• Tavallinen aihe

Aihe Hiilen sidontaa  (Luettu 6915 kertaa)

PelleH

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 186
Hiilen sidontaa
https://yle.fi/uutiset/3-10998018  Mitäs mieltä tuosta? Taitaa saada lyödä hanskat naulaan hiilensidonnan kanssa,jos ei nurmikaan
auta. Peltojen ensisijainen tarkoitus on kai tuottaa ruokaa,joko ihmisille tai eläimille. Nurmelle ei muuta käyttöä juuri ole kuin
syöttää se naudoille,jotka sitten piereskelee ilmaston pilalle. Ei auta luomut,ei kerääjäkasvit.Aina joku huono puoli tuntuu olevan.
Eiköhän jatketa niinkuin ennenkin, eletään kuin pellossa,perkules :o

PelleH

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 186
Vs: Hiilen sidontaa
Se on kuitenkin ihme,että keskisadot kuitenkin on kasvussa,vaikka tutkijoiden mukaan viljavuus laskee ???

andypoge

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 379
Vs: Hiilen sidontaa
Huomasitte varmaan ekan kuvatekstin. Olisko pitänyt tarkistusluettaa juttu jollain, joka ymmärtää jotain maataloudesta.

Kaikki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 644
Vs: Hiilen sidontaa
Se on kuitenkin ihme,että keskisadot kuitenkin on kasvussa,vaikka tutkijoiden mukaan viljavuus laskee ???
Kaikki varmaan huomasi että tutkimusta tehtiin luomutilalla ,siksi maa köyhtyy ja kasvu huononee . Tutkijat oli helsingistä  :D

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 660
Vs: Hiilen sidontaa
Tuo vuokraviljelyn lisääntyminen lyhyillä vuokra-ajoilla tappaa kaikki. Ojitusta vuokranantaja tuskin tekee tai kunnostaa. Samoin kalkituksien kanssa.

Pelto ryöstetään ravinteista ja mahdollista paskaa ei levitetä muulla kuin paperilla. Sitten kuustuhattatonnisilla tintataan maa niin tiiviiksi, ettei juuret läpäise mitään.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16822
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Tuo vuokraviljelyn lisääntyminen lyhyillä vuokra-ajoilla tappaa kaikki. Ojitusta vuokranantaja tuskin tekee tai kunnostaa. Samoin kalkituksien kanssa.

Pelto ryöstetään ravinteista ja mahdollista paskaa ei levitetä muulla kuin paperilla. Sitten kuustuhattatonnisilla tintataan maa niin tiiviiksi, ettei juuret läpäise mitään.
Tuokin on kyllä totta mutta vuokranantaja voi vaatia ylläpitokalkituksen . Salaojitus maksaa niin helvetisti et pitäis saada todella pitkävuokrasopimus .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 50533
Vs: Hiilen sidontaa
miten lie tuottaa hiiltä net stadin kattoviljelmät?  ettei ne vaan pelasta täänkin maan..   kun nuita valveutuneita viljelijöitä ei ole kuin muutama kymmen koko suomessa...  iski korvaan.

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 241
Vs: Hiilen sidontaa
Suorakylvöä ja nurmea mitä lehmät syö.

Tonniperä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 582
Vs: Hiilen sidontaa
Taannoin loppui fosfori. Äskettäin hiili. Nyt loppuu koko multa. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006267384.html

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15849
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiilen sidontaa
Taannoin loppui fosfori. Äskettäin hiili. Nyt loppuu koko multa. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006267384.html

Nuo 60 satoa puheet ovat jonkinlaista mielipiteenvaikuttamista, mikä ei perustu mihinkään tieteeseen tai edes perusteltuun laskentaan. Esimerkiksi ns. ikimetsät eivät ole enää minkäänlaisia vuosittaisia hiilinieluja, sillä kasvien osat, juuret, lehdet, ne maatuvat ja hajoavat hiilidioksidiksi samaa vauhtia mitä lisää maahan putoaa. Ainoastaan hiili sellaisenaan pysyy maassa pitkään, vaatii hiillyttämistä.  Se hiilen varastomäärä  hiilivetyinä kyllä on luonnonvaraisessa metsässä moninkertainen verrattuna raivattuun laitumeen. Siksi nämä kiertolaidun paasaukset yrittävät peitellä sitä tosiasiaa, että ehkä pystymme viljelemään ruokaa täsmäteholla aivan pelkässä hiilivapaassa savessa rajallisella alalla, verrattuna siihen, että raivaamme taas neliökilomerejä lisää metsätä ja soista vain sisäistä kiertoa pyörittävää pihvikarjalaidunta.

-SS-

simppali

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8
Vs: Hiilen sidontaa
Kyllähän tässä hiilensidonnassa päästään mielenkiintoisiin keskusteluihin lähivuosina, jos glyfosaatin käyttö tullaan kieltämään tai ainakin rajoittamaan ja "hömppäheinien" kiinnostavuutta lasketaan tavalla tai toisella

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 50533
Vs: Hiilen sidontaa
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 660
Vs: Hiilen sidontaa
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 527
Vs: Hiilen sidontaa
Kukas sitä nurmea ostaa ja millä hinnalla?
Hyvähän sitä on miljonääri Herlinin sormi pystyssä paasata hiiliviljelystä, kun oma elanto ei ole kiinni maan tuotosta. Itse jatkan hyvillä mielin tätä vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-viljelykiertoa, ja paskat välitän näistä hiilisaarnoista, toki osan viljoista suorakylvän, mutta vain osan.

Viimeksi muokattu: 12.10.19 - klo:10:31 kirjoittanut Rakkine

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15849
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiilen sidontaa
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:


Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-