• Tavallinen aihe

Aihe Hiilen sidontaa  (Luettu 8621 kertaa)

voortimies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 884
Vs: Hiilen sidontaa
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17246
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Hmmm . Oletkos ihan varmaa asiasta . EU:n alkutaipaleella sikatilat osti tuosta vaan lisää maata , eikä velaksi . Vilja ei ole rehussa ainoa kustannus , valkuaisrehut itse viljelevä saa parempaa tulosta . Peltojen pitää kyllä olla lähellä .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Rakkine

  • Vieras
Vs: Hiilen sidontaa
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Hmmm . Oletkos ihan varmaa asiasta . EU:n alkutaipaleella sikatilat osti tuosta vaan lisää maata , eikä velaksi . Vilja ei ole rehussa ainoa kustannus , valkuaisrehut itse viljelevä saa parempaa tulosta . Peltojen pitää kyllä olla lähellä .

EU:n alkuvuosina oli käytössä sikakohtainen tuki: jokaisesta myydystä lihasiasta, jonka vähimmäisteuraspaino oli muistaakseni jotain 61 kg:n luokkaa, sai tuen, joka oli aika runsas, sitten 2000-luvulla se alkoi laskea ja muuttui eläinyksikkökohtaiseksi. Sianlihantuotanto olikin parhaiten kannattava tuotantosuunta eu: n alkuvuosina.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17246
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Hmmm . Oletkos ihan varmaa asiasta . EU:n alkutaipaleella sikatilat osti tuosta vaan lisää maata , eikä velaksi . Vilja ei ole rehussa ainoa kustannus , valkuaisrehut itse viljelevä saa parempaa tulosta . Peltojen pitää kyllä olla lähellä .

EU:n alkuvuosina oli käytössä sikakohtainen tuki: jokaisesta myydystä lihasiasta, jonka vähimmäisteuraspaino oli muistaakseni jotain 61 kg:n luokkaa, sai tuen, joka oli aika runsas, sitten 2000-luvulla se alkoi laskea ja muuttui eläinyksikkökohtaiseksi. Sianlihantuotanto olikin parhaiten kannattava tuotantosuunta eu: n alkuvuosina.
Pitää paikkansa . Nyt nuo samat tyypit ulvoo kun maidon ja naudanlihantuotanto on hengissä , joten kuten .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hiilen sidontaa
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Niinhän sitä luulisi. Kannattaisi ehkä laskea itse eikä uskoa yleiseen mielipiteeseen. Kun nyt olet niin varma asiasta niin tuo laskelma tänne nähtäväksi.

Mitä lantaan tulee niin kannattaa muistaa, että omalla pellolla se laskee lannoituskulua. Jos sen joutuu antamaan ilmaiseksi pois niin ei sillä ainakaan rikastu. Eläintiheillä alueilla joutuu osallistumaan levityskuluihinkin.

Enkä oikein usko, että tänä päivänä mikään sikatila tekee hyvää tulosta. Osti sitten rehuviljan tai ei. Viime talvi veti ostoviljan käyttäjät pakkaselle jonka selvittäminen vie taas pari vuotta.

On totta että eu:n alkuaikoina sikabisnes oli oikeaa bisnestä. Ja tukeakin tuli reilusti. Nyt hommassa ei ole kumpaakaan jäljellä, mutta kateellisuus senkun säilyy ja mielikuva siitä millainen kultakaivos se on. Sikatalous on ainut tuotantosuunta joka on joutunut oikeasti sopeutumaan eu aikaan.

Se että nyt kritisoin nautatilojen tuki on ihan siitä samastaa syystä kun aikoinaan sikatiloja kampitettiin niin kauan, että tuet saatiin pois. Kasvitiloille taas jaetaan anteliaasti ympäristötoimenpiteitä. Toki karjatilakin voi näitä hyödyntää, mutta oman rehun tuottajille noissa ei ole mitää.

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Hiilen sidontaa
Suomessa tuotetaan keskimäärin 5 vuoden aikana 6 vuoden leipäviljat. Eli käytännössä 20-30% kasvitilojen pelloista joutaisi pois viljelystä. Uudistuksen myötä voisi olla että kasvitilat laittaa ilman tukea n. 40-50% monivuotiselle nurmelle.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17246
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Niinhän sitä luulisi. Kannattaisi ehkä laskea itse eikä uskoa yleiseen mielipiteeseen. Kun nyt olet niin varma asiasta niin tuo laskelma tänne nähtäväksi.

Mitä lantaan tulee niin kannattaa muistaa, että omalla pellolla se laskee lannoituskulua. Jos sen joutuu antamaan ilmaiseksi pois niin ei sillä ainakaan rikastu. Eläintiheillä alueilla joutuu osallistumaan levityskuluihinkin.

Enkä oikein usko, että tänä päivänä mikään sikatila tekee hyvää tulosta. Osti sitten rehuviljan tai ei. Viime talvi veti ostoviljan käyttäjät pakkaselle jonka selvittäminen vie taas pari vuotta.

On totta että eu:n alkuaikoina sikabisnes oli oikeaa bisnestä. Ja tukeakin tuli reilusti. Nyt hommassa ei ole kumpaakaan jäljellä, mutta kateellisuus senkun säilyy ja mielikuva siitä millainen kultakaivos se on. Sikatalous on ainut tuotantosuunta joka on joutunut oikeasti sopeutumaan eu aikaan.

Se että nyt kritisoin nautatilojen tuki on ihan siitä samastaa syystä kun aikoinaan sikatiloja kampitettiin niin kauan, että tuet saatiin pois. Kasvitiloille taas jaetaan anteliaasti ympäristötoimenpiteitä. Toki karjatilakin voi näitä hyödyntää, mutta oman rehun tuottajille noissa ei ole mitää.
Oli kyllä EU alkuvaiheilla tiedossa miten tukien käy . Suurien , Suomen mittakaavassa, sikaloiden ei uskottu pystyvän hyviin tuotantolukuihin , kävi toisin .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Rakkine

  • Vieras
Vs: Hiilen sidontaa
Suomessa tuotetaan keskimäärin 5 vuoden aikana 6 vuoden leipäviljat. Eli käytännössä 20-30% kasvitilojen pelloista joutaisi pois viljelystä. Uudistuksen myötä voisi olla että kasvitilat laittaa ilman tukea n. 40-50% monivuotiselle nurmelle.

Sä näköjään innostuit trollaamaan.  Tulispa hyvät metsitystuet, niin nuo  20-30% ylijäämäpellot voisi metsittää, vai mitä? Vai haluatko että ne luovutettaisiin vastikkeetta  kotieläintiloille, vai olisko parempi, että kasvinviljelijä saa ne pitää, sillä ehdolla että hän viljelee niillä nurmea, ja nurmirehun hän on velvollinen luovuttamaan vastikkeetta nautatilalliselle, ja kasvinviljelijä tietysti maksaa rehuntekokulut?

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17246
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiilen sidontaa
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Niinhän sitä luulisi. Kannattaisi ehkä laskea itse eikä uskoa yleiseen mielipiteeseen. Kun nyt olet niin varma asiasta niin tuo laskelma tänne nähtäväksi.

Mitä lantaan tulee niin kannattaa muistaa, että omalla pellolla se laskee lannoituskulua. Jos sen joutuu antamaan ilmaiseksi pois niin ei sillä ainakaan rikastu. Eläintiheillä alueilla joutuu osallistumaan levityskuluihinkin.

Enkä oikein usko, että tänä päivänä mikään sikatila tekee hyvää tulosta. Osti sitten rehuviljan tai ei. Viime talvi veti ostoviljan käyttäjät pakkaselle jonka selvittäminen vie taas pari vuotta.

On totta että eu:n alkuaikoina sikabisnes oli oikeaa bisnestä. Ja tukeakin tuli reilusti. Nyt hommassa ei ole kumpaakaan jäljellä, mutta kateellisuus senkun säilyy ja mielikuva siitä millainen kultakaivos se on. Sikatalous on ainut tuotantosuunta joka on joutunut oikeasti sopeutumaan eu aikaan.

Se että nyt kritisoin nautatilojen tuki on ihan siitä samastaa syystä kun aikoinaan sikatiloja kampitettiin niin kauan, että tuet saatiin pois. Kasvitiloille taas jaetaan anteliaasti ympäristötoimenpiteitä. Toki karjatilakin voi näitä hyödyntää, mutta oman rehun tuottajille noissa ei ole mitää.
Pistä elukat pois , siinä ratkaisu . Tosin menetät pikkusen tukia .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2222
Vs: Hiilen sidontaa
Ylimääräiset hehtarit tuottamaan bio polttoainetta.

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Hiilen sidontaa
Suomessa tuotetaan keskimäärin 5 vuoden aikana 6 vuoden leipäviljat. Eli käytännössä 20-30% kasvitilojen pelloista joutaisi pois viljelystä. Uudistuksen myötä voisi olla että kasvitilat laittaa ilman tukea n. 40-50% monivuotiselle nurmelle.

Sä näköjään innostuit trollaamaan.  Tulispa hyvät metsitystuet, niin nuo  20-30% ylijäämäpellot voisi metsittää, vai mitä? Vai haluatko että ne luovutettaisiin vastikkeetta  kotieläintiloille, vai olisko parempi, että kasvinviljelijä saa ne pitää, sillä ehdolla että hän viljelee niillä nurmea, ja nurmirehun hän on velvollinen luovuttamaan vastikkeetta nautatilalliselle, ja kasvinviljelijä tietysti maksaa rehuntekokulut?

Tuossa tuli kieltämättä hyviä ideoita. Lähinnä ajattelin että olisivat viherlannoitukena kierrossa mukana.

seegeri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 540
Vs: Hiilen sidontaa
Sais kyllä alkaa niitä taimia istuttaa pohjosen, muutenkin viljelyyn sopimattomiin länteille.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hiilen sidontaa
Eilisessä lehdessä juttu yhden sivun verran turvepelloista, hiilensidonnasta, pellon raivauksesta ja metsityksestä.

seegeri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 540
Vs: Hiilen sidontaa
Eikö siinä ollut vielä että etelästä alotetaan, tietysti sehän nyt sanomatta selvä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hiilen sidontaa
Eikö siinä ollut vielä että etelästä alotetaan, tietysti sehän nyt sanomatta selvä.
No joo näin oli otsikko. Ei tekstistä kyllä siitä löytynyt mainintaa. Paljonhan siinä oli asiaa.