Se, että 100:n ha:n peltoalalla voi tienata vuodessa 50 000 € bruttona tukia pelkästään heinät maahan niittämällä, on kyllä niin kova saavutettu etu, että sen edun puolustamiseksi kannattaakin toki pitää älämölöä.
Harvassa ammatissa, edes akateemisella koulupohjalla, tienaa vuodessa bruttona tuon saman summan, ja siinä missä tienaa, jotuuu kuienkin käymään säännöllisesti oikeissa töissä päivittäin, ympäri vuoden, loma-aikoja lukuunottamatta. Ja sitten vielä verisesti näköjään loukkaannutaan siitä, kun joku virkahenkilö tai poliitikko arvostelee tätä saavutettua etua, tai en tiedä, onko se nyt edes SAAVUTETTU etu, ei sen puolesta ainakaan kukaan maajussi ole lakkoillut, ennemminkin kannattaa ehkä kiittää ympäristöväkeä, hehän ovat halunneet näitä "ympäristönurmia" osaksi tukijärjestelmää, ja jos ilmaston pelastaminen on tärkeässä osassa tulevaa tukisysteemiä, niin eiköhän tuo hömppäheinärälssi saa jatkossakin rauhassa nauttia eduistaan.
Ja edelleenkin maitoväki kiristelee hampaitaan, kun ei saa itselleen näitä hienoja ilmastonpelastuspeltoja.
Tuo on aika tarkoituksella haettu vertaus kahden eri tilan tuista. Ja jostain syystä maidontuotantotuki on jätetty kokonaan pois laskuista. Kertoo aika paljon agendasta.
En nyt muista kaikkia nurmiprosentteja ulkoa, mutta olisi hienoa tietää vähän tarkemmin kasvilajeista ja pinta-aloista. Tuntuu aika isolta tukipotilta, jos hömppä olisi valtakasvi. Suojavyöhykettä täytyy olla paljon.
No, eihän se tavallisen 100 hehtaarin kasvinviljelytilan tukipotista kaukana ole. Kyllähän sillä pinta-alalla tukimäärä oli ollut noissa lukemissa. Tässähän sinänsä tuodaan esille se, että samankokoinen karjatila saa peltopinta-alasta enemmän tukea. Ja tämä on tukisysteemin näkökulmasta täysin väärin. Peltohehtaarin pitäisi saada sama tuki tuotantosuunnasta riippumatta.
Se, että onko se moraalisesti oikein, on aivan eri juttu. Mutta abstraktia työpanosta ei vaan voi tukea, joten karjatilan työmäärää ei voi verrata hömppätilan työhön.
