Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: JameksiP - 18.11.19 - klo:18:09

Otsikko: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: JameksiP - 18.11.19 - klo:18:09
Hahmottelin tuossa tuttavan kanssa hänelle ensivuoden
viljelysuunnitelmaa. 6ha jäi vielä auki, kun huuhaat on tapissa
eikä kumina alaa voinut suurentaa.  Jotain tukioptimia haluaisi.
VLN muuten mutta huononeeko sen korvaus?
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: ja101 - 18.11.19 - klo:19:21
Eikös perus rehunurmi oo aika kannattava tai jos löytyy hernettä tai härkäpapua niin sitä niin saa valkuaispalkkion..
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 18.11.19 - klo:20:54
Hahmottelin tuossa tuttavan kanssa hänelle ensivuoden
viljelysuunnitelmaa. 6ha jäi vielä auki, kun huuhaat on tapissa
eikä kumina alaa voinut suurentaa.  Jotain tukioptimia haluaisi.
VLN muuten mutta huononeeko sen korvaus?

Silpohernettä, saa vihanneskasvin tuen. voi kylvää ihan samalla tavalla kylvökoneella kuin herneenkin. Ei sitä tarvitse harsottaa, kun kylvää vähän myöhempään. Viime kesä oli täällä kuin lunta olisi ollut pellot pitkillään, nin paljon hernemaita oli, otettiin se viimeistä vuotta oleva isompi tukipotti pois.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Äärisosialisti - 18.11.19 - klo:22:07
otettiin se viimeistä vuotta oleva isompi tukipotti pois.

-SS-

Tarkennatko?
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 18.11.19 - klo:22:22
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: ijasja2 - 18.11.19 - klo:23:14
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 19.11.19 - klo:06:33
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Rakkine - 19.11.19 - klo:11:33
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-

Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: ja101 - 19.11.19 - klo:17:51
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-

Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.

Et ilmeisesti pidä eläimiä...

Tuollainen tukimuoto lopettaisi eläintuotannon tai ainakin radikaalisti vähentäisi sitä. Tietysti voidaan sanoa että lihan ja maidon hinnan pitäisi nousta, että antaa markkinoiden hoitaa. Eikö sitten samalla voida tehdä niin että otetaan pelloiltakin tuet pois, antaa markkinoiden hoitaa?

Eläinpuolen tuet ovat vain toimivimpia mikäli ne on sidottu siihen eläimeen. Suomessa kuitenkin tuotantoa tänä päivänä ohjataan niin rankasti sopimustuotantona että tuskin tuki alkaisi paisumaan.
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Make - 19.11.19 - klo:21:39
Eiköhän harsotetut hernemaat ole tarkoitus korjata. Sitä kylvetään senverran reippaasti, että aina riittää tavaraa myytäväksi, vaikka ilmat ronklaisi. Harsotus kuitenkin aikamoinen kustannus. Pelkästään tuenvuoksi kylvettävät viljellään ilman harsoa. Samalla maalla viljellään kahtena vuonna kymmenestä hernettä.
Jos on epävarma vuokrapellon jatkosta kannattaa toiseksiviimeisenä vuotena viljellä hernettä ni ei oo tarhaherneviljelijät kiinnostuneita tarjoamaan 1000€/ha.  ;) Pääsee vielä hyödyntämään herneen hyvän esikasviarvon kun ei jätä viimeiseen vuoteen.
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Hevi - 19.11.19 - klo:21:55
Minkälaiset on ympäristöehdot 2020. Itsellä ainakin viimeinen sitoumusvuosi on 2019
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: ilkka - 19.11.19 - klo:23:22


Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.

Et ilmeisesti pidä eläimiä...

Tuollainen tukimuoto lopettaisi eläintuotannon tai ainakin radikaalisti vähentäisi sitä. Tietysti voidaan sanoa että lihan ja maidon hinnan pitäisi nousta, että antaa markkinoiden hoitaa. Eikö sitten samalla voida tehdä niin että otetaan pelloiltakin tuet pois, antaa markkinoiden hoitaa?

Eläinpuolen tuet ovat vain toimivimpia mikäli ne on sidottu siihen eläimeen. Suomessa kuitenkin tuotantoa tänä päivänä ohjataan niin rankasti sopimustuotantona että tuskin tuki alkaisi paisumaan.
[/quote]






Kyl ain. Sokea rampaa taluttaa.

Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Magia - 20.11.19 - klo:06:52
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?

Taisi koskea pohjoisen tuen lanttua se korjuuvelvoite. Peltokasvipalkkion alaisista vain tärkkelysperuna ja sokerijuurikas tarvitsevat viljelysopimuksen, mutta esimerkiksi kumina ei, joka on mausteyrtti, jolla on korotettu ymppi. Sama koskee useita AB-alueen avomaanvihanneksia.

Toki korjuu ja myynti tuottaa lisää tuloja, mutta itsepoimintakin on korjuuta. Jos ei käy kaupaksi, miten valvonta voi sille mitään ?

Tosiasia on, että viljelijät ovat tukien suhteen nopealiikkeisempiä kuin on hallinnossa oletettu: sitä, mistä saa tukia paljon ja helpommin, myös viljellään, kunnes kyseisen tuen paisumiselle laitetaan jokin este. Tähän mennessä kaikki panostukseen nähden tuottoisat tukimuodot on muuamassa vuodessa, jopa yhdessä ainoassa, tiristetty ylibudjetoinnin puolelle, ja sitten on tullut joko hakukielto tai muutoksia ehtoihin.

Rajoitettujen sopimusten alaiset tukipumput ovat tukimuotojen eliittiä, siinä on tavallaan maatalouden sisäinen hirviporukka kyseessä, ja myös jalostava teollisuus elää siinä sivussa paremman kannattavuuden aikaa.

Antaahan se kannustimen, jos 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, ja 50 ha tuohon suuntaan on silpohernettä, no laitan minäkin sitten 1 ha tähän paikkaan silpohernettä, kun on motivaattoria siinä ympärillä.

-SS-

Täysin sairashan nykyinen tukisysteemi on. Paras tukisysteemi olisi sellainen, missä olisi vain yksinkertainen hehtaariperusteinen perustuki, joku 200-300 €/ha, eikä mitään muita tukia, ei eläintukia, ei ympäristötukia eikä yhtään mitään etityistukia eikä palkkioita. Antaa markkinoiden sit hoitaa loput.
Mutta eihän tämä onnistu, kun byrokratia vähenisi ja sen myötä byrokraatit, eikä kaikenkarvaiset lobbaritkaan tästä tykkäisi, eikä kepu eikä MTK: kaan, mutta uskon vahvasti että tää olisi kaikkein paras systeemi, tuo tukimäärän pienentyminen pitäisi huolen että kukaan ei haalisi peltoja näennäistukiviljelyyn. Ainoa velvoite, mitä valvottaisiin, olisi velvoite tuottaa myyntikelpoista satoa.
Se tuo höpöviljely saattaa sattua omaan nilkkaan.Yksi syy minkä takia oma kunta  saattaa olla jätetty ympin alueesta pois ja naapurikuntia ei,on tuo  jo pitkään kestänyt laaja höpöviljely.Eihän höppöviljelmät tarvitse lisää tukea  ympäristön suojelun kannalta.
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: ja101 - 20.11.19 - klo:07:09
Minkälaiset on ympäristöehdot 2020. Itsellä ainakin viimeinen sitoumusvuosi on 2019
Samoilla ehdoilla kaiketi jatketaan. Ilmeisesti rahatkin aiotaan löytää.
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Pasi - 20.11.19 - klo:08:53
Eiköhän harsotetut hernemaat ole tarkoitus korjata.

Samaa mieltä ja siltä myös näyttää. Kirkkaan valkoinen harso on ehkä saattanut aiheuttaa lumisokeuden kaltaisen vaikutuksen jos ei ole huomannut harsotetun pellon laidalla bajamajariviä, harsojen siirtymistä välillä nätisti pitkäksi ketjuksi pois kasvuston päältä ja taas takaisin tai pellolla häärivää ihmisjoukkoa. Kyllä ne puhtaat tukiaispellot ovat yhäti puimurilla tai jonkin sortin ruohonleikkurilla korjattavaksi tarkoitettuja lohkoja. Se kyllä pitää paikkaansa, että Salon nurkissa harsopeltojen määrä on lisääntynyt todella paljon parina kolmena viimeisenä vuotena. Mutta myös hernettä ja mansikkaa on Salossa kesällä tyrkyllä melkeinpä joka parkkipaikalla tai keskikokoista suuremman kaupan ovenpielessä.

Tietysti sekin on mahdollista, että seurataan hyvin tarkasti vain lähellä tienpiennarta olevaa aluetta ettei päädy peuraonnettomuustilastoon ::) Salonseutuhan oli vuoden 2018 taulukossa hyvin korkealla. Huipulla Raasepori, 365 kpl eli yksi tilastooon päätynyt kolari per päivä ja toisena Salo, 318 kolaria.   
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 20.11.19 - klo:11:33
Eiköhän harsotetut hernemaat ole tarkoitus korjata. Sitä kylvetään senverran reippaasti, että aina riittää tavaraa myytäväksi, vaikka ilmat ronklaisi. Harsotus kuitenkin aikamoinen kustannus. Pelkästään tuenvuoksi kylvettävät viljellään ilman harsoa. Samalla maalla viljellään kahtena vuonna kymmenestä hernettä.
Jos on epävarma vuokrapellon jatkosta kannattaa toiseksiviimeisenä vuotena viljellä hernettä ni ei oo tarhaherneviljelijät kiinnostuneita tarjoamaan 1000€/ha.  ;) Pääsee vielä hyödyntämään herneen hyvän esikasviarvon kun ei jätä viimeiseen vuoteen.

Tämä on nimenomaan se suunnitelma, että tarhahernettä toiseksi viimeisenä vuotena ja hukkakauraa viimeisenä ! Eli rastittaa runsas esiintymä. Niin vaan ainakin Salon kaupungin maissa löytyy hukkiksia, vaikka puhdasta merkattu vuokraamisvaiheessa.

Tuon harson tarkoitushan on saada se herne jo kesäkuulle myyntiin, sato on mainio ihan normaalisti kylvetyllä avomaan tarhaherneellä, mutta se ajoittuu myöhemmäksi kesään. Myös sadontuottoa löytyy jopa useamman viikon poimintaan.

Typensidonnassa ei näkynyt ei herne eikä virna eikä apila, kaikkia olen nyt testannut. Aika paljon talvisateissa se typpi taitaa mennä menojaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Make - 20.11.19 - klo:19:10
Mä olen kylläkin viimeaikoina viljelly rehuhernettä. On tarhahernekin tuttu, mutta sitä viljelin ennen EU-aikaa, eikä sitä silloin ollut tapana viljellä kymmeniä hehtaareita. Enkä oo kaupungilta maata vuokrannu.
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 21.11.19 - klo:11:27
Mä olen kylläkin viimeaikoina viljelly rehuhernettä. On tarhahernekin tuttu, mutta sitä viljelin ennen EU-aikaa, eikä sitä silloin ollut tapana viljellä kymmeniä hehtaareita. Enkä oo kaupungilta maata vuokrannu.

Ovat  kovia nuo vuokrahinnat siellä teillä päin. Katselin silloin vuokrahuutokaupassa paria muutaman hehtaarin palasta siinä Alholan lähellä ja sitten Aseman pohjoispuolella, joen mäen puolella. Nekin taisivat mennä noin 600-650 euroon.

Salon keskustan itäpuolella pääsee jopa 400 eurolla eteen päin. Tasarahalla ei välttämättä lähde; joutuu laittamaan muutaman kympin lisää. Viljavuudeltaan kaupungin ympäristön maaperä on hietasavea, pHt ovat yllättävän hyvät, fosfaatit alle 3, kuitenkin pari lohkoa (olisikohan karjamies ollut) oli fosfaatiltaan korkeassa luokassa. Kun niitä palstoja tulee monta, ongelmaksi tulee, että samassa partissa on korkean fosfaatin lohkoja ja sitten semmoisia, joissa ei ole yhtään fosforia.

Myös ihmetyttää, että samalta alueelta löytyy parinkymmenen hehtaarin ruohoaukeita, joita ei nähtävästi viljellä eikä anneta edes viljeltäväksi.

Tonteiksi kaavoitusta lienee turha odottaa lähivuosikymmenenä, väestökato kaupungista on koko ajan tapahtumassa, kohta on asuntokiinteistöistä ylitarjontaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: sorkkis - 21.11.19 - klo:17:30
Mä olen kylläkin viimeaikoina viljelly rehuhernettä. On tarhahernekin tuttu, mutta sitä viljelin ennen EU-aikaa, eikä sitä silloin ollut tapana viljellä kymmeniä hehtaareita. Enkä oo kaupungilta maata vuokrannu.

Ovat  kovia nuo vuokrahinnat siellä teillä päin. Katselin silloin vuokrahuutokaupassa paria muutaman hehtaarin palasta siinä Alholan lähellä ja sitten Aseman pohjoispuolella, joen mäen puolella. Nekin taisivat mennä noin 600-650 euroon.

Salon keskustan itäpuolella pääsee jopa 400 eurolla eteen päin. Tasarahalla ei välttämättä lähde; joutuu laittamaan muutaman kympin lisää. Viljavuudeltaan kaupungin ympäristön maaperä on hietasavea, pHt ovat yllättävän hyvät, fosfaatit alle 3, kuitenkin pari lohkoa (olisikohan karjamies ollut) oli fosfaatiltaan korkeassa luokassa. Kun niitä palstoja tulee monta, ongelmaksi tulee, että samassa partissa on korkean fosfaatin lohkoja ja sitten semmoisia, joissa ei ole yhtään fosforia.

Myös ihmetyttää, että samalta alueelta löytyy parinkymmenen hehtaarin ruohoaukeita, joita ei nähtävästi viljellä eikä anneta edes viljeltäväksi.

Tonteiksi kaavoitusta lienee turha odottaa lähivuosikymmenenä, väestökato kaupungista on koko ajan tapahtumassa, kohta on asuntokiinteistöistä ylitarjontaa.

-SS-
Tahtoo olla kutosella alkavia vuokrahinnat nykyisin . Jos halvemmalla saa pitää olla hiljaa sillä tarjoajia löytyy .
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 22.11.19 - klo:00:00
Tahtoo olla kutosella alkavia vuokrahinnat nykyisin . Jos halvemmalla saa pitää olla hiljaa sillä tarjoajia löytyy .

Julkisessa tarjonnassa olevat vuokramaat tahtovat paljastua salailusta huolimatta, kun päätöksiä on näkyvissä kunnan arkistossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: sorkkis - 22.11.19 - klo:07:35
Tahtoo olla kutosella alkavia vuokrahinnat nykyisin . Jos halvemmalla saa pitää olla hiljaa sillä tarjoajia löytyy .

Julkisessa tarjonnassa olevat vuokramaat tahtovat paljastua salailusta huolimatta, kun päätöksiä on näkyvissä kunnan arkistossa.

-SS-
Juu mutta yksityiset ei tuohon hintaan maitansa anna . 500€/ha vähintään .
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: andypoge - 22.11.19 - klo:08:50
Tämä on nimenomaan se suunnitelma, että tarhahernettä toiseksi viimeisenä vuotena ja hukkakauraa viimeisenä ! Eli rastittaa runsas esiintymä. Niin vaan ainakin Salon kaupungin maissa löytyy hukkiksia, vaikka puhdasta merkattu vuokraamisvaiheessa.

Peurat tykkää laiduntaa hernemaalla. 2019-kaudella oli pahoja syönti- ja sotkematuhoja täällä päin. Siinä samalla sujuvasti levittävät kylän hukkakauraesiintymät.
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 22.11.19 - klo:13:43
Tahtoo olla kutosella alkavia vuokrahinnat nykyisin . Jos halvemmalla saa pitää olla hiljaa sillä tarjoajia löytyy .

Julkisessa tarjonnassa olevat vuokramaat tahtovat paljastua salailusta huolimatta, kun päätöksiä on näkyvissä kunnan arkistossa.

-SS-
Juu mutta yksityiset ei tuohon hintaan maitansa anna . 500€/ha vähintään .

Juu eivät haluaisi antaa, mutta käytöstä se riippuu, paljonko vuokramiehet ovat valmiita maksamaan.

Jos menee (pakko)kesannoksi, 400-450 euroa. Jos menee palkkiokasveille, 470+ euroa, viljalle, maksimissaan 520 euroa, jos kasvipeitteisyys ja muutama kerääjäkasvi. Jos menee sokerijuurikkaalle tai saneerauskasville, niin 650 euroa on näkynyt huutoja olleen, vihanneksille yli 700 euroa. En ole kuullut, että tuhatta euroa olisi tarhaherneviljely maksanut vielä ?  Eli tukien määrä sanelee vuokranmaksuhalun ja ehkä -kyvynkin.

Eläintilat alkavat tarjota tosiaan yli 500:sta, niillä on se 30-40€ enemmän tukipelivaraa ihan perusnurmellekin.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: Pasi - 22.11.19 - klo:17:20
Tämä on nimenomaan se suunnitelma, että tarhahernettä toiseksi viimeisenä vuotena ja hukkakauraa viimeisenä ! Eli rastittaa runsas esiintymä. Niin vaan ainakin Salon kaupungin maissa löytyy hukkiksia, vaikka puhdasta merkattu vuokraamisvaiheessa.

Peurat tykkää laiduntaa hernemaalla. 2019-kaudella oli pahoja syönti- ja sotkematuhoja täällä päin. Siinä samalla sujuvasti levittävät kylän hukkakauraesiintymät.

Onko nuo Salon vuokramaat tarkistettu edellisen vuokraajan kauden viimeisenä vuonna jonkun asiansa myös osaavan toimesta vai onko luotettu pelkästään vuokraajan näkökykyyn ja rehellisyyteen?
Otsikko: Vs: Viljelysuunnitelma 2020
Kirjoitti: -SS- - 22.11.19 - klo:18:57
Tämä on nimenomaan se suunnitelma, että tarhahernettä toiseksi viimeisenä vuotena ja hukkakauraa viimeisenä ! Eli rastittaa runsas esiintymä. Niin vaan ainakin Salon kaupungin maissa löytyy hukkiksia, vaikka puhdasta merkattu vuokraamisvaiheessa.

Peurat tykkää laiduntaa hernemaalla. 2019-kaudella oli pahoja syönti- ja sotkematuhoja täällä päin. Siinä samalla sujuvasti levittävät kylän hukkakauraesiintymät.

Onko nuo Salon vuokramaat tarkistettu edellisen vuokraajan kauden viimeisenä vuonna jonkun asiansa myös osaavan toimesta vai onko luotettu pelkästään vuokraajan näkökykyyn ja rehellisyyteen?

Täysin rehellisyyteen perustuva, koska vuokralle tarjottavista lohkoista kerrotaan vain, onko merkintää hukkakaurarekisterissä. Samalla tavalla kauppakirjoissa usein on ehtona, että myyjän tiedossa ei ole hukkakaurasaastuntaa. Jos on, niin se on voi voi. Alueella on sen verran ylisuuri peurakanta, että hukkakaurasta ei voine syyttää edellistä vuokraajaa tai nykyistä vuokraajaa.

-SS-