Mistäs Petrille muuten tuli edes ajatuksen tasolla mieleen nurmen kemiallinen lopetus? Vai onko nää niitä kaverin puolesta kyselen juttuja.

Ei ole aikomusta itse kokeilla, mutta pitäisi "yleisemmällä tasolla" haarukoida strategioita ja vaihtoehtoja hankkeessa, jossa olen mukana. Eli "kaverin puolesta kyselen" -pohdinta; kaikkea joutuu pohtimaan, jos aikoo olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

En siis tähän tarvitse yleisiä pohdintoja hiiliviljelystä, siihen löytyy sparraajia ihan hankkeen puolestakin...

Niin, ne ristiriitaiset tavoitteet ja keinot, välillä niitä putkahtelee esiin. Luomukarjan laitumia on raivattu hiiltä tupruttavista metsistä, ja näin saatu aikaiseksi nurmipeltoja, jotka tuottavan maahan jatkuvasti lisää hiiltä. Metsät ja suot ovat oikeastaan pahasta, ja niiden poisto regeneroituviksi luomulaitumiksi olisi nopea reitti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Tämä ainakin on vallitseva oletus.  Niinkin vallitseva, että WWF dokumentissa /1/  soijapavun intensiivinen lannoitus katsotaan maailmanuhkaksi. Missään kohtaa ei mainita, että soijapapu itseasiassa on puhdasoppinen typensitojakasvi, joihin esimerkiksi luomuviljely perustuu. ja että on havaittu soijapavun pystyvät 90% optimaaliseen satoon pelkästään typensidonnalla. Keinollinen lisätyppi vain lähinnä korvaa typensidontaa, ei lisää satoa kannattavasti /2/.

Lisäksi dokumentissa selvästi mainitaan, että "Maanviljely aiheuttaa eroosiota ja köyhdyttää maaperää siirtämällä maaperästä ravinteita ja orgaanista materiaalia viljeltävään kasviin"  Tämä "köyhdyttäminen" taitaa myös olla väärä tieto. Monet jo neljännesvuosisadan viljelyssä olleet luomupellot tuottavat saman määrän luomutukia kuin ennenkin.

-SS-

/1/ Sademetsää lihatiskillä,  WWF Suomen raportti – Soijan tuotannon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset
/2/ Menza, N. Is Soybean Yield Limited by Nitrogen Supply? University of Nebraska Jan 8, 2018

Ite olen muutamana vuonna vehnää ajanu sekä keväällä että syksyllä glyfotettuun nurmeen ja on onnnistunut. Vehnä ja kaura ainakin menestyy hyvin. Ainoa on että ne maholliset rehu korjuun railot jää.

Onnistuu mutta mieluummin syysruiskutus reilulla glyfoannoksella, kylvö tosi syvälle ettei jää jyvät karikkeeseen ja mahdollisimman aikaisin liikkeelle että maa on vielä kosteaa. Muuten ei tule mitään koska nykyiset keväät tuppaa olemaan aika kuivia. Jos kylvön jälkeen sattuisi tulemaan vesisade niin sitten ei kylvösyvyydellä ja ajankohdalla juuri merkitystä ole. Olen myös saanut jotenkin onnistumaan silleinkin että olen ajanut glyfot päivän pari kylvön jälkeen. Mutta ehdottomasti syysruiskutus parhain. Tänä keväänäkin on tarkoitus pari hehtaaria kylvää suoraan vanhaan nurmeen.

Onnistuu mutta mieluummin syysruiskutus reilulla glyfoannoksella, kylvö tosi syvälle ettei jää jyvät karikkeeseen ja mahdollisimman aikaisin liikkeelle että maa on vielä kosteaa. Muuten ei tule mitään koska nykyiset keväät tuppaa olemaan aika kuivia. Jos kylvön jälkeen sattuisi tulemaan vesisade niin sitten ei kylvösyvyydellä ja ajankohdalla juuri merkitystä ole. Olen myös saanut jotenkin onnistumaan silleinkin että olen ajanut glyfot päivän pari kylvön jälkeen. Mutta ehdottomasti syysruiskutus parhain. Tänä keväänäkin on tarkoitus pari hehtaaria kylvää suoraan vanhaan nurmeen.

Tuo mahdollisimman aikaisin liikkeelle pisti silmään. Joo ite kylvänyt ihan normiaikoihin kuin kyntö-äestysaikoina. Mut aapiset suosittelee viivästyttämään kylvöä muutaman päivän versus äestäjät.

Kysyin tuota samaa yhdeltä kokeneelta suorakylväjältä. Sanoi, että kovilla mailla jää helposti vako auki ja jyvät osin näkyviin. Tiedä sit miten on, itselläkin olis vähän nurmea mikä loppuu keväällä. Itselle uusia maita

Kysyin tuota samaa yhdeltä kokeneelta suorakylväjältä. Sanoi, että kovilla mailla jää helposti vako auki ja jyvät osin näkyviin. Tiedä sit miten on, itselläkin olis vähän nurmea mikä loppuu keväällä. Itselle uusia maita

Yhtään liian aikaisin ei kannata suorakylvää! Juuri tuo, että vako voi jäädä auki, on riski jos maa on vähänkin liian kosteaa. Meillä suorakylvöt teki urakoitsija ja toisinaan joku lohko tuli kylvettyä liian aikaisin ettei tarvitse pikkualojen takia tulla myöhemmin uudelleen. Kävin äkeellä ajamassa vaot kiinni. Äestys selvästi auttoi, mutta silti ko kohdissa kasvu oli heikompaa.

Suorakylvö kannattaa tehdä silloin, kun maa on sopivan muokkautuvaa. Aivan kuten kaikki muutkin muokkaukset. Pieni myöhästyminen on parempi kuin liian aikaisin. Suorakylvöajan alussa kylvöt yleensä kannattaa myöhentää naapureihin verrattuna, maan parantuessa ajankohta yleensä vähän aikaistuu.

Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.

Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.

Kyl ne kuivuu ootte vaan hätäsiä..

Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.

Sänkipellon kuivuminen "suorakylvökuntoon" riippuu aika paljon olkimassan määrästä. Kesä 2018 oli kuiva, joten viljatkin oli huonoja ja olkimassaa oli vähän, joten keväällä 2019 sänkipellot kuivui aika nopeasti suorakylvökuntoon. Ihan maalajista riippumatta. Mun mielestä se maalaji ei oo niin oleellinen sänkipellon kuivumisessa, vaan nimenomaan olkimassan määrä ja myös varjostukset, metsänreunat kuivuu hitaammin kuin muokatuiden peltojen metsän varjostamat osat.

Lainaus käyttäjältä: T.Rollaattori - 01.04.21 - klo:10:11

Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.

Sänkipellon kuivuminen "suorakylvökuntoon" riippuu aika paljon olkimassan määrästä. Kesä 2018 oli kuiva, joten viljatkin oli huonoja ja olkimassaa oli vähän, joten keväällä 2019 sänkipellot kuivui aika nopeasti suorakylvökuntoon. Ihan maalajista riippumatta. Mun mielestä se maalaji ei oo niin oleellinen sänkipellon kuivumisessa, vaan nimenomaan olkimassan määrä ja myös varjostukset, metsänreunat kuivuu hitaammin kuin muokatuiden peltojen metsän varjostamat osat.

Muuta kuin suorakylvöä ei USA:ssa juurikaan käytetä, paitsi ehkä pientiloilla. Se johtuu siitä, että soijan ja maissin kylvö tehdään tarkkuuskylvölaitteistolla, jossa useimmiten on rivipuhdistajat. Riviväli on suuri. Kaksi vinossa olevaa piikkipyörää auraa kylvöraidan puhtaaksi. Riviväli pysyy katteen alla puhtaana rikkakasveista.  Kylvörivin avaava esikiekko usein samalla poistetaan, koska kiekkoa ei tarvita tunkeutumaan olkimassan läpi. Tautienhallinnassa ja kevään kasvukehityksessä paineilmajousitetut rivipuhdistimet (mm. Yetter)  ovat tulleet suuresti muotiin.  Toisaalta myös "strip tilling" laitteita ( tavallaan rivilannoittimen tapaan käytettäviä) käytetään, jos kasvusto on ollut kovin paksu. Tällä mahdollistetaan kuulemma maan lämpötilan nousu, mikä on ainakin maissilla ehdottoman tärkeää.  GPS:t ovat nyt niin tarkkoja, että muokkausraidat ja kylvöt osuvat kohdalleen vuodesta toiseen. 

Kahden sadon kierrossa ( kolme satoa , vehnä, soijapapu, maissi 24 kk:ssa) pahnaankylvö tehdään harvarivisellä soijapavulla, syysvehnän jälkeen. Oljet paalataan usein kiireellä ennen kylvöä.  Jokin vehnän maksimisatotasoraja on olemassa, kun päätetään soijapavun pahnaankylvästä. Vehnän syyskylvö menee maissirisukossa sitten. Eli kierto on maissi, syysvehnä, soija, talven yli soija sängellä, keväällä maissi. Jokaisesta näistä tulee vain keskinkertainen sato, mutta koska satoja on enemmän samassa aikajaksossa, kannattavuus on parempi, lisäksi soija on typenkerääjäkasvi.

Vehnäalueilla, joilla kylvetään perinteisemmillä poikittaislaatikkoisilla suorakylvölaitteilla,  satotasot ja kasvusto ovat sellaiset, että viljankorret tahtovat kaatua harvuuttaan ennen puintia, kuiva multa näkyy puinnin jälkeen, ja silppua ei puinnin jälkeen oikeastaan edes näy. Valtaisat erillisellä siemen- ja lannoitevaunulla varustetut kylvökoneet ovat vetovantain, vilja ja lannoite kylvetään nauhana vantaiden muokkaamaan raitaan. Suorakylvöjälki näyttää aika paljon äestetyltä sänkimaalta. Menepä viiden tonnin sadon antaneeseen ruismaahan yrittämään samaa, vaikka olisi suurtehosilppurit ja ruumenenlevittäjät ?

Tämä vetovannas -suorakylvötapa on vasta nyt  vaihtumassa täällä nähtyihin ilmatoimisiin kiekkovannaskoneisiin, esimerkiksi Australiassa. Sängen poltto kun on ollut yleistä, ja polttamisen loputtua vetovantaiden pudottelemat lisääntyvät olkikasautumat ovat muodostuneet haitaksi asti. (haittaavat puintia ja keräävät etanoita)

-SS-

Silloin, kun vln maksetiin paremmin, niin useita lopetuksia kevätvehnällä suorakyvöö ihan vm koneella. Glyfoo keväällä ja brodway vielä kesällä. Kesemällä jos tutki pohjaa, ei tietoakaan nurmen heinistä enää.

Ja se vako jää auki, tilaaja voi kyllä käydä kattoo jälkeä ensimisen kerroksen jälkeen. Voi sen koneen säätää syvemälle, maat kun on eri, eri pelloilla.

Viljan sänkeen kylväessä pitää odottaa maa kuivaksi, mutta nurmen sängessä siemen tahtoo jäädä ainakin joillakin koneilla karikkeeseen. Ja silloin on parempi lähteä niin aikaisin liikkeelle kun pelto vain kantaa että karike olisi vielä märkää ja jyvät lähtisivät itämään.