Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Viljelysuunnitelma 2020  (Luettu 9830 kertaa)

JameksiP

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 521
Viljelysuunnitelma 2020
Hahmottelin tuossa tuttavan kanssa hänelle ensivuoden
viljelysuunnitelmaa. 6ha jäi vielä auki, kun huuhaat on tapissa
eikä kumina alaa voinut suurentaa.  Jotain tukioptimia haluaisi.
VLN muuten mutta huononeeko sen korvaus?

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Eikös perus rehunurmi oo aika kannattava tai jos löytyy hernettä tai härkäpapua niin sitä niin saa valkuaispalkkion..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Hahmottelin tuossa tuttavan kanssa hänelle ensivuoden
viljelysuunnitelmaa. 6ha jäi vielä auki, kun huuhaat on tapissa
eikä kumina alaa voinut suurentaa.  Jotain tukioptimia haluaisi.
VLN muuten mutta huononeeko sen korvaus?

Silpohernettä, saa vihanneskasvin tuen. voi kylvää ihan samalla tavalla kylvökoneella kuin herneenkin. Ei sitä tarvitse harsottaa, kun kylvää vähän myöhempään. Viime kesä oli täällä kuin lunta olisi ollut pellot pitkillään, nin paljon hernemaita oli, otettiin se viimeistä vuotta oleva isompi tukipotti pois.

-SS-

Äärisosialisti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 307
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
otettiin se viimeistä vuotta oleva isompi tukipotti pois.

-SS-

Tarkennatko?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Viimeksi muokattu: 18.11.19 - klo:22:26 kirjoittanut -SS-

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-

Viimeksi muokattu: 19.11.19 - klo:06:35 kirjoittanut -SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-

Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-

Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.

Et ilmeisesti pidä eläimiä...

Tuollainen tukimuoto lopettaisi eläintuotannon tai ainakin radikaalisti vähentäisi sitä. Tietysti voidaan sanoa että lihan ja maidon hinnan pitäisi nousta, että antaa markkinoiden hoitaa. Eikö sitten samalla voida tehdä niin että otetaan pelloiltakin tuet pois, antaa markkinoiden hoitaa?

Eläinpuolen tuet ovat vain toimivimpia mikäli ne on sidottu siihen eläimeen. Suomessa kuitenkin tuotantoa tänä päivänä ohjataan niin rankasti sopimustuotantona että tuskin tuki alkaisi paisumaan.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Eiköhän harsotetut hernemaat ole tarkoitus korjata. Sitä kylvetään senverran reippaasti, että aina riittää tavaraa myytäväksi, vaikka ilmat ronklaisi. Harsotus kuitenkin aikamoinen kustannus. Pelkästään tuenvuoksi kylvettävät viljellään ilman harsoa. Samalla maalla viljellään kahtena vuonna kymmenestä hernettä.
Jos on epävarma vuokrapellon jatkosta kannattaa toiseksiviimeisenä vuotena viljellä hernettä ni ei oo tarhaherneviljelijät kiinnostuneita tarjoamaan 1000€/ha.  ;) Pääsee vielä hyödyntämään herneen hyvän esikasviarvon kun ei jätä viimeiseen vuoteen.
Mystinen kesälaatumies

Hevi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1038
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Minkälaiset on ympäristöehdot 2020. Itsellä ainakin viimeinen sitoumusvuosi on 2019

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Viljelysuunnitelma 2020


Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.

Et ilmeisesti pidä eläimiä...

Tuollainen tukimuoto lopettaisi eläintuotannon tai ainakin radikaalisti vähentäisi sitä. Tietysti voidaan sanoa että lihan ja maidon hinnan pitäisi nousta, että antaa markkinoiden hoitaa. Eikö sitten samalla voida tehdä niin että otetaan pelloiltakin tuet pois, antaa markkinoiden hoitaa?

Eläinpuolen tuet ovat vain toimivimpia mikäli ne on sidottu siihen eläimeen. Suomessa kuitenkin tuotantoa tänä päivänä ohjataan niin rankasti sopimustuotantona että tuskin tuki alkaisi paisumaan.
[/quote]






Kyl ain. Sokea rampaa taluttaa.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3626
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-

Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.
Se tuo höpöviljely saattaa sattua omaan nilkkaan.Yksi syy minkä takia oma kunta  saattaa olla jätetty ympin alueesta pois ja naapurikuntia ei,on tuo  jo pitkään kestänyt laaja höpöviljely.Eihän höppöviljelmät tarvitse lisää tukea  ympäristön suojelun kannalta.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Minkälaiset on ympäristöehdot 2020. Itsellä ainakin viimeinen sitoumusvuosi on 2019
Samoilla ehdoilla kaiketi jatketaan. Ilmeisesti rahatkin aiotaan löytää.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Eiköhän harsotetut hernemaat ole tarkoitus korjata.

Samaa mieltä ja siltä myös näyttää. Kirkkaan valkoinen harso on ehkä saattanut aiheuttaa lumisokeuden kaltaisen vaikutuksen jos ei ole huomannut harsotetun pellon laidalla bajamajariviä, harsojen siirtymistä välillä nätisti pitkäksi ketjuksi pois kasvuston päältä ja taas takaisin tai pellolla häärivää ihmisjoukkoa. Kyllä ne puhtaat tukiaispellot ovat yhäti puimurilla tai jonkin sortin ruohonleikkurilla korjattavaksi tarkoitettuja lohkoja. Se kyllä pitää paikkaansa, että Salon nurkissa harsopeltojen määrä on lisääntynyt todella paljon parina kolmena viimeisenä vuotena. Mutta myös hernettä ja mansikkaa on Salossa kesällä tyrkyllä melkeinpä joka parkkipaikalla tai keskikokoista suuremman kaupan ovenpielessä.

Tietysti sekin on mahdollista, että seurataan hyvin tarkasti vain lähellä tienpiennarta olevaa aluetta ettei päädy peuraonnettomuustilastoon ::) Salonseutuhan oli vuoden 2018 taulukossa hyvin korkealla. Huipulla Raasepori, 365 kpl eli yksi tilastooon päätynyt kolari per päivä ja toisena Salo, 318 kolaria.