Mitä apua olis sähkökaaviosta ollut ?

Hiemankaan monimutkaisemmassa systeemissä sähkökaavio (tai kytkentäkaavio tai piirikaavio, komponenttien sijoittelukaavio ja joskus jopa lohkokaavio...) on täysin välttämätön juttu.
Jotta siitä on hyötyä pitää kuitenkin ymmärtää aika paljon elektroniikasta, digistä, periaatteista, komponenteista ja niiden käyttötavoista.
Myös huolto-ohje vianhakutaulukoineen on hyödyksi jos sellainen on.

Silloin kun korjaus on luokkaa 'vaihda koneen ainoa kortti sen  löydettyäsi' pääsee helpommalla, mutta kun korjataan komponenttitasolla niin kaikki kaaviot ovat tarpeen.

Ehkä ruohonleikkurissa ei kuitenkaan  - vielä. Ellei ole kyse robottileikkurista :-)
Kevättalvella etsittiin sähkövikaa kaverin vanhasta Komatsun motosta. Siinä oli 7 kpl A3-kokoisia lakanoita sähkökaavioita. Ja tarpeen olivat, ei ollut helppo rasti, olisi pitänyt vielä yhden purkin softan käyttäytyminen tilanteessa jossa kaikki inputit eivä ole aivan toimintarajojen sisällä :-/

Kyllähän se sähkön lisääntyminen antaa huoltamiseen uusia haasteita. Ennen riitti että sai moottorin pyörimään ja hammaspyörät ja laakerit ehjiksi. Sitten mukaan tuli hydrauliikka ja nyt vielä elektroniikka. Tietenkin yhdistettynä ristiin rastiin kahteen edelliseen :-)

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 31.05.20 - klo:08:17

Mitä apua olis sähkökaaviosta ollut ?

Hiemankaan monimutkaisemmassa systeemissä sähkökaavio (tai kytkentäkaavio tai piirikaavio, komponenttien sijoittelukaavio ja joskus jopa lohkokaavio...) on täysin välttämätön juttu.
Jotta siitä on hyötyä pitää kuitenkin ymmärtää aika paljon elektroniikasta, digistä, periaatteista, komponenteista ja niiden käyttötavoista.
Myös huolto-ohje vianhakutaulukoineen on hyödyksi jos sellainen on.

Silloin kun korjaus on luokkaa 'vaihda koneen ainoa kortti sen  löydettyäsi' pääsee helpommalla, mutta kun korjataan komponenttitasolla niin kaikki kaaviot ovat tarpeen.

Ehkä ruohonleikkurissa ei kuitenkaan  - vielä. Ellei ole kyse robottileikkurista :-)
Kevättalvella etsittiin sähkövikaa kaverin vanhasta Komatsun motosta. Siinä oli 7 kpl A3-kokoisia lakanoita sähkökaavioita. Ja tarpeen olivat, ei ollut helppo rasti, olisi pitänyt vielä yhden purkin softan käyttäytyminen tilanteessa jossa kaikki inputit eivä ole aivan toimintarajojen sisällä :-/

Kyllähän se sähkön lisääntyminen antaa huoltamiseen uusia haasteita. Ennen riitti että sai moottorin pyörimään ja hammaspyörät ja laakerit ehjiksi. Sitten mukaan tuli hydrauliikka ja nyt vielä elektroniikka. Tietenkin yhdistettynä ristiin rastiin kahteen edelliseen :-)

Juu , varmaan motossa . Tuossa tilanteessa ei kuiten apua olisi ollut . Johtojen värillä pystyy tuosta jo vikaa hakemaan ja lampulla ja vastus mittarilla toteamaan .  Yleensä noissa vika löytyy tappokatkasijas tai virtalukosta , tällä kertaa piirilevystä

Sähölaitteiden korjausten erikoismies:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.1105867

Yrittäjät ja urakoitsijat, huomatkaa erityisesti tuo kohta jutussa:

Kiinteän taksan sijasta Pasi Laine laskuttaa asiakkaitaan kymmenen minuutin jaksoista, joista muodostuu vakiintunut tuntiveloitus. Työn hinnoittelu on taannut tasaisen kassavirran ja liiketoiminnan jatkuvuuden.

”Mallin tähän otin Saksasta ja se on toiminut hyvin omalla kohdallani. Pidän asiakkaan kannalta käsittämättömänä, että hän joutuu maksamaan kokonaisesta tunnista, vaikka työhön menisi vain osa siitä. Erityisesti vierastan tapaa laskuttaa täysi hinta alkavalta tunnilta”, hän toteaa.

Olipahan taas vian etsint6ä kaavio . Elektroniikka tulee ajoleikkureihin ja saa laittamaan vian etsinnän entistä enemmän opiskelemaan . Vika löytyi vastusmittarilla ja koetuskynällä mutta hankalaa oli . Huh heijaa . 

Turhapuro on oppinut kantapään kautta että sellainen sähkömies jonka varustukseen kuuluu nykypäivänä  virtakynä kannattaa kiertää kaukaa.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 30.05.20 - klo:19:05

Olipahan taas vian etsint6ä kaavio . Elektroniikka tulee ajoleikkureihin ja saa laittamaan vian etsinnän entistä enemmän opiskelemaan . Vika löytyi vastusmittarilla ja koetuskynällä mutta hankalaa oli . Huh heijaa . 

Turhapuro on oppinut kantapään kautta että sellainen sähkömies jonka varustukseen kuuluu nykypäivänä  virtakynä kannattaa kiertää kaukaa.

Ei pidä olla noin jyrkkä, kyllä noissa pienjännitevehkeissä koetinkynä on ihan näppärä apuväline. Yleismittari on myös pop mutta kynän etu on se että sen lamppu kuormittaa sen verran että ihan haamusähköt ei kummittele.

Vianhaussa ei normaalisti tarvitse 100 Gsa/s 4-kanavaskooppia protokollien purkuoptiolla. Vielä...


Sinänsä elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa ymmärtävä näkee kytkiksestäkin mitä tulee, mitä menee ja millä ehdoilla. Mittaamalla sitten selviää miksei vaikka pitäisi.
Sitten kun kortilla alkaa olla mikro-ohjaimia, CPU:ita, PLD:itä jne niin homma hankaloituu. Mutta yleensä ne viat ovat juotoksissa, liittimissä, releissä, kytkimissä, antureissa,  tulo- ja lähtöasteissa jne. Harvemmin itse systemin ytimessä, poislukien ikävimmät juotosviat :-((

Joidenkin vanhojen vehkeiden kaaviot ovat kyllä niin sekavia ja epäloogisia että niistä ei tahdo saada selvää. Yksi pieni palanen kaaviosta ohessa ikävänä esimerkkinä.

Selvää on, että piirilevyillä rahastetaan säälimättömästi.
Ennen uuden hankintaa kannattaa ottaa levy käteen ja tutkia vaikka suurennuslasilla, koska oikosulun näkee tyhmempikin.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 30.05.20 - klo:19:05

Olipahan taas vian etsint6ä kaavio . Elektroniikka tulee ajoleikkureihin ja saa laittamaan vian etsinnän entistä enemmän opiskelemaan . Vika löytyi vastusmittarilla ja koetuskynällä mutta hankalaa oli . Huh heijaa . 

Turhapuro on oppinut kantapään kautta että sellainen sähkömies jonka varustukseen kuuluu nykypäivänä  virtakynä kannattaa kiertää kaukaa.

Eli sähkasentaja mittaa tuleeko sähköä johdosta jollakin muulla tavoin . Voi että miten naurettavaa paskaa kirjoitat . Miten muuten voit tutkia tuleeko virtaa kuin lampulla ja yleis mittarilla . Katsos ruohonleikkureissa ei ole pistoketta mihin törkätä vikakoodin hakijan , tulee varmasti vieläkin . Testataan johjdotkin vielä yleis mittarilla ja koetuslampulla . 

Selvää on, että piirilevyillä rahastetaan säälimättömästi.
Ennen uuden hankintaa kannattaa ottaa levy käteen ja tutkia vaikka suurennuslasilla, koska oikosulun näkee tyhmempikin.

Nyt on katkos .

Selvää on, että piirilevyillä rahastetaan säälimättömästi.
Ennen uuden hankintaa kannattaa ottaa levy käteen ja tutkia vaikka suurennuslasilla, koska oikosulun näkee tyhmempikin.

Käytössä olleessa laitteessa myöhemmin syntynyt oikosulku on kyllä perin harvinainen. Ellei sitten levylle ole päätynyt jotain ulkopuolista ryönää, vettä tms.
Tai kyse ole hinkkaantuneesta johtimesta tai vastaavasta mutta se nyt ei oikeastaan enää ole piirikorttivika.
Joku komponentti voi mennä hajotessaan oikariin, paikasta riippuen sen näkee päältä tai sitten ei. Ja aina vika ei ole siinä uhrissa vaan muualla.

Suoraan juotoslinjalta tulevissa on kyllä tinasiltojen tekemiä vikoja, mutta ne eivät käyttäjälle asti päädy, tai ainakaan laite ei sitten ole koskaan toiminut.

Lainaus käyttäjältä: H Hehtolitra - 31.05.20 - klo:11:39

Selvää on, että piirilevyillä rahastetaan säälimättömästi.
Ennen uuden hankintaa kannattaa ottaa levy käteen ja tutkia vaikka suurennuslasilla, koska oikosulun näkee tyhmempikin.

Nyt on katkos .

Mittaajalla vai mitattavalla, miten mitataan virtaa lampulla?

Insinööri Sörsselsön ainakin appiukon mersua säätäessään mittailee oikeastaan yksinomaan jännitteitä. Virranhan voi sitten siitä laskea jo päässään johtimen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 31.05.20 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: H Hehtolitra - 31.05.20 - klo:11:39

Selvää on, että piirilevyillä rahastetaan säälimättömästi.
Ennen uuden hankintaa kannattaa ottaa levy käteen ja tutkia vaikka suurennuslasilla, koska oikosulun näkee tyhmempikin.

Nyt on katkos .

Mittaajalla vai mitattavalla, miten mitataan virtaa lampulla?

Insinööri Sörsselsön ainakin appiukon mersua säätäessään mittailee oikeastaan yksinomaan jännitteitä. Virranhan voi sitten siitä laskea jo päässään johtimen mukaan.

Katsos lampulla voidaan kokeilla tuleeko virta . Lampulla voidaan myös testata maadoituksen toimivuus .

Metsäjussi osaakin varmasti kertoa mitä tarkoitan . 

Sähölaitteiden korjausten erikoismies:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.1105867

Yrittäjät ja urakoitsijat, huomatkaa erityisesti tuo kohta jutussa:

Kiinteän taksan sijasta Pasi Laine laskuttaa asiakkaitaan kymmenen minuutin jaksoista, joista muodostuu vakiintunut tuntiveloitus. Työn hinnoittelu on taannut tasaisen kassavirran ja liiketoiminnan jatkuvuuden.

”Mallin tähän otin Saksasta ja se on toiminut hyvin omalla kohdallani. Pidän asiakkaan kannalta käsittämättömänä, että hän joutuu maksamaan kokonaisesta tunnista, vaikka työhön menisi vain osa siitä. Erityisesti vierastan tapaa laskuttaa täysi hinta alkavalta tunnilta”, hän toteaa.

Pienkoneissa joutuu tekemään usein kakstuntii töitä ja laskuttamaan yhden tunnin .

Soittelin eilen / tekstasin kolleegoita , kyselin olisko kellään piirilevyä . Ei ollut koska ei koskaan ole mennyt . Huollossa olevassa Stiigassa on neljä tappokatkaisijaa jotka yleensä on rikki , virtalukko yleinen vika mutta piirilevy joissa releet on harvinaisempi vika . Releet on laitettu tinaamalla , ja motonetissä näky olevan uusia .

Yks syy enempi taas kiertää Stigat hyvin kaukaa. Paskoja ne Huskitkin on, mut ei ihan Stigan tasoisia virityksiä.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 31.05.20 - klo:07:54

Soittelin eilen / tekstasin kolleegoita , kyselin olisko kellään piirilevyä . Ei ollut koska ei koskaan ole mennyt . Huollossa olevassa Stiigassa on neljä tappokatkaisijaa jotka yleensä on rikki , virtalukko yleinen vika mutta piirilevy joissa releet on harvinaisempi vika . Releet on laitettu tinaamalla , ja motonetissä näky olevan uusia .

Yks syy enempi taas kiertää Stigat hyvin kaukaa. Paskoja ne Huskitkin on, mut ei ihan Stigan tasoisia virityksiä.

Huskit on tosi hyviä leikkureita . Stiigalla on huonoja kohtia mutta hyvä kone sekin on .

Jos leikkuri on 80- tai 90-luvulta, se toimii vieläkin ilman korttia.

Ja kone pitää olla aika kallis, jotta kannattaa alkaa tutkimaan piirilevyä. Tai sitten piirilevy pitää olla niin erikoinen, että kun se laitetaan jonkin boksin sisään, niin täytyy laskea tuleeko halvemmaksi vaihaa koko boksi. Mahdollinen juotoksen kyrvähtäminen onkin se mukavin ongelma, jota voi korjata.

Ohjelmoitavan logiikan ihmetteleminen on kallista ja työläs korjattava, jos edes mahdollista. Kiveen hakatulla logiikalla pärjäisi pitkälle normi rojuissa, mutta se voi vaan viedä tilaa aivan liikaa. Samalla se mahdollistaisi itsenäisen korjaamisen, joten se ei ole kannattavaa valmistajalle.

Sähköhän itsessään on vain sähkövarauksia ja sähkökenttiä. Aikojen alussa kun ihminen löysi ensimmäisen pistorasian, luultiin globaalisti että sähkö tulee pistorasiasta. Osittain oletus oli oikein, koska siinä on kysymys ns. raakasähköstä.

Varsinkin nykyään jatkojalostuksen myötä, sähkön käyttö perustuu latureihin. Hyvin usein ne ovat muuntajia, joilla seulotaan ja hiotaan sähköiset piikit pois. Ja lopulta meillä on valmista sähköä, jolla älykännyä voi ladata.

Maadoituksen toimivuuden testaamiseen voi käyttää lamppua. Se on suotavaa, etenkin hämärissä olosuhteissa.