Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Petri - 10.01.21 - klo:16:08

Otsikko: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Petri - 10.01.21 - klo:16:08
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: seegeri - 10.01.21 - klo:17:24
Kynnä vaa, alkaa menemään ihan pelleilyksi.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Pellonpää - 10.01.21 - klo:17:29
Tee testi, jätä osa kyntämättä niin syksyllähän sen tietää
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Magia - 10.01.21 - klo:18:09
Näkyyhän tuo onnistuvan. Heinä pitää saada tapettua perusteellisesti,muuten ei kasva muuta kuin heinää. Asiasta en muuta tiedä.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Rakkine - 10.01.21 - klo:18:31
Täsä uusimmassa KM:ssä se yks vakituisesti lehteen kirjoittava luomuviljelijä kovasti kehui kyntöä. Ja kyllähän se luomussa on paras rikantorjuntakeino. Ja kannattaako jonkun hiilen takia siitä luopua luomussa, kun ei kuitenkaan tarvi joka vuosi kyntää samaa lohkoa. Eiköhän tota kynnön aiheuttama hiilikatoa liioitella rankasti, tuhansia vuosia on peltoja kynnetty, ei oo perusteita luopua siitä. Pysyy rikat ja taudit kurissa ilman myrkkyjä kynnön avulla.
Tätä mieltä oon, vaikka itse suorakylvänkin ison osan pelloistani.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 10.01.21 - klo:19:27
Olisi aika hieno juttu, jos joku tosissaan tutkisi tätä väitettyä hiilikatoa. Heinän jälkeen voisi tutkia koepaloja ruokamultakerroksesta. Maan pinnalla oleva kasvijäte pitäisi parturoida koeruuduista pois ja punnita kuivana. Sitten pitäisi saada mitattua hiilipitoisuus kasvijätteestä. Sen jälkeen täytyisi kertoimella arvioida, kuinka paljon siitä hiilestä jää pysyvään muotoon. Se määrä on jokatapauksessa pieni.

Sitten jos koeruudut polttaa "humps" menetelmällä niin, että tuli menee yli ja kasvijäte hiiltyy. Tämä hiili kun säilyy tosi kauan, niin voisi mitata sitten sen hiilipitoisuuden. Sen jälkeen voisi arvioida, kuinka paljon hiiltä maahan siirtyy vuosittain kynnöllä, suorakylvöllä ja polttamalla. Joku pidempi periodi näillä menetelmillä olisi hyvä, mutta polton jälkeen pelkistynyt hiili lisää maassa olevaa reaktiopintaa ja tasaa kosteusoloja. Joten sen tuoma mahdollinen kasvun paraneminen muodostaa epätarkkuuden suhteessa muihin ruutuihin.

Onkohan tällaista kukaan edes tutkinut? Kun nämä nykyiset hiilihömpötykset tuntuvat enemmän olevan mutu-teoriaa.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: andypoge - 10.01.21 - klo:20:10
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?

Kyllä onnistuu ainakin VM SK:lla, mutta heinän lopetus vaatii tarkkuutta. Alasniitto tai murskaus syksyllä ja glyfosaatti syksyllä tai keväällä. Keväällä ruiskutuksen ajoituksen kanssa ei kannata hätäillä - liian aikaisin ruiskutettuna teho jää vajaaksi. Kylvösyvyyden säädössä kannattaa olla tarkkana. Paakut helposti nostavat vannaspyörää ylös, jolloin kylvö voi jäädä liian pintaan.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Peukalo - 10.01.21 - klo:20:27
Keväällä kylvin heinikkoon, VM sk 300, syksyllä lopetettua. Ihan hyvin kasvoi qvarna, vannaspainoa vaan tarpeeksi ettei pompi.

Syysvehnää kylvin lopetettuun nurmeen, elokuun alussa glyfotettu. Ohransänkeen vedin myös syysvehnää. Glyfot ajoin klo 10 aikaa syyskuisena aamuna, 16 aikaa aloin kylvää. Tasainen viherrys. Jäi ruiskuhauki, juola vihertää siinä  ;D
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: de Citonni - 10.01.21 - klo:22:09
Toivoton urakka Petrille pelastaa maailma.  Corona hiljensi maailman, mutta hiilidioksidi jatkaa lisääntymistä.  ;D
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: PelleH - 10.01.21 - klo:22:24
Kyllä se vähän niin on,että pelloilla tuotetaan ruokaa. Vähentäköön muu yhteiskunta hiilipäästöjään,
sitä ei oikein ole edes vaihtoehtona tarjottu. Sitten tietysti jos hiilensidonnasta erikseen maksetaan. . .
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Don Essex - 11.01.21 - klo:05:34
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?

Kyllä se onnistuu. Tuossa edellä jo asia todettiinkin. Huolellinen glyfosaattiruiskutus  syksyllä tai keväällä. Kasvustoa pitää olla kohtalaisesti, jotta glyfo toimii. Vanha ikinurmi tuottaa kevätruiskutukseen yhdistettynä ongelman, kun kylvökone nostaa nurmimattoa ylös ja heittää viljan siemenet sen alle. Meillä kuitenkin normaalit 4 v. rehunurmet lopetettiin noin kemiallisina vuosina. Ihan onnistuneesti.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Don Essex - 11.01.21 - klo:05:54
Olisi aika hieno juttu, jos joku tosissaan tutkisi tätä väitettyä hiilikatoa. Heinän jälkeen voisi tutkia koepaloja ruokamultakerroksesta. Maan pinnalla oleva kasvijäte pitäisi parturoida koeruuduista pois ja punnita kuivana. Sitten pitäisi saada mitattua hiilipitoisuus kasvijätteestä. Sen jälkeen täytyisi kertoimella arvioida, kuinka paljon siitä hiilestä jää pysyvään muotoon. Se määrä on jokatapauksessa pieni.

Sitten jos koeruudut polttaa "humps" menetelmällä niin, että tuli menee yli ja kasvijäte hiiltyy. Tämä hiili kun säilyy tosi kauan, niin voisi mitata sitten sen hiilipitoisuuden. Sen jälkeen voisi arvioida, kuinka paljon hiiltä maahan siirtyy vuosittain kynnöllä, suorakylvöllä ja polttamalla. Joku pidempi periodi näillä menetelmillä olisi hyvä, mutta polton jälkeen pelkistynyt hiili lisää maassa olevaa reaktiopintaa ja tasaa kosteusoloja. Joten sen tuoma mahdollinen kasvun paraneminen muodostaa epätarkkuuden suhteessa muihin ruutuihin.

Onkohan tällaista kukaan edes tutkinut? Kun nämä nykyiset hiilihömpötykset tuntuvat enemmän olevan mutu-teoriaa.

Noita useimpia asioita yritetään nyt tutkia Carbon Action- hankkeessa. Kuten jo mainitsetkin, on todella vaikea tutkia niin kovin hitaasti maassa tapahtuvia muutoksia. Hanke on tällä erää 5- vuotinen ja myös se tiedostetaan, että aika saattaa olla aivan liian lyhyt ainakin kovin varmojen lukujen esiin saamiseksi. Toivottavasti kuitenkin voimme saada ihan selkeitä ja luotettaviakin tuloksia esille.

Tuo polttojuttu pitääkin ottaa esille, kun seuraavan kerran tutkijoita tapaan. Olisikohan heillä jotain muualla tutkittua tietoa saatavilla?

Pakostikin tieto hiilensidonnasta on osittain muualta peräisin olevaa meta? arviointia meidän olosuhteisiin sovellettuna. Onkin hankalaa keskustella asioista joiden tutkimusjänne on vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja tieto tuloksista pitäisi olla saatavilla jo mieluummin 5 vuotta sitten... Sitten kun poliittisia päätöksiä ja viljelyratkaisuja pitää tehdä parhaiden arvausten perusteella, ei kaikki varmasti suju ongelmitta.

Olisikin hyvä, että viljelijöilläkin olisi enemmän herkkyyttä tehdä muutoksia tuotantotapoihin nopeasti ja ketterästi ja pyrkiä vastaamaan yhteiskunnan, ympäristön ja tieteen vaatimuksiin.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Rakkine - 11.01.21 - klo:07:42
Olisi aika hieno juttu, jos joku tosissaan tutkisi tätä väitettyä hiilikatoa. Heinän jälkeen voisi tutkia koepaloja ruokamultakerroksesta. Maan pinnalla oleva kasvijäte pitäisi parturoida koeruuduista pois ja punnita kuivana. Sitten pitäisi saada mitattua hiilipitoisuus kasvijätteestä. Sen jälkeen täytyisi kertoimella arvioida, kuinka paljon siitä hiilestä jää pysyvään muotoon. Se määrä on jokatapauksessa pieni.

Sitten jos koeruudut polttaa "humps" menetelmällä niin, että tuli menee yli ja kasvijäte hiiltyy. Tämä hiili kun säilyy tosi kauan, niin voisi mitata sitten sen hiilipitoisuuden. Sen jälkeen voisi arvioida, kuinka paljon hiiltä maahan siirtyy vuosittain kynnöllä, suorakylvöllä ja polttamalla. Joku pidempi periodi näillä menetelmillä olisi hyvä, mutta polton jälkeen pelkistynyt hiili lisää maassa olevaa reaktiopintaa ja tasaa kosteusoloja. Joten sen tuoma mahdollinen kasvun paraneminen muodostaa epätarkkuuden suhteessa muihin ruutuihin.

Onkohan tällaista kukaan edes tutkinut? Kun nämä nykyiset hiilihömpötykset tuntuvat enemmän olevan mutu-teoriaa.

Noita useimpia asioita yritetään nyt tutkia Carbon Action- hankkeessa. Kuten jo mainitsetkin, on todella vaikea tutkia niin kovin hitaasti maassa tapahtuvia muutoksia. Hanke on tällä erää 5- vuotinen ja myös se tiedostetaan, että aika saattaa olla aivan liian lyhyt ainakin kovin varmojen lukujen esiin saamiseksi. Toivottavasti kuitenkin voimme saada ihan selkeitä ja luotettaviakin tuloksia esille.

Tuo polttojuttu pitääkin ottaa esille, kun seuraavan kerran tutkijoita tapaan. Olisikohan heillä jotain muualla tutkittua tietoa saatavilla?

Pakostikin tieto hiilensidonnasta on osittain muualta peräisin olevaa meta? arviointia meidän olosuhteisiin sovellettuna. Onkin hankalaa keskustella asioista joiden tutkimusjänne on vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja tieto tuloksista pitäisi olla saatavilla jo mieluummin 5 vuotta sitten... Sitten kun poliittisia päätöksiä ja viljelyratkaisuja pitää tehdä parhaiden arvausten perusteella, ei kaikki varmasti suju ongelmitta.

Olisikin hyvä, että viljelijöilläkin olisi enemmän herkkyyttä tehdä muutoksia tuotantotapoihin nopeasti ja ketterästi ja pyrkiä vastaamaan yhteiskunnan, ympäristön ja tieteen vaatimuksiin.

Tuossa on jo ristiriita, miksi esitetään vaatimuksia maataloudelle, kun ei edes tietoa ole vielä tarpeeksi?  Nyt mennään mutulla ja arvailulla. Poliitikot ja viranomaiset laativat siis tulevaisuuden tukiehtoja mutuun ja arvailuun pohjautuen.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: lypsyukko - 11.01.21 - klo:08:10
Mistäs Petrille muuten tuli edes ajatuksen tasolla mieleen nurmen kemiallinen lopetus? Vai onko nää niitä kaverin puolesta kyselen juttuja.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 11.01.21 - klo:10:48
Muualla maailmassa on ainakin tutkittu tuota hiilen kiertoa. Vain hyvin pieni osa maan orgaanisesta hiilestä muuttuu pysyvämpään muotoon. Nythän hiilensidonta perustuu siihen kokonaishiileen, joka kasvin touhuista ja itse kasvista saadaan ilmasta sidottua. Suurin osa tästä hiilestä karkaa takaisin ilmoille. Siksi sitä halutaan hidastaa mm. vähentämällä maan muokkaamista.

Tässä olisikin homma jollekin, joka vaikka jossain kivennäismaalla vetäisi monokulttuurilla viljaa ja osan pellosta polttaa, kyntää ja suorakylvää. Poltto voisi tapahtua puolella alasta ja sekä poltettu että polttamaton sänki kynnettäisiin ja myös suorakylvettäisiin. Näytteitä kokonaishiilestä voisi ottaa vuosittain.

Jos olisi perässä vedettävä kone, jolla poltto saataisiin hallitusti suoritettua mahdollisimman pienellä happimäärällä, hiilen saanti olisi parempi, kuin avotulella. Työturvallisuus- tai tulityökorttia ei voi tällaisessa systeemissä käyttää, koska se onnistuu vain luovalla hulluudella ja tarvittaessa nopeilla jaloilla tai tehokkaalla sammutuskalustolla.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Petri - 11.01.21 - klo:12:16
Mistäs Petrille muuten tuli edes ajatuksen tasolla mieleen nurmen kemiallinen lopetus? Vai onko nää niitä kaverin puolesta kyselen juttuja.
Ei ole aikomusta itse kokeilla, mutta pitäisi "yleisemmällä tasolla" haarukoida strategioita ja vaihtoehtoja hankkeessa, jossa olen mukana. Eli "kaverin puolesta kyselen" -pohdinta; kaikkea joutuu pohtimaan, jos aikoo olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

En siis tähän tarvitse yleisiä pohdintoja hiiliviljelystä, siihen löytyy sparraajia ihan hankkeen puolestakin...
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: -SS- - 11.01.21 - klo:20:14
Niin, ne ristiriitaiset tavoitteet ja keinot, välillä niitä putkahtelee esiin. Luomukarjan laitumia on raivattu hiiltä tupruttavista metsistä, ja näin saatu aikaiseksi nurmipeltoja, jotka tuottavan maahan jatkuvasti lisää hiiltä. Metsät ja suot ovat oikeastaan pahasta, ja niiden poisto regeneroituviksi luomulaitumiksi olisi nopea reitti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Tämä ainakin on vallitseva oletus.  Niinkin vallitseva, että WWF dokumentissa /1/  soijapavun intensiivinen lannoitus katsotaan maailmanuhkaksi. Missään kohtaa ei mainita, että soijapapu itseasiassa on puhdasoppinen typensitojakasvi, joihin esimerkiksi luomuviljely perustuu. ja että on havaittu soijapavun pystyvät 90% optimaaliseen satoon pelkästään typensidonnalla. Keinollinen lisätyppi vain lähinnä korvaa typensidontaa, ei lisää satoa kannattavasti /2/.

Lisäksi dokumentissa selvästi mainitaan, että "Maanviljely aiheuttaa eroosiota ja köyhdyttää maaperää siirtämällä maaperästä ravinteita ja orgaanista materiaalia viljeltävään kasviin"  Tämä "köyhdyttäminen" taitaa myös olla väärä tieto. Monet jo neljännesvuosisadan viljelyssä olleet luomupellot tuottavat saman määrän luomutukia kuin ennenkin.

-SS-

/1/ Sademetsää lihatiskillä,  WWF Suomen raportti – Soijan tuotannon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset
/2/ Menza, N. Is Soybean Yield Limited by Nitrogen Supply? University of Nebraska Jan 8, 2018
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Dyna-6 - 26.01.21 - klo:11:45
Ite olen muutamana vuonna vehnää ajanu sekä keväällä että syksyllä glyfotettuun nurmeen ja on onnnistunut. Vehnä ja kaura ainakin menestyy hyvin. Ainoa on että ne maholliset rehu korjuun railot jää.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: peräkammarin poika - 25.03.21 - klo:22:12
Onnistuu mutta mieluummin syysruiskutus reilulla glyfoannoksella, kylvö tosi syvälle ettei jää jyvät karikkeeseen ja mahdollisimman aikaisin liikkeelle että maa on vielä kosteaa. Muuten ei tule mitään koska nykyiset keväät tuppaa olemaan aika kuivia. Jos kylvön jälkeen sattuisi tulemaan vesisade niin sitten ei kylvösyvyydellä ja ajankohdalla juuri merkitystä ole. Olen myös saanut jotenkin onnistumaan silleinkin että olen ajanut glyfot päivän pari kylvön jälkeen. Mutta ehdottomasti syysruiskutus parhain. Tänä keväänäkin on tarkoitus pari hehtaaria kylvää suoraan vanhaan nurmeen.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Peukalo - 28.03.21 - klo:14:08
Onnistuu mutta mieluummin syysruiskutus reilulla glyfoannoksella, kylvö tosi syvälle ettei jää jyvät karikkeeseen ja mahdollisimman aikaisin liikkeelle että maa on vielä kosteaa. Muuten ei tule mitään koska nykyiset keväät tuppaa olemaan aika kuivia. Jos kylvön jälkeen sattuisi tulemaan vesisade niin sitten ei kylvösyvyydellä ja ajankohdalla juuri merkitystä ole. Olen myös saanut jotenkin onnistumaan silleinkin että olen ajanut glyfot päivän pari kylvön jälkeen. Mutta ehdottomasti syysruiskutus parhain. Tänä keväänäkin on tarkoitus pari hehtaaria kylvää suoraan vanhaan nurmeen.

Tuo mahdollisimman aikaisin liikkeelle pisti silmään. Joo ite kylvänyt ihan normiaikoihin kuin kyntö-äestysaikoina. Mut aapiset suosittelee viivästyttämään kylvöä muutaman päivän versus äestäjät.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: maamees - 31.03.21 - klo:23:06
Kysyin tuota samaa yhdeltä kokeneelta suorakylväjältä. Sanoi, että kovilla mailla jää helposti vako auki ja jyvät osin näkyviin. Tiedä sit miten on, itselläkin olis vähän nurmea mikä loppuu keväällä. Itselle uusia maita
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Don Essex - 01.04.21 - klo:05:46
Kysyin tuota samaa yhdeltä kokeneelta suorakylväjältä. Sanoi, että kovilla mailla jää helposti vako auki ja jyvät osin näkyviin. Tiedä sit miten on, itselläkin olis vähän nurmea mikä loppuu keväällä. Itselle uusia maita

Yhtään liian aikaisin ei kannata suorakylvää! Juuri tuo, että vako voi jäädä auki, on riski jos maa on vähänkin liian kosteaa. Meillä suorakylvöt teki urakoitsija ja toisinaan joku lohko tuli kylvettyä liian aikaisin ettei tarvitse pikkualojen takia tulla myöhemmin uudelleen. Kävin äkeellä ajamassa vaot kiinni. Äestys selvästi auttoi, mutta silti ko kohdissa kasvu oli heikompaa.

Suorakylvö kannattaa tehdä silloin, kun maa on sopivan muokkautuvaa. Aivan kuten kaikki muutkin muokkaukset. Pieni myöhästyminen on parempi kuin liian aikaisin. Suorakylvöajan alussa kylvöt yleensä kannattaa myöhentää naapureihin verrattuna, maan parantuessa ajankohta yleensä vähän aikaistuu.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: T.Rollaattori - 01.04.21 - klo:10:11
Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: ja101 - 01.04.21 - klo:20:24
Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.
Kyl ne kuivuu ootte vaan hätäsiä..
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: Rakkine - 02.04.21 - klo:11:12
Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.

Sänkipellon kuivuminen "suorakylvökuntoon" riippuu aika paljon olkimassan määrästä. Kesä 2018 oli kuiva, joten viljatkin oli huonoja ja olkimassaa oli vähän, joten keväällä 2019 sänkipellot kuivui aika nopeasti suorakylvökuntoon. Ihan maalajista riippumatta. Mun mielestä se maalaji ei oo niin oleellinen sänkipellon kuivumisessa, vaan nimenomaan olkimassan määrä ja myös varjostukset, metsänreunat kuivuu hitaammin kuin muokatuiden peltojen metsän varjostamat osat.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: -SS- - 04.04.21 - klo:11:50
Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.

Sänkipellon kuivuminen "suorakylvökuntoon" riippuu aika paljon olkimassan määrästä. Kesä 2018 oli kuiva, joten viljatkin oli huonoja ja olkimassaa oli vähän, joten keväällä 2019 sänkipellot kuivui aika nopeasti suorakylvökuntoon. Ihan maalajista riippumatta. Mun mielestä se maalaji ei oo niin oleellinen sänkipellon kuivumisessa, vaan nimenomaan olkimassan määrä ja myös varjostukset, metsänreunat kuivuu hitaammin kuin muokatuiden peltojen metsän varjostamat osat.

Muuta kuin suorakylvöä ei USA:ssa juurikaan käytetä, paitsi ehkä pientiloilla. Se johtuu siitä, että soijan ja maissin kylvö tehdään tarkkuuskylvölaitteistolla, jossa useimmiten on rivipuhdistajat. Riviväli on suuri. Kaksi vinossa olevaa piikkipyörää auraa kylvöraidan puhtaaksi. Riviväli pysyy katteen alla puhtaana rikkakasveista.  Kylvörivin avaava esikiekko usein samalla poistetaan, koska kiekkoa ei tarvita tunkeutumaan olkimassan läpi. Tautienhallinnassa ja kevään kasvukehityksessä paineilmajousitetut rivipuhdistimet (mm. Yetter)  ovat tulleet suuresti muotiin.  Toisaalta myös "strip tilling" laitteita ( tavallaan rivilannoittimen tapaan käytettäviä) käytetään, jos kasvusto on ollut kovin paksu. Tällä mahdollistetaan kuulemma maan lämpötilan nousu, mikä on ainakin maissilla ehdottoman tärkeää.  GPS:t ovat nyt niin tarkkoja, että muokkausraidat ja kylvöt osuvat kohdalleen vuodesta toiseen. 

Kahden sadon kierrossa ( kolme satoa , vehnä, soijapapu, maissi 24 kk:ssa) pahnaankylvö tehdään harvarivisellä soijapavulla, syysvehnän jälkeen. Oljet paalataan usein kiireellä ennen kylvöä.  Jokin vehnän maksimisatotasoraja on olemassa, kun päätetään soijapavun pahnaankylvästä. Vehnän syyskylvö menee maissirisukossa sitten. Eli kierto on maissi, syysvehnä, soija, talven yli soija sängellä, keväällä maissi. Jokaisesta näistä tulee vain keskinkertainen sato, mutta koska satoja on enemmän samassa aikajaksossa, kannattavuus on parempi, lisäksi soija on typenkerääjäkasvi.

Vehnäalueilla, joilla kylvetään perinteisemmillä poikittaislaatikkoisilla suorakylvölaitteilla,  satotasot ja kasvusto ovat sellaiset, että viljankorret tahtovat kaatua harvuuttaan ennen puintia, kuiva multa näkyy puinnin jälkeen, ja silppua ei puinnin jälkeen oikeastaan edes näy. Valtaisat erillisellä siemen- ja lannoitevaunulla varustetut kylvökoneet ovat vetovantain, vilja ja lannoite kylvetään nauhana vantaiden muokkaamaan raitaan. Suorakylvöjälki näyttää aika paljon äestetyltä sänkimaalta. Menepä viiden tonnin sadon antaneeseen ruismaahan yrittämään samaa, vaikka olisi suurtehosilppurit ja ruumenenlevittäjät ?

Tämä vetovannas -suorakylvötapa on vasta nyt  vaihtumassa täällä nähtyihin ilmatoimisiin kiekkovannaskoneisiin, esimerkiksi Australiassa. Sängen poltto kun on ollut yleistä, ja polttamisen loputtua vetovantaiden pudottelemat lisääntyvät olkikasautumat ovat muodostuneet haitaksi asti. (haittaavat puintia ja keräävät etanoita)

-SS-
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: klapikasa - 04.04.21 - klo:14:56
Silloin, kun vln maksetiin paremmin, niin useita lopetuksia kevätvehnällä suorakyvöö ihan vm koneella. Glyfoo keväällä ja brodway vielä kesällä. Kesemällä jos tutki pohjaa, ei tietoakaan nurmen heinistä enää.

Ja se vako jää auki, tilaaja voi kyllä käydä kattoo jälkeä ensimisen kerroksen jälkeen. Voi sen koneen säätää syvemälle, maat kun on eri, eri pelloilla.
Otsikko: Vs: Viljan suorakylvö nurmeen?
Kirjoitti: peräkammarin poika - 17.04.21 - klo:00:21
Viljan sänkeen kylväessä pitää odottaa maa kuivaksi, mutta nurmen sängessä siemen tahtoo jäädä ainakin joillakin koneilla karikkeeseen. Ja silloin on parempi lähteä niin aikaisin liikkeelle kun pelto vain kantaa että karike olisi vielä märkää ja jyvät lähtisivät itämään.