidonta perustuu siihen kokonaishiileen, joka kasvin touhuista ja itse kasvista saadaan ilmasta sidottua. Suurin osa tästä hiilestä karkaa takaisin ilmoille. Siksi sitä halutaan hidastaa mm. vähentämällä maan muokkaamista.

Tässä olisikin homma jollekin, joka vaikka jossain kivennäismaalla vetäisi monokulttuurilla viljaa ja osan pellosta polttaa, kyntää ja suorakylvää. Poltto voisi tapahtua puolella alasta ja sekä poltettu että polttamaton sänki kynnettäisiin ja myös suorakylvettäisiin. Näytteitä kokonaishiilestä voisi ottaa vuosittain.

Jos olisi perässä vedettävä kone, jolla poltto saataisiin hallitusti suoritettua mahdollisimman pienellä happimäärällä, hiilen saanti olisi parempi, kuin avotulella. Työturvallisuus- tai tulityökorttia ei voi tällaisessa systeemissä käyttää, koska se onnistuu vain luovalla hulluudella ja tarvittaessa nopeilla jaloilla tai tehokkaalla sammutuskalustolla.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.