Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: seniorijussi - 13.12.20 - klo:12:27
-
Minkälaisia kokemuksia löytyy biolämmityslaitteistoista, kattilat ja syöttö? Kokoluokka 400-800kW.
Kotimainen vai tuotilaite?
-
Olis varmaan mukava sanoa kotimainen, mutta kun ei.
https://www.gilles.at/en/
https://www.heizomat.de/int/index.php?id=home&lang=ENG
https://www.froeling.com/fi.html
Jos pitäisi itelle hankkia joku, niin Heizomaatti ketjuarinalla. Voisi polttaa melkein mitä vain mikä läpi menee. Ei olisi mahdollisen kivettyneen tuhkan kanssa ongelmia.
Kokemuksia ei ole mistään noista merkeistä, mutta kuullut olen, että mukavia ovat verrattuna kotimaisiin. Jos jollain on kokemusta tuosta ketjuarinasta, niin mielipiteitä olisi mukava tietää. Jossain vaiheessa kun pitää varmaan vehkeitä uusia.
-
Aika monella broileritilalla ja kasvihuoneissa on Ala-Talkkarin lämpökontti käytössä.
-
Itsellä Ala-talkkarin 500kw tuubikattila vm 2007.Käyttö täydellä teholla viljankuivauksen aikana.Korvataan n.72litraa öljyä tunnissa teho riittää vielä tähän n 15asteen lämpötilassa sen jälkeen joutuu laittamaan lisäksi öljyllä lisätehoa kuivaajan omaan öljypannuun. talvella kulutus kaksi iso taloa,jolloin alkaa toimimaan kunnolla vasta n5asteen pakkasella.Kuivauksen aikan poltetaan kaikki mahdollinen ,esipuhdistimen moskat, hake,rikkaruohon siemenet mitä käytän kun tarvitaan isoja tehoja.Jyrsinturvetta kokeiltiin hakkeen joukossa että saadaan ajettua pienellä teholla.Toimi mielestäni hyvin mutta koska haketta on en ole enää ostanut jyrsinturvetta.Hinta tälle olisi noin sentti/kwh.eli erittäin halpaa. Nyt jos ostaisin niin kattila olisi sama siihen automaattinuohous lambraanturit automaattisytytys. Päättäjien tarkoitus on että kaikki ostetaan ulkomailta ja omaisuus "lahjoitetaan"ulkomaille tai suojellaan niin toivoisin suosittavan SUOMALAISTA.
-
Suomalaista suosittaisiin varmasti, jos ne olisivat yhtä hyviä kuin Saksa-Itävalta akselin. Ei ole mikään ihme, että nämä Aritermit ja Säätötulet ovat pudonneet pois, kun kehitys jäi kauaksi näistä keskieurooppalaisista. Vai eikös se Aritermi taas jotain väsäile.
Vaikka nyt olisikin portaaton tehonsäätö ja toimisi kesällä ja talvella automaattisesti, niin onhan se kesäkäyttö isolla pannulla sellaista savuttamista. Että mitä isompi pannu, niin sitä isompi puskurivaraaja, jotta saataisiin jotain sahaamista pois.
-
Ennen ostoa selvitä minkälaista huoltotarjonta on, logiikkaohjelmat voi sitoa lujasti ylläpitosopimuksiin.
-Entinen lypsykonemies pannun huoltajana ei ehkä...
-Ja sitten se käyttöönotto, ilman öljyä ruuvi pyörii takuuajan, mutta tappelua takuusta.
-Jos kontissa tuodaan polttoaine, täydet kuormat pitää sopia.
-Paineluokka riittävä, tihkuva varo kiusaa pumppamista.
-
^
En tiedä mitä Uuni-ukko evp tarkoittaa tuolla että jos hake tuodaan kontissa ...edellä kirjoitin noista Ala-Talkkari lämpökonteista,niissä on siilotilaa 20 m3 eteenpäin ja sehän on samassa kokoonpanossa kuin pannuhuone. Tässä muutaman kilometrin säteellä noita on muutama kappale.
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...
-
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...
ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä
-
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...
ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä
Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.
-
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...
ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä
Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.
Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???
Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.
https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/
-
Jos tuollaista ylivuotista rankaa,mikä on kunnon aluspuilla ja tuulisessa paikassa varastoitu,
hakettaa keskikesällä,niin mikähän mahtaa olla kosteusprosentti? 30?? Sellaista mitä ei
erikseen ole aisattu,moton kouran jälkiä vähän kuoressa.
-
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...
ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä
Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.
Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???
Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.
https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/
näin minäkin ymmärsin jotta täyttövälistä olis ollu puhe..
helposti menee megasessa kattilassa kovemmilla pakkasilla 30-50m3 vuorokaudessa. riippuu toki hakkeen laadusta, mutta suunnilleen tuota luokkaa. Jos se kattila joutuu käymään täysillä
-
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...
ja täyttö talvipakkasilla kerran päivässä
Ei tokikaan,kannattaa perehtyä asiaan.Luoman puutuotteen Parkanon sahalla kuivaavat sahatavaraa tuolla kombinaatiolla,joskus oli lehdessä juttua.Täyttövälistä ei tietoa.
Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???
Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.
https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/
Niinkuin tuossa kirjoitin,lehdessä ollut juttua siilosta ja kattiloista kerroin että tuolla on käytössä.Täyttövälistä ei tietoa ja siitä käyttääkö haketta vai sahanpurua.Mitä lie.Sen tiedän mikä kalusto on käytössä.Varmaan Pekka kertoo kiinnostuneille lisää,maanläheinen yrittäjä.
-
Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???
Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.
https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/
näin minäkin ymmärsin jotta täyttövälistä olis ollu puhe..
helposti menee megasessa kattilassa kovemmilla pakkasilla 30-50m3 vuorokaudessa. riippuu toki hakkeen laadusta, mutta suunnilleen tuota luokkaa. Jos se kattila joutuu käymään täysillä
nyt kannattaa huomioida kokoluokka, mitä tällä määrällä lämmitetään ja mitä se maksaa?
40 kuutioita haketta tarkoittaa jo 16 kiintokuutiota rankaa, jonka hinta pyörii jossain 30-34€ välillä. Ilman haketuksen kuluakin lämmitykselle tulee hintaa >500€/pv ja 15 000€/kk.
Veikkaampa, että hakkeen kysyntä tulee kasvamaan ja hinta nousee tulevaisuudessa. Aiemmin voi rakennella vähän ylisuuren lämpökeskuksen, pitkät kanaalit ja lämmitellä huonosti eristettyjä peltihalleja, kun "ilmaisella" lämmitys raaka-aineella ei oikein ollut markkinoita tai hinta oli huono.
-
Mitäs tämä viimeisin kommentti oikein tarkoitti? Lainaat temepin viestiä niin oletettavasti kommentti oli vastine siihen. Se kommentti koski hakevaraston täyttöväliä mutta vertaamasi laitoksen täyttövälistä et kuitenkaan tiedä???
Jos 120 kuutiolla haketta saa noin 100 000 kWh energiaa niin 100% hyötysuhteella sillä käyttää kahta megawatin laitosta sellaiset 50 tuntia. Ei se kerran päivässä täyttö niin kauhean kaukana todellisuudesta ole.
https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/
näin minäkin ymmärsin jotta täyttövälistä olis ollu puhe..
helposti menee megasessa kattilassa kovemmilla pakkasilla 30-50m3 vuorokaudessa. riippuu toki hakkeen laadusta, mutta suunnilleen tuota luokkaa. Jos se kattila joutuu käymään täysillä
nyt kannattaa huomioida kokoluokka, mitä tällä määrällä lämmitetään ja mitä se maksaa?
40 kuutioita haketta tarkoittaa jo 16 kiintokuutiota rankaa, jonka hinta pyörii jossain 30-34€ välillä. Ilman haketuksen kuluakin lämmitykselle tulee hintaa >500€/pv ja 15 000€/kk.
Veikkaampa, että hakkeen kysyntä tulee kasvamaan ja hinta nousee tulevaisuudessa. Aiemmin voi rakennella vähän ylisuuren lämpökeskuksen, pitkät kanaalit ja lämmitellä huonosti eristettyjä peltihalleja, kun "ilmaisella" lämmitys raaka-aineella ei oikein ollut markkinoita tai hinta oli huono.
Eikös tuo 40 kuutiota haketta vastaa noin suunnilleen 4000l löpöä? Ja se taas maksaa rapian 2000e et halpaahan tuo hake vielä on.
-
Taitaa tuon muuntokertoimen mukaan olla n. 3200 litraa öljyä. Koivukuidun hinta on onneton, joten jos ostaa hakkuussa koivun tien varteen, niin halvalla saa kunnon puuta. Tai huonohintainen lahopuu. Ei mikään ylilaho vaan vähän laho, mikä ei tukiksi kelpaa.
Jos jonkinlaista omaa metsää on mistä keräillä tuulikaatoja tai hakkuista halpapuu itselle, niin perus 40 - 100kW:n pönttö pyörii suht edullisesti. Sitten kun tarvitaan ostohaketta, tilanne on jo toinen. Mutta kyllä metsänomistajat myyvät sen huonon puun tien varresta vielä sopivaan hintaan, joten silti siitä tulee suht edullista. Se oma työ ja oma metsä ovat yksi edellytys halvalle polttoaineelle.
Mites olkienergia tai se parjattu ruokohelpi? Silppurin läpi ja pönttöön.
-
nyt kannattaa huomioida kokoluokka, mitä tällä määrällä lämmitetään ja mitä se maksaa?
40 kuutioita haketta tarkoittaa jo 16 kiintokuutiota rankaa, jonka hinta pyörii jossain 30-34€ välillä. Ilman haketuksen kuluakin lämmitykselle tulee hintaa >500€/pv ja 15 000€/kk.
Veikkaampa, että hakkeen kysyntä tulee kasvamaan ja hinta nousee tulevaisuudessa. Aiemmin voi rakennella vähän ylisuuren lämpökeskuksen, pitkät kanaalit ja lämmitellä huonosti eristettyjä peltihalleja, kun "ilmaisella" lämmitys raaka-aineella ei oikein ollut markkinoita tai hinta oli huono.
Eikös tuo 40 kuutiota haketta vastaa noin suunnilleen 4000l löpöä? Ja se taas maksaa rapian 2000e et halpaahan tuo hake vielä on.
kyllä hakkeeseen täytyy lisätä vähän muita kuluja, ennen kuin lämpö on talteen otettu, mutta onhan se silti halpaa. Usein omaa työtä ei niin huomaa, jos touhuaa nurkissa muutenkin. Kun isoa voimalaa Naantalissa muutettiin hakkeelle, niin saa käsityksen miten mittavasta ketjusta on kyse, kun lähimetsistä keräillään puut, haketetaan ja kuljetetaan voimalaitokselle. Vertailukohtana laivalla voimalaan tuotava kivihiili tai raskas polttoöljy.
Jännittävää seurata, mihin hakkeen hinta menee sitten, kun kivihiili on kokonaan pois ja turve puolitettu. Päästökauppa näyttelee myös suurta roolia, voi olla ettei haketta kannata poltaa ollenkaan, vaan rakentaa syviä lämpökaivoja. ;D
-
^
En tiedä mitä Uuni-ukko evp tarkoittaa tuolla että jos hake tuodaan kontissa ...edellä kirjoitin noista Ala-Talkkari lämpökonteista,niissä on siilotilaa 20 m3 eteenpäin ja sehän on samassa kokoonpanossa kuin pannuhuone. Tässä muutaman kilometrin säteellä noita on muutama kappale.
Tietysti jos tarvetta ja rahaa on niin voihan sitä ottaa 120m3 siilon,sillä ruokkii jo 2 kpl 1000 kw:n kattilaa...
"Kontilla tarkoitin lämpökeskuksen viereen tuotavia vaihtolavakontteja, 2kpl vierekkäin, eikä hakesiiloa ole.
Haketoimittaja urakoi näitä tarpeen mukaan.
-
Kotitarvelämmittäjälle hake on edullista, vaikka hakkeen hinta nousisikin. Nimittäin silloin, jos polttoaineen saa omista metsistä. Ja vaikka hakettaisi urakoitsijalla. Ja aika kauan saisi hakkuria maksaa, jos sellaisen itse ostaisi. Varsinkin jos paksun puun hakkurin hankkisi.
-
Nyt en tiedä asiasta mitään. Mutta mistä johtuu Koneyrittäjien huoli siitä, että myös hakkuri yrittäjiltä loppuu työ samalla kuin energiaturpeen käyttö ajettiin alas muutamassa kuukaudessa. Siihenkö, että maahamme laivataan ulkolaista haketta. Kun pää saatiin auki, niin kotimainen energiapuukin lakkaa käymästä kaupaksi ainakin kunnon hinnalla.
-
Kotitarvelämmittäjälle hake on edullista, vaikka hakkeen hinta nousisikin. Nimittäin silloin, jos polttoaineen saa omista metsistä. Ja vaikka hakettaisi urakoitsijalla. Ja aika kauan saisi hakkuria maksaa, jos sellaisen itse ostaisi. Varsinkin jos paksun puun hakkurin hankkisi.
Suomessa kaikki on edullista, jos sen saa verottomana tehtyä. Haketus on pieni kulu, joskus vain hakkurin päivävuokra kyläyhdistykselle tai maamiesseuralle. Mitä tahansa muuta energiaa ostaa, niin siinä on verot ja alvit mukana, samoin joutuu rankakasasta maksamaan verot, jos ulos myy. Jos tuotantorakennus on mukana, niin tilanne vähän tasoittuu.
Jos oikein tarkkoja oltaisiin, niin kai tälle verottomalle omalle käytölle, joku ylärajakin löytyy? Vaatisi verotarkastajalta metsäinsinöörin koulutusta, niin saisi pinot mitattua ja mielellään etukäteen, poltettua kasaa on paha mitata ;D
-
...poltettua kasaa on paha mitata ;D
Hys hiljempaa siellä, kohta saamme tuhkaveron ja -maksun...