Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 31.03.25 - klo:21:26

Tarttis joskus ajaa Ruotsissa Torniosta Tukholmaan ja katsella onko siellä mitään muuta ku mehtää… ei kai siellä aiemminkaan juuri maataloutta ole ollut.

Ruottissa ei taidettu eu:hun liittymisen jälkeen tukea tundra maataloutta ihan niin voimallisesti jos ollenkaan kuten suomessa.. viljely keskittynyt sinne missä siihen on edellytykset..

Mut juu oma seutu kuuluu ab:hen ja melkein kuukautta myöhemmin lähdetään pellolle kuin turun kupeessa. Sama tuki meille maksetaan vaikka aukeat on pienempiä ja lohkot samoin. Ei toki pellon hintakaan ole sellainen kuin lännessä mut liian kova se on silti viljelyyn.

Mut näillä mennään niin pitkään kuin pystytään..

Ei teiltäkään kauaksi tartte mennä että pellon hinta ja saatavuus muuttuu, kuten ei täältäkään. Toki pellot on vielä pienempiä ja vielä kivisempiä. Toki kyllä noissa harjunrinteissä on tuota moreenia, aiemmin niissäkin oli juurikasta ja perunaa, nyt on olleet 18 vuotta nurmella, ensi syksynä ajattelin kyntää ne.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.03.25 - klo:22:38

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 31.03.25 - klo:21:26

Tarttis joskus ajaa Ruotsissa Torniosta Tukholmaan ja katsella onko siellä mitään muuta ku mehtää… ei kai siellä aiemminkaan juuri maataloutta ole ollut.

Ruottissa ei taidettu eu:hun liittymisen jälkeen tukea tundra maataloutta ihan niin voimallisesti jos ollenkaan kuten suomessa.. viljely keskittynyt sinne missä siihen on edellytykset..

Mut juu oma seutu kuuluu ab:hen ja melkein kuukautta myöhemmin lähdetään pellolle kuin turun kupeessa. Sama tuki meille maksetaan vaikka aukeat on pienempiä ja lohkot samoin. Ei toki pellon hintakaan ole sellainen kuin lännessä mut liian kova se on silti viljelyyn.

Mut näillä mennään niin pitkään kuin pystytään..

Ei teiltäkään kauaksi tartte mennä että pellon hinta ja saatavuus muuttuu, kuten ei täältäkään. Toki pellot on vielä pienempiä ja vielä kivisempiä. Toki kyllä noissa harjunrinteissä on tuota moreenia, aiemmin niissäkin oli juurikasta ja perunaa, nyt on olleet 18 vuotta nurmella, ensi syksynä ajattelin kyntää ne.

Ja vastaavasti ei tarvii paljonkaan liikahtaa länteen jotta hinnat on ihan eri taas. Joku sanoo et meillä pelto on ilmaista mut niinkuin sanoin niin viljelyllä se ei silti meinas itseään maksaa. Eriasia jos on muuten pankkitili kunnossa..

Tarttis joskus ajaa Ruotsissa Torniosta Tukholmaan ja katsella onko siellä mitään muuta ku mehtää… ei kai siellä aiemminkaan juuri maataloutta ole ollut.

E4 varrella on aika iso osa Väster/Norrbottenin maataloudesta. Rannikko on ihan ok viljelylle, sisämaa on sitten metsälle. Kölivuoristo pidättää Atlantin kosteuden Norjan rannikolle ja Norrlannin sisämaahan jää liian vähän. Ja Ruotsin maatalouspolitiikka oli nimenomaan aikaa ennen EU-jäsenyyttä "rajat auki", lähes peilikuva tähän suomalaiseen. Ja yksi iso juttu on se, että verotuksellisesti on tehty tilojen jakaminen kalliiksi. Yksiköt ovat säilyneet isompina.

Lainaus käyttäjältä: Make - 31.03.25 - klo:20:54

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 31.03.25 - klo:08:57

Ps. Varsinais-Suomessa kun on juttujen mukaan lähes etelä-Ruotsin kaltainen ilmasto ja satotasot, niin tartteeko ne edes mitään maataloustukiakaan enää, sieltä voisi alkaa säästöt tukimenoissa.

C-alueella maksetaan eläintukia huonojen kasvuolojen vuoksi.

Onneksi vain 2/3 Ruotsin viljelysmaasta on etelämpänä kuin Suomi.

Juu, noin 70 prosenttia Ruotsin peltopinta-alasta on Suomea etelämpänä. 

Jordbruksverketin mukaan:   "voit saada kansallista tukea, jos sinulla on maatila Pohjois-Ruotsissa, ja sinulla on vähintään 3 hehtaaria peltoa tai laidunta. Sinulla on oltava vuohi-, peruna-, marja- tai vihannesviljelyä tai maidon, teurassikojen, porsaiden tai munien tuotantoa. Tuki on korvaus pitkistä matkoista ja ankarammista ilmasto-olosuhteista."

Parikymmentä hehtaaria tasattu. Sopivan kuivaa ja muokkautuu hyvin.

Parikymmentä hehtaaria tasattu. Sopivan kuivaa ja muokkautuu hyvin.

Ja milloin nämä on tarkoitus kylvää, ja millä lajilla?

Lainaus käyttäjältä: Make - 01.04.25 - klo:17:54

Parikymmentä hehtaaria tasattu. Sopivan kuivaa ja muokkautuu hyvin.

Ja milloin nämä on tarkoitus kylvää, ja millä lajilla?

Taisi olla silliä eväänä.

Kemiössä äestetty, ei ole aprillipila. Kuulopuheiden mukaan Perniössä on kylvetty juurikasta.

Sianlietteenajo alkoi eilen Huittisissa. Eikä tietty ennen kuun vaihtumista saanutkaan aloittaa.

mahtaako tuo muuttua kun ilmastonmuutos jyllää?    oishan se hupsua jonkun kalenterein mukaan sit touhuta kun pellot ois kylvökelpoisia jo aikasemmin..    eiks keväät ole jo aikaistuneet?

Ei voi näin todeta, mitattua dataa niin lyhyeltä ajalta.

Mutta kyllä joustot pitäisi olla mahdolliset molemmissa päissä jos pelto on kuivaa ja muokkaus onnistuu. Keväällä kuivaa ja syksyllä pikkusen jäässä. Helmikuu taitaa olla ainoa kuukausi kun ei tässä talossa ja monessa muussa ole muokkauksia tehty

Juurikkaan kylvöä nähtävästi aloiteltu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajamailla. Kai se on tasaamaan mentävä myös, tuon palstan edellinen viljelijä useimmiten kävi jo huhtikuun alkupuolella tasaamassa parruista ja kettinkeistä tehdyllä tasaajalla. heti viilujen kuivuttua.

Peipposet  piipittävät pihapuissa. Että puoli kuuta peipposesta. Ei pitäne paikkaansa, muuta siitä huolimatta lintujen kevätmuutto on vauhdissa, sorsalinnut nyt olivat yli koko talven tuossa järvessä, joka ei jäätynyt kahlaamon kohdalta viime talvena.  Pikkulammetkin ovat auki.

Onkohan mahdollista, että tuo Perniönjoen yläjuoksun liru kuivuu kokonaan juhannukseen mennessä ? Osta siihen sitten kastelulaitteita...

-SS-

Nyt on 50 ha tasattu. Pääosin tulee juurikkaalle, pieni osa ohralle. Olen tasannut 3-4 cm, jotta tulisi kunnon haihtumissuoja. Ohraa ei pariin viikkoon uskalla kylvää. Maa olisi hyvässä kylvökosteudessa. Toivon mukaan saa kosteuden säästettyä kylvöön asti.  Jurttia varmaankin ensiviikolla pikkuhiljaa kylvän.

Juu meidän vanha Kipa tasausäes ei oikein tee murua vaan "veistää" viilua päältä, jolloin siihen saattaa jäädä haihtumiselle altis pinta. Laitettiin Salo-äes valmiiksi pellon päähän. Laakerien rasvat piti elvyttää, aivan pikeentynyttä oli. Jos sillä ajaisi lisäksi ainakin töyrään päällykset, sillä saa aika hyvin kovaakin maata ladattua 2x6 lankku kulmarautavahvikkeella,  ja kaksoisvarpajyrillä pöllyteltyä haihtumisenestoa. Ne koukkumaiset piikit eivät nouse kovasta maasta ylös.

-SS-