Minkälaisia kokemuksia löytyy biolämmityslaitteistoista, kattilat ja syöttö? Kokoluokka 400-800kW.
Kotimainen vai tuotilaite?

Olis varmaan mukava sanoa kotimainen, mutta kun ei.

https://www.gilles.at/en/

https://www.heizomat.de/int/index.php?id=home&lang=ENG

https://www.froeling.com/fi.html

Jos pitäisi itelle hankkia joku, niin Heizomaatti ketjuarinalla. Voisi polttaa melkein mitä vain mikä läpi menee. Ei olisi mahdollisen kivettyneen tuhkan kanssa ongelmia.

Kokemuksia ei ole mistään noista merkeistä, mutta kuullut olen, että mukavia ovat verrattuna kotimaisiin. Jos jollain on kokemusta tuosta ketjuarinasta, niin mielipiteitä olisi mukava tietää. Jossain vaiheessa kun pitää varmaan vehkeitä uusia.

Aika monella broileritilalla ja kasvihuoneissa on Ala-Talkkarin lämpökontti käytössä.

Itsellä Ala-talkkarin 500kw tuubikattila vm 2007.Käyttö täydellä teholla viljankuivauksen aikana.Korvataan n.72litraa öljyä tunnissa teho riittää vielä tähän n 15asteen lämpötilassa  sen jälkeen joutuu laittamaan lisäksi öljyllä lisätehoa kuivaajan omaan öljypannuun. talvella kulutus kaksi iso taloa,jolloin alkaa toimimaan kunnolla vasta n5asteen pakkasella.Kuivauksen aikan poltetaan kaikki mahdollinen ,esipuhdistimen moskat, hake,rikkaruohon siemenet mitä käytän kun tarvitaan isoja tehoja.Jyrsinturvetta kokeiltiin hakkeen joukossa että saadaan ajettua pienellä teholla.Toimi mielestäni hyvin mutta koska haketta on en ole enää ostanut jyrsinturvetta.Hinta tälle olisi noin sentti/kwh.eli erittäin halpaa. Nyt jos  ostaisin niin kattila olisi sama siihen automaattinuohous lambraanturit automaattisytytys. Päättäjien tarkoitus on että kaikki ostetaan ulkomailta ja omaisuus  "lahjoitetaan"ulkomaille tai suojellaan niin toivoisin suosittavan SUOMALAISTA.

Suomalaista suosittaisiin varmasti, jos ne olisivat yhtä hyviä kuin Saksa-Itävalta akselin. Ei ole mikään ihme, että nämä Aritermit ja Säätötulet ovat pudonneet pois, kun kehitys jäi kauaksi näistä keskieurooppalaisista. Vai eikös se Aritermi taas jotain väsäile.

Vaikka nyt olisikin portaaton tehonsäätö ja toimisi kesällä ja talvella automaattisesti, niin onhan se kesäkäyttö isolla pannulla sellaista savuttamista. Että mitä isompi pannu, niin sitä isompi puskurivaraaja, jotta saataisiin jotain sahaamista pois.

Ennen ostoa selvitä minkälaista huoltotarjonta on, logiikkaohjelmat voi sitoa lujasti ylläpitosopimuksiin.
-Entinen lypsykonemies pannun huoltajana ei ehkä...
-Ja sitten se käyttöönotto, ilman öljyä ruuvi pyörii takuuajan, mutta tappelua takuusta.
-Jos kontissa tuodaan polttoaine, täydet kuormat pitää sopia.
-Paineluokka  riittävä, tihkuva varo  kiusaa pumppamista.

^
En tiedä mitä Uuni-ukko evp tarkoittaa tuolla että jos hake tuodaan kontissa ...edellä kirjoitin noista Ala-Talkkari lämpökonteista,niissä on siilotilaa 20 m3 eteenpäin ja sehän on samassa kokoonpanossa kuin pannuhuone. Tässä muutaman kilometrin säteellä noita on muutama kappale.
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...

Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...

ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 14.12.20 - klo:09:15

Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...

ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä

Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.

Lainaus käyttäjältä: temep - 14.12.20 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 14.12.20 - klo:09:15

Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...

ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä

Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.

Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???

Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.

https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/

Jos tuollaista ylivuotista rankaa,mikä on kunnon aluspuilla ja tuulisessa paikassa varastoitu,
hakettaa keskikesällä,niin mikähän mahtaa olla kosteusprosentti? 30?? Sellaista mitä ei
erikseen ole aisattu,moton kouran jälkiä vähän kuoressa.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 14.12.20 - klo:16:46

Lainaus käyttäjältä: temep - 14.12.20 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 14.12.20 - klo:09:15

Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...

ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä

Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.

Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???

Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.

https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/

näin minäkin ymmärsin jotta täyttövälistä olis ollu puhe..
helposti menee megasessa kattilassa kovemmilla pakkasilla 30-50m3 vuorokaudessa. riippuu toki hakkeen laadusta, mutta suunnilleen tuota luokkaa. Jos se kattila joutuu käymään täysillä

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 14.12.20 - klo:16:46

Lainaus käyttäjältä: temep - 14.12.20 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 14.12.20 - klo:09:15

Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...

ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä

Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.

Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???

Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.

https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/

Niinkuin tuossa kirjoitin,lehdessä ollut juttua siilosta ja kattiloista kerroin että tuolla on käytössä.Täyttövälistä ei tietoa ja siitä käyttääkö haketta vai sahanpurua.Mitä lie.Sen tiedän mikä kalusto on käytössä.Varmaan Pekka kertoo kiinnostuneille lisää,maanläheinen yrittäjä.

Lainaus käyttäjältä: traktorikuski - 14.12.20 - klo:18:59

Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???

Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.

https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/

näin minäkin ymmärsin jotta täyttövälistä olis ollu puhe..
helposti menee megasessa kattilassa kovemmilla pakkasilla 30-50m3 vuorokaudessa. riippuu toki hakkeen laadusta, mutta suunnilleen tuota luokkaa. Jos se kattila joutuu käymään täysillä

nyt kannattaa huomioida kokoluokka, mitä tällä määrällä lämmitetään ja mitä se maksaa?

40 kuutioita haketta tarkoittaa jo 16 kiintokuutiota rankaa, jonka hinta pyörii jossain 30-34€ välillä. Ilman haketuksen kuluakin lämmitykselle tulee hintaa >500€/pv ja 15 000€/kk.

Veikkaampa, että hakkeen kysyntä tulee kasvamaan ja hinta nousee tulevaisuudessa. Aiemmin voi rakennella vähän ylisuuren lämpökeskuksen, pitkät kanaalit ja lämmitellä huonosti eristettyjä peltihalleja, kun "ilmaisella" lämmitys raaka-aineella ei oikein ollut markkinoita tai hinta oli huono.

Lainaus käyttäjältä: temep - 14.12.20 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: traktorikuski - 14.12.20 - klo:18:59

Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???

Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.

https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/

näin minäkin ymmärsin jotta täyttövälistä olis ollu puhe..
helposti menee megasessa kattilassa kovemmilla pakkasilla 30-50m3 vuorokaudessa. riippuu toki hakkeen laadusta, mutta suunnilleen tuota luokkaa. Jos se kattila joutuu käymään täysillä

nyt kannattaa huomioida kokoluokka, mitä tällä määrällä lämmitetään ja mitä se maksaa?

40 kuutioita haketta tarkoittaa jo 16 kiintokuutiota rankaa, jonka hinta pyörii jossain 30-34€ välillä. Ilman haketuksen kuluakin lämmitykselle tulee hintaa >500€/pv ja 15 000€/kk.

Veikkaampa, että hakkeen kysyntä tulee kasvamaan ja hinta nousee tulevaisuudessa. Aiemmin voi rakennella vähän ylisuuren lämpökeskuksen, pitkät kanaalit ja lämmitellä huonosti eristettyjä peltihalleja, kun "ilmaisella" lämmitys raaka-aineella ei oikein ollut markkinoita tai hinta oli huono.

Eikös tuo 40 kuutiota haketta vastaa noin suunnilleen 4000l löpöä? Ja se taas maksaa rapian 2000e et halpaahan tuo hake vielä on.