Kyllä se on ihan virallista tutkimustietoa että glyfo jäämiä on paljon enemmän esimerkiksi ihmisten virtsassa kuin on osattu odottaa. Tutkimukset ovat kuitenkin sen verran laajoja että tuskin kaikki tutkitut ovat sitä aamujuomaksi ovat ottaneet, vaan se on tullut sapuskasta. Se on sitten toinen tutkimus että mitä se glyfo aiheuttaa ihmisille tai eläimille. Glyfonhan pitäisi hajota biologisesti lähes täysin, jota se ei nyt tutkimusten mukaan tee. Toinen merkittävä asia jolla valmistajat ovat puolustaneet käyttöä on se että glyfon ei pitäisi vaikuttaa eläinten aineenvaihduntaketjuun. Tämä on nyt tutkimusten alla.
Se miksi aine on sallittu johtuu siitä että vastaavaa tutkimustietoa ei ole ollut. Toinen syy käyttöön on taloudellinen. Se että jossain maissa ainetta käytetään pystykasvustoon ei ole sen tae että aine on turvallinen eläimille.
Tämä siis riippuu havaintorajan valinnasta. Jos jotakin ainetta päätetään löytää, sitä löydetään. Hyvä esimerkki tästä oli takavuosien muotitutkimus, dioksiini - "supermyrkky" oli kaikkien huulilla, kunnes havaittiin, että dioksiinia syntyy eniten metsäpaloissa, avopoltossa ja muissa hallitsemattomissa tulipaloissa, ja pitää mainita vielä tupakansavukin. Että dioksiini on aina ollut vaivanamme, ennen modernin teollisuuden ja kemikaalien aikaa.
Itse glyfosaattia ei juurikaan löydetä analyyseissa, vaan glyfosaatin tiedettyjä hajoamistuotteita. Ongelmaksi tulevat näiden muiden fosfaattiyhdisteiden esiintyminen pesuaineissa ja kosmetiikassa. Kyseisiä ainesosia käytetään mm. pesuaineissa, palonestoaineissa, korroosionestoaineissa, biofilminpoistoaineissa ja kalkinpoistotuotteissa, ja Saksan ympäristövirasto tutkikin glyfosaatin ja niiden hajoamistuotteiden välistä korrelaatiota ihmisen virtsassa, ja havaitsi joko vain heikon tai käytännössä olemattoman korrelaation näiden välillä, mitä siis tuli glyfosaattialtistukseen. Tutkimukset myös näyttävät, että glyfosaatti ja sen hajoamistuotteet poistuvat nopeasti elimistöstä, eivät siis ole kertyviä. Suoranainen glyfosaattialtistus voitiin liittää enemmän kaupunkialueiden ja kotipihojen glyfosaattikäsittelyyn kuin bulkkiruuan syömiseen. Tästä syystä onkin oikein, että glyfosaattituotteiden käyttörajoituksia kiristetään puistoissa, yleisillä puistoalueilla ja kotipihoissa.
Jos tunnetun lähihistorian pandemiapsykoosihallinnon toimintamallit epäilijöitä vastaan pätisivät myös glyfosaattiin, ovat GMO:n vastustajat glyfosaattiin keskittymällä täysin identtisellä tiellä ns.
rokotusvastaisten tahojen kanssa, ja paljon heikommin eväin. Olinkin jo aikanaan 2020 kesällä ihmeissäni, kun laajat EU:n vihreät GMO:n vastustajat osallistuivat innolla GMO-direktiivin peruuttamiseen, koskien COVID-19 -rokotekehitystä.
Vihreiden nopeatempoisten takinkääntöjen jälkeen en kuuntele sekuntiakaan yhdenkään vihreän sönkötystä GMO viljelykasveista, glyfosaatista ja "pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä eikä ole tutkittu" - mantrasta. Glyfosaatti ja GMO-kasvit ovat olleet laajasti viljelykäytössä jo vuosikymmenten ajan, niitä on tutkittu suurennuslasilla, ja valmistajana on suuri farmaseuttinen jättiyritys, jolle olemme uskoneet myös reseptilääkkeitämme,
eikä väestötasolla ole nähtävissä mitään signaalia joukkokuolemista ja joukkosairastumisista. Kuinka pitkä aika oikein tarvitaan asian todistamiseksi ? Ei ole pariakaan vuotta siitä, kun eräässä toisessa tapauksessa turvallisuuden todistamiseen riitti kuusi kuukautta ja 40000 osallistujaa ?
Aika ennakko-odotuksilla varustettu pitää olla, jos esimerkiksi näistä käyristä löytää glyfosaatin käyttöön liittyviä muutoksia ?
GMO - kasvit tulivat markkinoille vuonna 1996. Glyfosaatti on ollut markkinoilla ainakin vuodesta 1975.
-SS-
