Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: luovatauko - 31.10.20 - klo:13:34

Otsikko: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: luovatauko - 31.10.20 - klo:13:34
Onkos paikalla lehmienpidon lopettaneita? Tai navetan tyhjäyksestä haaveilevia? Tässä yksi paskankäryyn kyllästynyt suunnittelee alanvaihtoa seuraavan vuoden, kahden aikana. Saa nähä myöskin että mitä pelleilyä valiolla on luvassa tuon abcdefg-hinnoittelun kanssa, tuntuu että menee maitotilit arpapeliksi joten ihan sen vuoksi tekee mieli vaihtaa pakkomiellettä. Kiinnostais tietää miten lopettajat on kantturoista luopumisesta  toipuneet, vai onko. Vai onko elämä peräti kunnolla alkanut heti kun teurasauto on viimeisen kerran lähtenyt pihasta  8).
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 31.10.20 - klo:13:42
Onkos paikalla lehmienpidon lopettaneita? Tai navetan tyhjäyksestä haaveilevia? Tässä yksi paskankäryyn kyllästynyt suunnittelee alanvaihtoa seuraavan vuoden, kahden aikana. Saa nähä myöskin että mitä pelleilyä valiolla on luvassa tuon abcdefg-hinnoittelun kanssa, tuntuu että menee maitotilit arpapeliksi joten ihan sen vuoksi tekee mieli vaihtaa pakkomiellettä. Kiinnostais tietää miten lopettajat on kantturoista luopumisesta  toipuneet, vai onko. Vai onko elämä peräti kunnolla alkanut heti kun teurasauto on viimeisen kerran lähtenyt pihasta  8).

Riemusta hihkuneet . Fatseri ottaa lisää maidontuottajia .  :)
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 31.10.20 - klo:14:01
muutama tuttu alkannu emoja hoitaan,   sit muutaman vuoten päästä lopettaneet sen ja nyt autuaan onnellisia...   vaivasina.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 31.10.20 - klo:14:23
En ole kenenkään kuullut lehmien hävittämistä katuneen. Tai sitten ne ei vaan uskalla tunnustaa  ;D Vaikka lehmiä ei olisi ikävä , niin joku myöntää ikävöivänsä maitotiliä.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: luovatauko - 31.10.20 - klo:14:30
Joskus on tuo emolehmätouhu vähän kiinnostanut, mutta se tuntuu kuitenkin jotenkin "vieraalta" lypsikeihin verrattuna.  Ja mitenkä paljon noita pitäis sitten olla että esim yks ihminen saa jonkinmoisen elannon. Riippuu tuokin kaiketi tukialueesta ja pellon määrästä. Tällä hetkellä kuitenkin semmonen fiilis että ei mitään nelijalkasia jaksais enää tuijotella, paitsi kissaa korkeintaan.

Tuosta ikävöinnistä, ehkä jotain tiettyjä pieniä asioita jää kaipaamaan, ja onhan nuo persoonia omalla tavallaan. Mutta toisaalta voi pitää paikkaansa se sanonta että lehmät ja lapset on kivoja kunhan ne ei oo omia  ;D.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 31.10.20 - klo:15:56
Täällä yksi lypsyn unohtaneista. Olen toki opiskellut toisen alan, joten olen täydellisen erilaisella alalla nykyään. Lehmiä kaipaan lähinnä silloin, kun nykyiset työt ottavat syystä tai toisesta ohimoon, mutta menee ohitse melko äkkiä.
Yöllä, kun herään ja ulkona sade lyö ikkunaan, niin onpa vain niin mukava vetää peittoa niskaan ja ajatella, että enää ei tarvitse rymytä yöllä navetalle ja vaikka koira kuinka haukkuu, niin ei ole mitään suurempaa kuin korkeintaan mainosjakelu laatikolla.
Helpotus ja rauha, vaikka nykyinen työkin on aika kohtuullisen menevää, niin ei sellaista työpainetta ole kuin lehmien aikaan. Nykyään tuntuu vain enemmän, että olen oman onneni seppä kuin lehmien aikaan, kun kaikki suunnanmuutokset tulivat ylhäältä päin ja valvontojen pelossa sai koko ajan miettiä, mitä ne vielä seuraavaksi keksii.
Onhan se rytmikin aivan erilainen, kun on vapaita viikossakin kaksi päivää ja oikea kesälomakin ilman jatkuvaa päivystystä. Aika aikaa kutakin..ja niin edes päin.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: luovatauko - 31.10.20 - klo:18:24
Tuo juuri on alkanut ottaa nuppiin kun ei ikinä tiedä mikä on seuraava vaatimus, tuntuu että saa koko ajan olla varpaillaan. Ehkä tässä hommassa pärjäis paremmin jos olis paineensietokykyä ja tietynlainen rento hälläväliäasenne, tarkoitan siis että ei saisi stressata joka asiaa.

Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 31.10.20 - klo:19:22
Tuo juuri on alkanut ottaa nuppiin kun ei ikinä tiedä mikä on seuraava vaatimus, tuntuu että saa koko ajan olla varpaillaan. Ehkä tässä hommassa pärjäis paremmin jos olis paineensietokykyä ja tietynlainen rento hälläväliäasenne, tarkoitan siis että ei saisi stressata joka asiaa.

Se on kyllä totta . Ei muissakaan hommissa enää helppoo ole .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 31.10.20 - klo:20:41
Tuo juuri on alkanut ottaa nuppiin kun ei ikinä tiedä mikä on seuraava vaatimus, tuntuu että saa koko ajan olla varpaillaan. Ehkä tässä hommassa pärjäis paremmin jos olis paineensietokykyä ja tietynlainen rento hälläväliäasenne, tarkoitan siis että ei saisi stressata joka asiaa.

Niin kauan saa teherä kuten itte haluaa, kunnes valvonta tai joku sen lopettaa. Se vaan tämä Suomalainen luonne tahtoo estää tuon ajatuksen. Teherähän heti kuten laki tai direktiivit määrää, vaikka ikinä ei kiinni jäisi vaikka niitä vähän rikkoiskin. Hyvinvointituen hakemattomuuttani on joku "neuvoja" joskus vähän ihmetellyt. Mutta miksi hakea sitten sellaista , jolla ei ole mitää taloudellista merkitystä, mutta silti pitää muistaa kumartaa syvään. Ennen tällä kylällä oli sanonta , että pääseekö vähemmällä näis eu rikoksis jos menee linnaan naapurin kans yhteiskuljetuksella. No tuskin kukaan linnaan ja sanktiotkin yleensä vaan kumminkin kait vaan prosentteja pl.nämä  täydentävät ehdot.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Rusina - 01.11.20 - klo:11:26
Täällä yksi lypsyn unohtaneista. Olen toki opiskellut toisen alan, joten olen täydellisen erilaisella alalla nykyään. Lehmiä kaipaan lähinnä silloin, kun nykyiset työt ottavat syystä tai toisesta ohimoon, mutta menee ohitse melko äkkiä.
Yöllä, kun herään ja ulkona sade lyö ikkunaan, niin onpa vain niin mukava vetää peittoa niskaan ja ajatella, että enää ei tarvitse rymytä yöllä navetalle ja vaikka koira kuinka haukkuu, niin ei ole mitään suurempaa kuin korkeintaan mainosjakelu laatikolla.
Helpotus ja rauha, vaikka nykyinen työkin on aika kohtuullisen menevää, niin ei sellaista työpainetta ole kuin lehmien aikaan. Nykyään tuntuu vain enemmän, että olen oman onneni seppä kuin lehmien aikaan, kun kaikki suunnanmuutokset tulivat ylhäältä päin ja valvontojen pelossa sai koko ajan miettiä, mitä ne vielä seuraavaksi keksii.
Onhan se rytmikin aivan erilainen, kun on vapaita viikossakin kaksi päivää ja oikea kesälomakin ilman jatkuvaa päivystystä. Aika aikaa kutakin..ja niin edes päin.

Todella hyvin kirjoitettu. Tästä aiheesta on mielestäni liian vähän ammattilehdissä oikeaa juttua. Tämä on täysin vaiettu asia vaikka tuhannet suomalaiset ovat tämän joko kokeneet ja ovat läpikäymässä tai suunnittelevat tosissaan lopettamista. Tämä on seurausta siitä kun suuruuden hullujen on täytynyt saada mahtinavetta ja tuotanto sen mukainen, niin maitoa on sitten liikaa. On vaarannettu elinkeino, rahoittajien usko alaan ja tuottajahinta. Se on nähty mitä suuret yksiköt tekee muualla päin; velkasaneerausta ja osa menettää elinkeinonsa. Olen sitä mieltä että kaikenlainen kasvaminen ei ole kehittämistä, se on vain elinkeinon yliarvioimista. Nyt mekin menetämme elunkeinomme koska maitoa on liikaa, pankki ei pidä tätä enää elinkeinona mitä kannattaisi rahoittaa. Miettikääpä tätä!
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: karvankasvattaja - 01.11.20 - klo:15:26
Onse, jokapäivänen unelma.. tarttis vain keksiä jotain muuta kun maitotili rahapussin tilkkeeksi
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 01.11.20 - klo:16:18
Onse, jokapäivänen unelma.. tarttis vain keksiä jotain muuta kun maitotili rahapussin tilkkeeksi

Kannattaa kyllä tarkoin harkita mille alalle ryhtyy . Koronan jälkeenkin menee pari vuotta sekavissa tunnelmissa ja sitten onkin uusien ongelmien vuoro .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 01.11.20 - klo:16:22
niinpä.   ja kun pitää homman tarpeeks pienenä ja vaatimukset inhimillisinä niin jopa menöö hommat kuin tanssi..    ja aina voi vaikka just lopettaa... joko hommat tai ittensä,   ei haittaa.       tuo suuruuten ihannointi vaan säälittää..  kun se viivan alle ei kuiteskaan jää muuta kuin mieliharmi.     mut itellä on toisaalta " hauskaa" olla piikkinä..        ja voita hyin.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 01.11.20 - klo:18:39
Aika suuri olisi kynnys alkaa kyselemään töitä joltain vieraalta. Tai tuokaan nyt vielä mikään mahdoton kynnys, mutta elämää toisen kellon mukaan :( En tiedä onnistuisko enää edes, joskus vaan pitää saada selkänsä oikaista päivän aikana sohvalle ja välillä ottaa vaikka päikkärit. Ihan laillisia paheita omia lehmiä hoitaessa, mutta ei vieraan palveluksessa.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 01.11.20 - klo:19:02
Aika suuri olisi kynnys alkaa kyselemään töitä joltain vieraalta. Tai tuokaan nyt vielä mikään mahdoton kynnys, mutta elämää toisen kellon mukaan :( En tiedä onnistuisko enää edes, joskus vaan pitää saada selkänsä oikaista päivän aikana sohvalle ja välillä ottaa vaikka päikkärit. Ihan laillisia paheita omia lehmiä hoitaessa, mutta ei vieraan palveluksessa.
Tuokin on vain ammatinvalintakysymys.
Minä voin ihan keskellä työpäivää nykästä päiväunet, kunhan en myöhästy seuraavasta työtehtävästä. Eikä kukaan tule sanomaan, että mikäs sinua laiskottaa.
Se työnhaku on kieltämättä vähän sellaista, että kun ei ole koskaan ollut tarvetta kehua itseään niin se vaatii kyllä opettelua, mutta sen verran kuitenkin siihenkin jo tottunut, että ei sinua kukaan muukaan tule kehumaan, joten on vain paree tehdä se itse.
Ja en tosiaankaan kulje toisen kellon mukaan, vaan ihan oman ja kalenterinkin täytän ihan itse..eli se ammatinvalinta on tässä, mihin kannattaa panostaa ja sitten koulun kautta uudelle tielle.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 01.11.20 - klo:20:20
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Paalimies - 01.11.20 - klo:20:49
Eli lopettaneita Maken esimerkissä 5000 vuodessa, eli reilu vuosi on aikaa miettiä koska lopettaa, kun loppu tulee kumminkin armon vuonna 2021.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 01.11.20 - klo:21:00
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 01.11.20 - klo:21:25
Eli lopettaneita Maken esimerkissä 5000 vuodessa, eli reilu vuosi on aikaa miettiä koska lopettaa, kun loppu tulee kumminkin armon vuonna 2021.
Määrä on suunnilleen puolittunut vuosikymmenessä.
1960 300 000
1970 150 000
1980  75 000
1990  37 500
2000  18 750
2010   9 375
2020   4 688
2030  2 344 ?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Rusina - 01.11.20 - klo:21:42
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl  40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.

Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille  200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 01.11.20 - klo:21:53
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl  40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.

Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille  200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.

Pari "ylimääräistä" ehkä ehti saada hakemuksen sisälle ennen kuin sopimustuotanto tuli julkiseksi. Mutta nimen omaan ylimääräistä suhteessa siihen minkä verran maitoa tarvitaan jalostukseen.

Se mikä on sopiva tilakoko taas on vähän monimutkaisempi kysymys. Jonkun mielestä ehkä pitäisi lähteä siitä että yrityksen olisi hyvä olla sen kokoinen että on mahdollista olla sen verran työvoimaa ettei tarvitse luottaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen ja hiipuvaan lomitusjärjestelmään. Ja samalla silti niin että kaikki yrityksen piirissä toimivat pystyvät pitämään kostuulliset lomat.

Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 02.11.20 - klo:00:33
Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
rusinoiden nyppiminen yrittäjyyden pullasta on huono perustelu. Jos tutkitaan minkälainen yrittäjyys tai yritysriski on kyseessä, niin hyvinhän maatiloilla menee.

Tuotannon markkinoinnista ei tarvitse välittää, kaikki kilot ja litrat haetaan. Siitä seuraa, ettei tuotantoa tarvitse sopeuttaa kulutukseen, se tehdään aina jossain muualla. Investoinneille saa korkean tuen, riippumatta siitä, mitkä markkinanäkymät ovat. Tärkeintä on ehtiä investoimaan, koska silloin suhteellinen asema muihin paranee juuri tuon avokätisen tuen seurauksena. Vuosittain saa vielä maataloustuet, lomituspalveluja, eläkemaksuihin kompensaatiota, sekä voi nauttia verojärjestelmän vain maataloutta koskevista poikkeuksista.

Jos maatilalle haetaan palkkajohtajaa ja palkatulla työväellä tehdään työt, niin mikä on entisen isännän rooli, hallituksen "osingoilla elävä" puheenjohtaja?? Tietääköhän joku näitten ökyrikkaitten omistamien kartanoiden talousluvuista? Niissähän yhdistyy paras talousosaaminen ja mittavat resurssit tilan kehittämiseen?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: /c - 02.11.20 - klo:04:59
Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
rusinoiden nyppiminen yrittäjyyden pullasta on huono perustelu. Jos tutkitaan minkälainen yrittäjyys tai yritysriski on kyseessä, niin hyvinhän maatiloilla menee.

Tuotannon markkinoinnista ei tarvitse välittää, kaikki kilot ja litrat haetaan. Siitä seuraa, ettei tuotantoa tarvitse sopeuttaa kulutukseen, se tehdään aina jossain muualla. Investoinneille saa korkean tuen, riippumatta siitä, mitkä markkinanäkymät ovat. Tärkeintä on ehtiä investoimaan, koska silloin suhteellinen asema muihin paranee juuri tuon avokätisen tuen seurauksena. Vuosittain saa vielä maataloustuet, lomituspalveluja, eläkemaksuihin kompensaatiota, sekä voi nauttia verojärjestelmän vain maataloutta koskevista poikkeuksista.

Jos maatilalle haetaan palkkajohtajaa ja palkatulla työväellä tehdään työt, niin mikä on entisen isännän rooli, hallituksen "osingoilla elävä" puheenjohtaja?? Tietääköhän joku näitten ökyrikkaitten omistamien kartanoiden talousluvuista? Niissähän yhdistyy paras talousosaaminen ja mittavat resurssit tilan kehittämiseen?

Luvuista en enempi tiedä, mutta ei kenelläkään noista kartanoista lypsylehmiä ole? :-X
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: pig24 - 02.11.20 - klo:05:14
Suomessa on tää erityispiirre peltolohkojen koko ja sijainti. Yhdellä menee aika palleroiden ajamiseen ympäri pitäjää. Ruotsin slc:n taannoinen pj innostui uudistamaan - pääsi 700 lypsävään. Sitten tuo myi koko komeuden pois. Ruotsissa oli yhteen aikaan vaikea saada työvoimaa.
Ökyistä en tiedä, mutta kai Pukarolla on monennäköistä elikkoa.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 02.11.20 - klo:07:10
Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
rusinoiden nyppiminen yrittäjyyden pullasta on huono perustelu. Jos tutkitaan minkälainen yrittäjyys tai yritysriski on kyseessä, niin hyvinhän maatiloilla menee.

Tuotannon markkinoinnista ei tarvitse välittää, kaikki kilot ja litrat haetaan. Siitä seuraa, ettei tuotantoa tarvitse sopeuttaa kulutukseen, se tehdään aina jossain muualla. Investoinneille saa korkean tuen, riippumatta siitä, mitkä markkinanäkymät ovat. Tärkeintä on ehtiä investoimaan, koska silloin suhteellinen asema muihin paranee juuri tuon avokätisen tuen seurauksena. Vuosittain saa vielä maataloustuet, lomituspalveluja, eläkemaksuihin kompensaatiota, sekä voi nauttia verojärjestelmän vain maataloutta koskevista poikkeuksista.

Jos maatilalle haetaan palkkajohtajaa ja palkatulla työväellä tehdään työt, niin mikä on entisen isännän rooli, hallituksen "osingoilla elävä" puheenjohtaja?? Tietääköhän joku näitten ökyrikkaitten omistamien kartanoiden talousluvuista? Niissähän yhdistyy paras talousosaaminen ja mittavat resurssit tilan kehittämiseen?

Melkoista paskaa taas .

Kaikki litrat haetaan mutta hinta koostuu markkinoista . Maidon kanssa ei voi pelata kuten viljalla eli katso sopivaa myynti hetkeä .

Fazer ottaa nyt lisää tuottajia . Sata-Maidon 2019 luvut kertoo tervehtymisestä . Minkälainen tämä vuosi ei varmaan ketään osaa loppuvuotta kunnolla ennustaa .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Magia - 02.11.20 - klo:08:25
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl  40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.

Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille  200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.

Pari "ylimääräistä" ehkä ehti saada hakemuksen sisälle ennen kuin sopimustuotanto tuli julkiseksi. Mutta nimen omaan ylimääräistä suhteessa siihen minkä verran maitoa tarvitaan jalostukseen.

Se mikä on sopiva tilakoko taas on vähän monimutkaisempi kysymys. Jonkun mielestä ehkä pitäisi lähteä siitä että yrityksen olisi hyvä olla sen kokoinen että on mahdollista olla sen verran työvoimaa ettei tarvitse luottaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen ja hiipuvaan lomitusjärjestelmään. Ja samalla silti niin että kaikki yrityksen piirissä toimivat pystyvät pitämään kostuulliset lomat.

Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
Tämän kommentin jälkeen ei tarvitse ihmetellä minkä takia Valio on mennyt viime vuosina niin perselleen ja yhä enemmän perseelleen menee. Ei kait Valiosta olla tekemässä johtohahmojen meijeriä,jossa muut toimii maksavana renkinä?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 02.11.20 - klo:09:31

Pari "ylimääräistä" ehkä ehti saada hakemuksen sisälle ennen kuin sopimustuotanto tuli julkiseksi. Mutta nimen omaan ylimääräistä suhteessa siihen minkä verran maitoa tarvitaan jalostukseen.

Se mikä on sopiva tilakoko taas on vähän monimutkaisempi kysymys. Jonkun mielestä ehkä pitäisi lähteä siitä että yrityksen olisi hyvä olla sen kokoinen että on mahdollista olla sen verran työvoimaa ettei tarvitse luottaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen ja hiipuvaan lomitusjärjestelmään. Ja samalla silti niin että kaikki yrityksen piirissä toimivat pystyvät pitämään kostuulliset lomat.

Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
Tämän kommentin jälkeen ei tarvitse ihmetellä minkä takia Valio on mennyt viime vuosina niin perselleen ja yhä enemmän perseelleen menee. Ei kait Valiosta olla tekemässä johtohahmojen meijeriä,jossa muut toimii maksavana renkinä?

Siis kommenttini ei liity Valioon tai osuuskuntiin, vaan siihen millä tavalla yritystoimintaa harjoitetaan. Ne jotka ovat hyviä yrittäjiä, menestyvät maidontuotannossakin keskimäärin paremmin kuin ne jotka eivät ole, ja hyvät yrittäjät harvemmin viihtyvät "Oksa" tyyppisissä olosuhteissa vaikka joku muu viihtyykin. Hyvät yrittäjät kehittävät yritystään, ja kasvu on tärkeä osa sitä.

Sopimushinnoittelu taas on enemmänkin vastavoima sille että tuotanto keskittyisi (vaikka sen pääpointti on estää tuotannon kasvu), sehän nimen omaan estää tilakoon nykyisen kaltaista kasvua jatkossa.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Rusina - 02.11.20 - klo:10:55
Kai silläkin on merkitystä että raaka-aineella on markkinoilla hinta ja kysyntää eikä vaan se että saa leikkiä lehmälässä yritysjohtajaa?

Mikä siinä perinteisessä toiminnassa on niin isosti vikana? Kuitenkin vielä yli 90%tiloista on perinteisiä perheviljelmiä ja sillä on ruokittu tämä maa. Ihan omaa oksaa puret. Tuskin ite nostat vaan jalat pöydälle ja katsot kun palkolliset tekee hommat. Lomitus tulee säilymään mutta erilaisena kuin nykyään. Suomi saa perusteltua sen erityisoloina ja korkean palkkatason takia. Niin paljon varmaa hyvää työvoimaa on vaikea saada tiloille, ei se helppo ole pyörittää tilaa ja olla työnantaja.

Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 02.11.20 - klo:11:21
Kai silläkin on merkitystä että raaka-aineella on markkinoilla hinta ja kysyntää eikä vaan se että saa leikkiä lehmälässä yritysjohtajaa?

Mikä siinä perinteisessä toiminnassa on niin isosti vikana? Kuitenkin vielä yli 90%tiloista on perinteisiä perheviljelmiä ja sillä on ruokittu tämä maa. Ihan omaa oksaa puret. Tuskin ite nostat vaan jalat pöydälle ja katsot kun palkolliset tekee hommat. Lomitus tulee säilymään mutta erilaisena kuin nykyään. Suomi saa perusteltua sen erityisoloina ja korkean palkkatason takia. Niin paljon varmaa hyvää työvoimaa on vaikea saada tiloille, ei se helppo ole pyörittää tilaa ja olla työnantaja.

Siis eihän siinä perinteisessä toiminnassa mitään vikaa olekaan, jatka toki ja nauti siitä kuten tähänkin asti. Sopimustuotanto suorastaan tukee sitä että tuotetaan yhdellä tilalla aika vähän. Itselle se ei sopisi eli tekisin sitten jotakin muuta ellen olisi erehtynyt maidontuotantoon investoimaan :)

edit: Sopimustuotannon idea siis ei ole estää rakennekehitystä, vaan estää kokonaismaitomäärän perusteeton kasvu. Se että rakennekehitys samalla hidastuu on sivuilmiö eikä tarkoitus.

Omat investoinnit ovat perustuneet oman tilan tuotannon optimointiin ja tuotannon lisäämiseen ei todennäköisesti enää investoida.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Rusina - 02.11.20 - klo:15:37
En tästä mitenkään nauti, enkä puhunut omasta puolestani vaan siitä että perinteinen  tilamuoto on edelleen kilpailukykyinen.

Ja onni tahi ei, ettei ehditty investoimaan, joten loppua lähellä..

Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 02.11.20 - klo:16:35
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.

No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.

Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl  40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.

Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille  200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.

Pari "ylimääräistä" ehkä ehti saada hakemuksen sisälle ennen kuin sopimustuotanto tuli julkiseksi. Mutta nimen omaan ylimääräistä suhteessa siihen minkä verran maitoa tarvitaan jalostukseen.

Se mikä on sopiva tilakoko taas on vähän monimutkaisempi kysymys. Jonkun mielestä ehkä pitäisi lähteä siitä että yrityksen olisi hyvä olla sen kokoinen että on mahdollista olla sen verran työvoimaa ettei tarvitse luottaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen ja hiipuvaan lomitusjärjestelmään. Ja samalla silti niin että kaikki yrityksen piirissä toimivat pystyvät pitämään kostuulliset lomat.

Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).

Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta. :)
Tämän kommentin jälkeen ei tarvitse ihmetellä minkä takia Valio on mennyt viime vuosina niin perselleen ja yhä enemmän perseelleen menee. Ei kait Valiosta olla tekemässä johtohahmojen meijeriä,jossa muut toimii maksavana renkinä?
https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/maidontuotanto-kainuussa-kasvaa-yha-siita-vastaa-nyt-177-tilaa-176421925/

Ehkäpä syyllinen löytyi.

Makea turha syyttää sillä Perniössä ei maidontuotanto ole kasvanut ja projekti laitettu alulle silloin kun maidosta oli pulaa .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 03.11.20 - klo:08:05
onhan se helppo homma kun navetan saa pystyyn nopsaan ja maitopula kestää sen hetken,   ja eiks lehmätkin voi pitää ummessa heikon kysynnän aikana.          on se tuo maitontuotto paljon yksinkertaisempaa kuin esim kauran tuottaminen.   ja maitoa voi varastoita tilalla mooonta vuotta..
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 03.11.20 - klo:10:37
onhan se helppo homma kun navetan saa pystyyn nopsaan ja maitopula kestää sen hetken,   ja eiks lehmätkin voi pitää ummessa heikon kysynnän aikana.          on se tuo maitontuotto paljon yksinkertaisempaa kuin esim kauran tuottaminen.   ja maitoa voi varastoita tilalla mooonta vuotta..

Se kun ei käytännössä muuta mitään (vaikka pysyykin kiireisenä) niin ei tee virheitäkään. Jos nyt ei laske virheeksi sitä että ei koskaan muuta mitään. ;)   Itse olen tosi usein väärässä ja sen jälkeen joudun muuttamaan jotain että olisin edes vähemmän väärässä.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Kehveli - 03.11.20 - klo:13:19
Ite lopettelin maidontuotannon jokin aika sitten.Mitä  itse ajattelisin toisin ko.tuotannosta.Ainakin perheviljelmä maidontuottajaksi en ryhtyisi.Yhtiömalli selkeine työnjakoineen ja työaikoineen olisi minulle paras vaihtoehto.Maidontuotanto on kova laji kun tavoitellaan
edes jonkinmoista tulotasoa.Monesti tuommoinen 50 tonnin tulotaso/v vaatii käyttökatteella 30% aikamoisen liikevaihdon.Sitten vielä,jos tekijöitä on kaksi eikun vain enemmän.Lisäksi maidontuotanto on kuluttava laji rakennuksille ja koneistukselle,lisänä peltojen raskas liikenne,nekin vielä vuositasolla vaativat ainakin 50 tonnia investointivaraa.Sitten vielä meijereiden huono kilpailukyky
ja alhaiset omavaraisuusasteet tähän päälle,niin parempaakaan ei ole odotettavissa.Nyt olisi aika meijereiden hallintomiesten ajatella
enemmän talonpojan asemaa,eikä kuunnella toimitusjohtajien kuiskutuksia.En ole seurannut enää keskusteluja onko tällä hetkellä tulossa fuusioita ja meijerirakenteen järkeistämisiä?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 03.11.20 - klo:13:53
Ite lopettelin maidontuotannon jokin aika sitten.Mitä  itse ajattelisin toisin ko.tuotannosta.Ainakin perheviljelmä maidontuottajaksi en ryhtyisi.Yhtiömalli selkeine työnjakoineen ja työaikoineen olisi minulle paras vaihtoehto.Maidontuotanto on kova laji kun tavoitellaan
edes jonkinmoista tulotasoa.Monesti tuommoinen 50 tonnin tulotaso/v vaatii käyttökatteella 30% aikamoisen liikevaihdon.Sitten vielä,jos tekijöitä on kaksi eikun vain enemmän.Lisäksi maidontuotanto on kuluttava laji rakennuksille ja koneistukselle,lisänä peltojen raskas liikenne,nekin vielä vuositasolla vaativat ainakin 50 tonnia investointivaraa.Sitten vielä meijereiden huono kilpailukyky
ja alhaiset omavaraisuusasteet tähän päälle,niin parempaakaan ei ole odotettavissa.Nyt olisi aika meijereiden hallintomiesten ajatella
enemmän talonpojan asemaa,eikä kuunnella toimitusjohtajien kuiskutuksia.En ole seurannut enää keskusteluja onko tällä hetkellä tulossa fuusioita ja meijerirakenteen järkeistämisiä?

Hyvin hahmotettu realiteetteja. Itsellä on juurikin tästä syystä yhtymä (varmaan myöhemmin oy) jolla liikevaihto nousee tänä vuonna ekaa kertaa yli miljoonaan. Mitä tulee meijereihin niin itse vertailen ulkomaisiin osuuskuntiin (Arla, Friesland Campina) ja jos suomalaisen osuuskunnan maksama hinta on huonompi niin asiat on hoidettu huonosti. Mutta jos se on sama tai parempi, niin paha on sanoa missä olisi suuri virhe.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 03.11.20 - klo:18:33
Ite lopettelin maidontuotannon jokin aika sitten.Mitä  itse ajattelisin toisin ko.tuotannosta.Ainakin perheviljelmä maidontuottajaksi en ryhtyisi.Yhtiömalli selkeine työnjakoineen ja työaikoineen olisi minulle paras vaihtoehto.Maidontuotanto on kova laji kun tavoitellaan
edes jonkinmoista tulotasoa.Monesti tuommoinen 50 tonnin tulotaso/v vaatii käyttökatteella 30% aikamoisen liikevaihdon.Sitten vielä,jos tekijöitä on kaksi eikun vain enemmän.Lisäksi maidontuotanto on kuluttava laji rakennuksille ja koneistukselle,lisänä peltojen raskas liikenne,nekin vielä vuositasolla vaativat ainakin 50 tonnia investointivaraa.Sitten vielä meijereiden huono kilpailukyky
ja alhaiset omavaraisuusasteet tähän päälle,niin parempaakaan ei ole odotettavissa.Nyt olisi aika meijereiden hallintomiesten ajatella
enemmän talonpojan asemaa,eikä kuunnella toimitusjohtajien kuiskutuksia.En ole seurannut enää keskusteluja onko tällä hetkellä tulossa fuusioita ja meijerirakenteen järkeistämisiä?

Hyvin hahmotettu realiteetteja. Itsellä on juurikin tästä syystä yhtymä (varmaan myöhemmin oy) jolla liikevaihto nousee tänä vuonna ekaa kertaa yli miljoonaan. Mitä tulee meijereihin niin itse vertailen ulkomaisiin osuuskuntiin (Arla, Friesland Campina) ja jos suomalaisen osuuskunnan maksama hinta on huonompi niin asiat on hoidettu huonosti. Mutta jos se on sama tai parempi, niin paha on sanoa missä olisi suuri virhe.

Mites menikään juttu ooyyssä sisäpiirin tiedosta . Koskeeko sama osuuskuntaa ?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Paalimies - 03.11.20 - klo:21:00
https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/maidontuotanto-kainuussa-kasvaa-yha-siita-vastaa-nyt-177-tilaa-176421925/

Tämä on aivan järjetöntä kehitystä tehdä tuonne isoja navetoita, 1000 sonnin taikka muutaman robotin lypsynavetoita. Eihän niillä ressukoilla ole siellä luontaisia edellytyksiä niin ison mittakaavan tuotantoon, ainakaan kaikilla. Eläinmäärän pitäisi olla järkevässä suhteessa peltoalaan, saisi ainakin säilörehun ja lannan levitettyä omilta pelloilta. Navettaa kun ruvetaan tekemään vuokrapeltojen ja erinäisten sopimusten varaan niin on aika riskihommaa. Vähän kun veneessä ei oli pohjatulppaa, pakko pitää peukaloa reiässä ja yrittää samalla vuolla uusi tappi. Harvalta onnistuu
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 03.11.20 - klo:22:50
Ite lopettelin maidontuotannon jokin aika sitten.Mitä  itse ajattelisin toisin ko.tuotannosta.Ainakin perheviljelmä maidontuottajaksi en ryhtyisi.Yhtiömalli selkeine työnjakoineen ja työaikoineen olisi minulle paras vaihtoehto.Maidontuotanto on kova laji kun tavoitellaan
edes jonkinmoista tulotasoa.Monesti tuommoinen 50 tonnin tulotaso/v vaatii käyttökatteella 30% aikamoisen liikevaihdon.Sitten vielä,jos tekijöitä on kaksi eikun vain enemmän.Lisäksi maidontuotanto on kuluttava laji rakennuksille ja koneistukselle,lisänä peltojen raskas liikenne,nekin vielä vuositasolla vaativat ainakin 50 tonnia investointivaraa.Sitten vielä meijereiden huono kilpailukyky
ja alhaiset omavaraisuusasteet tähän päälle,niin parempaakaan ei ole odotettavissa.Nyt olisi aika meijereiden hallintomiesten ajatella
enemmän talonpojan asemaa,eikä kuunnella toimitusjohtajien kuiskutuksia.En ole seurannut enää keskusteluja onko tällä hetkellä tulossa fuusioita ja meijerirakenteen järkeistämisiä?

Hyvin hahmotettu realiteetteja. Itsellä on juurikin tästä syystä yhtymä (varmaan myöhemmin oy) jolla liikevaihto nousee tänä vuonna ekaa kertaa yli miljoonaan. Mitä tulee meijereihin niin itse vertailen ulkomaisiin osuuskuntiin (Arla, Friesland Campina) ja jos suomalaisen osuuskunnan maksama hinta on huonompi niin asiat on hoidettu huonosti. Mutta jos se on sama tai parempi, niin paha on sanoa missä olisi suuri virhe.

Mites menikään juttu ooyyssä sisäpiirin tiedosta . Koskeeko sama osuuskuntaa ?

Onko se sitten sisäpiirin tietoa että tajuaa kehittää yritystään, ehkä. Ainakin päätellen siitä että sitä tajua on yllättävän harvoilla. Toki se ymmärrys on äkillisesti lisääntynyt, mikä aiheutti tarpeen sopimushinnoille. Itse kirjoitin viimeisimmän investointimme ympäristölupahakemusta syksyllä 2017 jolloin ainoastaan minä (ainakin tuntuu siltä) olin sitä mieltä että tuotantoa pitäsi rajoittaa.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 04.11.20 - klo:06:32
https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/maidontuotanto-kainuussa-kasvaa-yha-siita-vastaa-nyt-177-tilaa-176421925/

Tämä on aivan järjetöntä kehitystä tehdä tuonne isoja navetoita, 1000 sonnin taikka muutaman robotin lypsynavetoita. Eihän niillä ressukoilla ole siellä luontaisia edellytyksiä niin ison mittakaavan tuotantoon, ainakaan kaikilla. Eläinmäärän pitäisi olla järkevässä suhteessa peltoalaan, saisi ainakin säilörehun ja lannan levitettyä omilta pelloilta. Navettaa kun ruvetaan tekemään vuokrapeltojen ja erinäisten sopimusten varaan niin on aika riskihommaa. Vähän kun veneessä ei oli pohjatulppaa, pakko pitää peukaloa reiässä ja yrittää samalla vuolla uusi tappi. Harvalta onnistuu
Tuotantotuki tekee tuolle alueelle kannattavuuden , järkeä siinä ei ole .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 04.11.20 - klo:11:58
https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/maidontuotanto-kainuussa-kasvaa-yha-siita-vastaa-nyt-177-tilaa-176421925/

Tämä on aivan järjetöntä kehitystä tehdä tuonne isoja navetoita, 1000 sonnin taikka muutaman robotin lypsynavetoita. Eihän niillä ressukoilla ole siellä luontaisia edellytyksiä niin ison mittakaavan tuotantoon, ainakaan kaikilla. Eläinmäärän pitäisi olla järkevässä suhteessa peltoalaan, saisi ainakin säilörehun ja lannan levitettyä omilta pelloilta. Navettaa kun ruvetaan tekemään vuokrapeltojen ja erinäisten sopimusten varaan niin on aika riskihommaa. Vähän kun veneessä ei oli pohjatulppaa, pakko pitää peukaloa reiässä ja yrittää samalla vuolla uusi tappi. Harvalta onnistuu
Tuotantotuki tekee tuolle alueelle kannattavuuden , järkeä siinä ei ole .
Ai, eiks tää olekkaan ihan ok, kun jollekin maksetaan enemmän tukia kuin toiselle? Eihän siinä ole mitään väärin, jos hakee kaikki tuet, joihin on oikeutettu? Miten siitä kirkasotsaisuudesta palkitaan, jos jättää tuotantotuen hyödyntämättä? Kadehditaan muiden tukia  ;D ;D

Tämmöstä palautetta on tullut, kun olen vaatinut tasatukea kaikille hehtaareille.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 04.11.20 - klo:18:23
https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/maidontuotanto-kainuussa-kasvaa-yha-siita-vastaa-nyt-177-tilaa-176421925/

Tämä on aivan järjetöntä kehitystä tehdä tuonne isoja navetoita, 1000 sonnin taikka muutaman robotin lypsynavetoita. Eihän niillä ressukoilla ole siellä luontaisia edellytyksiä niin ison mittakaavan tuotantoon, ainakaan kaikilla. Eläinmäärän pitäisi olla järkevässä suhteessa peltoalaan, saisi ainakin säilörehun ja lannan levitettyä omilta pelloilta. Navettaa kun ruvetaan tekemään vuokrapeltojen ja erinäisten sopimusten varaan niin on aika riskihommaa. Vähän kun veneessä ei oli pohjatulppaa, pakko pitää peukaloa reiässä ja yrittää samalla vuolla uusi tappi. Harvalta onnistuu
Tuotantotuki tekee tuolle alueelle kannattavuuden , järkeä siinä ei ole .
Ai, eiks tää olekkaan ihan ok, kun jollekin maksetaan enemmän tukia kuin toiselle? Eihän siinä ole mitään väärin, jos hakee kaikki tuet, joihin on oikeutettu? Miten siitä kirkasotsaisuudesta palkitaan, jos jättää tuotantotuen hyödyntämättä? Kadehditaan muiden tukia  ;D ;D

Tämmöstä palautetta on tullut, kun olen vaatinut tasatukea kaikille hehtaareille.
Eihän se ole hullu, joka kaikki tuet hakee ja pykälien mukaan saa, vaan ne jotka tämän mahdollistavat.. Sitä voisi suunnata katseen tuonne Arkadianmäelle ja viime kädessä EU:n päättäviin elimiin.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 04.11.20 - klo:20:09
https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/maidontuotanto-kainuussa-kasvaa-yha-siita-vastaa-nyt-177-tilaa-176421925/

Tämä on aivan järjetöntä kehitystä tehdä tuonne isoja navetoita, 1000 sonnin taikka muutaman robotin lypsynavetoita. Eihän niillä ressukoilla ole siellä luontaisia edellytyksiä niin ison mittakaavan tuotantoon, ainakaan kaikilla. Eläinmäärän pitäisi olla järkevässä suhteessa peltoalaan, saisi ainakin säilörehun ja lannan levitettyä omilta pelloilta. Navettaa kun ruvetaan tekemään vuokrapeltojen ja erinäisten sopimusten varaan niin on aika riskihommaa. Vähän kun veneessä ei oli pohjatulppaa, pakko pitää peukaloa reiässä ja yrittää samalla vuolla uusi tappi. Harvalta onnistuu
Tuotantotuki tekee tuolle alueelle kannattavuuden , järkeä siinä ei ole .
Ai, eiks tää olekkaan ihan ok, kun jollekin maksetaan enemmän tukia kuin toiselle? Eihän siinä ole mitään väärin, jos hakee kaikki tuet, joihin on oikeutettu? Miten siitä kirkasotsaisuudesta palkitaan, jos jättää tuotantotuen hyödyntämättä? Kadehditaan muiden tukia  ;D ;D

Tämmöstä palautetta on tullut, kun olen vaatinut tasatukea kaikille hehtaareille.

Nyt on kysymys maidon tuotantotuesta eikä ha tuista . Tomppeli
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 04.11.20 - klo:22:36
Ai, eiks tää olekkaan ihan ok, kun jollekin maksetaan enemmän tukia kuin toiselle? Eihän siinä ole mitään väärin, jos hakee kaikki tuet, joihin on oikeutettu? Miten siitä kirkasotsaisuudesta palkitaan, jos jättää tuotantotuen hyödyntämättä? Kadehditaan muiden tukia  ;D ;D

Tämmöstä palautetta on tullut, kun olen vaatinut tasatukea kaikille hehtaareille.

Nyt on kysymys maidon tuotantotuesta eikä ha tuista . Tomppeli
lukisit edes viestin ennen kuin vastaat.

Maidon tuotantotuessa ei järkeä, entäs eri kokoisissa ha-tuissa? Samaa rahaa, jolla vaan tarkoituksena asettaa tuottajat eriarvoiseen asemaan tai ohjata tuotantoa. Tuotetaan, mitä halutaan tuottaa ja missä halutaan.

Nää on surullisia uutisia, kuka hyötyy tästä? Näitä tiloja ei kait enää ole, et luomu menee tavallisen sekaan??
"Maidosta tuottajalle maksettava hinta kattaa hädin tuskin tuotantokustannukset. Sotkamolainen luomumaidontuottaja toteaa, että hänelle palkka tulee meijerin maksamasta luomulisästä, vaikka maito keräillään tavanomaisen maidon sekaan. "
https://yle.fi/uutiset/3-8340645
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 04.11.20 - klo:23:18
Eihän se ole hullu, joka kaikki tuet hakee ja pykälien mukaan saa, vaan ne jotka tämän mahdollistavat.. Sitä voisi suunnata katseen tuonne Arkadianmäelle ja viime kädessä EU:n päättäviin elimiin.
99,9% ihmisistä ei osallistu tähän tukien jakamiseen mitenkään, monet poliitikotkin sanovat välttävänsä maataloutta koskevaa päätöksentekoa. Pieni joukko sorvaa tukijärjestelmän, on poliitikkoja, virkamiehiä ja edunvalvontajärjestöjen lobbareita... jokaiselle tulee vähän jotain. EU:ssa vedetään isoja viivoja, nämä kryptiset ja sekavat tukiehdot eri tuotantosuunnille tai alueille ovat ihan made in Finland  >:(
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 05.11.20 - klo:07:08
Eihän se ole hullu, joka kaikki tuet hakee ja pykälien mukaan saa, vaan ne jotka tämän mahdollistavat.. Sitä voisi suunnata katseen tuonne Arkadianmäelle ja viime kädessä EU:n päättäviin elimiin.
99,9% ihmisistä ei osallistu tähän tukien jakamiseen mitenkään, monet poliitikotkin sanovat välttävänsä maataloutta koskevaa päätöksentekoa. Pieni joukko sorvaa tukijärjestelmän, on poliitikkoja, virkamiehiä ja edunvalvontajärjestöjen lobbareita... jokaiselle tulee vähän jotain. EU:ssa vedetään isoja viivoja, nämä kryptiset ja sekavat tukiehdot eri tuotantosuunnille tai alueille ovat ihan made in Finland  >:(
Ei se tuon peräkylän maajussin ääni näissä rattaissa paljoa paina, joten edelleen: ei se ole tyhmä, joka hakee ja saa, vaan se joka mahdollistaa tämän. Turhaan sitä perähikiän hakijaa syyllistetään jos hakee ja nostaa tuet, jotka joku on hänelle myöntänyt. On vain mietittävä, mitä se omalta kohdalta vaatii jos meinaa samoille osingoille päästä. Ehkä on vain hyväksyttävä, että tykkää asua juuri siinä, missä asuu, tai sitten ostettava maatila perähikiältä, jossa niitä on kyllä myynnissä. Tämä on tämän yhteiskunnan tahtotila ja sitä venettä ei aivan hetkessä käännetä.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: -SS- - 05.11.20 - klo:07:41
Tämä on tämän yhteiskunnan tahtotila ja sitä venettä ei aivan hetkessä käännetä.

Ei vaan maatalouden ja maatalouden jalostusteollisuuden sisäisen korruptoituneen kissanhännänvedon tulos. Ehkä GND sen jo tuossa kuvasikin.  Jos ns. "yhteiskunnan" rahoitustilanne kestää, asiat jatkuvat ennallaan. Rahojen loppuessa ehkä tulee sitten vastaan näitäkin "elintärkeitä" budjettimomentteja, jota kukaan ei ole ehkä neljännesvuosisataan katsonut.

-SS-
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Pasi - 05.11.20 - klo:09:31
Tämä on tämän yhteiskunnan tahtotila ja sitä venettä ei aivan hetkessä käännetä.

Ei vaan maatalouden ja maatalouden jalostusteollisuuden sisäisen korruptoituneen kissanhännänvedon tulos. Ehkä GND sen jo tuossa kuvasikin.  Jos ns. "yhteiskunnan" rahoitustilanne kestää, asiat jatkuvat ennallaan. Rahojen loppuessa ehkä tulee sitten vastaan näitäkin "elintärkeitä" budjettimomentteja, jota kukaan ei ole ehkä neljännesvuosisataan katsonut.

-SS-

Jalostettavalle teollisuudelle taitaa riittää että raaka-ainetta on saatavissa sopivan riittävästi ja halvalla tehtaan portilla. Kotoinen sekasotku ja erilaiset tuet ovat eniten erilaisten poliittisten lehmäkauppojen ja sopimusten tulosta. Varsinkin kepulaiselle peräkylien äänestysalueella virallisesti asuvalle maatalousministerille ja puolueen kannatukselle niillä alueilla olisi lähes poliittinen itsemurha rahoituksen vähentyessä tasoittaa alueiden välistä tukieroa leikkaamalla niiltä alueilta joissa tuotanto on kaikkein älyttömintä.

Ajatus tilan ostamisesta jostain tukien vuoksi on typerä ellei ole tosiuskovainen tukien pysyvyyteen. Järkevämpää olisi pistää tilan tuotantosuunta täysin uusiksi kohti tuotteiden tai palveluiden myyntiä suoraan kuluttajille. 
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: -SS- - 05.11.20 - klo:11:23
Ajatus tilan ostamisesta jostain tukien vuoksi on typerä

Nii, tuohan on argumentoinnin strategia näissä asioissa: keskustelu tukieroista lopetetaan alkuunsa, koska voi aina tappaa vastustuksen sillä, että, "osta tukialueelta tila, älä kritisoi tukialueita".

Sama ilmiö esiintyy vasemmistolaisessa argumentoinnissa: jos uskallat epäillä, onko jokin luonnonsuojelutoimenpide / ilmastonmuutostoimenpide / koronaviruksen estämiseen ajateltu toimenpide yhtään järkevä tai hyötyynsä/hintaansa nähden jopa tuloksiltaan tavoitteen vastainen, leimataan välittömästi Q-Anon - kultin jäseneksi ja täydelliseksi "tieteenvastaiseksi" hörhöksi. Jopa kaksi vahvaa HS artikkelia on julkaistu Q-Anonista, koska joku yksittäinen sinänsä tieteeseen tutustunut ja osaavakin ihminen oli uskaltanut epäillä virallista maskipropagandaa, että se ei perustu mihinkään jo ennalta vahvistettuun tieteelliseen ja tutkittuun havaintoon maskien todellisesta tehosta viruksiin.

Eli näissä myös niputetaan" litteän maan" kultti ("Flat-Earther")  yhteen esimerkiksi sen kanssa, jos hiukankin epäilee vaikkapa pakotetun ja tuetun sähköautoideologian järkevyyttä. Eli pyritään mitätöimään ja häpäisemään vastapuolen argumentti aivan ulkopuolelta keskustelun tuodulla naurettavuudella.

-SS-
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: vedenäärellä - 05.11.20 - klo:16:28
Vähän keskustelu karkaa aiheesta...lehmien jälkeinen elämä, sitä oikein odotan ;D  Eikä se niin kaukana ookkaan, ainoastaan maitotiliä voisi tulla ikävä. Pienet harrastelijat luopuu tai luovuttaa, oikeat yrittäjät jää. Hyvä niin. Olen kai kuulunut niihin harrasteliijoihin,  mut toimeen tälläkin on tultu.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: ok - 05.11.20 - klo:19:23
Ne jatka kellä matikka 4 ja uskonto10  :P ;D
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 05.11.20 - klo:20:19
ja net joilla ei oo muuta tekemistä ja kunto kestää.      nuo kustannuspuolet jo hiottu kuntoon ja rutiinilla tuotanto pyörii.   tosa yks isäntä manas et joka vuosi joutuu lisäveroja maksamaan kun tuotto on plussalla koko ajan.  pieni karja kuiteski.   ja samaan hengenvetoon sääli nuita nuoria yrittäjiä velkoineen.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 05.11.20 - klo:20:21
Ai, eiks tää olekkaan ihan ok, kun jollekin maksetaan enemmän tukia kuin toiselle? Eihän siinä ole mitään väärin, jos hakee kaikki tuet, joihin on oikeutettu? Miten siitä kirkasotsaisuudesta palkitaan, jos jättää tuotantotuen hyödyntämättä? Kadehditaan muiden tukia  ;D ;D

Tämmöstä palautetta on tullut, kun olen vaatinut tasatukea kaikille hehtaareille.

Nyt on kysymys maidon tuotantotuesta eikä ha tuista . Tomppeli
lukisit edes viestin ennen kuin vastaat.

Maidon tuotantotuessa ei järkeä, entäs eri kokoisissa ha-tuissa? Samaa rahaa, jolla vaan tarkoituksena asettaa tuottajat eriarvoiseen asemaan tai ohjata tuotantoa. Tuotetaan, mitä halutaan tuottaa ja missä halutaan.

Nää on surullisia uutisia, kuka hyötyy tästä? Näitä tiloja ei kait enää ole, et luomu menee tavallisen sekaan??
"Maidosta tuottajalle maksettava hinta kattaa hädin tuskin tuotantokustannukset. Sotkamolainen luomumaidontuottaja toteaa, että hänelle palkka tulee meijerin maksamasta luomulisästä, vaikka maito keräillään tavanomaisen maidon sekaan. "
https://yle.fi/uutiset/3-8340645

Onkos luomun ha tuet tuplaten isommat kuin maidon tuotantotuki pohjoiseen mentäessä . Maidon osalta kerroin on huomattavasti suurempi kuin tupla , etelään verrattuna .

Eilen olin Tyttären Pojan kanssa syömässä mäkkärissä . Lasten ateriaan tuli Valion luomumaito ruokajuomaksi .  :) pyytämättä .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 05.11.20 - klo:20:23
Eihän se ole hullu, joka kaikki tuet hakee ja pykälien mukaan saa, vaan ne jotka tämän mahdollistavat.. Sitä voisi suunnata katseen tuonne Arkadianmäelle ja viime kädessä EU:n päättäviin elimiin.
99,9% ihmisistä ei osallistu tähän tukien jakamiseen mitenkään, monet poliitikotkin sanovat välttävänsä maataloutta koskevaa päätöksentekoa. Pieni joukko sorvaa tukijärjestelmän, on poliitikkoja, virkamiehiä ja edunvalvontajärjestöjen lobbareita... jokaiselle tulee vähän jotain. EU:ssa vedetään isoja viivoja, nämä kryptiset ja sekavat tukiehdot eri tuotantosuunnille tai alueille ovat ihan made in Finland  >:(
Ei se tuon peräkylän maajussin ääni näissä rattaissa paljoa paina, joten edelleen: ei se ole tyhmä, joka hakee ja saa, vaan se joka mahdollistaa tämän. Turhaan sitä perähikiän hakijaa syyllistetään jos hakee ja nostaa tuet, jotka joku on hänelle myöntänyt. On vain mietittävä, mitä se omalta kohdalta vaatii jos meinaa samoille osingoille päästä. Ehkä on vain hyväksyttävä, että tykkää asua juuri siinä, missä asuu, tai sitten ostettava maatila perähikiältä, jossa niitä on kyllä myynnissä. Tämä on tämän yhteiskunnan tahtotila ja sitä venettä ei aivan hetkessä käännetä.

Asiaa kyllä kirjoitit . Mutta . Kun noita tukia rustattiin oli pohjoisen maitotilat pieniä . Nyt ne on suuria .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 05.11.20 - klo:20:45
Eihän se ole hullu, joka kaikki tuet hakee ja pykälien mukaan saa, vaan ne jotka tämän mahdollistavat.. Sitä voisi suunnata katseen tuonne Arkadianmäelle ja viime kädessä EU:n päättäviin elimiin.
99,9% ihmisistä ei osallistu tähän tukien jakamiseen mitenkään, monet poliitikotkin sanovat välttävänsä maataloutta koskevaa päätöksentekoa. Pieni joukko sorvaa tukijärjestelmän, on poliitikkoja, virkamiehiä ja edunvalvontajärjestöjen lobbareita... jokaiselle tulee vähän jotain. EU:ssa vedetään isoja viivoja, nämä kryptiset ja sekavat tukiehdot eri tuotantosuunnille tai alueille ovat ihan made in Finland  >:(
Ei se tuon peräkylän maajussin ääni näissä rattaissa paljoa paina, joten edelleen: ei se ole tyhmä, joka hakee ja saa, vaan se joka mahdollistaa tämän. Turhaan sitä perähikiän hakijaa syyllistetään jos hakee ja nostaa tuet, jotka joku on hänelle myöntänyt. On vain mietittävä, mitä se omalta kohdalta vaatii jos meinaa samoille osingoille päästä. Ehkä on vain hyväksyttävä, että tykkää asua juuri siinä, missä asuu, tai sitten ostettava maatila perähikiältä, jossa niitä on kyllä myynnissä. Tämä on tämän yhteiskunnan tahtotila ja sitä venettä ei aivan hetkessä käännetä.

Asiaa kyllä kirjoitit . Mutta . Kun noita tukia rustattiin oli pohjoisen maitotilat pieniä . Nyt ne on suuria .
Mutta sitä laajentamista ei kielletty tukiehdoissa, joten edelleen, mitään laitonta ei perähikiän maajussi ole tehnyt. Tässä on vähän samaa kuin luomussakin, moni kuvittelee sen maidon tulevan pienestä navetasta eikä parinsadan lehmän tehtaasta, mutta saman tuen nostaa molemmat.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 06.11.20 - klo:08:05
Eihän se ole hullu, joka kaikki tuet hakee ja pykälien mukaan saa, vaan ne jotka tämän mahdollistavat.. Sitä voisi suunnata katseen tuonne Arkadianmäelle ja viime kädessä EU:n päättäviin elimiin.
99,9% ihmisistä ei osallistu tähän tukien jakamiseen mitenkään, monet poliitikotkin sanovat välttävänsä maataloutta koskevaa päätöksentekoa. Pieni joukko sorvaa tukijärjestelmän, on poliitikkoja, virkamiehiä ja edunvalvontajärjestöjen lobbareita... jokaiselle tulee vähän jotain. EU:ssa vedetään isoja viivoja, nämä kryptiset ja sekavat tukiehdot eri tuotantosuunnille tai alueille ovat ihan made in Finland  >:(
Ei se tuon peräkylän maajussin ääni näissä rattaissa paljoa paina, joten edelleen: ei se ole tyhmä, joka hakee ja saa, vaan se joka mahdollistaa tämän. Turhaan sitä perähikiän hakijaa syyllistetään jos hakee ja nostaa tuet, jotka joku on hänelle myöntänyt. On vain mietittävä, mitä se omalta kohdalta vaatii jos meinaa samoille osingoille päästä. Ehkä on vain hyväksyttävä, että tykkää asua juuri siinä, missä asuu, tai sitten ostettava maatila perähikiältä, jossa niitä on kyllä myynnissä. Tämä on tämän yhteiskunnan tahtotila ja sitä venettä ei aivan hetkessä käännetä.

Asiaa kyllä kirjoitit . Mutta . Kun noita tukia rustattiin oli pohjoisen maitotilat pieniä . Nyt ne on suuria .
Mutta sitä laajentamista ei kielletty tukiehdoissa, joten edelleen, mitään laitonta ei perähikiän maajussi ole tehnyt. Tässä on vähän samaa kuin luomussakin, moni kuvittelee sen maidon tulevan pienestä navetasta eikä parinsadan lehmän tehtaasta, mutta saman tuen nostaa molemmat.
No joo sekin ja onhan pohjoisen tiloille tukikatto mutta kohtuuton kyllä tuki C-2 alueesta alespäin .

Maanviljelijöillä nuo mielikuvat . Kaupunkilainen ostaa maitoa ruuaksi . Vapaan lehmän maito kyllä luo kyllä hyvää mieli kuvaa .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Rusina - 06.11.20 - klo:08:55
Pohjoinen aluetuki remonttiin. Ensiksi se täytyy olla edes nineänsä kantava, pohjoinen tuki: pohjoispirkanmaa, keskisuomi, pohjanmaat , savot ja karjalat eivät ole pohjoista. Tuki alue pitäisi mennä vain Lapin läänin alueella niin että pienin tuki on Keminjokilaaksossa ja nousten pohjoista kohden. Kuusamo voi olla mukana pohjois-pohjanmaalta ja mahdollisesti myös Muhos. Muut sais pärjätä tai sitten lopettaa. Kainuu ja Pohjoiskarjala on hankalia alueita, siellä ehkä maatilamatkailu tai muu vastaava olisi kannatavampaa, mutta ne vois saada jotain ertyisaluetukea. Toisaalta siis tarviiko ihan tundraa sitten korkeinta  tukea? Onko se ristiriitainen  etu että pohjoisella poronhoitoalueella tuetaan enemmän lehmänpitoa kuin poronpitoa? Eikö poro kuulu sinne patemmin? En kyllä tiedä porotuista, mutta onhan se pohjoisen tuen maitotuki ihan tundralla tosi korkea, mitähän jänkhämiehet siitä..?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 06.11.20 - klo:16:56
paljon tuloo maitoa pohosesta?   onko jollain tietoa?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 06.11.20 - klo:17:02
https://stat.luke.fi/tilasto/26  Ei niin hirveästi siihen nähden että Lappi on aika iso. Lappi ja kainuu yhteensä 150-160 miljoonaa, alle 7-8% koko maan maidoista.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: pig24 - 06.11.20 - klo:17:22
Mulla ei mene jakeluun eläintehdas-ajattelu. Tässä on sisällä joku kaupunkilaisille syötetty mielikuva eläimen riistämisestä ja puristamisesta kuiviin. Fakta on se, että uudenaikaisissa nurkissa on tilaa liikkua, usein nuorkarja hiehoja myöten voi elää pahnoissa. Ruokaa on tarjolla 24/7. Poikiminen tapahtuu usein vapaasti. Todellisuus on käänteinen agitaattorien mielikuvamaailmalle.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 06.11.20 - klo:18:15
https://stat.luke.fi/tilasto/26  Ei niin hirveästi siihen nähden että Lappi on aika iso. Lappi ja kainuu yhteensä 150-160 miljoonaa, alle 7-8% koko maan maidoista.
Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa ?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 06.11.20 - klo:19:41
mitä nyt laskee pohoseks?    ihan millä tasolla tahansa...
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 06.11.20 - klo:20:23
mitä nyt laskee pohoseks?    ihan millä tasolla tahansa...
Valtatie 1 pohjoispuoli..
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 06.11.20 - klo:22:32
Lehmien jälkeiseen elämään ei vaikuta paljonko pohjoisessa tuotetaan maitoa ja mikä on sen tuontotuen määrä. Voivat vaikuttaa silloin, kun niitä kurmuja hoitaa ja lypsää, mutta ei sen jälkeen kun päätös lopettamisesta on tehty. Hyvä ja mielenkiitoinen aihe ja toivottavasti joskus ihan oma kohtainenkin. Mutta melko pliisua on mielestäni silti ihan asiasta keskustelu.

Sehän on selvää, että koulun penkkejä en tuu enää vuosi tolkulla kuluttamaan. Jos olisin halunnut sitä tehdä sen aika olisi ollut 32v sitten. Tai kulutinhan mä silloinkin mutta se oli unelma ammattiini johtavaa opiskelua.  Olisko silloin sitten pitänyt opiskella jotain muuta alaa - jälkeenpäinkin  ajateltuna EI. Hyvä niin, sillä hyviä asioita on paljon, eikä nytkään mitään valittamista. Kropan kestäminen kait eniten aiheuttaa pelkoa ja toki lehmätön aika on jo haave.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Rusina - 07.11.20 - klo:08:35
Lehmien jälkeiseen elämään ei vaikuta paljonko pohjoisessa tuotetaan maitoa ja mikä on sen tuontotuen määrä. Voivat vaikuttaa silloin, kun niitä kurmuja hoitaa ja lypsää, mutta ei sen jälkeen kun päätös lopettamisesta on tehty. Hyvä ja mielenkiitoinen aihe ja toivottavasti joskus ihan oma kohtainenkin. Mutta melko pliisua on mielestäni silti ihan asiasta keskustelu.

Sehän on selvää, että koulun penkkejä en tuu enää vuosi tolkulla kuluttamaan. Jos olisin halunnut sitä tehdä sen aika olisi ollut 32v sitten. Tai kulutinhan mä silloinkin mutta se oli unelma ammattiini johtavaa opiskelua.  Olisko silloin sitten pitänyt opiskella jotain muuta alaa - jälkeenpäinkin  ajateltuna EI. Hyvä niin, sillä hyviä asioita on paljon, eikä nytkään mitään valittamista. Kropan kestäminen kait eniten aiheuttaa pelkoa ja toki lehmätön aika on jo haave.

On se noin, kyllä tässä odottaa jo että kunpa loppuis. Ei tässä ole ollut enää mitään  mieltä. Kaikki on tällä alalla muuttunut. Itse opiskelin 20 vuotta sitten ja vaikka uhkakuvia oli silloinkin niin paljon pienempiä. Ja ala oli hyvä, pankista oukein patistettiin tähän hommaan ja myönnettiin lainaa ekaan peruskorjaukseen ym. Nyt on takki kääntynyt, pankissa tätä ei pidetä enään toimeentulona ja yritystoimintana. Ne ei siellä ymmärrä että kustannus taso noussut 30 % ja tulot pienentyneet 30 % niin miten ihmeessä tästä voi rahaa jäädä?! Tukien varassa pysytään pinnalla, eikä ole riittänyt, on täytynyt myydä kalustoa ja ottaa lisää lainaa laskujen maksyun. Kun koko elintarvikeketjun kustannusnousu maksatetaan meillä, niin ei tästä ole ulospääsyä! Kun ne siellä ediskunnassa haluavat parantaa eluntarvikeketjun kauppatapaa tuottajan näkökulmasta, nuin yksi olisi tämä kustannusnousun jakaminen koko sektorin kesken. Tähän saakka meille tulee kirjeitä missä vedotaan kustannusnousuun ja kuinka hinnat nousee ja kuitenkin markkinoilta saava hinta laskee, tähän kukaan ei ole vielä puuttunut.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 07.11.20 - klo:08:56
Lehmien jälkeiseen elämään ei vaikuta paljonko pohjoisessa tuotetaan maitoa ja mikä on sen tuontotuen määrä. Voivat vaikuttaa silloin, kun niitä kurmuja hoitaa ja lypsää, mutta ei sen jälkeen kun päätös lopettamisesta on tehty. Hyvä ja mielenkiitoinen aihe ja toivottavasti joskus ihan oma kohtainenkin. Mutta melko pliisua on mielestäni silti ihan asiasta keskustelu.

Sehän on selvää, että koulun penkkejä en tuu enää vuosi tolkulla kuluttamaan. Jos olisin halunnut sitä tehdä sen aika olisi ollut 32v sitten. Tai kulutinhan mä silloinkin mutta se oli unelma ammattiini johtavaa opiskelua.  Olisko silloin sitten pitänyt opiskella jotain muuta alaa - jälkeenpäinkin  ajateltuna EI. Hyvä niin, sillä hyviä asioita on paljon, eikä nytkään mitään valittamista. Kropan kestäminen kait eniten aiheuttaa pelkoa ja toki lehmätön aika on jo haave.

On se noin, kyllä tässä odottaa jo että kunpa loppuis. Ei tässä ole ollut enää mitään  mieltä. Kaikki on tällä alalla muuttunut. Itse opiskelin 20 vuotta sitten ja vaikka uhkakuvia oli silloinkin niin paljon pienempiä. Ja ala oli hyvä, pankista oukein patistettiin tähän hommaan ja myönnettiin lainaa ekaan peruskorjaukseen ym. Nyt on takki kääntynyt, pankissa tätä ei pidetä enään toimeentulona ja yritystoimintana. Ne ei siellä ymmärrä että kustannus taso noussut 30 % ja tulot pienentyneet 30 % niin miten ihmeessä tästä voi rahaa jäädä?! Tukien varassa pysytään pinnalla, eikä ole riittänyt, on täytynyt myydä kalustoa ja ottaa lisää lainaa laskujen maksyun. Kun koko elintarvikeketjun kustannusnousu maksatetaan meillä, niin ei tästä ole ulospääsyä! Kun ne siellä ediskunnassa haluavat parantaa eluntarvikeketjun kauppatapaa tuottajan näkökulmasta, nuin yksi olisi tämä kustannusnousun jakaminen koko sektorin kesken. Tähän saakka meille tulee kirjeitä missä vedotaan kustannusnousuun ja kuinka hinnat nousee ja kuitenkin markkinoilta saava hinta laskee, tähän kukaan ei ole vielä puuttunut.

Kirjoitat asiaa . Kyllä sen tässäkin hommassa jo näkee miten liikevaihdon ja kannattavuuden lasku rassaa maidontuottajia . Tuotanto on noussut siellä missä tuet on parempia melko rajusti alueittain . C-2 alueesta alaspäin tämä rassaa .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: mustaviiksi - 18.11.20 - klo:11:15
Täällä yksi lypsyn unohtaneista. Olen toki opiskellut toisen alan, joten olen täydellisen erilaisella alalla nykyään. Lehmiä kaipaan lähinnä silloin, kun nykyiset työt ottavat syystä tai toisesta ohimoon, mutta menee ohitse melko äkkiä.
Yöllä, kun herään ja ulkona sade lyö ikkunaan, niin onpa vain niin mukava vetää peittoa niskaan ja ajatella, että enää ei tarvitse rymytä yöllä navetalle ja vaikka koira kuinka haukkuu, niin ei ole mitään suurempaa kuin korkeintaan mainosjakelu laatikolla.
Helpotus ja rauha, vaikka nykyinen työkin on aika kohtuullisen menevää, niin ei sellaista työpainetta ole kuin lehmien aikaan. Nykyään tuntuu vain enemmän, että olen oman onneni seppä kuin lehmien aikaan, kun kaikki suunnanmuutokset tulivat ylhäältä päin ja valvontojen pelossa sai koko ajan miettiä, mitä ne vielä seuraavaksi keksii.
Onhan se rytmikin aivan erilainen, kun on vapaita viikossakin kaksi päivää ja oikea kesälomakin ilman jatkuvaa päivystystä. Aika aikaa kutakin..ja niin edes päin.

Todella hyvin kirjoitettu. Tästä aiheesta on mielestäni liian vähän ammattilehdissä oikeaa juttua. Tämä on täysin vaiettu asia vaikka tuhannet suomalaiset ovat tämän joko kokeneet ja ovat läpikäymässä tai suunnittelevat tosissaan lopettamista. Tämä on seurausta siitä kun suuruuden hullujen on täytynyt saada mahtinavetta ja tuotanto sen mukainen, niin maitoa on sitten liikaa. On vaarannettu elinkeino, rahoittajien usko alaan ja tuottajahinta. Se on nähty mitä suuret yksiköt tekee muualla päin; velkasaneerausta ja osa menettää elinkeinonsa. Olen sitä mieltä että kaikenlainen kasvaminen ei ole kehittämistä, se on vain elinkeinon yliarvioimista. Nyt mekin menetämme elunkeinomme koska maitoa on liikaa, pankki ei pidä tätä enää elinkeinona mitä kannattaisi rahoittaa. Miettikääpä tätä!

Mulla tuli herätys siinä vaiheessa kun tarjosin virallista palkkaa ja kuului vastaukseksi "teen 2 päivää virallisesti ja loput pimeenä. Nostaen liiton liksoja." Siinä rupeaa miettimään että onko hommassa mieltä painaa 24/7, kun saisit 15€/tunti pimeänä ja n.1500-2000€/kk verojen jälkeen liitosta?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: mustaviiksi - 18.11.20 - klo:11:34
Lehmien jälkeiseen elämään ei vaikuta paljonko pohjoisessa tuotetaan maitoa ja mikä on sen tuontotuen määrä. Voivat vaikuttaa silloin, kun niitä kurmuja hoitaa ja lypsää, mutta ei sen jälkeen kun päätös lopettamisesta on tehty. Hyvä ja mielenkiitoinen aihe ja toivottavasti joskus ihan oma kohtainenkin. Mutta melko pliisua on mielestäni silti ihan asiasta keskustelu.

Sehän on selvää, että koulun penkkejä en tuu enää vuosi tolkulla kuluttamaan. Jos olisin halunnut sitä tehdä sen aika olisi ollut 32v sitten. Tai kulutinhan mä silloinkin mutta se oli unelma ammattiini johtavaa opiskelua.  Olisko silloin sitten pitänyt opiskella jotain muuta alaa - jälkeenpäinkin  ajateltuna EI. Hyvä niin, sillä hyviä asioita on paljon, eikä nytkään mitään valittamista. Kropan kestäminen kait eniten aiheuttaa pelkoa ja toki lehmätön aika on jo haave.

On se noin, kyllä tässä odottaa jo että kunpa loppuis. Ei tässä ole ollut enää mitään  mieltä. Kaikki on tällä alalla muuttunut. Itse opiskelin 20 vuotta sitten ja vaikka uhkakuvia oli silloinkin niin paljon pienempiä. Ja ala oli hyvä, pankista oukein patistettiin tähän hommaan ja myönnettiin lainaa ekaan peruskorjaukseen ym. Nyt on takki kääntynyt, pankissa tätä ei pidetä enään toimeentulona ja yritystoimintana. Ne ei siellä ymmärrä että kustannus taso noussut 30 % ja tulot pienentyneet 30 % niin miten ihmeessä tästä voi rahaa jäädä?! Tukien varassa pysytään pinnalla, eikä ole riittänyt, on täytynyt myydä kalustoa ja ottaa lisää lainaa laskujen maksyun. Kun koko elintarvikeketjun kustannusnousu maksatetaan meillä, niin ei tästä ole ulospääsyä! Kun ne siellä ediskunnassa haluavat parantaa eluntarvikeketjun kauppatapaa tuottajan näkökulmasta, nuin yksi olisi tämä kustannusnousun jakaminen koko sektorin kesken. Tähän saakka meille tulee kirjeitä missä vedotaan kustannusnousuun ja kuinka hinnat nousee ja kuitenkin markkinoilta saava hinta laskee, tähän kukaan ei ole vielä puuttunut.

Laaksonen puuttui. Turun meijeri kun meni kiinni ja siitä nousi kapian, niin Laaksonen sanoi "Tällä toimella voimme nostaa maidon tuiottajahintaa 1 sentin. ellemme tee näin, niin meiltä loppuu tuottajat ja lopulta se mitä jalostetaan!"
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Rusina - 18.11.20 - klo:14:30
Tuossa yks aamu mieleen että  kaikki valio osuuskuntien tuottajat pitäisi mennä viideksi päiväksi lakkoon, muutama päivä ei tee mitään. Lehmät lypsetään normaalisti ja  se maito myytäis samalla hinnalla eteenpäin kunkin tilan  paikkakuntalaisille mitä meijeriltä saa eli noin 40 senttiä litra. Tähän pitäisi  saada mukaan kuluttajat ja mtk ja kansanedustajat, että kustannusnousuja ei maksateta tuottajilla. Kukin firma täytyy omalla riskillä, omalla katteella hoitaa kustannusnousunsa. Se ei voi mennä niin että on vain yksi maksaja.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 18.11.20 - klo:15:20
Tuossa yks aamu mieleen että  kaikki valio osuuskuntien tuottajat pitäisi mennä viideksi päiväksi lakkoon, muutama päivä ei tee mitään. Lehmät lypsetään normaalisti ja  se maito myytäis samalla hinnalla eteenpäin kunkin tilan  paikkakuntalaisille mitä meijeriltä saa eli noin 40 senttiä litra. Tähän pitäisi  saada mukaan kuluttajat ja mtk ja kansanedustajat, että kustannusnousuja ei maksateta tuottajilla. Kukin firma täytyy omalla riskillä, omalla katteella hoitaa kustannusnousunsa. Se ei voi mennä niin että on vain yksi maksaja.

Mikä asia oli se mihin ajattelit saada oikaisun tuolla? Yleiseen kustannusten nousuun vai Valion toiveeseen laskevasta maitomäärästä. No jälkimäiseen lyhyt helpotus. Ja tuo maidon myynti paikkakuntalaisille on ainakin jo ihan huuhaata. Ei taitaisi monta mummoa olla jonottamassa 3litran kannun kanssa , vaikka ilman jaettais.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 18.11.20 - klo:17:59
Eli Rusina haluaisi kampanjan jonka tavoitteena on korostaa että Valio (joka myy yli miljardilla eurolla maitotuotteita suomalaisille, eli yli 200 eurolla jokaiselle) on pahis? Firma jonka ne tuottajat täysin omistavat ja jonka hallinnon ovat tuottajat kanssa valinneet ja voivat vaihtaa jos enemmistö niin haluaa.

Takuulla ainakin vähentäsi maidon tarvetta eli A-hinnan sopimusmäärät pienentyisi.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 18.11.20 - klo:19:00
ja autotallimeijerit sit kehittäis moisen määrän verran vientituotetta.    ihme kun haukutaan valioa ja se sentäs käyttää jotain jolla saataan vientiä aikaseks.   pelkkien kaivosten lisäks.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: mustaviiksi - 18.11.20 - klo:20:11
Saattaa loppua aiheet maatalous alan lehdistä, jos navetta esittelyt menee jäihin.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 18.11.20 - klo:20:29
Saattaa loppua aiheet maatalous alan lehdistä, jos navetta esittelyt menee jäihin.
Riippuu Juustoportista , Sata-Maidosta , Arlasta ,Hml ja mitä niitä vielän onkaan .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 19.11.20 - klo:07:26
Hienosti on ketju kehittynyt. Aloitus koski elämää lehmien jälkeen ja sitä ikävää, sekä vähän ehkä jopa tuskaakin. Nyt sitten jo tapellaan siitä, mikä meijeri tekee työtä tuottajan puolesta..

Ikävää sanoa tähän mitään, mutta jos meijeri pitää imagostaan kiinni niin on se pahin syöpä, mitä tuottaja voi saada. Miettikää, mihin rastinne laitatte, sillä tulevaisuudessa se ulkoilu, tarkoittaa sitä, että lehmä oikeasti ulkoilee, eikä vain ummikot ja hiehot pistäydy ulkona. Nyt on tuottajariveissä käymässä putsaus ja ne, jotka ei imagoon mahdu, ne ahdistetaan niin nurkkaan, että älyävät lopettaa. Lomitusjärjestelmästä tehdään loppua tasaisen tappavasti ja moni suurempi tila ei enää edes lomia hae, miksi sitten jatkaa? Onhan toteen näytetty, että tilat pärjäävät ilmankin. Ennen johtavalla lomittajalla oli neljäkymmentäkin lomittajaa, joita ohjasi ja työllisti, nyt saattaa olla kymmenen. Onko tämä tehokasta ja tuottavaa? Jossain vaiheessa tulee yhteiskunnankin varoissa laita vastaan ja sitten mietitään tarvitaanko oikeasti hallinnossa niin paljon väkeä kuin siellä tänä päivänä on. Samaan kuoppaan on putoamassa myös tukijärjestelmä. Tukien maksua automatisoidaan koko ajan ja näin ollen virkamiestenkin määrän pitäisi vähentyä, mutta aika monessa paikassa pidetään kynsin ja hampain kiinni omasta maaseututoimistosta ja väkimäärää perustellaan kaikella mahdollisella. Miettikääpä, kuinka usein kannatte hiekkaa kunnantalon lattialle? Kerran tai ehkä jopa kahdesti vuodessa, vai meneekö vuosia, ettette käy laisinkaan. Hallinto maksaa ja se on aina tukipotista pois. Maajussit tappelevat vuodesta toiseen aluejaoista tai tuotantosuuntien tukipoteista, mutta kukaan ei hiiskahdakaan hallinnon ylettömästä hinnasta.
Nyt käydään näistä hömppäheinikoista keskustelua ja toivottavasti järki voittaa. Seuraako siitä sitten viljavuoria? Tuskin sentään, nythän kaiken voi käyttää biopolttoaineiksi ja jääkarhut saavat pitää jäänsä. Tuuliviipperöitä pellot täyteen tai aurinkopaneeleja ja sen jälkeen kaikki käy sähköllä....
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: optimisti - 19.11.20 - klo:07:54
"Nyt käydään näistä hömppäheinikoista keskustelua ja toivottavasti järki voittaa. Seuraako siitä sitten viljavuoria? Tuskin sentään, nythän kaiken voi käyttää biopolttoaineiksi ja jääkarhut saavat pitää jäänsä. Tuuliviipperöitä pellot täyteen tai aurinkopaneeleja ja sen jälkeen kaikki käy sähköllä...."

Teillä maitoihmisillä, nykysillä ja entisillä on havantojeni mukaan taianomainen vastenmielisyys pelllota saatavaan helppoa rahaa kohtaan, eli ns hömppäheinään. Mistähän tuo johtuu?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 19.11.20 - klo:08:21
"Nyt käydään näistä hömppäheinikoista keskustelua ja toivottavasti järki voittaa. Seuraako siitä sitten viljavuoria? Tuskin sentään, nythän kaiken voi käyttää biopolttoaineiksi ja jääkarhut saavat pitää jäänsä. Tuuliviipperöitä pellot täyteen tai aurinkopaneeleja ja sen jälkeen kaikki käy sähköllä...."

Teillä maitoihmisillä, nykysillä ja entisillä on havantojeni mukaan taianomainen vastenmielisyys pelllota saatavaan helppoa rahaa kohtaan, eli ns hömppäheinään. Mistähän tuo johtuu?
Nyt tulkitsit väärin. Päinvastoin, meillä pyöriteltiin paaliin aika paljon näitä nk. hömppäheiniä naapureitten pelloilta ihan vain terapiapaaleiksi pakkaspäiville nuorisolle. Miksi ilmaista heinää olisi pitänyt ylenkatsoa?  Nyt vain moni nk. hömppäheinikon omistava on alle kymmenen hehtaarin tila, jota ei edes harkita vuokrattavaksi, koska tällä tienaa niin hyvin ja nyt, kun sadonkorjuu velvoite poistui, tarkoittaa se sitten sitä, ettei tarvitse tehdä mitään..vai olikohan sen tarkoitus sittenkään aivan noin. Aika monta peltoa on tullut kohdattua tuon jälkeen, jotka puskevat pajua tuolla keskellä ei mitään ja varmasti joka hehtaarille tukia maksetaan. Onko tämä tulkittava vain joksikin jäähdyttelylisäksi ja raha-automaatiksi tuotannosta luopuville? Tästähän tässä on usein kyse. Tässä tapauksessa, kun tuotantotilat kamppailevat toimeentulon kanssa olisikin syytä tarkastella sitä, mihin nämä tukipotin rahat menevät, hallintoon ja tuotannon alasajoon yms. mietittävä, mikä on suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeää. Onko se, että meillä on peltolohkoja nk. varalla, vaikka näistä suurin osa on jo kooltaan ja kunnoltaan sitä luokkaa, etteivät koskaan tule tuotantoon takaisin,vai toimivia tiloja, joissa viljelijät pystyvät elämään ja kehittämään tuotantoaan.
Elävä maaseutu tarkoittaa, ainakin minun mielestä, että siellä viljelevät saavat toimeentulonsa siitä, eikä heidän tarvitse sitä toimeentulotukena hakea tai ajaa sitä kuuluisaa taksia kaiken liikenevän aikansa. Olipa sitten kyse viljanviljelijästä tai maidontuottajasta, pihvilihan tuottajaa unohtamatta.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 19.11.20 - klo:08:42
Hienosti on ketju kehittynyt. Aloitus koski elämää lehmien jälkeen ja sitä ikävää, sekä vähän ehkä jopa tuskaakin. Nyt sitten jo tapellaan siitä, mikä meijeri tekee työtä tuottajan puolesta..


No tuo voi nopeuttaa sen aikakauden tuloa, että navetta on tyhjä. Ainakin estää laajentamishaluisten investoinnit.
Täytyy sanoa, että tavan tallaajalle Valion kiintiöpäätökset tuli kyllä puskista. Vähän ennemmin lehdet pullisteli juttuja miten 600 lehmän navetta on tulevaisuuden koko ja esiteltiin kohteet nimillä ( tosin en tiedä onko Valio vai Juustoportti) ja sitten ilmoitetaan kiintiöistä kuin pankkitilin koron laskemisesta . "Teidän ei tarvitse tehdä mitään laskemme kiintiönne" . No mun suunnitelmiin lopetuksen suhteen tuolla ei ole merkitystä, mutta johtanee vähien lehmien jonkin asteiseen vähentämiseen, jota ei nykyisille tiloille olisi välttämättä tullut, jos nämä jätit olis jäänyt rakentamatta. Vieläkin edellyttäen että ovat Valiolaisia. Toki kaikki vaikuttaa kaikkeen olkoot mitä meijeriä tahansa.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 19.11.20 - klo:08:46
maalla paljon ryteikköisiä pellonreunoja jotka armollisesti peittävät tieltä näkymän sinne pajuttuneelle pellolle.    lohkot yleensä pieniä ja epämuotoisia.     niistä on ihan turha maksaa tukea kellekkään,   joutaisi hiilinieluiksi metän kasvulla.      pellonmetsityspalkkio auttais asiaa.                    tietän yhen vanhuksen joka ite omalla rahalla metitti peltojaan ja siitä sai sit kovat haukut kun ei hakenut tukia ja "viljelly" peltojaan.    ei toiminut muka oikein yhteiskunnan mukaan.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: ja101 - 19.11.20 - klo:09:02
"Nyt käydään näistä hömppäheinikoista keskustelua ja toivottavasti järki voittaa. Seuraako siitä sitten viljavuoria? Tuskin sentään, nythän kaiken voi käyttää biopolttoaineiksi ja jääkarhut saavat pitää jäänsä. Tuuliviipperöitä pellot täyteen tai aurinkopaneeleja ja sen jälkeen kaikki käy sähköllä...."

Teillä maitoihmisillä, nykysillä ja entisillä on havantojeni mukaan taianomainen vastenmielisyys pelllota saatavaan helppoa rahaa kohtaan, eli ns hömppäheinään. Mistähän tuo johtuu?
Nyt tulkitsit väärin. Päinvastoin, meillä pyöriteltiin paaliin aika paljon näitä nk. hömppäheiniä naapureitten pelloilta ihan vain terapiapaaleiksi pakkaspäiville nuorisolle. Miksi ilmaista heinää olisi pitänyt ylenkatsoa?  Nyt vain moni nk. hömppäheinikon omistava on alle kymmenen hehtaarin tila, jota ei edes harkita vuokrattavaksi, koska tällä tienaa niin hyvin ja nyt, kun sadonkorjuu velvoite poistui, tarkoittaa se sitten sitä, ettei tarvitse tehdä mitään..vai olikohan sen tarkoitus sittenkään aivan noin. Aika monta peltoa on tullut kohdattua tuon jälkeen, jotka puskevat pajua tuolla keskellä ei mitään ja varmasti joka hehtaarille tukia maksetaan. Onko tämä tulkittava vain joksikin jäähdyttelylisäksi ja raha-automaatiksi tuotannosta luopuville? Tästähän tässä on usein kyse. Tässä tapauksessa, kun tuotantotilat kamppailevat toimeentulon kanssa olisikin syytä tarkastella sitä, mihin nämä tukipotin rahat menevät, hallintoon ja tuotannon alasajoon yms. mietittävä, mikä on suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeää. Onko se, että meillä on peltolohkoja nk. varalla, vaikka näistä suurin osa on jo kooltaan ja kunnoltaan sitä luokkaa, etteivät koskaan tule tuotantoon takaisin,vai toimivia tiloja, joissa viljelijät pystyvät elämään ja kehittämään tuotantoaan.
Elävä maaseutu tarkoittaa, ainakin minun mielestä, että siellä viljelevät saavat toimeentulonsa siitä, eikä heidän tarvitse sitä toimeentulotukena hakea tai ajaa sitä kuuluisaa taksia kaiken liikenevän aikansa. Olipa sitten kyse viljanviljelijästä tai maidontuottajasta, pihvilihan tuottajaa unohtamatta.

Hyvä että navettapiika nosti kissan pöydälle. Itse en olisi osanut asiaa noin selkeästi esittää. Minusta tuossa on totta joka sana. Lisäisin tähän vielä sen, että alun alkaen tuet kai olivat korvausta tuotteiden hinnan alennuksesta eikö? Ja perusteltiin, että näin ruoka on kaupan hyllyllä halvempaa. No aika kauas on tultu sieltä. Maidontuotantotuki pohjoisessa on kai ainut jolla enää tuetaan varsinaista tuottamista ja muu on sitten kaikkea muuta. Lisäksi kauppa on kyllä hienosti osannut ottaa oman siivunsa hinnasta. Tulevalla tukikaudella taidetaan mennä yhä kauemmaksi varsinaisesta tuottamisesta, jos hiilen sidonnasta yms. aletaan maksamaan. Tärkeä asia sekin, mutta ei sillä kyllä ole ruuan tuotannon kanssa enää mitään tekemistä.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: optimisti - 19.11.20 - klo:13:28
Kyllä sadonkorjuuvelvitteen puuttuminen on maaseudulle mitä parhain turvaverkko. Eihän tiloilla voi olla kannattavuushuolia, jos on varaa raivata peltoa umpimetsään ja alaa viljellään ilman pinta-ala tukea.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Don Essex - 19.11.20 - klo:14:39


Hyvä että navettapiika nosti kissan pöydälle. Itse en olisi osanut asiaa noin selkeästi esittää. Minusta tuossa on totta joka sana. Lisäisin tähän vielä sen, että alun alkaen tuet kai olivat korvausta tuotteiden hinnan alennuksesta eikö? Ja perusteltiin, että näin ruoka on kaupan hyllyllä halvempaa. No aika kauas on tultu sieltä. Maidontuotantotuki pohjoisessa on kai ainut jolla enää tuetaan varsinaista tuottamista ja muu on sitten kaikkea muuta. Lisäksi kauppa on kyllä hienosti osannut ottaa oman siivunsa hinnasta. Tulevalla tukikaudella taidetaan mennä yhä kauemmaksi varsinaisesta tuottamisesta, jos hiilen sidonnasta yms. aletaan maksamaan. Tärkeä asia sekin, mutta ei sillä kyllä ole ruuan tuotannon kanssa enää mitään tekemistä.

En minäkään oikein pidä siitä että peltojen annetaan pusikoitua ja silti nostetaan vain tuet.

Enkä oikein siitäkään että pelto pidetään nurmena ja vain niitetään maahan ja nostetaan taas tuet. Vaikka itsekin niitän yhden tuollaisen tilannurmet maahan.

Hiiliviljelyähän ne eivät virallisesti ole. Minulla on jotain pieniä ikinurmilohkoja, ja kun käy niitä vähän lapiolla tonkimassa, ei siellä lähes hapettomassa nurmenalusmaassa juuri hiilensidontaa tapahdu.

Hiilensidontaviljelyhän voisi toki olla "tuote", jota yhteiskunta "ostaa". Vaikkapa päästöoikeuksina tai tukien sitä voimakkaammin. Pitääkö sillä välttämättä olla yhteyttä ruoantuotantoon?

Pelkkä hömpänkasvatus ei ole hiiliviljelyä. En tosin ole aivan varma vielä itsekään, miten hiiliviljely voitaisi toteuttaa peltoviljelyssä. Kuitenkaan siitä ei pitäisi maksaa, ennenkuin järkevät todentamiskeinot tai -mallit olisivat olemassa. Toki metsitys olisi selkeä keino ja se varmaankin tulee lähiaikoina mukaan palettiin.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: mustaviiksi - 19.11.20 - klo:15:03
"Nyt käydään näistä hömppäheinikoista keskustelua ja toivottavasti järki voittaa. Seuraako siitä sitten viljavuoria? Tuskin sentään, nythän kaiken voi käyttää biopolttoaineiksi ja jääkarhut saavat pitää jäänsä. Tuuliviipperöitä pellot täyteen tai aurinkopaneeleja ja sen jälkeen kaikki käy sähköllä...."

Teillä maitoihmisillä, nykysillä ja entisillä on havantojeni mukaan taianomainen vastenmielisyys pelllota saatavaan helppoa rahaa kohtaan, eli ns hömppäheinään. Mistähän tuo johtuu?
Nyt tulkitsit väärin. Päinvastoin, meillä pyöriteltiin paaliin aika paljon näitä nk. hömppäheiniä naapureitten pelloilta ihan vain terapiapaaleiksi pakkaspäiville nuorisolle. Miksi ilmaista heinää olisi pitänyt ylenkatsoa?  Nyt vain moni nk. hömppäheinikon omistava on alle kymmenen hehtaarin tila, jota ei edes harkita vuokrattavaksi, koska tällä tienaa niin hyvin ja nyt, kun sadonkorjuu velvoite poistui, tarkoittaa se sitten sitä, ettei tarvitse tehdä mitään..vai olikohan sen tarkoitus sittenkään aivan noin. Aika monta peltoa on tullut kohdattua tuon jälkeen, jotka puskevat pajua tuolla keskellä ei mitään ja varmasti joka hehtaarille tukia maksetaan. Onko tämä tulkittava vain joksikin jäähdyttelylisäksi ja raha-automaatiksi tuotannosta luopuville? Tästähän tässä on usein kyse. Tässä tapauksessa, kun tuotantotilat kamppailevat toimeentulon kanssa olisikin syytä tarkastella sitä, mihin nämä tukipotin rahat menevät, hallintoon ja tuotannon alasajoon yms. mietittävä, mikä on suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeää. Onko se, että meillä on peltolohkoja nk. varalla, vaikka näistä suurin osa on jo kooltaan ja kunnoltaan sitä luokkaa, etteivät koskaan tule tuotantoon takaisin,vai toimivia tiloja, joissa viljelijät pystyvät elämään ja kehittämään tuotantoaan.
Elävä maaseutu tarkoittaa, ainakin minun mielestä, että siellä viljelevät saavat toimeentulonsa siitä, eikä heidän tarvitse sitä toimeentulotukena hakea tai ajaa sitä kuuluisaa taksia kaiken liikenevän aikansa. Olipa sitten kyse viljanviljelijästä tai maidontuottajasta, pihvilihan tuottajaa unohtamatta.

Hyvä että navettapiika nosti kissan pöydälle. Itse en olisi osanut asiaa noin selkeästi esittää. Minusta tuossa on totta joka sana. Lisäisin tähän vielä sen, että alun alkaen tuet kai olivat korvausta tuotteiden hinnan alennuksesta eikö? Ja perusteltiin, että näin ruoka on kaupan hyllyllä halvempaa. No aika kauas on tultu sieltä. Maidontuotantotuki pohjoisessa on kai ainut jolla enää tuetaan varsinaista tuottamista ja muu on sitten kaikkea muuta. Lisäksi kauppa on kyllä hienosti osannut ottaa oman siivunsa hinnasta. Tulevalla tukikaudella taidetaan mennä yhä kauemmaksi varsinaisesta tuottamisesta, jos hiilen sidonnasta yms. aletaan maksamaan. Tärkeä asia sekin, mutta ei sillä kyllä ole ruuan tuotannon kanssa enää mitään tekemistä.
 

Kyllä minulta meni mielenkiinto koko hommaan viime uudistuksessa ja nyt loput tälle vuotta.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 19.11.20 - klo:15:13
Hiiliviljelyssä useimmiten pyritään hyvään satoon.  ;) Hiiliviljelykurssilla oli mielenkiintoista kun nämä ympäristöihmiset, jotka aikaisemmin ovat olleet rajittamassa kaikkea lannoitusta puhuivat nyt hyvän sadon puolesta.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: JD6630 - 19.11.20 - klo:17:00
Mulle nyt on ihan sama mitä kukakin tukikelpoisilla pelloillaan kasvattelee, kunhan se täyttää määräykset. Mut;

Mulla tuli herätys siinä vaiheessa kun tarjosin virallista palkkaa ja kuului vastaukseksi "teen 2 päivää virallisesti ja loput pimeenä. Nostaen liiton liksoja." Siinä rupeaa miettimään että onko hommassa mieltä painaa 24/7, kun saisit 15€/tunti pimeänä ja n.1500-2000€/kk verojen jälkeen liitosta?
Mistä saa 15€/h lapaan pimeenä?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 19.11.20 - klo:17:02
Eli Rusina haluaisi kampanjan jonka tavoitteena on korostaa että Valio (joka myy yli miljardilla eurolla maitotuotteita suomalaisille, eli yli 200 eurolla jokaiselle) on pahis? Firma jonka ne tuottajat täysin omistavat ja jonka hallinnon ovat tuottajat kanssa valinneet ja voivat vaihtaa jos enemmistö niin haluaa.

Takuulla ainakin vähentäsi maidon tarvetta eli A-hinnan sopimusmäärät pienentyisi.

Jos Omistajien tahtoa noudatettaisiin niin ensin lähtis Johdosta ja markkinoinnista väkeä ja sitten jollei omistajien tulot tai korvaus parane vaihtuu hallinto . Näin toimitaan firmoissa joissa joko Oy tai Oyj
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 19.11.20 - klo:18:15
Eli Rusina haluaisi kampanjan jonka tavoitteena on korostaa että Valio (joka myy yli miljardilla eurolla maitotuotteita suomalaisille, eli yli 200 eurolla jokaiselle) on pahis? Firma jonka ne tuottajat täysin omistavat ja jonka hallinnon ovat tuottajat kanssa valinneet ja voivat vaihtaa jos enemmistö niin haluaa.

Takuulla ainakin vähentäsi maidon tarvetta eli A-hinnan sopimusmäärät pienentyisi.

Jos Omistajien tahtoa noudatettaisiin niin ensin lähtis Johdosta ja markkinoinnista väkeä ja sitten jollei omistajien tulot tai korvaus parane vaihtuu hallinto . Näin toimitaan firmoissa joissa joko Oy tai Oyj

Jos random sorkanleikkaajan tahto (tai ne kitkerät urputukset joita hän ehkä joiltain tuottajilta on kuullut) olisi omistajien järkevään ajatteluun perustuva tahto niin asiat olisivat kaikkinensa aika huonosti.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 19.11.20 - klo:18:17
Eli Rusina haluaisi kampanjan jonka tavoitteena on korostaa että Valio (joka myy yli miljardilla eurolla maitotuotteita suomalaisille, eli yli 200 eurolla jokaiselle) on pahis? Firma jonka ne tuottajat täysin omistavat ja jonka hallinnon ovat tuottajat kanssa valinneet ja voivat vaihtaa jos enemmistö niin haluaa.

Takuulla ainakin vähentäsi maidon tarvetta eli A-hinnan sopimusmäärät pienentyisi.

Jos Omistajien tahtoa noudatettaisiin niin ensin lähtis Johdosta ja markkinoinnista väkeä ja sitten jollei omistajien tulot tai korvaus parane vaihtuu hallinto . Näin toimitaan firmoissa joissa joko Oy tai Oyj

Jos random sorkanleikkaajan tahto (tai ne kitkerät urputukset joita hän ehkä joiltain tuottajilta on kuullut) olisi omistajien järkevään ajatteluun perustuva tahto niin asiat olisivat kaikkinensa aika huonosti.
Siis suurimmalta osalta tuottajia .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 19.11.20 - klo:18:25
Eli Rusina haluaisi kampanjan jonka tavoitteena on korostaa että Valio (joka myy yli miljardilla eurolla maitotuotteita suomalaisille, eli yli 200 eurolla jokaiselle) on pahis? Firma jonka ne tuottajat täysin omistavat ja jonka hallinnon ovat tuottajat kanssa valinneet ja voivat vaihtaa jos enemmistö niin haluaa.

Takuulla ainakin vähentäsi maidon tarvetta eli A-hinnan sopimusmäärät pienentyisi.

Jos Omistajien tahtoa noudatettaisiin niin ensin lähtis Johdosta ja markkinoinnista väkeä ja sitten jollei omistajien tulot tai korvaus parane vaihtuu hallinto . Näin toimitaan firmoissa joissa joko Oy tai Oyj

Jos random sorkanleikkaajan tahto (tai ne kitkerät urputukset joita hän ehkä joiltain tuottajilta on kuullut) olisi omistajien järkevään ajatteluun perustuva tahto niin asiat olisivat kaikkinensa aika huonosti.
Siis suurimmalta osalta tuottajia .

No jos nyt ajateltaisiin osakeyhtiönä Valiota ja samoin sen suurimpia oskuuskuntakilpailijoita Arlaa ja Friesland Campinaa. Ja tuloksena ajateltaisiin sitä maidon hintaa minkä ne maksavat tuottajilleen. Niin havaittaisiin että Valio on käytännössä aina maksanut parempaa hintaa. Eli yritys on menestynyt kilpailijoitaan paremmin.

Millä tavalla siitä sitten pitäisi rangaista henkilökuntaa ja johtoa että yritys on pärjännyt kilpailijoita paremmin?

Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 19.11.20 - klo:18:28
Myyntihän lisääntyy hurjasti markkinointiväkeä vähentämällä. ::)
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 19.11.20 - klo:18:31
Myyntihän lisääntyy hurjasti markkinointiväkeä vähentämällä. ::)
Ei vähentämällä vaan vaihtamalla .
Noista tuottajahinnan eroista voi ottaa selvää .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 19.11.20 - klo:18:38
Ei henkilökunnan vaihto ihan helpolla käy.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 19.11.20 - klo:18:52
Ei henkilökunnan vaihto ihan helpolla käy.

Monessa firmassa on : Joko tee tulosta tai lähde . Tressaavaa kyllä mutta....
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: kärmeskytö - 19.11.20 - klo:19:43
Ei henkilökunnan vaihto ihan helpolla käy.


Monessa firmassa on : Joko tee tulosta tai lähde . Tressaavaa kyllä mutta....
Menee kyllä firmalta äkkiä maine  jos väki vaihtuu kovin tiuhaan.Jos joku tulee niin yleensä suuremmalla palkalla ja paremmilla eduilla.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 19.11.20 - klo:20:18
Ei henkilökunnan vaihto ihan helpolla käy.


Monessa firmassa on : Joko tee tulosta tai lähde . Tressaavaa kyllä mutta....
Menee kyllä firmalta äkkiä maine  jos väki vaihtuu kovin tiuhaan.Jos joku tulee niin yleensä suuremmalla palkalla ja paremmilla eduilla.
Kuka on sanonut paremmilla eduilla . Markkinointi vaatii valtavasti mielikuvitusta ja luovuutta . Kallis mainos ei välttämättä myy jos se ei auta kuluttajaa löytämään tuotetta ja syytä miksi se pitää ostaa . Rahkaa ostetaan ja syödään proteiinin vuoksi eli sen pitäisi kasvattaa voimaa ja lihaksia . Yhtäkään mainosta en ole sellaisesta nähnyt .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Paalimies - 19.11.20 - klo:20:47
Pitäiskö sun lopettaa ne sorkkahommat ja muut nykyiset työt. Menet Valiolle, Hk.lle ja muille Suomalaisille elintarvike firmoille markkinointi hommiin
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: navettapiika - 19.11.20 - klo:20:48
Pitäiskö sun lopettaa ne sorkkahommat ja muut nykyiset työt. Menet Valiolle, Hk.lle ja muille Suomalaisille elintarvike firmoille markkinointi hommiin
Kyllä tuollainen yleispätevä sorkkaleikkuri olisi kysyttyä tavaraa eduskunnassakin..ja niin Suomesta tulisi edelläkävijä..jaa, en vain tiedä missä.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: kärmeskytö - 19.11.20 - klo:20:53
^^^
Harva vaihtaa huononpaan paikkaan ja huonommille eduille jos valita saa.Sehän on aina kahden kauppa siinä vaiheessa kun aletaan hieromaan työsopimusta työntekijän ja työnantajan kesken.

Se on taas vastaanottajan/kuluttajan korvien välissä löytääkö joku jonkin mainoksen minkä joku mainostoimisto laskee levitykseen.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: kärmeskytö - 19.11.20 - klo:20:58
Pitäiskö sun lopettaa ne sorkkahommat ja muut nykyiset työt. Menet Valiolle, Hk.lle ja muille Suomalaisille elintarvike firmoille markkinointi hommiin

Siinä olisikin oiva markkinamies.Haukkuis ainakin kaikki savolaiset,kaikki tundralla asuvat,kilpailevat sorkanhoitajat ja sellaiset jotka ei ole fasessa ja jakais sellaisia linkkejä joka suuntaan mitkä ei aukee eikä liity asiaan  ;D .Ei taitaisi olla eläkevirka.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 19.11.20 - klo:21:18
Ei henkilökunnan vaihto ihan helpolla käy.

Monessa firmassa on : Joko tee tulosta tai lähde . Tressaavaa kyllä mutta....
Sorkkis on oikeassa, mutta noin 30 vuotta myöhässä vaatimuksineen.

Osuuskuntien omistus pitäisi jostain kokoluokasta ylöspäin kieltää lailla. Tulee vain ongelmia, metsäliitto on tästä oiva esimerkki ensin niiden omistama m-real meinas mennä konkurssiin, sitten toimiva johto kusetti kartellissa omia omistajiaan, eikä antanut edes oikeuskuluja anteeksi, vaikka muut näin tekivät. Raisiolla ei ollut osuuskuntaa, mutta "viljelijäosakkeiden" moninkertaisella äänimäärällä yritettiin johtaa pörssiyhtiötä, ei hyvin mennyt. Yleensäkin maallikoista koostuvat hallintoneuvostot tai hallitukset ovat toimivan johdon talutettavissa. 90-luvun lamassa pankkien johtajat pyörittivät kansainvälistä valuuttalainabisnestä, kun hallintoneuvostolla oli vaikeuksia solmia kengännauhat, kun lähdettiin kokouksiin. Käräjillä valitettiin, kun ei tiedetty.

Eikö valion pitäisi omistajien etujen mukaisesti, maksaa hyvää raaka-ainehintaa ja saada tavaraa kaupaksi enemmän, vaatimus ei ole kohtuuton. Miten istuu kauramaito tähän kuvioon? Myyty kauramaitolitra vähentää litran maitoa, kokonaiskulutus ei taatusti näin lisäänny. Valion ja sen yksittäisen tuottajan edut eivät ole yhteneväiset, se pitää vaan hyväksyä ja ruorissa taitaa olla valio. Näin boksin ulkopuolelta  ;D
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Paalimies - 19.11.20 - klo:21:50
Kanssa boksin ulkoa huutelen. Eikö se ole Valiolta järkevää olla mukana kauramaito hommassa. Jos ei itse tee ja saa siitä rahaa, niin sitten muut tekevät ja jää ne rahat saamatta... se on toinen asia että onko kauramaidossa ja sen juomisessa mitään järkeä. EI! Juo vettä ja syö leipä leikkeleet kanssa. Jos maitotuotteet ei kelpaa!
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 19.11.20 - klo:21:55
Ei kait sillä ole väliä myydäänkö tuoremehua vai kauramaitoa, jos sillä saadaan voittoa joka nostaa maidon hintaa. Kauramaito ei taida olla kuluttajalle maidon korvike ,vaan sellaiselle kuluttajalle sopiva tuote, joka ei maitoa muuten valitsisi. Kaikki ei edes ole maito vastaisia, mutta joutuvat terveydellisistä syistä valitsemaan kaura vaihtoehdon. Parempi sekin kuin soijamaito. Kyllä se maidontuottajaa vähän kyrsii, kun oma lapsi ei pysty käyttämään maitoa. Ja kyrsii se lastakin, mutta kun sille ei mitään voi. Tosin Valion kauramaito ei taida olla gluteiinitonta, joten nyt jääkaapissa alprota mutta mielestäni Juustoportillakin on gluteiinitonta.

Jos historia olis mennyt vähän toisin, niin helppoahan se olisi Valionkin vaan purkittaa perusmaitoja. Mutta se aika ei taida enää koskaan palata, silti Valio on pystynyt keksimään tuotekehityksellään uusia rahanarvoisia tuotteita. Mielestäni Valion tuotekehitystä ja markkinointia pitäisi kiittää ja arvostaa , ne panostukset on tuottaneet tulosta.

Osuustoiminnalla tuottajan kannalta on on sellaisiakin pieniä taloudellisia kannustimia, joita ei tajua sellainen joka ei niistä pääse nauttimaan. Metsäliiton pääomabonukset ja osuuspääoman "riskitön" korko ja niiden verokohtelut. Ja vaikka meijerin osuuspääoman arvostus verotuksessa nettovarallisuutena ja näin ollen osaltaan ansiotulojen siirtoa matalamman verokohtelun pääomatuloihin.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 19.11.20 - klo:22:06
Kanssa boksin ulkoa huutelen. Eikö se ole Valiolta järkevää olla mukana kauramaito hommassa. Jos ei itse tee ja saa siitä rahaa, niin sitten muut tekevät ja jää ne rahat saamatta... se on toinen asia että onko kauramaidossa ja sen juomisessa mitään järkeä. EI! Juo vettä ja syö leipä leikkeleet kanssa. Jos maitotuotteet ei kelpaa!

Jäi oma lähettämättä ja ehdit ensin. Juuri näin, mutta aina kyse ei ole maitotuotteiden kelpaamattomuudesta. Siis oman valinnan takia kelpaamattomuudesta ja se on ikävää :(. "Voi kun joskus vielä sais ruisleipää ja lasin maitoa". Nyt ehkä on joku murunen ollut väärässä paikassa sillä kipupiikki ei auttanut, 3*600 mg buranaa ja 3*1000 mg panadoolia vuorokaudessa ei auttanut. No onneksi kolmantena päivänä jo helpotti ja nyt sitten kukkii iho :( Ei ennen ihmiset kait olleet keliaatikkoja tai maitoallergikkoja, no näillä mennään. Ja kun kaikki on "puhdasta" ja kukaan ei mokaa niin mennään mahtavasti, mutta joku ihan pieni ajattelemattomuus tai ei kait se haittaa ajatus on  monen päivän tuskien taival. En ikinä olisi uskonut noin pienestä olevan kiinni :(
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 19.11.20 - klo:23:01
Ei kait sillä ole väliä myydäänkö tuoremehua vai kauramaitoa, jos sillä saadaan voittoa joka nostaa maidon hintaa.

Osuustoiminnalla tuottajan kannalta on on sellaisiakin pieniä taloudellisia kannustimia, joita ei tajua sellainen joka ei niistä pääse nauttimaan. Metsäliiton pääomabonukset ja osuuspääoman "riskitön" korko ja niiden verokohtelut. Ja vaikka meijerin osuuspääoman arvostus verotuksessa nettovarallisuutena ja näin ollen osaltaan ansiotulojen siirtoa matalamman verokohtelun pääomatuloihin.
mikä tahansa tuote ei tähän voitontekoon sovi, jos kyseessä on kilpaileva tuote. Varovainen arvaus, että kauramaidon kulutus vähentää yks yhteen maidon kulutusta. Jos äkkiä kävisikin vielä niin, että koulumaitotukea alettaisiin maksaa myös kauramaidolle tai pelkästään sille, niin kulutusmuutos voisi olla nopeaakin, tätä emme voi tietää? Kumpi osuuskunnan yksittäiselle osakkaalle on merkityksellisempi, osuuspääoman korko vai maitotili?

Metsäliiton osakkuudesta on ole havainnut mitään muuta etua, kuin sen osuupääoman koron. Osakkaana en saa osinkoa MB:stä, eikä sen osakkeen kurssinousu reaalisoidu mulle mitenkään, vain se osuuspääoman korko. Osuuspääomaakin pitää anoa jostain takaisin, osakkeet voisi vaan myydä.

Jos te omistatte Valion, niin osakeomistuksen kautta sama omistus tuottaisi kaikki osakeomistuksen edut, kurssinousun, osingot, vapaan kaupankäynnin. Mihin tarvitaan tätä osuuskuntarakennetta siinä välissä??

Kuinkahan moni Sammon nykyinen osakkeenomistaja haluaisi vaihtaa osakkeet takaisin keskinäisen yhtiön vakuutusbonuksiin?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Magia - 20.11.20 - klo:06:52
Ei kait sillä ole väliä myydäänkö tuoremehua vai kauramaitoa, jos sillä saadaan voittoa joka nostaa maidon hintaa. Kauramaito ei taida olla kuluttajalle maidon korvike ,vaan sellaiselle kuluttajalle sopiva tuote, joka ei maitoa muuten valitsisi. Kaikki ei edes ole maito vastaisia, mutta joutuvat terveydellisistä syistä valitsemaan kaura vaihtoehdon. Parempi sekin kuin soijamaito. Kyllä se maidontuottajaa vähän kyrsii, kun oma lapsi ei pysty käyttämään maitoa. Ja kyrsii se lastakin, mutta kun sille ei mitään voi. Tosin Valion kauramaito ei taida olla gluteiinitonta, joten nyt jääkaapissa alprota mutta mielestäni Juustoportillakin on gluteiinitonta.

Jos historia olis mennyt vähän toisin, niin helppoahan se olisi Valionkin vaan purkittaa perusmaitoja. Mutta se aika ei taida enää koskaan palata, silti Valio on pystynyt keksimään tuotekehityksellään uusia rahanarvoisia tuotteita. Mielestäni Valion tuotekehitystä ja markkinointia pitäisi kiittää ja arvostaa , ne panostukset on tuottaneet tulosta.

Osuustoiminnalla tuottajan kannalta on on sellaisiakin pieniä taloudellisia kannustimia, joita ei tajua sellainen joka ei niistä pääse nauttimaan. Metsäliiton pääomabonukset ja osuuspääoman "riskitön" korko ja niiden verokohtelut. Ja vaikka meijerin osuuspääoman arvostus verotuksessa nettovarallisuutena ja näin ollen osaltaan ansiotulojen siirtoa matalamman verokohtelun pääomatuloihin.
Sitä on taittu lukea Valion tonkkapostia varsin tarkkaan,mutta totuushan on ettei Valio ole ollut se paras maksaja tuottajille enään pitkään aikaan ja jos tuo tonkkaposti muu uskonto pitäisi paikkansa,niin no.Valion pitäisi olla ykkönen maidontilityksissä. Ettei vain ne tilityksetkin valu muihin taskuihin kuten tuilla on tapana tehdä Suomenmaassa.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 20.11.20 - klo:08:02
Muillakin meijereillä on palveluja jotka "ilmaisia" . Ykkönen ei Valio ole tuottaja hinnassa . Kauramaito on pääasiassa kahvimaitoa ja pieninä määrinä ruoka maitona . Vapaan lehmän mainos on hyvä ja samaten Donhuonot mainos mutta rahkaa ja noita kalliimpia tuotteita mainostetaan vähän . 2019 on Satamaidolla tappioton , melkoinen parannus v 2018 tilinpäätökseen . Pieni meijeri siis pärjää , toivottavasti tämä vuosi ei ole tuonut vaikeuksia .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Kehveli - 20.11.20 - klo:08:05
Kyllä Valiolla on hinnan pitävä vaikutus.Minusta pienten osuuskuntien kaupanmerkkeihin pakkaaminen pienentää tuottajahintaa.
Kilpailu keskenään tapahtuu kauppaan päin,kuka saa aina purkittaa halvemmalla.Ei ole oikein tuottajahintaa tukevaa toimintaa.
Esim. Satamaidon tilinpäätös ei mairittele,taitaa olla huomattavat sumu poistot liian suuresta investoinnista Ulvilan tehtaaseen.(n.25 milj.)
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 20.11.20 - klo:15:46
Kyllä Valiolla on hinnan pitävä vaikutus.Minusta pienten osuuskuntien kaupanmerkkeihin pakkaaminen pienentää tuottajahintaa.
Kilpailu keskenään tapahtuu kauppaan päin,kuka saa aina purkittaa halvemmalla.Ei ole oikein tuottajahintaa tukevaa toimintaa.
Esim. Satamaidon tilinpäätös ei mairittele,taitaa olla huomattavat sumu poistot liian suuresta investoinnista Ulvilan tehtaaseen.(n.25 milj.)


Asia ei ole noin koska jos Suomessa olisi vain yksi purkittaja toisi kaupat ulkomailta halvan maidon . Nyt jää edes rahat kotimaan tuottajille vaikka hinta ei ole .

Ennen oli toista , Valion nosti tukkuhintaa ja muut seuras perässä . Valitettavasti nuo ajat ovat ohi .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: timotej - 20.11.20 - klo:17:26
On tuota tuontia yrittänyt viime vuosina useampikin toimija. Ilmeisesti kuluttajat vähän vierastavat ulkomaisia nestemaitoja, koska ne ovat vähin äänin hävinneet hyllyistä. Ulkomaiset bulkkijuustot kyllä käyvät hyvin kaupaksi. Mutta on ulkomaisiin maitoihinkin pian totuttava, kun loputkin siirtyvät lehmienjälkeiseen elämään.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 20.11.20 - klo:21:03
Kyllähän jonkinnäköistä kilpailua on hyvä olla kirittämässä.
Huhutaan kilpailijoiden laskeneen tuottajahintoja kun ei enää tarvitse raakamaidosta kilpailla.  ::)
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 20.11.20 - klo:22:03
Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.

Kauramaito ei ole pelkkä kahvimaito niille jotka sitä "joutuvat" käyttämään. Se on täysi ruokajuoma , mielestäni parempi kuin vesi -toivottavasti maultaankin - mä en kyllä joisi.

Tonkkaposti luetaan kerran kuukaudessa ,joskus diginä ja myös visuaalisena paperi nippuna. Mutta mitäs pirua Valio tekisi maidolla ,kuin jalostaisi arvotuotteita ja tuotteita joita suomalaiset ostaa. Maidon purkitus on ryssitty ja sitä on turha enää jossitella, mutta Valion ja tuottajien elämä ei siihen loppunut. Mutta kiintiötä en silti purematta niele. Pitää vaan toivoa, että ensimmäiset rotat jättää laivan, joten meillä muilla voisi olla taloudellisesti kannattavampaa.

Sitten asia jonka kritiikkiä en ymmärrä, vaikka tässä ketjussa ei ole mainittukaan. Valion "arki" sarjat. Arki juustot on  ihan mahtavia, samoin jogurtti ... maidoista ei tietoa, kun en oo maistanut. Ihan turhaan myydään halpuuttamalla, vaikka kuluttajat ostaisi kalliimmallakin maku ja laatu perusteella.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Make - 20.11.20 - klo:22:43
Arki-Maitojuoma on kyllä Valiolle järkevä tuote. Myydään hölmöille halvemmalla valkuaisköyhempää maitoa ja toisille taas proteiinirahkaa hyvällä hinnalla. Proteiinirahkan proteeiinihan on otettu siitä maitojuomasta.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Paalimies - 20.11.20 - klo:23:02
Juu niissä bisnes on parhaimmillaan, jätän kyllä Arki-tuotteet hyllyyn. Sama on ne ruokakermat, vähä vähemmän rasvaa ja muuta kuin kuohukermassa, vedellä jatkettua kermaa!

Mihinkä se maitosuola käytetään kun tehdään niitä Valsa- tuotteita?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 21.11.20 - klo:08:17
Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.

Kauramaito ei ole pelkkä kahvimaito niille jotka sitä "joutuvat" käyttämään. Se on täysi ruokajuoma , mielestäni parempi kuin vesi -toivottavasti maultaankin - mä en kyllä joisi.

Tonkkaposti luetaan kerran kuukaudessa ,joskus diginä ja myös visuaalisena paperi nippuna. Mutta mitäs pirua Valio tekisi maidolla ,kuin jalostaisi arvotuotteita ja tuotteita joita suomalaiset ostaa. Maidon purkitus on ryssitty ja sitä on turha enää jossitella, mutta Valion ja tuottajien elämä ei siihen loppunut. Mutta kiintiötä en silti purematta niele. Pitää vaan toivoa, että ensimmäiset rotat jättää laivan, joten meillä muilla voisi olla taloudellisesti kannattavampaa.

Sitten asia jonka kritiikkiä en ymmärrä, vaikka tässä ketjussa ei ole mainittukaan. Valion "arki" sarjat. Arki juustot on  ihan mahtavia, samoin jogurtti ... maidoista ei tietoa, kun en oo maistanut. Ihan turhaan myydään halpuuttamalla, vaikka kuluttajat ostaisi kalliimmallakin maku ja laatu perusteella.

Kaikille maito ei sovi  joten  käyttää kauramaitoa . Kaura alkaa riisiä korvaamaan mikäli mainokseen on uskomista , hyvä juttu .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: mustaviiksi - 21.11.20 - klo:11:03
Kyllähän kauramaito on vain ideologia uskonnon virheiden korjaamiseksi tehty ja ei haluta kehittää normaalin maidon mahdolsita A2A2 versiota.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: antti-x - 22.11.20 - klo:08:31
Kyllähän kauramaito on vain ideologia uskonnon virheiden korjaamiseksi tehty ja ei haluta kehittää normaalin maidon mahdolsita A2A2 versiota.

Lämpimässä säilyvistä kahvin laimentajista Valion barista kauramaito on paras kokeilluista, selvästi parempi kuin UHT maito. Että on niillä tietty looginen käyttönsä.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 22.11.20 - klo:14:43
Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.
mun kritiikki koskee yleisesti osuuskuntia tai paremmin sanottuna liian suuriksi kasvaneita osuuskuntia. Sopii hyvin alueellisesti pieniin, yhteishankintoja tai pientä liiketoimintaa harjoittavien yhtiömuodoksi.

Kumma, että samat ihmiset puolustavat osuuskuntia henkeen ja vereen, seuraavassa lauseessa syytetään kaupan ylivaltaa ruokabisneksessä, joka vie alkutuotannolta kannattavuuden halpuuttamalla tuotteitaan. Mikäs siellä onkaan vastassa, asiakkaiden omistama osuuskunta  ;D  Ajaa ainoastaan osakkaidensa etua eli halpoja hintalappuja tuotteissa. S-ryhmä on sitouttanut kaikki tärkeät ryhmät päätöksentekoonsa mm kansanedustajat, saadaan parhaat kauppapaikat ja yleinen hyväksyntä  ;D ;D

Osuuskuntien omistus tai äänivalta on pörssiyhtiössä valtiota pahempi rajoite. Muut osakkeenomistajat seuraavat sydän syrjällään, mihin ratkaisuun LSO:ssa päädytään heidän osakeomistustensa suhteen, kun HKScan:ssa oli kriisi. Osuuskunnat ovat ulkopuolisen näkökulmasta täysin arvaamattomia, koska voitontavoittelua tärkeämpi on osakkaiden omistuksen varmistaminen. Tuotantosopimusten ja osakeomistuksen koplaaminen yhteen on todettu kilpailulainsäädännön vastaiseksi, sopimus on voitava tehdä myös ilman osakeomistusta, ilmeisesti osuuskunnat toimivat samoin?

Mikä ero on siinä, omistaako kaikki osakkeet tai kaikki osuuskunnan osuudet?
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 22.11.20 - klo:16:22
Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.
mun kritiikki koskee yleisesti osuuskuntia tai paremmin sanottuna liian suuriksi kasvaneita osuuskuntia. Sopii hyvin alueellisesti pieniin, yhteishankintoja tai pientä liiketoimintaa harjoittavien yhtiömuodoksi.

Kumma, että samat ihmiset puolustavat osuuskuntia henkeen ja vereen, seuraavassa lauseessa syytetään kaupan ylivaltaa ruokabisneksessä, joka vie alkutuotannolta kannattavuuden halpuuttamalla tuotteitaan. Mikäs siellä onkaan vastassa, asiakkaiden omistama osuuskunta  ;D  Ajaa ainoastaan osakkaidensa etua eli halpoja hintalappuja tuotteissa. S-ryhmä on sitouttanut kaikki tärkeät ryhmät päätöksentekoonsa mm kansanedustajat, saadaan parhaat kauppapaikat ja yleinen hyväksyntä  ;D ;D

Osuuskuntien omistus tai äänivalta on pörssiyhtiössä valtiota pahempi rajoite. Muut osakkeenomistajat seuraavat sydän syrjällään, mihin ratkaisuun LSO:ssa päädytään heidän osakeomistustensa suhteen, kun HKScan:ssa oli kriisi. Osuuskunnat ovat ulkopuolisen näkökulmasta täysin arvaamattomia, koska voitontavoittelua tärkeämpi on osakkaiden omistuksen varmistaminen. Tuotantosopimusten ja osakeomistuksen koplaaminen yhteen on todettu kilpailulainsäädännön vastaiseksi, sopimus on voitava tehdä myös ilman osakeomistusta, ilmeisesti osuuskunnat toimivat samoin?

Mikä ero on siinä, omistaako kaikki osakkeet tai kaikki osuuskunnan osuudet?

Täyttä paskaa jälleen kerran . Maitoa on liikaa koska venäjän vienti tyrehtyi tyhmän eeuu politiikan vuoksi . Kaupoille tämä on mukavaa aikaa .
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Green New Dealer - 22.11.20 - klo:17:36
Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.
mun kritiikki koskee yleisesti osuuskuntia tai paremmin sanottuna liian suuriksi kasvaneita osuuskuntia. Sopii hyvin alueellisesti pieniin, yhteishankintoja tai pientä liiketoimintaa harjoittavien yhtiömuodoksi.

Kumma, että samat ihmiset puolustavat osuuskuntia henkeen ja vereen, seuraavassa lauseessa syytetään kaupan ylivaltaa ruokabisneksessä, joka vie alkutuotannolta kannattavuuden halpuuttamalla tuotteitaan. Mikäs siellä onkaan vastassa, asiakkaiden omistama osuuskunta  ;D  Ajaa ainoastaan osakkaidensa etua eli halpoja hintalappuja tuotteissa. S-ryhmä on sitouttanut kaikki tärkeät ryhmät päätöksentekoonsa mm kansanedustajat, saadaan parhaat kauppapaikat ja yleinen hyväksyntä  ;D ;D

Osuuskuntien omistus tai äänivalta on pörssiyhtiössä valtiota pahempi rajoite. Muut osakkeenomistajat seuraavat sydän syrjällään, mihin ratkaisuun LSO:ssa päädytään heidän osakeomistustensa suhteen, kun HKScan:ssa oli kriisi. Osuuskunnat ovat ulkopuolisen näkökulmasta täysin arvaamattomia, koska voitontavoittelua tärkeämpi on osakkaiden omistuksen varmistaminen. Tuotantosopimusten ja osakeomistuksen koplaaminen yhteen on todettu kilpailulainsäädännön vastaiseksi, sopimus on voitava tehdä myös ilman osakeomistusta, ilmeisesti osuuskunnat toimivat samoin?

Mikä ero on siinä, omistaako kaikki osakkeet tai kaikki osuuskunnan osuudet?

Täyttä paskaa jälleen kerran . Maitoa on liikaa koska venäjän vienti tyrehtyi tyhmän eeuu politiikan vuoksi . Kaupoille tämä on mukavaa aikaa .
miten mää aina onnistunkin, pelkkää paskaa jälleen kerran  ;D

Kerroppa vastavuoroisesti, mitä olisi pitänyt tehdä? Venäjän vienti loppui kuitenkin jo 2014, yli kuusi vuotta sitten, päätös vaikuttaa lopulliselta tai samoja markkinoita ei enää voi palauttaa millään päätöksellä.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 22.11.20 - klo:18:17
Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.
mun kritiikki koskee yleisesti osuuskuntia tai paremmin sanottuna liian suuriksi kasvaneita osuuskuntia. Sopii hyvin alueellisesti pieniin, yhteishankintoja tai pientä liiketoimintaa harjoittavien yhtiömuodoksi.

Kumma, että samat ihmiset puolustavat osuuskuntia henkeen ja vereen, seuraavassa lauseessa syytetään kaupan ylivaltaa ruokabisneksessä, joka vie alkutuotannolta kannattavuuden halpuuttamalla tuotteitaan. Mikäs siellä onkaan vastassa, asiakkaiden omistama osuuskunta  ;D  Ajaa ainoastaan osakkaidensa etua eli halpoja hintalappuja tuotteissa. S-ryhmä on sitouttanut kaikki tärkeät ryhmät päätöksentekoonsa mm kansanedustajat, saadaan parhaat kauppapaikat ja yleinen hyväksyntä  ;D ;D

Osuuskuntien omistus tai äänivalta on pörssiyhtiössä valtiota pahempi rajoite. Muut osakkeenomistajat seuraavat sydän syrjällään, mihin ratkaisuun LSO:ssa päädytään heidän osakeomistustensa suhteen, kun HKScan:ssa oli kriisi. Osuuskunnat ovat ulkopuolisen näkökulmasta täysin arvaamattomia, koska voitontavoittelua tärkeämpi on osakkaiden omistuksen varmistaminen. Tuotantosopimusten ja osakeomistuksen koplaaminen yhteen on todettu kilpailulainsäädännön vastaiseksi, sopimus on voitava tehdä myös ilman osakeomistusta, ilmeisesti osuuskunnat toimivat samoin?

Mikä ero on siinä, omistaako kaikki osakkeet tai kaikki osuuskunnan osuudet?

Täyttä paskaa jälleen kerran . Maitoa on liikaa koska venäjän vienti tyrehtyi tyhmän eeuu politiikan vuoksi . Kaupoille tämä on mukavaa aikaa .
miten mää aina onnistunkin, pelkkää paskaa jälleen kerran  ;D

Kerroppa vastavuoroisesti, mitä olisi pitänyt tehdä? Venäjän vienti loppui kuitenkin jo 2014, yli kuusi vuotta sitten, päätös vaikuttaa lopulliselta tai samoja markkinoita ei enää voi palauttaa millään päätöksellä.

Vaatia eeuun muuttamaan suhtautumista venäjään . Irlanti tuottaa maitoa liikaa ja lisää tuotantoaan , suurin osa maidosta menee vientiin .

Osake pelureille tämä on tuottoisaa aikaa .  :P
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: karvankasvattaja - 22.11.20 - klo:19:48
"Vaatia eeuun muuttamaan suhtautumista venäjään . Irlanti tuottaa maitoa liikaa ja lisää tuotantoaan , suurin osa maidosta menee vientiin ."

 mä en näe mitään syytä alkaa kumarrella ryssää vaikka mun maitotili hiukan sakkas tämän takia
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: lypsyukko - 22.11.20 - klo:20:06
"Vaatia eeuun muuttamaan suhtautumista venäjään . Irlanti tuottaa maitoa liikaa ja lisää tuotantoaan , suurin osa maidosta menee vientiin ."

 mä en näe mitään syytä alkaa kumarrella ryssää vaikka mun maitotili hiukan sakkas tämän takia

Noin minäkin sanoin pakotteiden voimaan tulon aikaan. Ja sanon vieläkin, mutta kalliiksi on tullut ja silti Putin jatkaa kukkoiluaan.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: sorkkis - 22.11.20 - klo:20:19
"Vaatia eeuun muuttamaan suhtautumista venäjään . Irlanti tuottaa maitoa liikaa ja lisää tuotantoaan , suurin osa maidosta menee vientiin ."

 mä en näe mitään syytä alkaa kumarrella ryssää vaikka mun maitotili hiukan sakkas tämän takia

Noin minäkin sanoin pakotteiden voimaan tulon aikaan. Ja sanon vieläkin, mutta kalliiksi on tullut ja silti Putin jatkaa kukkoiluaan.

Muista miten yks tuottaja uhos et venäjä polvilleen pakotteilla eikä muualta kuin lännestä saa venäjä elintarvikkeita .
Venäjä ei ole polvillaan , vielä .
https://yle.fi/uutiset/3-10632309
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: taapero - 12.12.20 - klo:02:13
Alkuperäiseen kysymykseen "Lehmienjälkeinen elämä" minä myin emot ja lypsylehmät viime vuonna pois, eloon toimintansa kehittäjille ja laajentajille. Tämän vuoden alussa aloitin yhteistyön toimintaansa kehittävän ja tehostavan tilan kanssa, olen nyt heidän hiehon kasvattaja. Entisten tuotanto tilojen muutos uusille eläimille onnistui pienin kustannuksin ja ovat kohtuu toimivat. Työmäärä väheni huomattavasti, kolotukset ja kivut ovat helpottaneet joten särkylääkkeet pölyyntyvät lääkekaappiin. Unen määrä on lisääntynyt eikä ole kiirus aamulla ... näin mennään muutama vuosi eteenpäin ja sitten joku muu viljelee tiluksia ja minä pistän repun selkää ja lähen katsomaan mailmaa uudelta kantilta. Muutos oli hyppy tavallaan tuntemattomaan mutta kun pyysin apuja viisammilta ( ei pro...) , laskeskeltiin asioita ja katseltiin eri suunnista  niin homma näytti järkevältä kaikin puolin. Olen nyt tyytyväinen uusiin kuvioihin.
Otsikko: Vs: Lehmienjälkeinen elämä
Kirjoitti: Oksa - 12.12.20 - klo:08:31
ja tuossa kait parasta se pehmeä lasku uuteen.    ja kun vielä omaan tahtiin saa tehtä tuon niiin parasta kaikille.            ei ala päätä kivistään turhaan.