• Tavallinen aihe

Aihe Hiilen sidontaa  (Luettu 7907 kertaa)

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 267
Vs: Hiilen sidontaa
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:


Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2497
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hiilen sidontaa
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:


Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.

Ongelma on siinä, että suurimmat hiilen sidonnasta sauhuajat eivät tajua että ruokaakin pitäisi tuottaa. Voivat jotkut jopa ajatella ettei merkitystä kaupastahan sitä ruokaa saa.

Eipä sillä, eihän nykyään olekkaan mikään tarkoitus ruokaa tuottaa. Aletaan vaan kaikki sitomaan hiiltä. Mitä sitä turhaan jos nälkä vähän on.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17103
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:


Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.
Tais unohtaa vielä kyntö hävittää hiiltä samaten yksipuolinen viljanviljely . Nurmet ja palkokasvit parantaa maan laatua ja lisäävät hiiltä peltoon sekä sitovatkin jonkin verran . Suomessa on sellaisia peltoja jotka vois laittaa metsälle . Kiviä , pieniä lohkoja joita on hankala viljellä . Kuitupuuta tulisi melko noppeesti .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2497
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hiilen sidontaa
Noita oikeita peltoja ei kai ole kuin n. 100 km säteellä rannikosta. Tämä tuli taas koneagria reissulla todistettua. Joitain satunnaisia peltokeskittymiä muuten ainakin tienvierelle osunut niitä hehtaarin paloja mettän keskellä.

Olen samaa mieltä, että nämä voitaisiin ihan hyvin metsittää jos sitä peltoa on kerran maassa liikaa. Joku tuolla alueella viljelevä voi olla toista mieltä. Tälläinen metsitys aiheuttaa sen, että jäljelle jäävään peltoon kohdistuu suurempi kysyntä ja kiinnostus jolloin hinta karkaa entisestään kannattavuuden rajoista. Kysyntä täytyisi saada jotenkin laskemaan..

Tonniperä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 617
Vs: Hiilen sidontaa
Suomessa on sellaisia kuntia jotka vois laittaa metsälle . Kiviä , pieniä taloja joissa on hankala asua . Kuitupuuta tulisi melko noppeesti .
Kun ajattelun suuntaa käännetään tarpeeksi niin... Kosken asukkaatkin mahtuisivat muutamiin kerrostaloihin, näppärästi yhden kadun varrelle jonnekin Vapaavuorelan syrjäkylään. Maailma olisi jälleen parempi paikka?

Ja nuo kuitupuut pitäisi hiiltää ja haudata jonnekin tyhjään kaivokseen. - Maailma jälleen parempi paikka.

Viimeksi muokattu: 13.10.19 - klo:08:29 kirjoittanut Tonniperä

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17103
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Noita oikeita peltoja ei kai ole kuin n. 100 km säteellä rannikosta. Tämä tuli taas koneagria reissulla todistettua. Joitain satunnaisia peltokeskittymiä muuten ainakin tienvierelle osunut niitä hehtaarin paloja mettän keskellä.

Olen samaa mieltä, että nämä voitaisiin ihan hyvin metsittää jos sitä peltoa on kerran maassa liikaa. Joku tuolla alueella viljelevä voi olla toista mieltä. Tälläinen metsitys aiheuttaa sen, että jäljelle jäävään peltoon kohdistuu suurempi kysyntä ja kiinnostus jolloin hinta karkaa entisestään kannattavuuden rajoista. Kysyntä täytyisi saada jotenkin laskemaan..
Isojen teiden varsilla on parhaimmat pellot kun niistä poikkeaa alkaa löytymään toisenlaisia peltoja . Sellaisia peltoja jotka ovat avo-ojassa , hömpällä kokoajan tai kulkevat nurmen kirjoissa . Jonkin asteista näennäisviljelyä löytyy myös , kylvetään mutta ei edes yritetä puida .
Turvetuotanto soita on alettu metsittää , osa maatalous käyttöön . Hiilinieluja alkaa syntymään . Jotta hakkuita voidaan lisätä tarvitaan metsäalaa lisää , yksinkertaista , eikö .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 626
Vs: Hiilen sidontaa
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17103
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.
Totta . Se ei vain käy tuosta noin . Öljyteollisuus on niin valtava bisnes ettei sen lopettaminen tuosta vaan onnistu . Maaöljyn kyllä pystyy korvaamaan , mistä varmaan seuraavaksi suurin bisnes tulee . Öljyn tuottajaa maat eivät tätä hevin hyväksi . Naapurimme yksi isoista tuottajista .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 626
Vs: Hiilen sidontaa
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.
Totta . Se ei vain käy tuosta noin . Öljyteollisuus on niin valtava bisnes ettei sen lopettaminen tuosta vaan onnistu . Maaöljyn kyllä pystyy korvaamaan , mistä varmaan seuraavaksi suurin bisnes tulee . Öljyn tuottajaa maat eivät tätä hevin hyväksi . Naapurimme yksi isoista tuottajista .

Mut maajussien pitäis vaan näperrellä jonkun helvatan hiilensidonnan kanssa, Luken tutkijat möyrii maassa, ja mittailee hiilidioksideja, voiko sitä edes mitata?

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17103
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.
Totta . Se ei vain käy tuosta noin . Öljyteollisuus on niin valtava bisnes ettei sen lopettaminen tuosta vaan onnistu . Maaöljyn kyllä pystyy korvaamaan , mistä varmaan seuraavaksi suurin bisnes tulee . Öljyn tuottajaa maat eivät tätä hevin hyväksi . Naapurimme yksi isoista tuottajista .

Mut maajussien pitäis vaan näperrellä jonkun helvatan hiilensidonnan kanssa, Luken tutkijat möyrii maassa, ja mittailee hiilidioksideja, voiko sitä edes mitata?
Kivihiilestä luopuminen olisi varmasti paras ympäristö teko . Sen korvaaminen muilla vaihtoehdoilla toinen .
Radiohiiliajoitus on yksitapa mitata https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiohiiliajoitus     . Pystyykö sillä maasta mittaamaan en tiijä . Mutta https://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=5206.
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 711
Vs: Hiilen sidontaa
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:


Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.
Tais unohtaa vielä kyntö hävittää hiiltä samaten yksipuolinen viljanviljely . Nurmet ja palkokasvit parantaa maan laatua ja lisäävät hiiltä peltoon sekä sitovatkin jonkin verran . Suomessa on sellaisia peltoja jotka vois laittaa metsälle . Kiviä , pieniä lohkoja joita on hankala viljellä . Kuitupuuta tulisi melko noppeesti .

Kynnön hävittämä hiili on pääasiassa sitä hiiltä, minkä kasvit varastoivat ilmasta ns. helposti häviävään muotoon. Tämä helposti häviävä hiili on peräisin kaikenlaisesta biomassasta.

Tätä helposti luonnolliseen kiertoon häviävää hiiltä sidotaan näillä kaikilla kasveilla, mitä peltoon laitetaan kasvamaan. Oli se sitten nurmea tai viljaa tai jotain muuta.

Esim. turve on täynnä tätä helposti kaasuuntuvaa hiiltä. Siksi turvepeltoja ei pitäisi viljellä tai möyhiä, jotta tämä helposti ilmoille karkaava hiili ei häviäisi.

Ainoa ja vain ainoa nopea tapa sitoa hiiltä biomassasta on hajoittaa hiiliyhdisteet. Yksinkertaisin tapa on pyrolyysi, jolla biomassasta saadaan iso osa hiilestä sellaiseen muotoon, että se säilyy satoja tai tuhansia vuosia maailman myllerryksessä. Ja ilman mitään erillistä säilömistä luoliin tai kaivoksiin.

Vain tällaisen hiilen sidonnassa on järkeä jos sitä oikeasti halutaan sitoa. Isossa mittakaavassa pellot toki sitovat hiiltä pieniä määriä, joten ei se kasvien kasvattaminen nyt ihan turhaa touhua ole. Se on kuitenkin harrastelijoiden puuhastelua verrattuna siihen, mitä puhtaan hiilen tekeminen on.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17103
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
En viitsinyt lainata koska tulee niin jumalattomat pitkä .

Turvesoilta mistä turpeet on nostettu kannattaa kyllä ottaa metsinä käyttöön . Tuhkalannoituksella alkavat puut kasvaa . Turpeen käyttö polttoaineena alkaa olla vanhanaikaista .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 267
Vs: Hiilen sidontaa
Valkoapilan juuri massa on yhtä suuri kuin mitä maanpäällinen korjattava massa. Eli tästä jos vedetään laskukaava että 12000kg kuiva-aine sadolla nurmi tekee massaa juuriston 5 vuodessa n.60000kg hehtaarille. Tästä toinen mokoma voidaan korjata rehuna.

seegeri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 529
Vs: Hiilen sidontaa
Kävin vapauttamas auroil välil, näytti siltä et poksahtaa koht. 

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 626
Vs: Hiilen sidontaa
Kävin vapauttamas auroil välil, näytti siltä et poksahtaa koht.

Emmä oo havainnu et kyntäessä mitään vapautuisi, siivetkin kiiltää aina kynnön jälkeen, jos hiiltä vapautuisi, niin aurat olisi ihan hiilenmustat kynnön jälkeen.