Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Glyfosaatti  (Luettu 39935 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19867
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Puinnin jälkeen, kauanko olette ootelleet ennen glyfo ruiskutusta :o

Nyt on ollu niin kuivaa ettei rikkoja, edes juolavehnää sänkien seassa ole, kuin ihan vähäsen jossakin pienellä alueella, pitää odotella että sataa kunnolla, jotta juolat virkoaa, ja  sitten vasta lähteä ruiskuttamaan, juolavehnäkin tuntuu olevan vielä oras-asteella.

Ennen puintia saa paljon paremman tuloksen glyfosaatilla, juolassa on pitkä ohut korsi ja lehdet ohran päällä. Sänki tosiaan tulee leikatessa lähes puhtaan näköinen, vaikka siellä se juolanjuuri itää maassa. Lisäksi jälkiversoneet viljat poistuvat, tällaisena vuotena tärkeä lisäetu. Eikö rehuviljalle ollut glyfosaatti ennen puintia sallittukin.

Millainen asenne suomalaisilla eläintiloilla on glyfosaattikäsiteltyyn viljaan, ainakin Kanadassa ja Brittein Saarilla tehdään melko laajasti rehuviljan puhdistusruiskutukset.

-SS-

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 968
  • LOS KANTTURAS
Vs: Glyfosaatti
Ei tulisi pieneen mieleenkään glyfottaa viljapelto ennen puintia :o
Ihme että ylipäätään on luvallista sellanen hulluus  :o
AkkuPENSASLEIKKURI😬

farmeri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 246
  • "Maatalous on mukava harrastus mutta pirun kallis"
Vs: Glyfosaatti
Se glyfotettu rehuvilja ei sitten ole markkinakelppoista, omaan käytöön vain sallittua. Ja täysin idioottien hommaa.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2270
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Glyfosaatti
Se glyfotettu rehuvilja ei sitten ole markkinakelppoista, omaan käytöön vain sallittua. Ja täysin idioottien hommaa.

Perustele, vai uskotko nämä viherpiipertäjien valheet. Miksi glyfotus ennen puintia on sitten sallittu monissa maissa?

Hanttapuli miäs

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 97
Vs: Glyfosaatti
Kyllä se on ihan virallista tutkimustietoa että glyfo jäämiä on paljon enemmän esimerkiksi ihmisten virtsassa kuin on osattu odottaa. Tutkimukset ovat kuitenkin sen verran laajoja että tuskin kaikki tutkitut ovat sitä aamujuomaksi ovat ottaneet, vaan se on tullut sapuskasta. Se on sitten toinen tutkimus että mitä se glyfo aiheuttaa ihmisille tai eläimille. Glyfonhan pitäisi hajota biologisesti lähes täysin, jota se ei nyt tutkimusten mukaan tee. Toinen merkittävä asia jolla valmistajat ovat puolustaneet käyttöä on se että glyfon ei pitäisi vaikuttaa eläinten aineenvaihduntaketjuun. Tämä on nyt tutkimusten alla.

Se miksi aine on sallittu johtuu siitä että vastaavaa tutkimustietoa ei ole ollut. Toinen syy käyttöön on taloudellinen. Se että jossain maissa ainetta käytetään pystykasvustoon ei ole sen tae että aine on turvallinen eläimille.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Glyfosaatti
Onko sitä mahdattu tutkia Suomessa, et kuinka paljon löytyy ihmisten virtsasta? Tai jossain muussa maassa jossa kasvustoon ajaminen on vähäistä? Vai onko kaikki tutkimustieto maista, jossa glyfoa käytetään yleisemmin kasvustoruiskutuksissa?

Joskus kuullut sellaista, että hajoaminen on sitä nopeampaa mitä lämpimämpää on. Sen vuoksi kai osa tahoista pitää suomen käyttöä ongelmallisena kun lämpöä on rajallisesti saatavilla.

Mutta mitä kaikkea muut aineet sitten mahtavat tehdä. Rikka-aineet nyt ajetaan yleensä melko aikaiseen kasvustoon, mutta korrensäädettä ja varsinkin tautiainetta ruikitaan vielä monesti ihan suoraan tähkille.. ::)
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Vs: Glyfosaatti
Joskus on puhuttu että vaikuttais emakkojen tiinehtivyyteen nuo mahdolliset jäämät. Tuohan pitäis ajaa oikeaan aikaan jos laihoon ruiskuttais,kaikki ei malta odottaa tarpeeksi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19867
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Kyllä se on ihan virallista tutkimustietoa että glyfo jäämiä on paljon enemmän esimerkiksi ihmisten virtsassa kuin on osattu odottaa. Tutkimukset ovat kuitenkin sen verran laajoja että tuskin kaikki tutkitut ovat sitä aamujuomaksi ovat ottaneet, vaan se on tullut sapuskasta. Se on sitten toinen tutkimus että mitä se glyfo aiheuttaa ihmisille tai eläimille. Glyfonhan pitäisi hajota biologisesti lähes täysin, jota se ei nyt tutkimusten mukaan tee. Toinen merkittävä asia jolla valmistajat ovat puolustaneet käyttöä on se että glyfon ei pitäisi vaikuttaa eläinten aineenvaihduntaketjuun. Tämä on nyt tutkimusten alla.

Se miksi aine on sallittu johtuu siitä että vastaavaa tutkimustietoa ei ole ollut. Toinen syy käyttöön on taloudellinen. Se että jossain maissa ainetta käytetään pystykasvustoon ei ole sen tae että aine on turvallinen eläimille.
Tämä siis riippuu havaintorajan valinnasta. Jos jotakin ainetta päätetään löytää, sitä löydetään. Hyvä esimerkki tästä oli takavuosien muotitutkimus, dioksiini - "supermyrkky" oli kaikkien huulilla, kunnes havaittiin, että dioksiinia syntyy eniten metsäpaloissa, avopoltossa ja muissa hallitsemattomissa tulipaloissa, ja pitää mainita vielä tupakansavukin. Että dioksiini on aina ollut vaivanamme, ennen modernin teollisuuden ja kemikaalien aikaa.

Itse glyfosaattia ei juurikaan löydetä analyyseissa, vaan glyfosaatin tiedettyjä hajoamistuotteita. Ongelmaksi tulevat näiden muiden fosfaattiyhdisteiden esiintyminen pesuaineissa ja kosmetiikassa. Kyseisiä ainesosia käytetään mm. pesuaineissa, palonestoaineissa, korroosionestoaineissa, biofilminpoistoaineissa ja  kalkinpoistotuotteissa, ja Saksan ympäristövirasto tutkikin glyfosaatin ja niiden hajoamistuotteiden välistä korrelaatiota ihmisen virtsassa, ja havaitsi joko vain heikon tai käytännössä olemattoman korrelaation näiden välillä, mitä siis tuli glyfosaattialtistukseen. Tutkimukset myös näyttävät, että glyfosaatti ja sen hajoamistuotteet poistuvat nopeasti elimistöstä, eivät siis ole kertyviä. Suoranainen glyfosaattialtistus voitiin liittää enemmän kaupunkialueiden ja kotipihojen glyfosaattikäsittelyyn kuin bulkkiruuan syömiseen. Tästä syystä onkin oikein, että glyfosaattituotteiden käyttörajoituksia kiristetään puistoissa, yleisillä puistoalueilla ja kotipihoissa.

Jos tunnetun lähihistorian pandemiapsykoosihallinnon toimintamallit epäilijöitä vastaan pätisivät myös glyfosaattiin, ovat GMO:n vastustajat glyfosaattiin keskittymällä täysin identtisellä tiellä ns. rokotusvastaisten tahojen kanssa, ja paljon heikommin eväin. Olinkin jo aikanaan 2020 kesällä ihmeissäni, kun laajat EU:n vihreät GMO:n vastustajat osallistuivat innolla GMO-direktiivin peruuttamiseen, koskien COVID-19 -rokotekehitystä.

Vihreiden nopeatempoisten takinkääntöjen jälkeen en kuuntele sekuntiakaan yhdenkään vihreän sönkötystä GMO viljelykasveista, glyfosaatista  ja "pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä eikä ole tutkittu"  - mantrasta. Glyfosaatti ja GMO-kasvit ovat olleet laajasti viljelykäytössä jo vuosikymmenten ajan, niitä on tutkittu suurennuslasilla, ja valmistajana on suuri farmaseuttinen jättiyritys, jolle olemme uskoneet myös reseptilääkkeitämme, eikä väestötasolla ole nähtävissä mitään signaalia joukkokuolemista ja joukkosairastumisista. Kuinka pitkä aika oikein tarvitaan asian todistamiseksi ? Ei ole pariakaan vuotta siitä, kun eräässä toisessa tapauksessa turvallisuuden todistamiseen riitti kuusi kuukautta ja 40000 osallistujaa ?

Aika ennakko-odotuksilla varustettu pitää olla, jos esimerkiksi näistä käyristä löytää glyfosaatin käyttöön liittyviä muutoksia ?
GMO - kasvit tulivat markkinoille vuonna 1996. Glyfosaatti on ollut markkinoilla ainakin vuodesta 1975.



-SS-

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Glyfosaatti
Suurin haitta glyfosta on kun sitä ruuttaillaan tarvittaessa varmuuden vuoksi. Geenikasveja viljeltäessä syntyy supergeenikasveja, jotka sitten eivät kuole enää glyfosaatilla. Staalinin toveri Sep... eikun Trofim Lysenko jo aikoinaan totesi, ettei mitään geenejä ole olemassa. Siksi kaikenlainen geeniviljely pitäisi lopettaa. Pitäisi vain viljellä tuttuja ja turvallisia geenittömiä kasveja.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2270
  • Moon oikees, soot vääräs.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Glyfosaatti
Se on totta, että glyfoa on käytetty jo kauan ja ihmisten olisi pitänyt kuolla jo aikaa sitten. Varsinkin suomalaisten, joiden olisi pitänyt kuolla kaikkeen siihen glyfosaattiin, joka on vaivihkaa viety keskusliikkeiden varastoihin viljan seassa ohi pahvisen glyfokieltokyltin. Suomalainen saattaa saada eniten glyfoa ulkomaalaisesta elintarvikkeesta, jonka raaka-aineet ovat ruiskutettu glyfolla ja vielä kuivattu pystyyn glyfolla. Eli järkeä käyttömääriin ja käyttökertoihin.

Suomessa ei ole oikein muuta ongelmaa kuin tuo suorakylvöä ennen ja puinnin jälkeen ruiskuttelu. Tai ei sekään maailman mittakaavassa ole ongelma, mutta jos haluaa jostain vähän tinkiä, niin edes tuosta kevätruiskutuksesta.

Toisaalta suorakylvössä maata ei muokata niin paljoa, joten hiilipäästöt vähenevät siltä osin ja vihreät tykkäävät siitä ja koplaus on valmis. Glyfo muuttu elokapistenkin keskuudessa turvalliseksi.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Glyfosaatti
Se on totta, että glyfoa on käytetty jo kauan ja ihmisten olisi pitänyt kuolla jo aikaa sitten. Varsinkin suomalaisten, joiden olisi pitänyt kuolla kaikkeen siihen glyfosaattiin, joka on vaivihkaa viety keskusliikkeiden varastoihin viljan seassa ohi pahvisen glyfokieltokyltin. Suomalainen saattaa saada eniten glyfoa ulkomaalaisesta elintarvikkeesta, jonka raaka-aineet ovat ruiskutettu glyfolla ja vielä kuivattu pystyyn glyfolla. Eli järkeä käyttömääriin ja käyttökertoihin.

Suomessa ei ole oikein muuta ongelmaa kuin tuo suorakylvöä ennen ja puinnin jälkeen ruiskuttelu. Tai ei sekään maailman mittakaavassa ole ongelma, mutta jos haluaa jostain vähän tinkiä, niin edes tuosta kevätruiskutuksesta.

Toisaalta suorakylvössä maata ei muokata niin paljoa, joten hiilipäästöt vähenevät siltä osin ja vihreät tykkäävät siitä ja koplaus on valmis. Glyfo muuttu elokapistenkin keskuudessa turvalliseksi.
Mä olen ymmärtänyt et Suomessa glyfon käytön ongelma johtuu siitä et meillä alhaisemmat lämpötilat jolloin aineen hajoamisaika on pidempi verrattuna esim. Eurooppaan. Näin maalaijärjellä ajatellen kevätruuttaus olisi parempi kuin syksyruuttaus talvea vasten tehtynä. Mut kumpi sit on pahempi se että aineella pakkotuuleennutetaan tai et on peräti geenimuunneltuja kasveja jotka kestävät ajon vai käytetään kasvukauden ulkopuolella?

Käyttömääristä ei sinänsä kannattaisi kyllä tinkiä ettei onnistuta saamaan aikaan resistenssejä kantoja. Mutta onhan tuon tavaran hinta järkyttävä nyt verrattuna takavuosiin. Tuskin sitä enää kukaan ajaa muuhun kuin joulavehnäisiin kohtiin. Muihin rikkoihin kun löytyy halvempiakin aineita. Olen silti sitä mieltä et maailma ei ole vielä valmis luopumaan glyfosta, onko koskaan ennenkuin korvaava aine keksitään.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5860
Vs: Glyfosaatti
Se on totta, että glyfoa on käytetty jo kauan ja ihmisten olisi pitänyt kuolla jo aikaa sitten. Varsinkin suomalaisten, joiden olisi pitänyt kuolla kaikkeen siihen glyfosaattiin, joka on vaivihkaa viety keskusliikkeiden varastoihin viljan seassa ohi pahvisen glyfokieltokyltin. Suomalainen saattaa saada eniten glyfoa ulkomaalaisesta elintarvikkeesta, jonka raaka-aineet ovat ruiskutettu glyfolla ja vielä kuivattu pystyyn glyfolla. Eli järkeä käyttömääriin ja käyttökertoihin.

Suomessa ei ole oikein muuta ongelmaa kuin tuo suorakylvöä ennen ja puinnin jälkeen ruiskuttelu. Tai ei sekään maailman mittakaavassa ole ongelma, mutta jos haluaa jostain vähän tinkiä, niin edes tuosta kevätruiskutuksesta.

Toisaalta suorakylvössä maata ei muokata niin paljoa, joten hiilipäästöt vähenevät siltä osin ja vihreät tykkäävät siitä ja koplaus on valmis. Glyfo muuttu elokapistenkin keskuudessa turvalliseksi.
Mä olen ymmärtänyt et Suomessa glyfon käytön ongelma johtuu siitä et meillä alhaisemmat lämpötilat jolloin aineen hajoamisaika on pidempi verrattuna esim. Eurooppaan. Näin maalaijärjellä ajatellen kevätruuttaus olisi parempi kuin syksyruuttaus talvea vasten tehtynä. Mut kumpi sit on pahempi se että aineella pakkotuuleennutetaan tai et on peräti geenimuunneltuja kasveja jotka kestävät ajon vai käytetään kasvukauden ulkopuolella?

Käyttömääristä ei sinänsä kannattaisi kyllä tinkiä ettei onnistuta saamaan aikaan resistenssejä kantoja. Mutta onhan tuon tavaran hinta järkyttävä nyt verrattuna takavuosiin. Tuskin sitä enää kukaan ajaa muuhun kuin joulavehnäisiin kohtiin. Muihin rikkoihin kun löytyy halvempiakin aineita. Olen silti sitä mieltä et maailma ei ole vielä valmis luopumaan glyfosta, onko koskaan ennenkuin korvaava aine keksitään.
Syysruuttaus on yleensä teholtaan kuitenkin parempi kuin kevätruuttaus, eli kertakäsittelyllä voidaan saada pelto pidemmäksi aikaa puhtaaksi.

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 925
Vs: Glyfosaatti
Se on totta, että glyfoa on käytetty jo kauan ja ihmisten olisi pitänyt kuolla jo aikaa sitten. Varsinkin suomalaisten, joiden olisi pitänyt kuolla kaikkeen siihen glyfosaattiin, joka on vaivihkaa viety keskusliikkeiden varastoihin viljan seassa ohi pahvisen glyfokieltokyltin. Suomalainen saattaa saada eniten glyfoa ulkomaalaisesta elintarvikkeesta, jonka raaka-aineet ovat ruiskutettu glyfolla ja vielä kuivattu pystyyn glyfolla. Eli järkeä käyttömääriin ja käyttökertoihin.

Suomessa ei ole oikein muuta ongelmaa kuin tuo suorakylvöä ennen ja puinnin jälkeen ruiskuttelu. Tai ei sekään maailman mittakaavassa ole ongelma, mutta jos haluaa jostain vähän tinkiä, niin edes tuosta kevätruiskutuksesta.

Toisaalta suorakylvössä maata ei muokata niin paljoa, joten hiilipäästöt vähenevät siltä osin ja vihreät tykkäävät siitä ja koplaus on valmis. Glyfo muuttu elokapistenkin keskuudessa turvalliseksi.
Mä olen ymmärtänyt et Suomessa glyfon käytön ongelma johtuu siitä et meillä alhaisemmat lämpötilat jolloin aineen hajoamisaika on pidempi verrattuna esim. Eurooppaan. Näin maalaijärjellä ajatellen kevätruuttaus olisi parempi kuin syksyruuttaus talvea vasten tehtynä. Mut kumpi sit on pahempi se että aineella pakkotuuleennutetaan tai et on peräti geenimuunneltuja kasveja jotka kestävät ajon vai käytetään kasvukauden ulkopuolella?

Käyttömääristä ei sinänsä kannattaisi kyllä tinkiä ettei onnistuta saamaan aikaan resistenssejä kantoja. Mutta onhan tuon tavaran hinta järkyttävä nyt verrattuna takavuosiin. Tuskin sitä enää kukaan ajaa muuhun kuin joulavehnäisiin kohtiin. Muihin rikkoihin kun löytyy halvempiakin aineita. Olen silti sitä mieltä et maailma ei ole vielä valmis luopumaan glyfosta, onko koskaan ennenkuin korvaava aine keksitään.
Syysruuttaus on yleensä teholtaan kuitenkin parempi kuin kevätruuttaus, eli kertakäsittelyllä voidaan saada pelto pidemmäksi aikaa puhtaaksi.

Näin on. Tänä kesänä esimerkiksi näkyi hyvin selvästi ne kohdat, joihin ei ollut ruiskun puomi viime syksynä mennyt. Oli kaikkea mahdollista moskaa, aina juolavehnästä saunakukkaan.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Glyfosaatti
Se on totta, että glyfoa on käytetty jo kauan ja ihmisten olisi pitänyt kuolla jo aikaa sitten. Varsinkin suomalaisten, joiden olisi pitänyt kuolla kaikkeen siihen glyfosaattiin, joka on vaivihkaa viety keskusliikkeiden varastoihin viljan seassa ohi pahvisen glyfokieltokyltin. Suomalainen saattaa saada eniten glyfoa ulkomaalaisesta elintarvikkeesta, jonka raaka-aineet ovat ruiskutettu glyfolla ja vielä kuivattu pystyyn glyfolla. Eli järkeä käyttömääriin ja käyttökertoihin.

Suomessa ei ole oikein muuta ongelmaa kuin tuo suorakylvöä ennen ja puinnin jälkeen ruiskuttelu. Tai ei sekään maailman mittakaavassa ole ongelma, mutta jos haluaa jostain vähän tinkiä, niin edes tuosta kevätruiskutuksesta.

Toisaalta suorakylvössä maata ei muokata niin paljoa, joten hiilipäästöt vähenevät siltä osin ja vihreät tykkäävät siitä ja koplaus on valmis. Glyfo muuttu elokapistenkin keskuudessa turvalliseksi.
Mä olen ymmärtänyt et Suomessa glyfon käytön ongelma johtuu siitä et meillä alhaisemmat lämpötilat jolloin aineen hajoamisaika on pidempi verrattuna esim. Eurooppaan. Näin maalaijärjellä ajatellen kevätruuttaus olisi parempi kuin syksyruuttaus talvea vasten tehtynä. Mut kumpi sit on pahempi se että aineella pakkotuuleennutetaan tai et on peräti geenimuunneltuja kasveja jotka kestävät ajon vai käytetään kasvukauden ulkopuolella?

Käyttömääristä ei sinänsä kannattaisi kyllä tinkiä ettei onnistuta saamaan aikaan resistenssejä kantoja. Mutta onhan tuon tavaran hinta järkyttävä nyt verrattuna takavuosiin. Tuskin sitä enää kukaan ajaa muuhun kuin joulavehnäisiin kohtiin. Muihin rikkoihin kun löytyy halvempiakin aineita. Olen silti sitä mieltä et maailma ei ole vielä valmis luopumaan glyfosta, onko koskaan ennenkuin korvaava aine keksitään.
Syysruuttaus on yleensä teholtaan kuitenkin parempi kuin kevätruuttaus, eli kertakäsittelyllä voidaan saada pelto pidemmäksi aikaa puhtaaksi.

Näin on. Tänä kesänä esimerkiksi näkyi hyvin selvästi ne kohdat, joihin ei ollut ruiskun puomi viime syksynä mennyt. Oli kaikkea mahdollista moskaa, aina juolavehnästä saunakukkaan.
Juu teho syysruuttauksessa parempi mut tarkoitin tuossa nyt hajoamista...
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...