• Tavallinen aihe

Aihe Lehmienjälkeinen elämä  (Luettu 10341 kertaa)

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7579
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

Viimeksi muokattu: 01.11.20 - klo:20:22 kirjoittanut Make

Mystinen kesälaatumies

Paalimies

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 93
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Eli lopettaneita Maken esimerkissä 5000 vuodessa, eli reilu vuosi on aikaa miettiä koska lopettaa, kun loppu tulee kumminkin armon vuonna 2021.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6886
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7579
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Eli lopettaneita Maken esimerkissä 5000 vuodessa, eli reilu vuosi on aikaa miettiä koska lopettaa, kun loppu tulee kumminkin armon vuonna 2021.
Määrä on suunnilleen puolittunut vuosikymmenessä.
1960 300 000
1970 150 000
1980  75 000
1990  37 500
2000  18 750
2010   9 375
2020   4 688
2030  2 344 ?
Mystinen kesälaatumies

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 614
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl  40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.

Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille  200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2363
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl  40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.

Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille  200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.

Pari "ylimääräistä" ehkä ehti saada hakemuksen sisälle ennen kuin sopimustuotanto tuli julkiseksi. Mutta nimen omaan ylimääräistä suhteessa siihen minkä verran maitoa tarvitaan jalostukseen.

Se mikä on sopiva tilakoko taas on vähän monimutkaisempi kysymys. Jonkun mielestä ehkä pitäisi lähteä siitä että yrityksen olisi hyvä olla sen kokoinen että on mahdollista olla sen verran työvoimaa ettei tarvitse luottaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen ja hiipuvaan lomitusjärjestelmään. Ja samalla silti niin että kaikki yrityksen piirissä toimivat pystyvät pitämään kostuulliset lomat.

Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 455
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
rusinoiden nyppiminen yrittäjyyden pullasta on huono perustelu. Jos tutkitaan minkälainen yrittäjyys tai yritysriski on kyseessä, niin hyvinhän maatiloilla menee.

Tuotannon markkinoinnista ei tarvitse välittää, kaikki kilot ja litrat haetaan. Siitä seuraa, ettei tuotantoa tarvitse sopeuttaa kulutukseen, se tehdään aina jossain muualla. Investoinneille saa korkean tuen, riippumatta siitä, mitkä markkinanäkymät ovat. Tärkeintä on ehtiä investoimaan, koska silloin suhteellinen asema muihin paranee juuri tuon avokätisen tuen seurauksena. Vuosittain saa vielä maataloustuet, lomituspalveluja, eläkemaksuihin kompensaatiota, sekä voi nauttia verojärjestelmän vain maataloutta koskevista poikkeuksista.

Jos maatilalle haetaan palkkajohtajaa ja palkatulla työväellä tehdään työt, niin mikä on entisen isännän rooli, hallituksen "osingoilla elävä" puheenjohtaja?? Tietääköhän joku näitten ökyrikkaitten omistamien kartanoiden talousluvuista? Niissähän yhdistyy paras talousosaaminen ja mittavat resurssit tilan kehittämiseen?

/c

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 31
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
rusinoiden nyppiminen yrittäjyyden pullasta on huono perustelu. Jos tutkitaan minkälainen yrittäjyys tai yritysriski on kyseessä, niin hyvinhän maatiloilla menee.

Tuotannon markkinoinnista ei tarvitse välittää, kaikki kilot ja litrat haetaan. Siitä seuraa, ettei tuotantoa tarvitse sopeuttaa kulutukseen, se tehdään aina jossain muualla. Investoinneille saa korkean tuen, riippumatta siitä, mitkä markkinanäkymät ovat. Tärkeintä on ehtiä investoimaan, koska silloin suhteellinen asema muihin paranee juuri tuon avokätisen tuen seurauksena. Vuosittain saa vielä maataloustuet, lomituspalveluja, eläkemaksuihin kompensaatiota, sekä voi nauttia verojärjestelmän vain maataloutta koskevista poikkeuksista.

Jos maatilalle haetaan palkkajohtajaa ja palkatulla työväellä tehdään työt, niin mikä on entisen isännän rooli, hallituksen "osingoilla elävä" puheenjohtaja?? Tietääköhän joku näitten ökyrikkaitten omistamien kartanoiden talousluvuista? Niissähän yhdistyy paras talousosaaminen ja mittavat resurssit tilan kehittämiseen?

Luvuista en enempi tiedä, mutta ei kenelläkään noista kartanoista lypsylehmiä ole? :-X

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8402
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Suomessa on tää erityispiirre peltolohkojen koko ja sijainti. Yhdellä menee aika palleroiden ajamiseen ympäri pitäjää. Ruotsin slc:n taannoinen pj innostui uudistamaan - pääsi 700 lypsävään. Sitten tuo myi koko komeuden pois. Ruotsissa oli yhteen aikaan vaikea saada työvoimaa.
Ökyistä en tiedä, mutta kai Pukarolla on monennäköistä elikkoa.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20749
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
rusinoiden nyppiminen yrittäjyyden pullasta on huono perustelu. Jos tutkitaan minkälainen yrittäjyys tai yritysriski on kyseessä, niin hyvinhän maatiloilla menee.

Tuotannon markkinoinnista ei tarvitse välittää, kaikki kilot ja litrat haetaan. Siitä seuraa, ettei tuotantoa tarvitse sopeuttaa kulutukseen, se tehdään aina jossain muualla. Investoinneille saa korkean tuen, riippumatta siitä, mitkä markkinanäkymät ovat. Tärkeintä on ehtiä investoimaan, koska silloin suhteellinen asema muihin paranee juuri tuon avokätisen tuen seurauksena. Vuosittain saa vielä maataloustuet, lomituspalveluja, eläkemaksuihin kompensaatiota, sekä voi nauttia verojärjestelmän vain maataloutta koskevista poikkeuksista.

Jos maatilalle haetaan palkkajohtajaa ja palkatulla työväellä tehdään työt, niin mikä on entisen isännän rooli, hallituksen "osingoilla elävä" puheenjohtaja?? Tietääköhän joku näitten ökyrikkaitten omistamien kartanoiden talousluvuista? Niissähän yhdistyy paras talousosaaminen ja mittavat resurssit tilan kehittämiseen?

Melkoista paskaa taas .

Kaikki litrat haetaan mutta hinta koostuu markkinoista . Maidon kanssa ei voi pelata kuten viljalla eli katso sopivaa myynti hetkeä .

Fazer ottaa nyt lisää tuottajia . Sata-Maidon 2019 luvut kertoo tervehtymisestä . Minkälainen tämä vuosi ei varmaan ketään osaa loppuvuotta kunnolla ennustaa .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2352
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl  40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.

Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille  200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.

Pari "ylimääräistä" ehkä ehti saada hakemuksen sisälle ennen kuin sopimustuotanto tuli julkiseksi. Mutta nimen omaan ylimääräistä suhteessa siihen minkä verran maitoa tarvitaan jalostukseen.

Se mikä on sopiva tilakoko taas on vähän monimutkaisempi kysymys. Jonkun mielestä ehkä pitäisi lähteä siitä että yrityksen olisi hyvä olla sen kokoinen että on mahdollista olla sen verran työvoimaa ettei tarvitse luottaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen ja hiipuvaan lomitusjärjestelmään. Ja samalla silti niin että kaikki yrityksen piirissä toimivat pystyvät pitämään kostuulliset lomat.

Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
Tämän kommentin jälkeen ei tarvitse ihmetellä minkä takia Valio on mennyt viime vuosina niin perselleen ja yhä enemmän perseelleen menee. Ei kait Valiosta olla tekemässä johtohahmojen meijeriä,jossa muut toimii maksavana renkinä?

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2363
Vs: Lehmienjälkeinen elämä

Pari "ylimääräistä" ehkä ehti saada hakemuksen sisälle ennen kuin sopimustuotanto tuli julkiseksi. Mutta nimen omaan ylimääräistä suhteessa siihen minkä verran maitoa tarvitaan jalostukseen.

Se mikä on sopiva tilakoko taas on vähän monimutkaisempi kysymys. Jonkun mielestä ehkä pitäisi lähteä siitä että yrityksen olisi hyvä olla sen kokoinen että on mahdollista olla sen verran työvoimaa ettei tarvitse luottaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen ja hiipuvaan lomitusjärjestelmään. Ja samalla silti niin että kaikki yrityksen piirissä toimivat pystyvät pitämään kostuulliset lomat.

Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
Tämän kommentin jälkeen ei tarvitse ihmetellä minkä takia Valio on mennyt viime vuosina niin perselleen ja yhä enemmän perseelleen menee. Ei kait Valiosta olla tekemässä johtohahmojen meijeriä,jossa muut toimii maksavana renkinä?

Siis kommenttini ei liity Valioon tai osuuskuntiin, vaan siihen millä tavalla yritystoimintaa harjoitetaan. Ne jotka ovat hyviä yrittäjiä, menestyvät maidontuotannossakin keskimäärin paremmin kuin ne jotka eivät ole, ja hyvät yrittäjät harvemmin viihtyvät "Oksa" tyyppisissä olosuhteissa vaikka joku muu viihtyykin. Hyvät yrittäjät kehittävät yritystään, ja kasvu on tärkeä osa sitä.

Sopimushinnoittelu taas on enemmänkin vastavoima sille että tuotanto keskittyisi (vaikka sen pääpointti on estää tuotannon kasvu), sehän nimen omaan estää tilakoon nykyisen kaltaista kasvua jatkossa.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 614
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kai silläkin on merkitystä että raaka-aineella on markkinoilla hinta ja kysyntää eikä vaan se että saa leikkiä lehmälässä yritysjohtajaa?

Mikä siinä perinteisessä toiminnassa on niin isosti vikana? Kuitenkin vielä yli 90%tiloista on perinteisiä perheviljelmiä ja sillä on ruokittu tämä maa. Ihan omaa oksaa puret. Tuskin ite nostat vaan jalat pöydälle ja katsot kun palkolliset tekee hommat. Lomitus tulee säilymään mutta erilaisena kuin nykyään. Suomi saa perusteltua sen erityisoloina ja korkean palkkatason takia. Niin paljon varmaa hyvää työvoimaa on vaikea saada tiloille, ei se helppo ole pyörittää tilaa ja olla työnantaja.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2363
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kai silläkin on merkitystä että raaka-aineella on markkinoilla hinta ja kysyntää eikä vaan se että saa leikkiä lehmälässä yritysjohtajaa?

Mikä siinä perinteisessä toiminnassa on niin isosti vikana? Kuitenkin vielä yli 90%tiloista on perinteisiä perheviljelmiä ja sillä on ruokittu tämä maa. Ihan omaa oksaa puret. Tuskin ite nostat vaan jalat pöydälle ja katsot kun palkolliset tekee hommat. Lomitus tulee säilymään mutta erilaisena kuin nykyään. Suomi saa perusteltua sen erityisoloina ja korkean palkkatason takia. Niin paljon varmaa hyvää työvoimaa on vaikea saada tiloille, ei se helppo ole pyörittää tilaa ja olla työnantaja.

Siis eihän siinä perinteisessä toiminnassa mitään vikaa olekaan, jatka toki ja nauti siitä kuten tähänkin asti. Sopimustuotanto suorastaan tukee sitä että tuotetaan yhdellä tilalla aika vähän. Itselle se ei sopisi eli tekisin sitten jotakin muuta ellen olisi erehtynyt maidontuotantoon investoimaan :)

edit: Sopimustuotannon idea siis ei ole estää rakennekehitystä, vaan estää kokonaismaitomäärän perusteeton kasvu. Se että rakennekehitys samalla hidastuu on sivuilmiö eikä tarkoitus.

Omat investoinnit ovat perustuneet oman tilan tuotannon optimointiin ja tuotannon lisäämiseen ei todennäköisesti enää investoida.

Viimeksi muokattu: 02.11.20 - klo:11:25 kirjoittanut antti-x

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 614
Vs: Lehmienjälkeinen elämä
En tästä mitenkään nauti, enkä puhunut omasta puolestani vaan siitä että perinteinen  tilamuoto on edelleen kilpailukykyinen.

Ja onni tahi ei, ettei ehditty investoimaan, joten loppua lähellä..