Lainaus käyttäjältä: Make - 30.03.25 - klo:19:49

Jos orastuminen kestää pitkään jää osa oraista matkalle.

Varsinkin kevätvehnä on arka kylmän ja märän yhdistelmälle. Kaura ja 2t ohra luotettavampia, mutta vehnän kanssa on oltava oikeasti varovainen.

Nyt jos Epos - kevätvehnää jollakin olisi, niin kannattaa laittaa. Se on Keskemmällä Eurooppaa talvivehnä, lyhyellä kylmäkäsittelyllä. Ainoan kerran kun olen kevätvehnästä saanut syysvehnämäisen sadon, sain huhtikuussa takatalven alle kylvetyksi, kerkesi juuri orastumaan. Pelko oli, että selviääkö. Pikku piikillä räntäsateessa oli kolme viikkoa.   Mutta kesti pikapakastuksen ihan hyvin. Kylmäkäsittelyn jälkeen versoutui hyvin ja laiho oli puidessa tähkää täynnään.

Seuraavina lämpiminä keväinä kylvettynä ei Epos pärjännyt edes Zebralle.

-SS-

Kyllä näillä kulmilla on vieläkin ihan normaalia, että äitienpäivänä kylvetään, yleensä silloin alkaa samoihin aikoihin lehtikin tulemaan koivuun.

Keväitä on monenlaisia mutta täällä päin on sanottu ettei saa riskuille kylvää.Eli edes pientä viherrystä puissa ja maakin on jo lämmennyt.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.03.25 - klo:18:54

Kyllä näillä kulmilla on vieläkin ihan normaalia, että äitienpäivänä kylvetään, yleensä silloin alkaa samoihin aikoihin lehtikin tulemaan koivuun.

Keväitä on monenlaisia mutta täällä päin on sanottu ettei saa riskuille kylvää.Eli edes pientä viherrystä puissa ja maakin on jo lämmennyt.

Neljä päivää kun vielä maltatte niin sitten helpottaa. Yöpakkaset palaavat etelää myöden. Seuraavan kerran lämpeneekin sitten vasta toukokuussa.. 

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 31.03.25 - klo:06:30

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.03.25 - klo:18:54

Kyllä näillä kulmilla on vieläkin ihan normaalia, että äitienpäivänä kylvetään, yleensä silloin alkaa samoihin aikoihin lehtikin tulemaan koivuun.

Keväitä on monenlaisia mutta täällä päin on sanottu ettei saa riskuille kylvää.Eli edes pientä viherrystä puissa ja maakin on jo lämmennyt.

Neljä päivää kun vielä maltatte niin sitten helpottaa. Yöpakkaset palaavat etelää myöden. Seuraavan kerran lämpeneekin sitten vasta toukokuussa.. 

Hyvä niin että viilenee. Eikä tee tiukkaakaan odotella toukokuuta ,sen verran kokemusta että aika harvoin on alotettu huhtikuussa. Toki viljelyn kannalta suotuisemmalla AB alueella asia kuuluu olevan toisin....

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 31.03.25 - klo:06:30

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.03.25 - klo:18:54

Kyllä näillä kulmilla on vieläkin ihan normaalia, että äitienpäivänä kylvetään, yleensä silloin alkaa samoihin aikoihin lehtikin tulemaan koivuun.

Keväitä on monenlaisia mutta täällä päin on sanottu ettei saa riskuille kylvää.Eli edes pientä viherrystä puissa ja maakin on jo lämmennyt.

Neljä päivää kun vielä maltatte niin sitten helpottaa. Yöpakkaset palaavat etelää myöden. Seuraavan kerran lämpeneekin sitten vasta toukokuussa.. 

Hätäsimmät tekee tietysti touot nyt neljän päivän aikana, kun kuulemma etelä-suomessa  voi jo kylvää ja maakin halkeilee jo, joten kiirehtikää, ettei maat kuivu liikaa. Pääsee sit täällä elvistelemään kuinka taas oltiin aikaisessa.

Ps. Varsinais-Suomessa kun on juttujen mukaan lähes etelä-Ruotsin kaltainen ilmasto ja satotasot, niin tartteeko ne edes mitään maataloustukiakaan enää, sieltä voisi alkaa säästöt tukimenoissa.

Olen mäkin ab alueelta mut ei vielä mitään asiaa pellolle. Ab aluettakin on monenlaista. Pahimmilla b alueen pelloilla on vielä lumipinnassa, kun toisaalla teroitellaan jo äkeen piikkejä ja rassataan levikkeitä kiinni.

Hätäsimmät tässä ab:n rajalla tekevät jo huhtikuussa oli vuosi millainen tahansa. Mut kyl se valtaosa katsoo sitä vallitsevaa olosuhdetta joka yleensä siirtää touot toukokuulle. Mitä pitkää ennustetta taas vilkaisin niin ei juuri ole muuttunut. Viileä palaa ja lämmöt käännetään takaisin päälle vasta toukuun puolen välin paikkeilla. Kyl jyvillä on pitkä aika odotella toista kuukautta maan sisässä..

Mut tehkää te siellä suotuisimmilla alueilla vain hätäseen tuoot pois niin pääsette siitäkin.. 

Tässä naapurustossa oli -80 luvulla kahden ääripään viljelijöitä, hätäsempi linkos peltonsa jo maaliskuun alussa että sulaa nopeammin ja kyntää rupesi heti kun  165 meni eteenpäin. Toinen kylvi juhannuksen jälkeen ja totesi että heillä molemmilla on joulu samaan aikaan. Mutta kyllä toi hätäsempi sai parempia satoja, myöhäisempi ei yleensä korjannut mitään vaan kylvi uudet seuraavana vuonna sinne joulavehnän joukkoon. Kyllästyi ja myi ruokamullat pois🤣

Tässä naapurustossa oli -80 luvulla kahden ääripään viljelijöitä, hätäsempi linkos peltonsa jo maaliskuun alussa että sulaa nopeammin ja kyntää rupesi heti kun  165 meni eteenpäin. Toinen kylvi juhannuksen jälkeen ja totesi että heillä molemmilla on joulu samaan aikaan. Mutta kyllä toi hätäsempi sai parempia satoja, myöhäisempi ei yleensä korjannut mitään vaan kylvi uudet seuraavana vuonna sinne joulavehnän joukkoon. Kyllästyi ja myi ruokamullat pois🤣

Tämä. Kukaan ei voi kiistää sitä, että olen  ollut täällä sitä kantaa, että liian aikainen kylvö, märkään kylvö, kylmään kylvö vahingoittaa sadonmuodostusta. Mutta sitkeinkin oma pakkomielle ansaitsee tulla kitketyksi, jos on aihetta siihen. Niin monta kertaa on jo tullut vastaan tuo toukokuun kosteankylmän jakson jälkeen tehtyjen myöhäisten kylvösten epäonnistuminen, että olisi syytä edes yrittää tehdä parivertailuja. Suuri ongelma lienee aikaisemmin alkava lämpimämpi ja kuivempi kesä, ja kesän keskilämpötilat vuosina 2018-2024 ovat olleet kaikki 30 v pitkäaikaisen keskiarvon , 16°C , yläpuolella, noin 17 asteessa. Yhden asteen keskilämpötilan ero on itse asiassa melko suuri, haihdunta voi lisääntyä merkittävästi. Varsinkin kesäkuun säissä on tapahtunut jotakin dramaattista. Vuosina 2018-2024  paikalliset kesäkuun sademäärät ovat olleet neljänä vuonna noin puolet (2019 32% ! ) , kahtena noin 3/4 ja ehkä vain yhtenä vuonna lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Lisäksi heinäkuut eivät ole kompensoineet kesäkuun sateita. Joku voi viisastella maan mykoritsan ja humuksen auttavan pitämän vettä pesusienen tavoin. Tämä sankari voisi sitten tulla selittämään, miksi täällä jopa ruostealueiden vedenalaiseksi tarkoitettu salaojitus on näinä viime vuosina saattanut kuivua kaivojen pohjia myöten.

Monet härkäpäisesti ovat jumittuneet vanhanajan koulujen päättäjäisten aikaan, jolloin vasta koivut tulivat lehteen. 1960-luvulla oli sääntönä, että toukokuun toinen viikko oli aikaisin mahdollinen kylvöaika. Nyt koivut ovat monina keväinä hiirenkorvilla vapun jälkeen, vaikka täytyy huomauttaa, että vuosien välillä voi olla jopa neljän viikon ero. Lepän kukinta on aikaistunut viime vuosisadalta 11 päivällä, koivun noin viikon. Kyse siis on liukuvasta keskiarvosta.

Auringon kulmaa ei mahdollinen ilmastomuutos muuta, siksi kevättöiden ajoittaminen on haastavaa, koska yöpakkaset iskevät selkeinä öinä väistämättä. Varmasti lajikkeissa on eroa yöhallojen kestävyydessä.

Salaojapadotusten avulla ja sijainniltaan kasteluun soveltuvilla palstoilla saadaan monta viikkoa lisää hyvää kasvuaikaa, vaikka muuten sateet loppuisivat ja helle kuivattaisi heinämaatkin kulolle jo kevätkesällä. Mutta näitä lohkoja ei ole maastoltaan vaihtelevissa oloissa riittävästi. Miksi syysvehnä menestyy edes joten kuten näissä kuivissa olosuhteissa ? Syksyllä ja kevättalven lämpiminä aikoina syysvilja pystyy työntämään juuret sinne alenevan pohjaveden varastoihin, jopa metrin syvyyteen. Jos maaperä 25 cm:n syvyyteen on nopeasti kuivumassa, ei siihen kylvetyn kevätviljan oras kerkiä hakeutumaan pohjavesien äärelle, siksi oraat tuntuvat alkukesän helteissä harmaantuvan ja kuolevan, heti kun jyvän vararavinto on käytetty. 

Kostean toukokuun jälkeen tämä ilmiö korostuu, kun viljan oras pitää juurensa pintakosteassa, eikä hakeudu sinne syvälle. Kuinka monesti on alkuunsa hienojen kosteaan kylvettyjen ohranoraiden matka loppunut kuin seinään, kesän kuivien kestäessä pitempään kuin kolme viikkoa.

Onko kevätviljojen viljelyssä syytä omaksua varhaisperunan ja palkoherneiden viljelijöiden tapa harsottaa pelto aikaisen kylvön jälkeen ? Myös syysvehnällä saattaisi kevätahavan vaurio vähentyä harsottamisella.

-SS-

On eriasia kylvää oikeaan aikaan kuin maalis huhtikuun vaihteessa tai toisaalta juhannuksena.. 

On eriasia kylvää oikeaan aikaan kuin maalis huhtikuun vaihteessa tai toisaalta juhannuksena.. 

On on. Mutta juuri tuo vuodesta toiseen  toukokuun alkupuoliskon sääksi asettautunut kylmä sateisuus seisottaa kylvöjä jopa viikon verran vielä loppumisensakin jälkeen. Osasyy on syyskynnösten puuttuminen, niille pääsee usein heti kun viilun harja harmaantuu. Kevyellä traktorilla kestää ajaa kerran yli, vaikka viilujen alus plitkuisi vettä.  Märkinä ne maat ovat tummia, ja aurinko porautuu niihin valkeanharmaata olkiputua paremmin ja sulattaa takatalven räntäriekaleet pois. Olen usein ensimmäinen kylväjä tällä kylällä, ja samalla viimeinen, kun ansiotyömaalta ei voi loputtomiin olla poissa kyttäämässä, milloin olisi taas poutaa. Kylvökone odottelee lannoitepölyt rakenteissa kelejä jopa kaksi kuukautra. Ja on sen näköinenkin, ruoste raiskaa säälimättä.

Niin, toukokuun loppupuolenkin kylvö olisi esimerkiksi 1980- lukuun verrattuna kolme viikkoa normaalia myöhäisemmässä. Ja samalla kun sateet puuttuvat neljän viikon alkukesän aikana, eipä idättäviä kuuroja tulisi seuraavan kerran kuin ennen juhannusta. Näin vuonna 2023. Mutta vaikka rypsi kesäkuun lopussa iti ja kasvoi ja kukki tosi hyvin, ei se tehnyt järkevän kokoista siementä, tuuleen lentävää mustanruskeaa haippupölyä lähinnä.

Jos olisin neuroottinen hätäilijäluonne, kylväisin syysviljat elokuussa. Mutta en kylvä, aikaisen kylvön haitat on melko hyvin huomattu muualkakin.

-SS-
 

Ps. Varsinais-Suomessa kun on juttujen mukaan lähes etelä-Ruotsin kaltainen ilmasto ja satotasot, niin tartteeko ne edes mitään maataloustukiakaan enää, sieltä voisi alkaa säästöt tukimenoissa.

C-alueella maksetaan eläintukia huonojen kasvuolojen vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 31.03.25 - klo:08:57

Ps. Varsinais-Suomessa kun on juttujen mukaan lähes etelä-Ruotsin kaltainen ilmasto ja satotasot, niin tartteeko ne edes mitään maataloustukiakaan enää, sieltä voisi alkaa säästöt tukimenoissa.

C-alueella maksetaan eläintukia huonojen kasvuolojen vuoksi.

Onneksi vain 2/3 Ruotsin viljelysmaasta on etelämpänä kuin Suomi.

Tarttis joskus ajaa Ruotsissa Torniosta Tukholmaan ja katsella onko siellä mitään muuta ku mehtää… ei kai siellä aiemminkaan juuri maataloutta ole ollut.

Tarttis joskus ajaa Ruotsissa Torniosta Tukholmaan ja katsella onko siellä mitään muuta ku mehtää… ei kai siellä aiemminkaan juuri maataloutta ole ollut.

Ei ole kokemusta kuin Torniosta hivenen etelään ja sitten länteen.Viime syksynä Älvsbyn paikkeilla oli vähän yritystä viljelyyn.Aivan miehekkään kokoinen Lexion nieli ohraa mutta ei tuolla ole juurikaan muuta kuin metsää ,vähän nautoja,heinää. ja poroja.Parin viikon päästä taas siimat kireänä Arjeplogissa    .

Tarttis joskus ajaa Ruotsissa Torniosta Tukholmaan ja katsella onko siellä mitään muuta ku mehtää… ei kai siellä aiemminkaan juuri maataloutta ole ollut.

Ruottissa ei taidettu eu:hun liittymisen jälkeen tukea tundra maataloutta ihan niin voimallisesti jos ollenkaan kuten suomessa.. viljely keskittynyt sinne missä siihen on edellytykset..

Mut juu oma seutu kuuluu ab:hen ja melkein kuukautta myöhemmin lähdetään pellolle kuin turun kupeessa. Sama tuki meille maksetaan vaikka aukeat on pienempiä ja lohkot samoin. Ei toki pellon hintakaan ole sellainen kuin lännessä mut liian kova se on silti viljelyyn.

Mut näillä mennään niin pitkään kuin pystytään..