Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 26.12.19 - klo:11:18
-
Huhtikuussa astuu voimaan verkkolaskutuslaki, joka velvoittaa, joka velvoittaa yrityksiä lähettämään sähköisiä verkkolaskuja. Laki koskee valtiota ja kuntia sekä kaikkia yli 10 000 euron liikevaihdon liike- ja ammattitoiminnan harjoittajia.
Eli käytännössä myös maanviljelijöitä. Mitenköhän käytännössä tälläisen lain toteuttaminen onnistuu. Itsellä ainakin laskut lähtee paperillisena ja uskon että itselle tulevat laskut pienyrittäjiltä tulevat myös tulevaisuudessa paperillisena. Seurataan mielenkiinnolla lain toteutumista käytännössä.
-
Onhan tuo ollut jo jonkin aikaa niinpäin pakollista, että
kunnalle on voinut lähettää vain verkkolaskuja. Onhan se
kätevää, kun kunnantoimistossa jää paperinpyöritys vähemmälle.
Omaan kirjanpitoon tulee kuitenkin kaikki printattua paperille.
Tässä on sitten huijarioperaattoreille pöytä katettuna, kun annetaan
kaikki tili ym tiedot käyttöön !! Tunnetut pankit luotettavia mutta
osanneet heti rahastaa ihan viimeisen päälle.
-
just. valtioki jo vuosia sit kertoi et mettähallitus ei ota kuin sähkölaskuja vastaan. miä oon jatkuvasti laittannu paperilaskun ja ain net on maksanna; joskus hieman myöhemmin mut rahoja ei ole uupunnu. tuo on vaan sitä suomen dikimahtailua! mistään et saa neuvoja, opastusta ohjausta tuollaseen. ja kun mänöö rahat jonnekin caimansaarille ni itku veetillä!
-
Ei muutakuin kättä lippaan taas ja tottelemaan viranomaismääräyksiä pilkuntarkasti, ettei yhteiskunta ajaudu kaaokseen.
Niinhän käteisenkin käyttöä pyritään suitsiman, koska halutaan yhdenmukaistaa ihmisten maksamistapoja, ja jos mitä niin yhdenmukaistamista minä vihaan.
-
Ei muutakuin kättä lippaan taas ja tottelemaan viranomaismääräyksiä pilkuntarkasti, ettei yhteiskunta ajaudu kaaokseen.
Niinhän käteisenkin käyttöä pyritään suitsiman, koska halutaan yhdenmukaistaa ihmisten maksamistapoja, ja jos mitä niin yhdenmukaistamista minä vihaan.
"Jos oravannahat kelpasivat isovaarille niin kyllä saavat kelvata minullekin"
Itse olen siirtänyt kirjanpidon pari vuotta sitten verkkoon ja on kyllä hienoa että jatkossa ei tarvitse skannailla vanhojen partojen papereita, ilmoittaa vain että verkkolaskuosoite on tämä ja tämä, pistä sinne niin tulee rahaa tilille ;)
-
Ei muutakuin kättä lippaan taas ja tottelemaan viranomaismääräyksiä pilkuntarkasti, ettei yhteiskunta ajaudu kaaokseen.
Niinhän käteisenkin käyttöä pyritään suitsiman, koska halutaan yhdenmukaistaa ihmisten maksamistapoja, ja jos mitä niin yhdenmukaistamista minä vihaan.
"Jos oravannahat kelpasivat isovaarille niin kyllä saavat kelvata minullekin"
Itse olen siirtänyt kirjanpidon pari vuotta sitten verkkoon ja on kyllä hienoa että jatkossa ei tarvitse skannailla vanhojen partojen papereita, ilmoittaa vain että verkkolaskuosoite on tämä ja tämä, pistä sinne niin tulee rahaa tilille ;)
Sä ootki pankeille ja finanssieliitille hyödyllinen idiootti, mitä enemmän teitä idiootteja on, sitä vahvemmin te ja teidän rahanne on pankkieliitin käytössä. Oikein huvittaa tollanen hyväuskoisuus. Sun rahat ei ole sun rahoja, niin kauan kuin ne on pelkkiä bittejä sun verkkopankin näytöllä.
-
ja kun tietetään kuin hyvin on tikiasiat hoitettu kunta ja valtio tasoilla, ja kun joku pohoskorealainen keksii et tarttee pikkasen hynää, ni jopa suomesta se löytyy, - helposti. lahesta tahi jostain muusta kaupuntista.
-
Ei muutakuin kättä lippaan taas ja tottelemaan viranomaismääräyksiä pilkuntarkasti, ettei yhteiskunta ajaudu kaaokseen.
Niinhän käteisenkin käyttöä pyritään suitsiman, koska halutaan yhdenmukaistaa ihmisten maksamistapoja, ja jos mitä niin yhdenmukaistamista minä vihaan.
"Jos oravannahat kelpasivat isovaarille niin kyllä saavat kelvata minullekin"
Itse olen siirtänyt kirjanpidon pari vuotta sitten verkkoon ja on kyllä hienoa että jatkossa ei tarvitse skannailla vanhojen partojen papereita, ilmoittaa vain että verkkolaskuosoite on tämä ja tämä, pistä sinne niin tulee rahaa tilille ;)
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
Ei ainakaan meillä ole paperia pariin vuoteen liikunut verottajan suuntaan.
-
Ei muutakuin kättä lippaan taas ja tottelemaan viranomaismääräyksiä pilkuntarkasti, ettei yhteiskunta ajaudu kaaokseen.
Niinhän käteisenkin käyttöä pyritään suitsiman, koska halutaan yhdenmukaistaa ihmisten maksamistapoja, ja jos mitä niin yhdenmukaistamista minä vihaan.
"Jos oravannahat kelpasivat isovaarille niin kyllä saavat kelvata minullekin"
Itse olen siirtänyt kirjanpidon pari vuotta sitten verkkoon ja on kyllä hienoa että jatkossa ei tarvitse skannailla vanhojen partojen papereita, ilmoittaa vain että verkkolaskuosoite on tämä ja tämä, pistä sinne niin tulee rahaa tilille ;)
Sä ootki pankeille ja finanssieliitille hyödyllinen idiootti, mitä enemmän teitä idiootteja on, sitä vahvemmin te ja teidän rahanne on pankkieliitin käytössä. Oikein huvittaa tollanen hyväuskoisuus. Sun rahat ei ole sun rahoja, niin kauan kuin ne on pelkkiä bittejä sun verkkopankin näytöllä.
No jos velkani ja rahani ovat pelkkia bittejä ja voivat kadota niin aika paljon jään voitolle jos kaikki katoavat :) (se mitä velalla on ostettu ei ole bittejä)
-
Ei muutakuin kättä lippaan taas ja tottelemaan viranomaismääräyksiä pilkuntarkasti, ettei yhteiskunta ajaudu kaaokseen.
Niinhän käteisenkin käyttöä pyritään suitsiman, koska halutaan yhdenmukaistaa ihmisten maksamistapoja, ja jos mitä niin yhdenmukaistamista minä vihaan.
Ei tuossa laissa ainakaan käteistä ole kielletty käyttämästä ! Jos tykkää kantaa traktorikauppaan säkillä euronsa, eiköhän se onnistu vieläkin. Jos kauppiaalla on sopiva kassalipas varattuna.
-SS-
-
Sä ootki pankeille ja finanssieliitille hyödyllinen idiootti, mitä enemmän teitä idiootteja on, sitä vahvemmin te ja teidän rahanne on pankkieliitin käytössä. Oikein huvittaa tollanen hyväuskoisuus. Sun rahat ei ole sun rahoja, niin kauan kuin ne on pelkkiä bittejä sun verkkopankin näytöllä.
No pankkieliitti kulkee verkkolaskutuksissa perässä, verkkolaskut tuotiin Suomeen jo vajaat 15 vuotta sitten. Pankit alkoivat vasta viitisen vuotta sen jälkeen saada omat systeeminsä toimimaan. Tällä hetkellä on varmaan kaksikymmentä välittäjää, jotka kilpailevat jopa hinnalla. Tähän mennessä on verkkolasku on pysynyt edullisempana ja etenkin varmempana kuin postitettu paperilasku.
Sille, joka pelkää rahojensa häviävän bitteihin, toki jo vuosikaudet ovat pankit pitäneet ne rahat ja rahaliikenteen - myös viljelijöiden rahat - valmiiksi bitteinä. Mikä iso muutos se olisi, jos se laskukin olisi bitteinä ? Enemmän väärinkäytöksiä ja ongelmia on paperilaskuissa ollut; eivät tule ajallaan, pahimmillaan joka 18. lasku häviää täällä Länsi-Uudellamaalla kokonaan, paperilaskuilla on tehty suuriakin puhalluksia.
-SS-
-
Huhtikuussa astuu voimaan verkkolaskutuslaki, joka velvoittaa, joka velvoittaa yrityksiä lähettämään sähköisiä verkkolaskuja. Laki koskee valtiota ja kuntia sekä kaikkia yli 10 000 euron liikevaihdon liike- ja ammattitoiminnan harjoittajia.
Eli käytännössä myös maanviljelijöitä. Mitenköhän käytännössä tälläisen lain toteuttaminen onnistuu. Itsellä ainakin laskut lähtee paperillisena ja uskon että itselle tulevat laskut pienyrittäjiltä tulevat myös tulevaisuudessa paperillisena. Seurataan mielenkiinnolla lain toteutumista käytännössä.
Siis huhtikuussa 2019.
Olet saanut elää vuoden mittaista siirtymäaikaa. Muistaakseni ensimmäiset verkkolaskut pääsi lähettämään jo kuluneen vuosikymmenen alussa !
Olennaisesti ei ole pakko lähettää verkkolaskuja, jos laskutettavasi suostuu ottamaan vastaan muunlaisia laskuja ! Eikä ole pakko vastaanottaa verkkolaskuja, jos tavarantoimittajasi suostuu lähettämään paperilaskuja ! Mutta verkkolaskudirektiivi oikeuttaa tavarantoimittajasi - ja sinutkin - vaatimaan verkkolaskun käyttöä, tämä on olennainen uutuus. Muu direktiivin lainsäädäntö lähinnä antaa standardin, miten tieto on laskussa esitettävä. Onhan metri- ja numerojärjestelmäkin aika kiva standardi, se ei vie oikeuksiasi mihinkään. Arvonlisäverolaki on jo tähän asti määrännyt suurelta osin, mitä laskuissa pitää näkyä. Miksei siitä ole syntynyt hirmuista kohinaa ?
Kun kysyt, että "mitenköhän käytännössä tälläisen lain toteuttaminen onnistuu" , niin et tarvitse paljon vaivannäköä, että olet saman tien valmiudessa lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja: verkkolaskut.fi - portaali ! Ei hakemuksia, ei lomakkeita, ei anomuksia, ei maksuja, perustamisen yhteydessä. Muutamalla klikkauksella sinulla on verkot vesillä, ja voit alkaa haalimaan niitä verkkolaskuja, Jos sinulla on Y-tunnus, verkkolaskuosoitteesi on siitä muodostettu, ja verkkolaskut.fi luo sen verkkolaskuosoitteistoon automaattisesti. Operaattoreita on 25 tällä hetkellä, joista vain kahdeksan on pankkeja. Verkkolaskuosoitteistosta voit hakea asiakkaasi verkkolaskuosoitteen ilmaiseksi, kuin puhelinnumeron puhelinluettelosta. Verrattuna pankkien ainakin alkuun huonosti toimiviin verkkolaskuvirityksiin, on verkkolaskut.fi - portaalin käyttö yksinkertaisinta mitä voi olla maailmassa. Ja huomaa, voit käyttää kyseistä portaalia myös sähköpostilaskujen ja paperilaskujen lähettelyyn, jos joku asiakkaasi ei pysty vielä verkkolaskuja vastaanottamaan. Eli sinun ei tarvitse välttämättä vaatia omilta asiakkailtasi verkkolaskutusta, jos eivät tahdo. Ei enää kirjekuorien muistamista eikä postimerkkien tai frankkeerauskoneen käyttöä. ja kustannus menee aika tasan sillä postituspalvelulla verrattuna siihen, että kanniskelet niitä kirjeitäsi itse oranssiin laatikkoon nahistumaan.
Jos mietit, toimiiko nykyinen kirjanpito- tai laskutusohjelmasi verkkolaskutuksessa, aika moni toimii. Esimerkiksi tilituki, passeli, arkhimedes, ym. Voit yhdistää laskutusohjelmasi myös itse valitsemaasi verkkolaskuoperaattoriin.
Huomaa: En markkinoi Verkkolaskut.fi laskutusohjelmaa, olen vain nähnyt sen helpoksi tavaksi sekä lähettää että vastaanottaa verkkolaskuja. Ei ole tarvinnut muita katsella. Käytän toisessa projektissa Arkhimedesta, siihen olen liittänyt verkkolaskuoperaattorin, eikä laskuja ole jäänyt välille. Tämän vuoden laskutuksissa yksi % laskuista ei ole mennyt perille. Kirjeposti. Vastaanotetuissa laskuissa ei yksikään verkkolasku ole jäänyt matkalle. Postin kautta tulleissa harvoissa laskuissa, on parissa jopa muistutuslasku jäänyt sille tielleen. Jonkun sveaperinnän 15 eurolla verkkolaskuttelee pienyritys vuoden. Siksi ilmoitimmekin näille, että yhtään paperilaskua ei tartte enää lähettää, otetaan vain verkkolaskuja vastaan.
Luotettavampi tuo verkkolasku on ollut verrattuna postituksiin.
***************************************************************************************************
Eli nämä neljä asiaa ovat uutta siinä verkkolaskutuslaissa:
1. Julkishallinnolla on velvollisuus ottaa vastaan ja käsitellä verkkolaskuja, jotka noudattavat direktiivissä määriteltyä verkkolaskustandardia. Suomessa tosin jo aiemminkin julkishallinto on ottanut vastaan verkkolaskuja, joten siinä suhteessa muutos ei ole järin suuri. Useimmat pikkuyrityksetkin, saati sitten isot, osaavat jo verkkolaskuttaa. Ainakin nopeasti katsoen Neste, Shell, St1, Hankkija, Lantmannen, Wurth, Etra, K-Rauta, Stark, Berner, ja tuhansia muita.
2. Julkishallinto ja myös yritykset voivat uuden lain myötä velvoittaa toimittajansa verkkolaskun käyttöön. Käytännössä kunnat ja yritykset saavat siis luvan ilmoittaa toimittajilleen, että eivät vastaanota enää muita kuin verkkolaskuja.
3. Verkkolaskuilla vaadittavien pakollisten tietojen määrä kasvaa, jos laskun vastaanottaja edellyttää eurooppalaisen verkkolaskustandardin mukaista laskutusta. Pakollisiin tietoihin kuuluvat muun muassa laskutusosapuolten maakoodi, verokoodi alv-erittelyssä, sopimusnumero sopimukseen perustuvissa laskuissa ja tilausnumero tilaukseen perustuvissa laskuissa. Tämän ovat vaatineet isommat firmat jo nyt paperilaskutuksen yhteydessä.
4. Lain mukaan kuitit rinnastetaan jatkossa laskuihin, mikä saattaa tulevaisuudessa oikeuttaa yritykset vaatimaan myös kuittinsa sähköisessä muodossa.
Lähde: Dextili
****************************************************************************************************
-SS-
-
yhdenmukaistamista minä vihaan.
Tilavuus, pituus- ja painoyksiköt ? Kolmipistekiinnitys ? Voiman ulosoton akselityypit ja kierrosnopeudet ? Auton perävaunujen valopistokkeet ? Ajoneuvojen rengaskoot ? Erilaisten pulttien kierteet ? Hallintalaitteiden ja liikennemerkkien kuviot ? Sähkölaitteiden toimivuus ? Pistorasioiden piikkimuoto- ja järjestys ?
Paljon vihattavaa sitten.
-SS-
-
Tietääkö hra Äsäs miten tuo verkkolaskut.fi veloittaa lähetetyt tai saapuvat
laskut? Aiemmin oli käytössä pankin ohjelma, jossa oli kallis kk maksu ja / lasku.
Oli hankala ja monipolvinen käyttää verrattuna verkkolaskut.fi:n.
-
Tietääkö hra Äsäs miten tuo verkkolaskut.fi veloittaa lähetetyt tai saapuvat
laskut? Aiemmin oli käytössä pankin ohjelma, jossa oli kallis kk maksu ja / lasku.
Oli hankala ja monipolvinen käyttää verrattuna verkkolaskut.fi:n.
Verkkolaskut.fi ( eli Visma Passeli Oy) laskuttaa verkkolaskuna, suoraan portaaliin, itselle on tullut noin neljä laskua vuodessa, tähän mennessä 71 € ALV 0%.
Hinnat ALV 0%
Laskun luonti 0.50 €
Lähetys sähköposti-ilmoituksella +0.30 € tai
Lähetys verkkolaskuna +0.30 € tai
Lähetys paperilaskuna (kotimaa) +1.13 €
Verkkolaskun vastaanotto 0.55 €
Eli kun luot laskun, maksaa se tuon 0,50 euroa. Sitten voit tulostaa sen pdf:nä tai muussa muodossa ja lähetellä itse. Jos ei kiinnosta pelata papereiden kanssa, voi jatkaa lähettämällä sieltä portaalista paperilaskun, sähköpostilaskun tai verkkolaskun. Niissä toiminnoissa on erillinen maksu. Eli esimerkiksi verkkolaskun lähetys on 80 senttiä + ALV . 50 verkkolaskutusta vuodessa tekee 40 euroa + ALV. Saapuvia laskuja jos on vuodessa 200, hinnaksi tulee 110 euroa plus ALV. Arvioisin kokonaiskuluiksi pienyrityksessä semmoisen noin 150 - 200 euroa ALV 0% vuodessa. Mutta verkkolaskuliittymä on varmasti toimiva, Maventa oli toiminut verkkolaskualalla pitkään, on yksi ensimmäisistä, ja nyt Visma Maventan pääomistaja on melko iso pohjoismainen IT-yritys Visma.
Verkkolaskut.fi:ssä on myös kohtuullinen tuote- ja asiakasrekisteri, sekä arkisto tulleille ja lähetetyille laskuille. Itsellä on rekisterissä ensimmäinen tullut lasku 3.11.2011. Eli ainakin sen verran aikaa ovat pysyneet tallella. Otan varmuuskopion sähköisenä omalle medialle, mutta teen kirjanpidon suoraan sähköisistä tositteista, siirrän raportointitoiminnolla ne laskut riveiksi Exceliin ja summailen siellä sitten.
Laskuja voi myös lähettää kirjanpitotoimistoon suoraan. Mikään ei estä printtaamasta niitä myös kenkälaatikkoon, jos se tuntuu turvallisemmalta.
-SS-
-
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/olaus/perusteeton-kasittelymaksu-on-moraaliltaan-arveluttava/
Siittä vaan lisäämään vielä käsittelymaksu laskuun, että saa voittomarginaalia pienyrittäjäkin lisättyä.
-
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/olaus/perusteeton-kasittelymaksu-on-moraaliltaan-arveluttava/
Siittä vaan lisäämään vielä käsittelymaksu laskuun, että saa voittomarginaalia pienyrittäjäkin lisättyä.
Joo jos saat kirjanpitotoimiston tekemään kiinteähintaisella urakalla ne laskut, niin voit jättää esimerkiksi kirjanpitokulut vyöryttämättä laskuihin. Usein kirjanpito kuitenkin maksaa kuittiperusteisesti, silloin voi mennä vaikka 1 euro per tosite. Sitten lähettelet postimaksulla sen laskun, 1,6 euroa. Kirjekuori ja paperituloste maksavat varmasti yli 0,2 euroa. Eli kuluja tuli 2,8 euroa. Asiakkaasi haluaa ostaa yhden euron sokan ja tietenkin laskutuksella, millä lailla hoidat tuon kulurakenteen muuten kuin toimitus/käsittelymaksuna tai pienlaskutuslisällä ?
Rakkineen kannattaisi vähän tehdäkin jotakin oikeasti, eikä vain täällä luulotella. Toki varmaan hoitelet meikäläisenkin ja muiden tässä kylällä olevien yritysten laskutukset ihan ilmaiseksi, kun se on niin kivaa mielestäsi.
Ja korkeamoraalista.
-SS-
-
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/olaus/perusteeton-kasittelymaksu-on-moraaliltaan-arveluttava/
Siittä vaan lisäämään vielä käsittelymaksu laskuun, että saa voittomarginaalia pienyrittäjäkin lisättyä.
Joo jos saat kirjanpitotoimiston tekemään kiinteähintaisella urakalla ne laskut, niin voit jättää esimerkiksi kirjanpitokulut vyöryttämättä laskuihin. Usein kirjanpito kuitenkin maksaa kuittiperusteisesti, silloin voi mennä vaikka 1 euro per tosite. Sitten lähettelet postimaksulla sen laskun, 1,6 euroa. Kirjekuori ja paperituloste maksavat varmasti yli 0,2 euroa. Eli kuluja tuli 2,8 euroa. Asiakkaasi haluaa ostaa yhden euron sokan ja tietenkin laskutuksella, millä lailla hoidat tuon kulurakenteen muuten kuin toimitus/käsittelymaksuna tai pienlaskutuslisällä ?
Rakkineen kannattaisi vähän tehdäkin jotakin oikeasti, eikä vain täällä luulotella. Toki varmaan hoitelet meikäläisenkin ja muiden tässä kylällä olevien yritysten laskutukset ihan ilmaiseksi, kun se on niin kivaa mielestäsi.
Ja korkeamoraalista.
-SS-
Omat laskutuskulusihan vähennät vetotuksessa tulolähteen menoina, ei niitä pidä enää asiakkaalla maksattaa. Ja varsinkin se on moraalitonta, jos ei pysytä pelkkien kulujen perimisessä, vaan päälle laitetaan vielä lisää sellaista, mitä ei perustella, siinä kympissä on enemmän kuin tuo mainitsemasi 2,8 €.
-
Tilituki mainittu. Miten kyseinen ohjelma käytännössä tuon verkkolaskun tiedot nappaa jostain porttaalista, tai op:n verkkopankista?
Maatalouden kirjanpitoa tehneenä en ole kokenut elaskua käytännölliseksi, kun itse en tiedä kuin kaksi tapaa tallentaa alkuperäinen kuitti. Paperisena ja peedeeäffänä. Molemmat vaatii noin kymmenen klikkausta per lappu ja siihen lisäksi tavan omaiset kirjanpito ohjelman naputtelut.
Että missä se hyöty on elaskun vastaanottajan puolella?
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
Ei ainakaan meillä ole paperia pariin vuoteen liikunut verottajan suuntaan.
Ei verottajalle vaan verotarkastajalle pitää olla kuitit,jos nyt ei ole muuttunut.
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
Ei ainakaan meillä ole paperia pariin vuoteen liikunut verottajan suuntaan.
Ei verottajalle vaan verotarkastajalle pitää olla kuitit,jos nyt ei ole muuttunut.
Sähköiset tositteet ovat tositteita yhtälailla kuin paperiset, ja ne voi säilyttää sähköisenä, ja vain tarvittaessa olla tulostettavissa esimerkiksi paperiseen muotoon.
-SS-
-
ja kait nekin tarvittee toimivat laitteet tehdäkseen. ite manannu ku tulostin hävittää tietsikan silloin tällöin ja sit saa tehä taas töitä et löytää..
-
Tilituki mainittu. Miten kyseinen ohjelma käytännössä tuon verkkolaskun tiedot nappaa jostain porttaalista, tai op:n verkkopankista?
Maatalouden kirjanpitoa tehneenä en ole kokenut elaskua käytännölliseksi, kun itse en tiedä kuin kaksi tapaa tallentaa alkuperäinen kuitti. Paperisena ja peedeeäffänä. Molemmat vaatii noin kymmenen klikkausta per lappu ja siihen lisäksi tavan omaiset kirjanpito ohjelman naputtelut.
Että missä se hyöty on elaskun vastaanottajan puolella?
Tilitukeen on saatavissa verkkolaskumoduuli. Saattaa pakottaa tiettyyn välittäjään, esimerkksi Osuuspankkiin. Oma kokemus on, että pankkien verkkolaskujärjestelmät ovat kalliimpia ja monimutkaisempia saada toimivaksi kuin verkkolaskutukseen keskittyneillä välittäjillä, tai sellaisilla verkkolaskuvälittäjillä, joilla on kirjanpitosovellusten osaaminen itsellään. Itselläni ei ole Tilitukea, mutta liitynnällä pankkiin myös verkkolaskujen pitäisi olla kytkettävissä kaksisuuntaiseksi, eli laskutus ja vastaanotto. Pidän tätä yhdistelmää riskialttiina, useilla kollegoilla on ollut ongelmia kun laskut jumittavat jonnekin pankkien välille, eikä tullutta laskua pysty peruuttamaan, eikä maksamaan, eikä tekemään yhtään mitään.
Siksi pankkien ulkopuolinen laskunvälittäjä on ylellinen lisäpalvelu mielestäni. Sinä ja asiakkaasi/tavarantoimittajasi hallitsette koko ajan laskunsiirtotapahtumaa.
Kysymyksessä havaitsen jo hämäryyttä määritelmissä, siksi kopioin tästä ohjeen omalta palveluntarjoajan sivulta:
"Mitä eroa on verkkolaskulla, sähköisellä laskulla, e-laskulla tai NetPosti-laskulla?
*Verkkolaskulla tarkoitetaan sähköistä laskusanomaa (yleensä XML-muodossa lähetettyä laskua.) Verkkolaskua tukeva ostoreskontrajärjestelmä kykenee vastaanottamaan XML-sanoman, eikä laskua tarvitse erikseen tulostaa tai skannata.
*Sähköisellä laskulla viitataan yleensä samaan asiaan kuin verkkolaskulla. Toisinaan sähköiseen laskuun ymmärretään kuuluvaksi myös sähköpostitse välitetty lasku.
*E-laskulla tarkoitetaan kuluttajan verkkopankkiinsa saamaa sähköistä laskua.
*NetPosti-lasku on puolestaan Postin/Itellan tarjoama palvelu kuluttajille.
(Mikäli lasku päätyy toiveiden vastaisesti vastaanottajan Netpostiin, vastaanottajan tulee olla suoraan Postiin yhteydessä.)"
No, puhutaan nyt verkkolaskuista. Verkkolasku on määrämuotoinen laskutiedosto, joka sisältää tarvittavat tiedot, ja toimii kahteen suuntaan. Se voi kulkea lähettäjän laskutusohjelmasta suoraan vastaanottajan kirjanpito-ohjelmaan, ostoreskontraan ja siitä tiliöintiin, käymättä kertaakaan paperilla. Pankit titenkin haluaisivat, että ne verkkolaskut liikkuisivat vain heidän "pankkiverkossaan", mutta ei se mitenkään lain vaatimaa ole. Joskus alkuaikoina pankkiverkkoon lähettäminen maksoi lisämaksuja näille "pioneeriverkkolaskuoperaattoreille" . Se varmaan on jo loppunut, on kilpailunrajoittamista, mielestäni.
Itselläni oli noin kymmenen vuotta sitten pari tuntia luppoaikaa ja päätin avata verkkolaskutus-sopimuksen silloiseen Maventaan. Ei tarvinnut kuin antaa yrityksen tiedot ja Y-tunnus, ja hetken päästä tili oli luotu. En oikein tiennyt, mitä sitten olisi pitänyt tehdä, mutta arvailin, että jotenkin siitä Arkhimedes laskutusohjelmasta pitäisi se aktivoida. Maventan tilin käyttäjän ns. "kojelautasivulta" löysinkin viitteitä ohjelmiin tehtävästä liittymästä, ja siihen kuului jonkinlainen koodi, nimeltään API-avain, jonka sieltä Maventan sivuilta kopioin, hain paikan Arkhimedeksen yleisasetuksista, jossa sen sai ohjelmassa laittaa, ja joka sen yhteyden muodostikin saman tien. Nyt ohjelmaan oli ilmaantunut uusi nappi, "verkkolaskuta", ja kun laskun oli saanut valmiiksi, painelin vain sitä nappia, ja hetken päästä tulee ilmoitus, että verkkolasku on lähetetty". Internet-yhteyden pitää olla päällä.
Maventa osaa verkkolaskutuksen, paperilaskutuksen, PDF-laskutuksen, sekä laskutuksen eurooppalaiseen peppol-verkkolaskuverkostoon. Asiakkaan tietoihin laitan, millä tavalla haluaa laskunsa, ja Maventa noudattaa sitä valintaa. Eli verkkolaskutan käytännössä aina, ja asiakastiedoista määritellään, millä tavalla Maventa jatkaa laskun lähettämistä. Että siis paperilaskutkin menevät "verkkolaskuna". Rosvopostina viedessä laitan, ettei mitään laskutusvaihtoehtoa. Tällöin vain printtaan paperille siitä Arkhimedeksesta ja annan paperin käteen.
Aika yleinen tapa onkin nykyään, että kirjanpitosovelluksen myyjä haluaa myös hoitaa sen verkkolaskutuksen puolen omillaan, niinpä Arkhimedeksenkin firma, Isolta Oy, otti jonkun vuoden päästä närkästyneenä yhteyttä, että mehän käytämme Baswarea, että itekö laitoit tuon verkkolaskuyhteyden, että pitäisi vaihtaa. Oma näkemykseni oli, ettei firmalla ole sitten Arkhimedesta, bai bai. No, kyllä se sitten - yllätys, yllätys - Maventankin kautta onnistui edelleen, mutta halusivat kuitenkin laskuttaa ne Maventan kuukausilaskutukset itse. Voi olla, että jonkun sentin väliä laittavat, ei haittaa.
Se, mikä etu itsellä tuossa tutussa Maventassa on, että voin käydä siellä hallintalaitteissa katsomassa lähetysraportteja ja mahdollisia harvinaisia virheitä, eli pääsen hiukan "lähemmäksi" asiakkaan vastaanottoa. Ne virheet, mitä itsellä on ollut , olivat siinä, että kerran kopioin asiakkaan tilausnumeron sähköpostista, ja siihen tulikin vahingossa perään sata välilyöntiä, jotka eivät Arkhimedeksessa näkyneet, eikä lasku mennyt millään verkkolaskujärjestelmistä läpi. Eli se muotovaatimus ei toteutunut, kyseiseen kenttään tulleita merkkejä oli liikaa. Asiasta valiteltuani, Isoltan seuraavassa päivityksessä on muuttunut, että se luukku menee laskusivulla vaaleanpunaiseksi, jos siinä tiedossa on jotakin vikaa. Hyvä toiminto on.
En ole ostanut Arkhimedeksen ostoreskontraosiota, koska minulle riittää mainiosti Maventan oma ostolaskuliittymä, esikatselen, hyväksyn ja talletan paikalliselle levylle pdf-tiedostoksi, parilla klikkauksella, samalla kopioin virtuaaliviivakoodin ja liitän pankkiohjelmaan, ja hyväksyn lopuksi maksuihin. Siellä ne ovat säilössä, parituhattako niitä on siellä. Isolta on vuoden aikana laskuttanut noin 15-19 euroa kuukaudessa, keskimäärin 65 c lähetetty plus vastaanotettu lasku, noin 35 laskua kuukaudessa.
Voisi sanoa, että en voi markkinoida mikroyritykselle mitään ETUA sähköisestä laskutuksesta, mutta liikkuvana työntekijänä asiat ovat helpommin mukanani, mitään verkkolaskuja ei koskaan ole kadonnut, ja mahdollisissa lähetysongelmissa (ehkä kaksi laskua kymmenen vuoden aikana + postin mokat) , lasku voi lähteä korjatuin tiedoin heti, ja korjauksen voi tehdä vaikka ulkomailla...
Maatiloilla voikin tällainen touhu tuntua tarpeettomalta, kun kela maksaa tulot ja viljanostaja tilittää ilman, että isännän tarvitsee edes laskua tehdä. Ja tulevat laskut maksetaan ehkä perinnän kautta kumminkin, mahdollisimman myöhään.
Eli suosittelen, että joko kiristelette hampaitanne ja otatte sen verkkolaskutuksen vaan käyttöön, tai sitten ette, ja taistelette viimeiseen asti ihmisoikeustuomioistuimessa, että teitä nyt tässä sorsitaan. Vaikeusasteesta totean, että olen autellut useampaakin tulorekisteripillastunutta ym. vaikeasti asioita omaksuvaa senioria eteen päin näissä verkkolaskuasioissa, vaikka esimerkiksi en vieläkään ole keksinyt, miten Webwisua saisi käytettyä yhtään mihinkään.
-SS-
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
Ei ainakaan meillä ole paperia pariin vuoteen liikunut verottajan suuntaan.
Ei verottajalle vaan verotarkastajalle pitää olla kuitit,jos nyt ei ole muuttunut.
Sähköiset tositteet ovat tositteita yhtälailla kuin paperiset, ja ne voi säilyttää sähköisenä, ja vain tarvittaessa olla tulostettavissa esimerkiksi paperiseen muotoon.
-SS-
Kun käyt ostamassa jotakin vähennyskelpoista, jonka maksat käteisellä ja saat käteiskuitin, niin muutatko sen muka sähköiseen muotoon skannaamalla, ja tallennat tiedostoon? Aika kömpelöä.
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
Ei ainakaan meillä ole paperia pariin vuoteen liikunut verottajan suuntaan.
Ei verottajalle vaan verotarkastajalle pitää olla kuitit,jos nyt ei ole muuttunut.
Sähköiset tositteet ovat tositteita yhtälailla kuin paperiset, ja ne voi säilyttää sähköisenä, ja vain tarvittaessa olla tulostettavissa esimerkiksi paperiseen muotoon.
-SS-
Kun käyt ostamassa jotakin vähennyskelpoista, jonka maksat käteisellä ja saat käteiskuitin, niin muutatko sen muka sähköiseen muotoon skannaamalla, ja tallennat tiedostoon? Aika kömpelöä.
Lämpökirjoitinkuitti ei kestä kuutta vuotta, eli kyllä, skannaus on maailman helpoin asia, tositteet ovat itsellä vuosien mukaan tiedostojärjestelmän kansioissa, pdf-tiedostoina, tunnistettavana tiedostonimenä ostopaikka ja kassakuitin tositenumero.
Selvästikään et ole edes sivutoiminen viljelijä, jos oletat kaiken maatalouskaupan vielä nykyäänkin tapahtuvan käteisellä ? Puuilosta kevytpressun ehkä juu.
-SS-
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
Ei ainakaan meillä ole paperia pariin vuoteen liikunut verottajan suuntaan.
Ei verottajalle vaan verotarkastajalle pitää olla kuitit,jos nyt ei ole muuttunut.
Sähköiset tositteet ovat tositteita yhtälailla kuin paperiset, ja ne voi säilyttää sähköisenä, ja vain tarvittaessa olla tulostettavissa esimerkiksi paperiseen muotoon.
-SS-
Kun käyt ostamassa jotakin vähennyskelpoista, jonka maksat käteisellä ja saat käteiskuitin, niin muutatko sen muka sähköiseen muotoon skannaamalla, ja tallennat tiedostoon? Aika kömpelöä.
Lämpökirjoitinkuitti ei kestä kuutta vuotta, eli kyllä, skannaus on maailman helpoin asia, tositteet ovat itsellä vuosien mukaan tiedostojärjestelmän kansioissa, pdf-tiedostoina, tunnistettavana tiedostonimenä ostopaikka ja kassakuitin tositenumero.
Selvästikään et ole edes sivutoiminen viljelijä, jos oletat kaiken maatalouskaupan vielä nykyäänkin tapahtuvan käteisellä ? Puuilosta kevytpressun ehkä juu.
-SS-
Varaosia, tarvikkeita, kaikenlaista nippeliä ja nappelia kun tulee ostettua maatalous- ja tarvikekaupoista, niin kyllä ne kortilla maksan ja nimellisen käteiskuitin vaadin, se on kätevintä, sit se on maksettu. Eihän kaikista kaupoista edes ole mahdollista laskulla ostaa, ainakaan pienempiä ostoksia,eihän siinä mitään järkeä ole esim. rasvapatruunoita laskulle ostaa ja sit vielä niitä laskituslisiä maksella, kortilla kun maksaa, niin se on siinä maksettu ja vältytty ikäviltä laskutuskuluilta.
-
hei, onko muka muitakii mahkuja ostaa kaupasta tarvikkeita? ite käytän hankkijalla ns. piikkiä mut usein ostan kappaletavaran kuitin kans. ja hankkijalta ja toolsilta tuloo kuitti a4 kokosena joka helppo arkistoita kansioon. mistä sit vienti joskus suonentiedon ohjelmaan..
-
Eipä tuosta paljon hyötyä ole,kun verottaja vaatii tulot ja menot paperille alv-erittelyineen.
Paperille? Missäpäin maailmaa..?
Ei ainakaan meillä ole paperia pariin vuoteen liikunut verottajan suuntaan.
Ei verottajalle vaan verotarkastajalle pitää olla kuitit,jos nyt ei ole muuttunut.
Sähköiset tositteet ovat tositteita yhtälailla kuin paperiset, ja ne voi säilyttää sähköisenä, ja vain tarvittaessa olla tulostettavissa esimerkiksi paperiseen muotoon.
-SS-
Kun käyt ostamassa jotakin vähennyskelpoista, jonka maksat käteisellä ja saat käteiskuitin, niin muutatko sen muka sähköiseen muotoon skannaamalla, ja tallennat tiedostoon? Aika kömpelöä.
Lämpökirjoitinkuitti ei kestä kuutta vuotta, eli kyllä, skannaus on maailman helpoin asia, tositteet ovat itsellä vuosien mukaan tiedostojärjestelmän kansioissa, pdf-tiedostoina, tunnistettavana tiedostonimenä ostopaikka ja kassakuitin tositenumero.
Selvästikään et ole edes sivutoiminen viljelijä, jos oletat kaiken maatalouskaupan vielä nykyäänkin tapahtuvan käteisellä ? Puuilosta kevytpressun ehkä juu.
-SS-
Itse ainakin käytän suonentiedon älypuhelin sovellusta jolla ottaa kuitista kuvan ja kuitti menee sitten suoraan kirjanpitoon, sen jälkeen vaan kuitti roskikseen ja myöhemmin kohdistaa kulun oikealle tilille.
-
toimisko tuo näppäindorossa? miuta vaan epäilyttää kaikki nuo älykännysovellukset... toimiiko myös huomenna ja ens vuonna?
-
toimisko tuo näppäindorossa? miuta vaan epäilyttää kaikki nuo älykännysovellukset... toimiiko myös huomenna ja ens vuonna?
Eipä tuohon tarvitse älykännykkäsovellusta. Otat mustavalkoisella isoisän Zeiss-laatikkokameralla kuvan ja kehitytät sen valokuvaamossa tai kehität itse, siinä sinulla on kuitti, joka ei haalene jo vuodessa lukukelvottomaksi.
Voit yrittää tehdä asioista tarpeettoman vaikeita, mutta tässä tapauksessa huutelet tuuleen.
-SS-
-
Asioista voi tehdä tarpeettoman vaikeita, kun aletaan säheltämään tietokoneohjelmien ja älylaitteiden kanssa.
Aika pitkään hoidin maa- ja metsätalouden kirjanpidon manuaalisesti tämän tilikirjan avulla:
(http://www.kansallinenkirjakauppa.fi/img/b/big/9789519773902.jpg)
On kyllä parempi kuin hienoinkaan tietokoneohjelma. Varsinkin pientilalle, jos tulo- ja meno vientejä on siinä 100:n paikkeilla.
Ja kuitit siististi mappiin.
Ei niitä enempää tule, kun oma moraali ei taivu laittamaan yksityistalouden menoja maatalousverotukseen, esim. sen ruohonleikkurin bensan ostokuitin voi heittää roskikseen.
Sit tuli erehdyttyä hommaamaan ohjelma. Tietokoneilla saadaan homma kuin homma monimutkaiseksi.
-
Itse teen varsinaisen kirjanpidon webwakalla..jossa on hyvä budjetointiohjelma myös. Laskut kerään vihkoon käsin kirjoittamalla sähköpostista, netpostista ja pankin palvelusta, kun maksan ne. Ja vihkoon tulee myös merkintä mistä lasku löytyy. Jokaista sähköistä laskua ei tarvitse tulostaa mappiin. Lisäksi tietysti paperilaskut laitan mappiin. Tarkkana täytyy olla koko ajan. Vieläkun tietyt laskut menevät suoraan roskaposti kansioon. Olen kyllä soittanut laskuttajalle siitä ongelmasta mutta siellä vaan levitellään käsiä.
-
Ei niitä enempää tule, kun oma moraali ei taivu laittamaan yksityistalouden menoja maatalousverotukseen, esim. sen ruohonleikkurin bensan ostokuitin voi heittää roskikseen.
Sit tuli erehdyttyä hommaamaan ohjelma. Tietokoneilla saadaan homma kuin homma monimutkaiseksi.
Joo ehkä perus kasvinviljelytilalla ei tule. Ja jos on vielä säntillinen nuuka kaveri joka korjaa vanhatkin tavarat eikä aina osta uutta ja sitten kun on vielä tili johonkin firmaan esim. hankkijalle josta ostaa kaiken siis aivan kaiken niin lykkäävät kerta kuussa laskun niin eihän tuolla tavalla tule kuin 12 tositetta.
Toista se on sitten elukkatilalla, jossa nykyään laskutetaan joka ainut rehukuormakin erikseen. Ilmeisesti pelätään, että rahoja ei saada pois jos lasku ei ole suurinpiirtein samantien postilaatikossa. Kohta varmaan siirrytään sähköiseen laskuttamiseen jolloin lasku tulee jo ennen kuormaa.
Sitten jos tapana on ostaa aina halvimmasta liikkeestä, kuten itsellä, niin ostopaikka tarvikkeilla vaihtelee perusmaatalouskauppojen lisäksi puuilot, motonetit, biltemat, tokmannit mitä näitä nyt on. Siihen sitten vielä prismat, rautakaupat, erikoisalojen tukut yms. niin liikkeitä alkaa olemaan aika monta. Niin että kyllä niitä tositteita vaan tulee. Normaali määrä noin puolen tuhatta per vuosi.
Itse tulee oltua vanhanaikainen ja pidettyä kuitit vielä ihan paperisena. Noista haihtuvista kuiteista tulee otettua kopio jotta siitä voi sitten tulevaisuudessakin lukea jotain. Kirjanpito tulee tehtyä itse webwakalla, tietääpähän ainakin mistä rahat tulee ja mihin menee. Maatalouden ostoihin lisäksi oma tili niin on helppo kun tietää, että kaikki siihen liittyvä toiminta on tapahtunut tuolla tilillä.
Wakkakuittia vai mikä se nyt on kovasti mainostettu, ei ole tullut kokeiltua. Pitäisi homma sitten siirtää kokonaan sähköiseksi, ehkä tulevaisuudessa, kun laskutkin alkaa tulemaan sähköisenä. Nyt kuitenkin vielä yleisin muoto paperilasku tai pdf lasku sähköpostiin..
-
Itse teen varsinaisen kirjanpidon webwakalla..jossa on hyvä budjetointiohjelma myös. Laskut kerään vihkoon käsin kirjoittamalla sähköpostista, netpostista ja pankin palvelusta, kun maksan ne. Ja vihkoon tulee myös merkintä mistä lasku löytyy. Jokaista sähköistä laskua ei tarvitse tulostaa mappiin. Lisäksi tietysti paperilaskut laitan mappiin. Tarkkana täytyy olla koko ajan. Vieläkun tietyt laskut menevät suoraan roskaposti kansioon. Olen kyllä soittanut laskuttajalle siitä ongelmasta mutta siellä vaan levitellään käsiä.
Mää oon ton sekoontumisvaaran vuoksi juuri päätynyt siihen, että tulostan kaikki laskut paperille ja niputan mappiin. Ei tarvii miettiä sitten joskus jos tarvetta, että sähköpostissa, tietokoneenmuistissa tai siirrettävällä kovalevyllä/tikulla/pilvipalvelussa kuitti on. Mutta niinkuin yllä sanoin sitten kun valtaosa alkaa tulemaan sähköisenä niin sitten varmaan siirrytään toisenlaiseen varastointitapaan..
-
Asioista voi tehdä tarpeettoman vaikeita, kun aletaan säheltämään tietokoneohjelmien ja älylaitteiden kanssa.
Aika pitkään hoidin maa- ja metsätalouden kirjanpidon manuaalisesti tämän tilikirjan avulla:
(http://www.kansallinenkirjakauppa.fi/img/b/big/9789519773902.jpg)
On kyllä parempi kuin hienoinkaan tietokoneohjelma. Varsinkin pientilalle, jos tulo- ja meno vientejä on siinä 100:n paikkeilla.
Ja kuitit siististi mappiin.
Ei niitä enempää tule, kun oma moraali ei taivu laittamaan yksityistalouden menoja maatalousverotukseen, esim. sen ruohonleikkurin bensan ostokuitin voi heittää roskikseen.
Sit tuli erehdyttyä hommaamaan ohjelma. Tietokoneilla saadaan homma kuin homma monimutkaiseksi.
Kukaan ei varmaan usko, että kierrätin uudestaan tuon kirjan käyttöön.. Edelleen tuohon kirjoitin menot ym. Vanhaan aapiseen tulostin uudet sarakkeet excelohjelmalla sopivan kokoiset, loput leikkaa-liimaa..Peittää vanhat asiat piiloon. Lieneekö pihiyden malliesimerkki
Kun noita kirjoja jo tähän asti nipullinen tullut niin 6v vanhan kirjan korjasin liimauslapuilla.. :D
-
ja ite kun en luota nuihin tikivehkeisiin, et jonkun vuoten päästä sais esille helposti sen kuitin mikä kertoo mitä laittettiin siihen ja siihen niin teen kuittien kanssa mappijonon jatkoks. siitä mapista sit siirrän tuohon suonentieton ohjelmaan ja se sit laskee tarpeelliset. ja nuo pikkulaput skannaan paperille joka sit mappiin.. helpompi miusta löytää joku vanha ostokuitti vuosien takaa silleen kuin alkaa jotain seiskaa herättelemään ja uottamaan sen ilmoitusjonon loppua ja sieltä sit löytyykö vai; polkuvirhe, yritä uudelleen varmuuskopioinnin jälkeen...!!! voe helevattu sentäs!
-
ja ite kun en luota nuihin tikivehkeisiin, et jonkun vuoten päästä sais esille helposti sen kuitin mikä kertoo mitä laittettiin siihen ja siihen niin teen kuittien kanssa mappijonon jatkoks. siitä mapista sit siirrän tuohon suonentieton ohjelmaan ja se sit laskee tarpeelliset. ja nuo pikkulaput skannaan paperille joka sit mappiin.. helpompi miusta löytää joku vanha ostokuitti vuosien takaa silleen kuin alkaa jotain seiskaa herättelemään ja uottamaan sen ilmoitusjonon loppua ja sieltä sit löytyykö vai; polkuvirhe, yritä uudelleen varmuuskopioinnin jälkeen...!!! voe helevattu sentäs!
Epäilysten myyteistä: esimerkiksi ensimmäinen digitaalinen valokuva on vielä luettavissa 63 vuotta ottamisensa jälkeen. Taitaa Oksasta aika jättää ennen kuin kuva haipuu näkymättömiin.... miksi jumittua johonkin Windows 7:ään ? Voihan sitä laittaa vaikka Ubuntu Linuxin ja voi hyödyntää aina ajantasaista järjestelmää. Ja muutaman satasen marketikoneet Windows 10:llä kiertävät ympyrää tuon vanhan koneen ympärillä. Eivät maatilat enää tahdo harmaafergulla tai Valmet 20:lla tehdä töitänsä, vaan on päivitetty uudempaan traktorijärjestelmään ?
Se, että ihmettelet, miten vuosien päästä saa tietoa ulos, voit olla huoleti, vaikka kehitys on ollut nopeaa, useimmat laitteet ja tiedostot ovat olleet luettavissa kolmekymmentä vuotta, jopa vieläkin vanhemmat reikäkortit ovat luettavissa, kunhan niistä tiedetään edes osittainen tieto, mitä milläkin paikalla oleva reikä tekee. Samalla tavalla tuhansia vuosia vanhat hieroglyfitkin on saatu tulkituksi luettavaan muotoon, vaikka välillä olisivatkin olleet lukukelvottomia.
Tuollainen irtokiintolevy kahtena samanlaisena kopiona on edullinen säilöä turvallisesti pikkutilan arkisto, talletat vaan sinne ja pistät paloturvakaappiin, kolmen - neljän vuoden välillä virkistät tiedon sinne magneettimateriaalille. Tai jos haluat tuhat vuotta tallettaa, 4,7 GB optinen M-diski maksaa noin 3 euroa levy, tallennusasema noin 90 euroa. Moni nykypaperi on kellastunut ja haurastunut jauhoksi siihen tuhanteen vuoteen mennessä. Vain puuvillalla ja muilla kestävillä kuiduilla seostetut paperit vastustavat luonnollista hapottumistansa, ja silti niillekin luvataan maksimissaan 300 vuoden säilytysaika. Monet 1960-1970-luvun kirjoja säilyttävät kirjastot ovat havainneet sen ajan kirjojen tuhoutuvan aivan mureniksi vauhdilla, kun ei ei käytetty emäksistä prosessia eikä lumppua tms. vahvikkeena.
Minä kyllä luottaisin digivehkeeseen, esimerkiksi morsetuksella edelleen saadaan apu paikalle, kun kaikki muut viestitysmenetelmät ovat pettäneet, vaikka savumerkeillä sitten. Morsetus on eräänlaista digitaalista informaatiota, joka on säilynyt tulkittavana jo lähes 200 vuotta !
-SS-
-
itellä tuo tikipelko johtuu siitä että en etelleenkään tietä kuka ja miten tuon vanhan sesikan tietot saa siirrettyä kokonaisena uuteen koneeseen tahi muuhun tallennusvälineeseen. ja ei ole mitään numeroa mistä voisi soittaa apuja, kun kone tilttaa jonkin typerän virheen tahi oireen takia. nuo selittämäsi on helppoja niille jotka on tuollaisten kanssa temunnut mutta meikä on vain yritys/erehtys -periaattella nuokin oppiinna jollain lailla. mut nykyään unohtuksen lumet meinaa haitata kun kerran vuotesa tarttee tehä. sori vaan!
-
Mites on, käviskö mikään näistä?
http://atkhuoltopiste.fi
https://www.miksystems.fi
https://ditek.eu
-
hauska, ku viime talvena etin kookelista ni antoi vain vanhoja liikkeitä, jotka jo aikoja sit lopettannu ja sit yks missä semmonen nörtti et en ymmärtäny mitään mitä selitti, joten homma jäi. pitää olla kait sama kieli kommunikoinnissa..
-
hauska, ku viime talvena etin kookelista ni antoi vain vanhoja liikkeitä, jotka jo aikoja sit lopettannu ja sit yks missä semmonen nörtti et en ymmärtäny mitään mitä selitti, joten homma jäi. pitää olla kait sama kieli kommunikoinnissa..
Olen jo aikaisemmin maininnut yhden pitkään toimineen vaihtoehdon, joka ei tarvitse kuin internet-yhteyden. Voit verkkolaskuttaa ja voit vastaanottaa verkkolaskut, hyväksyä ja maksaa silloin kuin sinulle sopii, laittaa laskut menemään silloin kun sinulle sopii. Kaikki säilyy arkistossa, ja voit ottaa raporttia ja muuta halutessasi, tallettaa asiakkaitasi ja jopa erilaisia tuotteita ja palveluja.
Eli http://www.verkkolaskut.fi
Voit kokeilla demoa, jos et ole varma. Liittyminen ei maksa mitään, ota esille Y-tunnus ja muut osoitetiedot, niin homma kestää hitaaltakin alle tunnin. Olet jaksanut olla täällä Agronetissä 131 päivää, 7 tuntia ja 40 minuuttia, ja nettisi on toiminut ainakin tuon verran. Jos vaikka tänä vuonna nipistäisit yhden tunnin Agronet-ajasta ja siirtyisitkin verkkolaskutuksen käyttöön ottaneiden kärkijoukkoon.
Huomautus: En ole millään tavoin suhteessa Verkkolaskut.fi operaattoriin, muuten kuin käyttäjänä. Uskallan suositella toimivuutta, kahdeksan vuoden käytön jälkeen. Muitakin portaaleja on, ja ovat varmasti hyviä.
Ja Oksa, ei ole mikään häpeä olla osaamaton jossakin asiassa. Kaikki ovat olleet ensikertalaisia, kukaan ei ole kapaloissa koodannut Pythonia. Mutta tahallinen uhma-asenne, halu olla tekotyhmä tarkoituksella, sen nyt voisit jo jättää pois, jookos.
-SS-
-
hauska, ku viime talvena etin kookelista ni antoi vain vanhoja liikkeitä, jotka jo aikoja sit lopettannu ja sit yks missä semmonen nörtti et en ymmärtäny mitään mitä selitti, joten homma jäi. pitää olla kait sama kieli kommunikoinnissa..
Olen jo aikaisemmin maininnut yhden pitkään toimineen vaihtoehdon, joka ei tarvitse kuin internet-yhteyden. Voit verkkolaskuttaa ja voit vastaanottaa verkkolaskut, hyväksyä ja maksaa silloin kuin sinulle sopii, laittaa laskut menemään silloin kun sinulle sopii. Kaikki säilyy arkistossa, ja voit ottaa raporttia ja muuta halutessasi, tallettaa asiakkaitasi ja jopa erilaisia tuotteita ja palveluja.
Eli http://www.verkkolaskut.fi
Voit kokeilla demoa, jos et ole varma. Liittyminen ei maksa mitään, ota esille Y-tunnus ja muut osoitetiedot, niin homma kestää hitaaltakin alle tunnin. Olet jaksanut olla täällä Agronetissä 131 päivää, 7 tuntia ja 40 minuuttia, ja nettisi on toiminut ainakin tuon verran. Jos vaikka tänä vuonna nipistäisit yhden tunnin Agronet-ajasta ja siirtyisitkin verkkolaskutuksen käyttöön ottaneiden kärkijoukkoon.
Huomautus: En ole millään tavoin suhteessa Verkkolaskut.fi operaattoriin, muuten kuin käyttäjänä. Uskallan suositella toimivuutta, kahdeksan vuoden käytön jälkeen. Muitakin portaaleja on, ja ovat varmasti hyviä.
Ja Oksa, ei ole mikään häpeä olla osaamaton jossakin asiassa. Kaikki ovat olleet ensikertalaisia, kukaan ei ole kapaloissa koodannut Pythonia. Mutta tahallinen uhma-asenne, halu olla tekotyhmä tarkoituksella, sen nyt voisit jo jättää pois, jookos.
-SS-
Mutta maksullinen juttu:
Verkkolaskut.fi hinnoittelu
Ei kuukausimaksua. Maksat vain palvelun käytöstä.
Laskun luonti0.50 € *
>
Verkkolaskun vastaanotto0.55 € *
>
Lähetys sähköposti-ilmoituksella0.30 € *
>
Lähetys verkkolaskuna0.30 € *
>
Lähetys paperilaskuna (kotimaa)1.13 € *
>
* Kaikkiin hintoihin lisätään alv 24%.
-
En tiedä, saako nykyään postimerkkejä alle 0.80 eurolla ? Ja kuori sekä paperiarkki vielä päälle ? Ja ajatella, tuon portaalin kautta lähetettynä paperilaskukin maksaa 1.63 €, kun alle 50 g postimaksu sellaisenaan on 1,60 €. Halvimmillaan jos haluaa itse lähettää sähköpostilla, maksaa sen 50 c, verkkolaskut.fi tekee sen lähetyksenkin 80 sentillä, ja sillä tavalla, että sen pääsee vain vastaanottaja salattuna lataamaan sieltä portaalista.
Ja siihen 0.50 euroon sisältyy GDPR -kelpoinen tietojen säilytys, omien ja tulleiden laskujen varmuuskopioinnit, sekä raportointitoimintoja, lomake sissältää viivakoodit ja tarvittavat laskussa näkyvät asiat.
-SS-
-
Puuilon yms. kuitit hoidan etasku nimisellä palvelulla joka kyllä maksaa 7€ kuussa. Kuitti kuvataan kännykkäsovelluksella ja nykyään sovellus jopa osaa lukea useimmat tiedot (myyjä, summat, alv kanta, päivämäärä) kuvasta automaattisesti, ja loput saa näpyteltyä 2 sekunnissa. Sitten kuitti on pilvessä ja myös kirjanpitäjän nähtävissä saman tien ja paperin voi heittää pois.
-
ja sit olis yks kyssä; mistä tietän miten kukakin saa sen laskunsa? onks se pelkän osoitteen takana? mulla ei ole kenenkään sp-osotetta ja monella ei tuota kait olekaan, mille laskua heitän.
-
ja saattais olla etten tännekään osais enää kirjautua jos kone ei olis nuin monta vuotta toiminna.. unohtuksen lumet peittää paljon.
-
ja sit olis yks kyssä; mistä tietän miten kukakin saa sen laskunsa? onks se pelkän osoitteen takana? mulla ei ole kenenkään sp-osotetta ja monella ei tuota kait olekaan, mille laskua heitän.
Ei verkkolaskutuslaki siis vaadi sinua ja tuttuja harmaapartoja muuttamaan kuvioita. Kyse on siitä, että yritysasikkaalla on halutessaan oikeus saada verkkolasku julkishallinnolta tai toisilta yrityksiltä. Oikeus, ei velvoite. Ja jos verkkolaskussa on tiedot oikein (pari numeroa vähän niin kuin tilinumero tarvitaan jos laskun maksaa joka tapauksessa) niin kyllä se varmemmin löytää perille kuin posti nykyään.
Mutta jos joku yritys sinulta siis vaatii verkkolaskua niin sellainen sinun pitää lähettää tai ei synny maksuvelvoitetta kunhan laki on tullut voimaan.
-
Puuilon yms. kuitit hoidan etasku nimisellä palvelulla joka kyllä maksaa 7€ kuussa. Kuitti kuvataan kännykkäsovelluksella ja nykyään sovellus jopa osaa lukea useimmat tiedot (myyjä, summat, alv kanta, päivämäärä) kuvasta automaattisesti, ja loput saa näpyteltyä 2 sekunnissa. Sitten kuitti on pilvessä ja myös kirjanpitäjän nähtävissä saman tien ja paperin voi heittää pois.
Tuota taskuhommaa ovat kehuneet; täytyy myöntää, että itse teen vähän vaikeammin, laitan kuitit skannerin lasille ja teen kuukauden kuiteista sähköisen "kirjan" pdfcreator - tulostinajurilla. Joka tapauksessa se lämpökirjoitus on kuittiliuskassa todella heikosti pysyvää, pitäisi säilyttää jossakin pimeässä ja pakastimessa.
-SS-
-
ja sit olis yks kyssä; mistä tietän miten kukakin saa sen laskunsa? onks se pelkän osoitteen takana? mulla ei ole kenenkään sp-osotetta ja monella ei tuota kait olekaan, mille laskua heitän.
Miten aikanaan sait puhelimella kiinni ketään, jos et osannut katsoa puhelinnumero-osoitteistosta, semmoisesta paksusta kirjasesta.
Samanlainen nettiosoitteisto on jo olemassa, sisältää 218113 organisaation verkkolaskuosoitteet.
http://www.verkkolaskuosoite.fi
Katsotaan vaikkapa Nokia yhtiötä. Siinä verkkolaskuosoitteistossa on hakuruutu, johon voi kirjoitella yhtiön nimen, tai Y-tunnuksen tai kokeilla osoitetta. Vastauksena tulee seuraava ruutu:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Nokia_verkkolaskuosoite.jpg)
Tuon kuvan tietoa voitaisiin tulkita kuin puhelinluettelon tietoa:
FI01120389 on "puhelinnumero"
BAWCFI22 on "suuntanumero"
Basware Oyj on "puhelinyhtiön nimi", joka niitä johtoja siellä keskuksessa työntelee eri pistokkeisiin
Näistä useimmiten riittää nuo kaksi ensimmäistä, jollei laskun lähettävä ohjelma halua erityisesti tietää tuota välittäjän nimeä.
-SS-
-
mistä tietän miten kukakin saa sen laskunsa?
Jos laskutat yritystä, yritys pitää nykyään verkkolaskuosoitettaan yhteystiedoissaan, nettisivulla, esitteellä, käyntikortilla, tai voit kysyä puhelimella tai myyjältä. Tai katsoa netin verkkolaskuosoitteistosta.
Jos laskutat yksityistä verkkolaskusysteemisi läpi, on se hyvin paljon verkkolaskun kaltainen E-lasku, jossa lasku menee suoraan yksityishenkilön pankkiin. Se äsken mainitsemani verkkolaskuosoite tulee pankissa tilinumerosi perusteella:
Esimerkiksi Nordealla verkkolaskuosoite voi olla FI ja 16 numeroa, välittäjäntunnus NDEAFIHH
Danske Bankilla voi myös olla IBAN-muotoinen pankkitilin numero ja välittäjän tunnus DABAFIHH
Osuuspankilla en löytänyt mitään yleistä ohjetta, mutta osuuspankin asiakas voi tilata sen E-laskun sinulta sitten, vaikka aikaisemman laskusi perusteella.
Eli paitsi että yrityksillä ja organisaatioilla on yli kolmesataatuhatta erillistä verkkolaskuosoitetta, on käytännössä jokaisella pankkitilin omaavalla kansalaisellakin jo valmius ottaa verkkolaskuja vastaan. Siinä kuitenkin on monella pankilla tilinomistajan erillinen tilaus ja sen hyväksyntä oltava, ennen kuin päästävät verkkolaskut läpi.
Sanoisin, että ainoa vaihtoehto, jossa olen havainnut jotakin kitkaa toiminnassa, on yrityksen pankkitiliin ympätty verkkolaskutus. Pankkiverkot eivät ole mitään ylivoimaisen hienoja näihin muihin toimijoihin verrattuna.
-SS-
-
ei voi kuin sanoa; täällä oppinna paljon enemän kuin pankinneuvojan tiskillä. en tiiä mistä nuita ohjeita sais mut kun kookle tarjuaa vain vanhaa tietoa ja enklanninmurteella.. se kätestä pitäen ei täälläpäin näköjään tarpeen...
-
ei voi kuin sanoa; täällä oppinna paljon enemän kuin pankinneuvojan tiskillä. en tiiä mistä nuita ohjeita sais mut kun kookle tarjuaa vain vanhaa tietoa ja enklanninmurteella.. se kätestä pitäen ei täälläpäin näköjään tarpeen...
Olisikohan Oksa katuojassa ilman tämän foorumin Kaikkia viisaita tietopläjäyksiä :D
-
hei, huomaakko et miä EN ole torin laitalla vaan täällä hieman syrjemmässä..... palveluista.
-
Onko kellään apixin verkkopalvelua käytössä verkkolaskujen vastaanottoon? Nopeella selailulla halvin laskujen vastaanotto hinta ja prepaid maksu
-
Onko kellään apixin verkkopalvelua käytössä verkkolaskujen vastaanottoon? Nopeella selailulla halvin laskujen vastaanotto hinta ja prepaid maksu
Mulla on ollu apix kohta vuoden käytössä ja hyvin on toiminut.
-
Verkkolaskutuksen vaihtoehtoja on nyt tullut setvittyä. Hoitelen useemman pienen yhteisön laskutukset omien laskujen lisäksi. Osuuspankissa jokaikinen pankkitili rahastetaan erikseen. Menee yli 175ekua erilaisia kk-maksuja vuodessa ja vielä yli 0,60 ekua jokaisesta lähtevästä laskusta. Useille yhteisöille tummoset summat laskujen lähettämisestä on ihan perseestä. Maventa olis yks vaihtoehto, rahaa menee vain alle euron per lähtevä lasku.
Tulipa sitten vilkastua noita verkkolaskun vastaanottajien ohjeita. Metsähallitukselle voi lähettää Baswaren pilvessä verkkolaskuja täysin maksuttomasti. Taitaa olla minun valinta Baswaren pilvi. Ne harvat verkkolasku-asetuksen määräämät pakolliset verkkolaskut saan menemään maksuttomasti. Kotitalous-asiakkaat on pitäneet sähköpostilla lähetettyä laskun pdf-kuvaa ynnä virtuaaliviivakoodi verkkopankissa asiointia varten täysin riittävänä ratkaisuna.
-
Verkkolaskutuksen vaihtoehtoja on nyt tullut setvittyä. Hoitelen useemman pienen yhteisön laskutukset omien laskujen lisäksi. Osuuspankissa jokaikinen pankkitili rahastetaan erikseen. Menee yli 175ekua erilaisia kk-maksuja vuodessa ja vielä yli 0,60 ekua jokaisesta lähtevästä laskusta. Useille yhteisöille tummoset summat laskujen lähettämisestä on ihan perseestä. Maventa olis yks vaihtoehto, rahaa menee vain alle euron per lähtevä lasku.
Tulipa sitten vilkastua noita verkkolaskun vastaanottajien ohjeita. Metsähallitukselle voi lähettää Baswaren pilvessä verkkolaskuja täysin maksuttomasti. Taitaa olla minun valinta Baswaren pilvi. Ne harvat verkkolasku-asetuksen määräämät pakolliset verkkolaskut saan menemään maksuttomasti. Kotitalous-asiakkaat on pitäneet sähköpostilla lähetettyä laskun pdf-kuvaa ynnä virtuaaliviivakoodi verkkopankissa asiointia varten täysin riittävänä ratkaisuna.
Verkkolaskuvälittäjän valinta riippuukin juuri siitä, missä asiakkaat ovat ja keitä laskutat. Kaikilla suurilla operaattoreilla on oma kumppaniverkosto, joissa laskut siirtyvät joko ilmaiseksi tai sitten pienemmällä maksulla.
Maventa on siinä suhteessa helppo, että lasku kuin lasku, menee se sitten kilpailevaan verkkoon, sähköpostina tai sisäisenä, on samanhintainen. Oma laskutus- ja liiketoimintaohjelma Arkhimedes ottaa muutaman sentin väliä myös. Olen pitänyt sitä pienenä pahana, koska ohjelma toimi hyvin.
Paperilaskujen kulkeminen on ainakin täällä päin häiriössä edelleenkin, vaikka lakkojen pitäisi olla loppuneet aikoja sitten. Paperilasku on se viimeinen vaihtoehto, on kallein ja koko ajan tulee pientä häikkää, muistutusmaksuja, muistutuslaskuja, maksuvaatimuksiakin, vaikka itse yrittäisi maksaa heti kun se kosteaksi ruttaantunut laskukuori lopulta löytyy tienvarren laatikosta. Sitten alat soitella paperilaskuttajille neuroottisena, että olisiko teillä edes summaa ja viitettä, niin maksaisin varmuuden vuoksi, kun ei vaan kirjekuorta kuulu.
Onhan näillä operaattoreilla sellainenkin palvelu, että skannailevat verkkolaskuksi paperiteelmät, jopa käsin kirjoitetut laskut. Maksaahan se tietenkin jotakin, jääräpäisyys nimittäin.
-SS-
-
Yrityksille on myös postin Verkosto- palvelu verkkolaskujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen.
-
Yrityksille on myös postin Verkosto- palvelu verkkolaskujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen.
Onks tommonen systeemi helppo käyttää? Laskut tulee lähetettyä ajallaan jne...? :P