Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: PelleH - 04.10.19 - klo:10:25

Otsikko: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: PelleH - 04.10.19 - klo:10:25
https://yle.fi/uutiset/3-10998018  Mitäs mieltä tuosta? Taitaa saada lyödä hanskat naulaan hiilensidonnan kanssa,jos ei nurmikaan
auta. Peltojen ensisijainen tarkoitus on kai tuottaa ruokaa,joko ihmisille tai eläimille. Nurmelle ei muuta käyttöä juuri ole kuin
syöttää se naudoille,jotka sitten piereskelee ilmaston pilalle. Ei auta luomut,ei kerääjäkasvit.Aina joku huono puoli tuntuu olevan.
Eiköhän jatketa niinkuin ennenkin, eletään kuin pellossa,perkules :o
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: PelleH - 04.10.19 - klo:10:27
Se on kuitenkin ihme,että keskisadot kuitenkin on kasvussa,vaikka tutkijoiden mukaan viljavuus laskee ???
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: andypoge - 04.10.19 - klo:11:03
Huomasitte varmaan ekan kuvatekstin. Olisko pitänyt tarkistusluettaa juttu jollain, joka ymmärtää jotain maataloudesta.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Kaikki - 04.10.19 - klo:12:33
Se on kuitenkin ihme,että keskisadot kuitenkin on kasvussa,vaikka tutkijoiden mukaan viljavuus laskee ???
Kaikki varmaan huomasi että tutkimusta tehtiin luomutilalla ,siksi maa köyhtyy ja kasvu huononee . Tutkijat oli helsingistä  :D
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 04.10.19 - klo:14:23
Tuo vuokraviljelyn lisääntyminen lyhyillä vuokra-ajoilla tappaa kaikki. Ojitusta vuokranantaja tuskin tekee tai kunnostaa. Samoin kalkituksien kanssa.

Pelto ryöstetään ravinteista ja mahdollista paskaa ei levitetä muulla kuin paperilla. Sitten kuustuhattatonnisilla tintataan maa niin tiiviiksi, ettei juuret läpäise mitään.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 04.10.19 - klo:14:30
Tuo vuokraviljelyn lisääntyminen lyhyillä vuokra-ajoilla tappaa kaikki. Ojitusta vuokranantaja tuskin tekee tai kunnostaa. Samoin kalkituksien kanssa.

Pelto ryöstetään ravinteista ja mahdollista paskaa ei levitetä muulla kuin paperilla. Sitten kuustuhattatonnisilla tintataan maa niin tiiviiksi, ettei juuret läpäise mitään.
Tuokin on kyllä totta mutta vuokranantaja voi vaatia ylläpitokalkituksen . Salaojitus maksaa niin helvetisti et pitäis saada todella pitkävuokrasopimus .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Oksa - 04.10.19 - klo:16:21
miten lie tuottaa hiiltä net stadin kattoviljelmät?  ettei ne vaan pelasta täänkin maan..   kun nuita valveutuneita viljelijöitä ei ole kuin muutama kymmen koko suomessa...  iski korvaan.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 10.10.19 - klo:21:14
Suorakylvöä ja nurmea mitä lehmät syö.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Tonniperä - 10.10.19 - klo:21:50
Taannoin loppui fosfori. Äskettäin hiili. Nyt loppuu koko multa. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006267384.html
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: -SS- - 11.10.19 - klo:00:14
Taannoin loppui fosfori. Äskettäin hiili. Nyt loppuu koko multa. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006267384.html

Nuo 60 satoa puheet ovat jonkinlaista mielipiteenvaikuttamista, mikä ei perustu mihinkään tieteeseen tai edes perusteltuun laskentaan. Esimerkiksi ns. ikimetsät eivät ole enää minkäänlaisia vuosittaisia hiilinieluja, sillä kasvien osat, juuret, lehdet, ne maatuvat ja hajoavat hiilidioksidiksi samaa vauhtia mitä lisää maahan putoaa. Ainoastaan hiili sellaisenaan pysyy maassa pitkään, vaatii hiillyttämistä.  Se hiilen varastomäärä  hiilivetyinä kyllä on luonnonvaraisessa metsässä moninkertainen verrattuna raivattuun laitumeen. Siksi nämä kiertolaidun paasaukset yrittävät peitellä sitä tosiasiaa, että ehkä pystymme viljelemään ruokaa täsmäteholla aivan pelkässä hiilivapaassa savessa rajallisella alalla, verrattuna siihen, että raivaamme taas neliökilomerejä lisää metsätä ja soista vain sisäistä kiertoa pyörittävää pihvikarjalaidunta.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: simppali - 11.10.19 - klo:08:35
Kyllähän tässä hiilensidonnassa päästään mielenkiintoisiin keskusteluihin lähivuosina, jos glyfosaatin käyttö tullaan kieltämään tai ainakin rajoittamaan ja "hömppäheinien" kiinnostavuutta lasketaan tavalla tai toisella
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Oksa - 12.10.19 - klo:08:22
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.10.19 - klo:09:21
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 12.10.19 - klo:10:26
Kukas sitä nurmea ostaa ja millä hinnalla?
Hyvähän sitä on miljonääri Herlinin sormi pystyssä paasata hiiliviljelystä, kun oma elanto ei ole kiinni maan tuotosta. Itse jatkan hyvillä mielin tätä vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-lumi-vilja-viljelykiertoa, ja paskat välitän näistä hiilisaarnoista, toki osan viljoista suorakylvän, mutta vain osan.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: -SS- - 12.10.19 - klo:13:30
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:

(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hiilikierto.jpg)
Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 13.10.19 - klo:07:42
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:

(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hiilikierto.jpg)
Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 13.10.19 - klo:07:57
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:

(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hiilikierto.jpg)
Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.

Ongelma on siinä, että suurimmat hiilen sidonnasta sauhuajat eivät tajua että ruokaakin pitäisi tuottaa. Voivat jotkut jopa ajatella ettei merkitystä kaupastahan sitä ruokaa saa.

Eipä sillä, eihän nykyään olekkaan mikään tarkoitus ruokaa tuottaa. Aletaan vaan kaikki sitomaan hiiltä. Mitä sitä turhaan jos nälkä vähän on.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 13.10.19 - klo:07:59
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:

(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hiilikierto.jpg)
Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.
Tais unohtaa vielä kyntö hävittää hiiltä samaten yksipuolinen viljanviljely . Nurmet ja palkokasvit parantaa maan laatua ja lisäävät hiiltä peltoon sekä sitovatkin jonkin verran . Suomessa on sellaisia peltoja jotka vois laittaa metsälle . Kiviä , pieniä lohkoja joita on hankala viljellä . Kuitupuuta tulisi melko noppeesti .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 13.10.19 - klo:08:08
Noita oikeita peltoja ei kai ole kuin n. 100 km säteellä rannikosta. Tämä tuli taas koneagria reissulla todistettua. Joitain satunnaisia peltokeskittymiä muuten ainakin tienvierelle osunut niitä hehtaarin paloja mettän keskellä.

Olen samaa mieltä, että nämä voitaisiin ihan hyvin metsittää jos sitä peltoa on kerran maassa liikaa. Joku tuolla alueella viljelevä voi olla toista mieltä. Tälläinen metsitys aiheuttaa sen, että jäljelle jäävään peltoon kohdistuu suurempi kysyntä ja kiinnostus jolloin hinta karkaa entisestään kannattavuuden rajoista. Kysyntä täytyisi saada jotenkin laskemaan..

Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Tonniperä - 13.10.19 - klo:08:26
Suomessa on sellaisia kuntia jotka vois laittaa metsälle . Kiviä , pieniä taloja joissa on hankala asua . Kuitupuuta tulisi melko noppeesti .
Kun ajattelun suuntaa käännetään tarpeeksi niin... Kosken asukkaatkin mahtuisivat muutamiin kerrostaloihin, näppärästi yhden kadun varrelle jonnekin Vapaavuorelan syrjäkylään. Maailma olisi jälleen parempi paikka?

Ja nuo kuitupuut pitäisi hiiltää ja haudata jonnekin tyhjään kaivokseen. - Maailma jälleen parempi paikka.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 13.10.19 - klo:09:48
Noita oikeita peltoja ei kai ole kuin n. 100 km säteellä rannikosta. Tämä tuli taas koneagria reissulla todistettua. Joitain satunnaisia peltokeskittymiä muuten ainakin tienvierelle osunut niitä hehtaarin paloja mettän keskellä.

Olen samaa mieltä, että nämä voitaisiin ihan hyvin metsittää jos sitä peltoa on kerran maassa liikaa. Joku tuolla alueella viljelevä voi olla toista mieltä. Tälläinen metsitys aiheuttaa sen, että jäljelle jäävään peltoon kohdistuu suurempi kysyntä ja kiinnostus jolloin hinta karkaa entisestään kannattavuuden rajoista. Kysyntä täytyisi saada jotenkin laskemaan..
Isojen teiden varsilla on parhaimmat pellot kun niistä poikkeaa alkaa löytymään toisenlaisia peltoja . Sellaisia peltoja jotka ovat avo-ojassa , hömpällä kokoajan tai kulkevat nurmen kirjoissa . Jonkin asteista näennäisviljelyä löytyy myös , kylvetään mutta ei edes yritetä puida .
Turvetuotanto soita on alettu metsittää , osa maatalous käyttöön . Hiilinieluja alkaa syntymään . Jotta hakkuita voidaan lisätä tarvitaan metsäalaa lisää , yksinkertaista , eikö .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 13.10.19 - klo:10:08
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 13.10.19 - klo:10:23
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.
Totta . Se ei vain käy tuosta noin . Öljyteollisuus on niin valtava bisnes ettei sen lopettaminen tuosta vaan onnistu . Maaöljyn kyllä pystyy korvaamaan , mistä varmaan seuraavaksi suurin bisnes tulee . Öljyn tuottajaa maat eivät tätä hevin hyväksi . Naapurimme yksi isoista tuottajista .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 13.10.19 - klo:10:29
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.
Totta . Se ei vain käy tuosta noin . Öljyteollisuus on niin valtava bisnes ettei sen lopettaminen tuosta vaan onnistu . Maaöljyn kyllä pystyy korvaamaan , mistä varmaan seuraavaksi suurin bisnes tulee . Öljyn tuottajaa maat eivät tätä hevin hyväksi . Naapurimme yksi isoista tuottajista .

Mut maajussien pitäis vaan näperrellä jonkun helvatan hiilensidonnan kanssa, Luken tutkijat möyrii maassa, ja mittailee hiilidioksideja, voiko sitä edes mitata?
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 13.10.19 - klo:10:51
Puhutaan vaan hiilen sidonnasta, kun parempi olisi niitä hiilidioksidipäästöjä pienentää, eli luopua polttomoottoreista, vähentää radikaalisti autoilua, öljyllä ja kivihiilellä lämmittämistä ym.  ym.
Totta . Se ei vain käy tuosta noin . Öljyteollisuus on niin valtava bisnes ettei sen lopettaminen tuosta vaan onnistu . Maaöljyn kyllä pystyy korvaamaan , mistä varmaan seuraavaksi suurin bisnes tulee . Öljyn tuottajaa maat eivät tätä hevin hyväksi . Naapurimme yksi isoista tuottajista .

Mut maajussien pitäis vaan näperrellä jonkun helvatan hiilensidonnan kanssa, Luken tutkijat möyrii maassa, ja mittailee hiilidioksideja, voiko sitä edes mitata?
Kivihiilestä luopuminen olisi varmasti paras ympäristö teko . Sen korvaaminen muilla vaihtoehdoilla toinen .
Radiohiiliajoitus on yksitapa mitata https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiohiiliajoitus     . Pystyykö sillä maasta mittaamaan en tiijä . Mutta https://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=5206.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 13.10.19 - klo:14:18
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:

(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hiilikierto.jpg)
Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.
Tais unohtaa vielä kyntö hävittää hiiltä samaten yksipuolinen viljanviljely . Nurmet ja palkokasvit parantaa maan laatua ja lisäävät hiiltä peltoon sekä sitovatkin jonkin verran . Suomessa on sellaisia peltoja jotka vois laittaa metsälle . Kiviä , pieniä lohkoja joita on hankala viljellä . Kuitupuuta tulisi melko noppeesti .

Kynnön hävittämä hiili on pääasiassa sitä hiiltä, minkä kasvit varastoivat ilmasta ns. helposti häviävään muotoon. Tämä helposti häviävä hiili on peräisin kaikenlaisesta biomassasta.

Tätä helposti luonnolliseen kiertoon häviävää hiiltä sidotaan näillä kaikilla kasveilla, mitä peltoon laitetaan kasvamaan. Oli se sitten nurmea tai viljaa tai jotain muuta.

Esim. turve on täynnä tätä helposti kaasuuntuvaa hiiltä. Siksi turvepeltoja ei pitäisi viljellä tai möyhiä, jotta tämä helposti ilmoille karkaava hiili ei häviäisi.

Ainoa ja vain ainoa nopea tapa sitoa hiiltä biomassasta on hajoittaa hiiliyhdisteet. Yksinkertaisin tapa on pyrolyysi, jolla biomassasta saadaan iso osa hiilestä sellaiseen muotoon, että se säilyy satoja tai tuhansia vuosia maailman myllerryksessä. Ja ilman mitään erillistä säilömistä luoliin tai kaivoksiin.

Vain tällaisen hiilen sidonnassa on järkeä jos sitä oikeasti halutaan sitoa. Isossa mittakaavassa pellot toki sitovat hiiltä pieniä määriä, joten ei se kasvien kasvattaminen nyt ihan turhaa touhua ole. Se on kuitenkin harrastelijoiden puuhastelua verrattuna siihen, mitä puhtaan hiilen tekeminen on.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 13.10.19 - klo:14:33
En viitsinyt lainata koska tulee niin jumalattomat pitkä .

Turvesoilta mistä turpeet on nostettu kannattaa kyllä ottaa metsinä käyttöön . Tuhkalannoituksella alkavat puut kasvaa . Turpeen käyttö polttoaineena alkaa olla vanhanaikaista .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 13.10.19 - klo:15:07
Valkoapilan juuri massa on yhtä suuri kuin mitä maanpäällinen korjattava massa. Eli tästä jos vedetään laskukaava että 12000kg kuiva-aine sadolla nurmi tekee massaa juuriston 5 vuodessa n.60000kg hehtaarille. Tästä toinen mokoma voidaan korjata rehuna.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: seegeri - 13.10.19 - klo:17:49
Kävin vapauttamas auroil välil, näytti siltä et poksahtaa koht. 
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 13.10.19 - klo:18:59
Kävin vapauttamas auroil välil, näytti siltä et poksahtaa koht.

Emmä oo havainnu et kyntäessä mitään vapautuisi, siivetkin kiiltää aina kynnön jälkeen, jos hiiltä vapautuisi, niin aurat olisi ihan hiilenmustat kynnön jälkeen.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: PelleH - 13.10.19 - klo:19:02
Mut maajussien pitäis vaan näperrellä jonkun helvatan hiilensidonnan kanssa, Luken tutkijat möyrii maassa, ja mittailee hiilidioksideja, voiko sitä edes mitata?
Niinpä,jussit TALKOISIIN,niin voi muu yhteiskunta jatkaa eloaan suuremmin omaatuntoa vaivaamatta.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 13.10.19 - klo:19:51
Kun ympäristötukijärjestelmä luotiin, maatiloilla on kokeiltu kaikenlaisia virityksiä. On itämerta ja ilmastoa sun muita keenejä ja luomuja.

Hiilen sidonta pitäisi perustua todettuihin faktoihin, eikä minkään hissijussin mullistaviin ajatuksiin.

Hankalaksi tuon jutun tekee se, jos nämä sekoilut liitetään jonkun tuen ehdoiksi.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 13.10.19 - klo:19:59
Kun ympäristötukijärjestelmä luotiin, maatiloilla on kokeiltu kaikenlaisia virityksiä. On itämerta ja ilmastoa sun muita keenejä ja luomuja.

Hiilen sidonta pitäisi perustua todettuihin faktoihin, eikä minkään hissijussin mullistaviin ajatuksiin.

Hankalaksi tuon jutun tekee se, jos nämä sekoilut liitetään jonkun tuen ehdoiksi.

Siis todennäköisesti tukisysteemi luodaan kasvitiloja suosivaksi, vaikka sen pitäisi juuri nautatiloja suosia ja varsinkin puhtaaseen nurmituotantoon sitoutuneita nautatiloja.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ht - 13.10.19 - klo:22:21

Siis todennäköisesti tukisysteemi luodaan kasvitiloja suosivaksi, vaikka sen pitäisi juuri nautatiloja suosia ja varsinkin puhtaaseen nurmituotantoon sitoutuneita nautatiloja.

Eipä sitä vois paljoa selvemmin sanoa, että halpa vilja ei riitä kantturakansalle; ilmaiseksi pitäis saada...
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 13.10.19 - klo:22:51
Kun ympäristötukijärjestelmä luotiin, maatiloilla on kokeiltu kaikenlaisia virityksiä. On itämerta ja ilmastoa sun muita keenejä ja luomuja.

Hiilen sidonta pitäisi perustua todettuihin faktoihin, eikä minkään hissijussin mullistaviin ajatuksiin.

Hankalaksi tuon jutun tekee se, jos nämä sekoilut liitetään jonkun tuen ehdoiksi.

Siis todennäköisesti tukisysteemi luodaan kasvitiloja suosivaksi, vaikka sen pitäisi juuri nautatiloja suosia ja varsinkin puhtaaseen nurmituotantoon sitoutuneita nautatiloja.

Nyt on kyllä ontuvaa logiikkaa.  Jos kerta monivuotinen nurmi sitoo hiiltä, niin miksi enää tarvii nautatiloja siitä palkita, sen sijaan tukijärjestelmän pitäisi kannustaa yksivuotisia viljakasveja viljeleviä viljatiloja kasvattamaan pelloillaan monivuotisia kasveja.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Töveli - 13.10.19 - klo:23:59
Ostetaan ruoka ulkomailta niin tämänkin ketjun ongelmat on ratkottu ja maailma pelastettu. Sitten on taas paremmat lähtökohdat metsittää maita, tukkia pakoputkia ja muuttaa asumaan kuusenpersiisiin syömään oravia ja puolukoita. :)
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 14.10.19 - klo:07:27
Ostetaan ruoka ulkomailta niin tämänkin ketjun ongelmat on ratkottu ja maailma pelastettu. Sitten on taas paremmat lähtökohdat metsittää maita, tukkia pakoputkia ja muuttaa asumaan kuusenpersiisiin syömään oravia ja puolukoita. :)
Siinäpä se on hyvin sanottu. Pitäisi aina muistaa, että miksi tätä tehdään. Tukijärjestelmän luojilta homma on unohtunut. Siitä ei taas hyvä seuraa, jos luodaan joku mukava ympäristökorvauksen toimenpide. Epäilen että viljelijätkin ovat jo oppineet sen ettei näissä asioissa ole enää järkeä ja mikäli tuollainen uusi "suojavyöhyke" tuki tulee niin rahat on loppu samantien.

Luulisi olevan kaikille hyväksi kun kaikki tuotanto pysyisi kotimaisena mikä täällä nyt on mahdollista. Sen vuoksi hiilensidonnasta ei saa tehdä jotain tuotantosuuntia syrjivää. Äkkiä tässä tulee mieleen kun aina puhutaan nurmesta tässä yhteydessä niin siinä taas yksimahaisten tuottajat nykästään kölin ali.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 14.10.19 - klo:11:24
Ostetaan ruoka ulkomailta niin tämänkin ketjun ongelmat on ratkottu ja maailma pelastettu. Sitten on taas paremmat lähtökohdat metsittää maita, tukkia pakoputkia ja muuttaa asumaan kuusenpersiisiin syömään oravia ja puolukoita. :)
Siinäpä se on hyvin sanottu. Pitäisi aina muistaa, että miksi tätä tehdään. Tukijärjestelmän luojilta homma on unohtunut. Siitä ei taas hyvä seuraa, jos luodaan joku mukava ympäristökorvauksen toimenpide. Epäilen että viljelijätkin ovat jo oppineet sen ettei näissä asioissa ole enää järkeä ja mikäli tuollainen uusi "suojavyöhyke" tuki tulee niin rahat on loppu samantien.

Luulisi olevan kaikille hyväksi kun kaikki tuotanto pysyisi kotimaisena mikä täällä nyt on mahdollista. Sen vuoksi hiilensidonnasta ei saa tehdä jotain tuotantosuuntia syrjivää. Äkkiä tässä tulee mieleen kun aina puhutaan nurmesta tässä yhteydessä niin siinä taas yksimahaisten tuottajat nykästään kölin ali.

Yleensä kotieläintuottajat vetäistään kölin ali. Niinhän se oli edrlliskaudella. Ajettiin suojavyöhykeitä läpi. Hommasta piti luopua, kuin olisi käynyt että kaikki kotieläimet olisi päätynyt pataan ja kaikki pellot olleet suojavyöhykettä.

Hiilensidonnasta pitää tehdä tasapuolinen että saman nurmi tuen saa kotieläintila ja kasvitila.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 14.10.19 - klo:11:38
Ostetaan ruoka ulkomailta niin tämänkin ketjun ongelmat on ratkottu ja maailma pelastettu. Sitten on taas paremmat lähtökohdat metsittää maita, tukkia pakoputkia ja muuttaa asumaan kuusenpersiisiin syömään oravia ja puolukoita. :)
Siinäpä se on hyvin sanottu. Pitäisi aina muistaa, että miksi tätä tehdään. Tukijärjestelmän luojilta homma on unohtunut. Siitä ei taas hyvä seuraa, jos luodaan joku mukava ympäristökorvauksen toimenpide. Epäilen että viljelijätkin ovat jo oppineet sen ettei näissä asioissa ole enää järkeä ja mikäli tuollainen uusi "suojavyöhyke" tuki tulee niin rahat on loppu samantien.

Luulisi olevan kaikille hyväksi kun kaikki tuotanto pysyisi kotimaisena mikä täällä nyt on mahdollista. Sen vuoksi hiilensidonnasta ei saa tehdä jotain tuotantosuuntia syrjivää. Äkkiä tässä tulee mieleen kun aina puhutaan nurmesta tässä yhteydessä niin siinä taas yksimahaisten tuottajat nykästään kölin ali.

Yleensä kotieläintuottajat vetäistään kölin ali. Niinhän se oli edrlliskaudella. Ajettiin suojavyöhykeitä läpi. Hommasta piti luopua, kuin olisi käynyt että kaikki kotieläimet olisi päätynyt pataan ja kaikki pellot olleet suojavyöhykettä.

Hiilensidonnasta pitää tehdä tasapuolinen että saman nurmi tuen saa kotieläintila ja kasvitila.

Eipäs pidä olla tasapuolinen. Nautatilallinen kasvattaa joka tapauksessa sitä nurmea, sitoi se hiiltä tai ei, ja se korvaus olisi taas  nautatilallisille ylimääräinen etu, niin kuin nyt on lhk:n lisäosa. Sen sijaan viljatila sitä nurmea ei kasvata, koska nurmelle ei yleensä löydy ostajaa, joten viljatiloille pitää olla joku kannustin, jotta ne yksivuotisten viljakasvien sijaan kasvattaisivat monivuotisia, hiiltä sitovia kasveja.  Eli hiilensidontakorvaus kuuluu VAIN KASVITILOILLE  ( ja myös yksimahaisia kasvattaville tiloille, jotta ja101 ei nyt ottaisi nokkiinsa)

Ps. Suojavyöhykekorvauksen ehdotkin oli tehty kuin tilauksesta juuri nautatilallisille, koska niissä on se heinän korjuuvelvoite.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: seegeri - 14.10.19 - klo:14:45
Kaikki suomessa tehdään  maito mielessä  :)
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Kaikki - 14.10.19 - klo:15:32
Kaikki suomessa tehdään  maito mielessä  :)
Kuinkas muuten ? Kaikki MTKn johtokunnassa ja maatalousministeriössä taitaa olla karjatilallisia ja luomupiiperöitä  :-\
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 14.10.19 - klo:16:36
Ostetaan ruoka ulkomailta niin tämänkin ketjun ongelmat on ratkottu ja maailma pelastettu. Sitten on taas paremmat lähtökohdat metsittää maita, tukkia pakoputkia ja muuttaa asumaan kuusenpersiisiin syömään oravia ja puolukoita. :)
Siinäpä se on hyvin sanottu. Pitäisi aina muistaa, että miksi tätä tehdään. Tukijärjestelmän luojilta homma on unohtunut. Siitä ei taas hyvä seuraa, jos luodaan joku mukava ympäristökorvauksen toimenpide. Epäilen että viljelijätkin ovat jo oppineet sen ettei näissä asioissa ole enää järkeä ja mikäli tuollainen uusi "suojavyöhyke" tuki tulee niin rahat on loppu samantien.

Luulisi olevan kaikille hyväksi kun kaikki tuotanto pysyisi kotimaisena mikä täällä nyt on mahdollista. Sen vuoksi hiilensidonnasta ei saa tehdä jotain tuotantosuuntia syrjivää. Äkkiä tässä tulee mieleen kun aina puhutaan nurmesta tässä yhteydessä niin siinä taas yksimahaisten tuottajat nykästään kölin ali.

Yleensä kotieläintuottajat vetäistään kölin ali. Niinhän se oli edrlliskaudella. Ajettiin suojavyöhykeitä läpi. Hommasta piti luopua, kuin olisi käynyt että kaikki kotieläimet olisi päätynyt pataan ja kaikki pellot olleet suojavyöhykettä.

Hiilensidonnasta pitää tehdä tasapuolinen että saman nurmi tuen saa kotieläintila ja kasvitila.

Eipäs pidä olla tasapuolinen. Nautatilallinen kasvattaa joka tapauksessa sitä nurmea, sitoi se hiiltä tai ei, ja se korvaus olisi taas  nautatilallisille ylimääräinen etu, niin kuin nyt on lhk:n lisäosa. Sen sijaan viljatila sitä nurmea ei kasvata, koska nurmelle ei yleensä löydy ostajaa, joten viljatiloille pitää olla joku kannustin, jotta ne yksivuotisten viljakasvien sijaan kasvattaisivat monivuotisia, hiiltä sitovia kasveja.  Eli hiilensidontakorvaus kuuluu VAIN KASVITILOILLE  ( ja myös yksimahaisia kasvattaville tiloille, jotta ja101 ei nyt ottaisi nokkiinsa)

Ps. Suojavyöhykekorvauksen ehdotkin oli tehty kuin tilauksesta juuri nautatilallisille, koska niissä on se heinän korjuuvelvoite.

Sillä suojavyöhykkeen kenkäheinällä ole kuin ongelmajätteen arvo.

No jos karjatila voi tehdä sen siinä sivussa, niin sitten kasvitilalle 50% monivuotisten kasvien velvoite ilman korvausta. Siinä viljankasvatuksen sivussa menee se nurmikin.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 14.10.19 - klo:17:04
Ostetaan ruoka ulkomailta niin tämänkin ketjun ongelmat on ratkottu ja maailma pelastettu. Sitten on taas paremmat lähtökohdat metsittää maita, tukkia pakoputkia ja muuttaa asumaan kuusenpersiisiin syömään oravia ja puolukoita. :)
Siinäpä se on hyvin sanottu. Pitäisi aina muistaa, että miksi tätä tehdään. Tukijärjestelmän luojilta homma on unohtunut. Siitä ei taas hyvä seuraa, jos luodaan joku mukava ympäristökorvauksen toimenpide. Epäilen että viljelijätkin ovat jo oppineet sen ettei näissä asioissa ole enää järkeä ja mikäli tuollainen uusi "suojavyöhyke" tuki tulee niin rahat on loppu samantien.

Luulisi olevan kaikille hyväksi kun kaikki tuotanto pysyisi kotimaisena mikä täällä nyt on mahdollista. Sen vuoksi hiilensidonnasta ei saa tehdä jotain tuotantosuuntia syrjivää. Äkkiä tässä tulee mieleen kun aina puhutaan nurmesta tässä yhteydessä niin siinä taas yksimahaisten tuottajat nykästään kölin ali.

Yleensä kotieläintuottajat vetäistään kölin ali. Niinhän se oli edrlliskaudella. Ajettiin suojavyöhykeitä läpi. Hommasta piti luopua, kuin olisi käynyt että kaikki kotieläimet olisi päätynyt pataan ja kaikki pellot olleet suojavyöhykettä.

Hiilensidonnasta pitää tehdä tasapuolinen että saman nurmi tuen saa kotieläintila ja kasvitila.

Eipäs pidä olla tasapuolinen. Nautatilallinen kasvattaa joka tapauksessa sitä nurmea, sitoi se hiiltä tai ei, ja se korvaus olisi taas  nautatilallisille ylimääräinen etu, niin kuin nyt on lhk:n lisäosa. Sen sijaan viljatila sitä nurmea ei kasvata, koska nurmelle ei yleensä löydy ostajaa, joten viljatiloille pitää olla joku kannustin, jotta ne yksivuotisten viljakasvien sijaan kasvattaisivat monivuotisia, hiiltä sitovia kasveja.  Eli hiilensidontakorvaus kuuluu VAIN KASVITILOILLE  ( ja myös yksimahaisia kasvattaville tiloille, jotta ja101 ei nyt ottaisi nokkiinsa)

Ps. Suojavyöhykekorvauksen ehdotkin oli tehty kuin tilauksesta juuri nautatilallisille, koska niissä on se heinän korjuuvelvoite.

Sillä suojavyöhykkeen kenkäheinällä ole kuin ongelmajätteen arvo.

No jos karjatila voi tehdä sen siinä sivussa, niin sitten kasvitilalle 50% monivuotisten kasvien velvoite ilman korvausta. Siinä viljankasvatuksen sivussa menee se nurmikin.

Sä et näytä tajuavan pointtia, tai no, tajuat sen maidontuottajien kaikki-mulle-heti-nyt-mentaliteetin kautta. Eli  jos te ette saa jotain tukea tai korvausta, ei kenenkään muunkaan pidä sitä saada.


Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 14.10.19 - klo:19:45
Ostetaan ruoka ulkomailta niin tämänkin ketjun ongelmat on ratkottu ja maailma pelastettu. Sitten on taas paremmat lähtökohdat metsittää maita, tukkia pakoputkia ja muuttaa asumaan kuusenpersiisiin syömään oravia ja puolukoita. :)
Siinäpä se on hyvin sanottu. Pitäisi aina muistaa, että miksi tätä tehdään. Tukijärjestelmän luojilta homma on unohtunut. Siitä ei taas hyvä seuraa, jos luodaan joku mukava ympäristökorvauksen toimenpide. Epäilen että viljelijätkin ovat jo oppineet sen ettei näissä asioissa ole enää järkeä ja mikäli tuollainen uusi "suojavyöhyke" tuki tulee niin rahat on loppu samantien.

Luulisi olevan kaikille hyväksi kun kaikki tuotanto pysyisi kotimaisena mikä täällä nyt on mahdollista. Sen vuoksi hiilensidonnasta ei saa tehdä jotain tuotantosuuntia syrjivää. Äkkiä tässä tulee mieleen kun aina puhutaan nurmesta tässä yhteydessä niin siinä taas yksimahaisten tuottajat nykästään kölin ali.

Yleensä kotieläintuottajat vetäistään kölin ali. Niinhän se oli edrlliskaudella. Ajettiin suojavyöhykeitä läpi. Hommasta piti luopua, kuin olisi käynyt että kaikki kotieläimet olisi päätynyt pataan ja kaikki pellot olleet suojavyöhykettä.

Hiilensidonnasta pitää tehdä tasapuolinen että saman nurmi tuen saa kotieläintila ja kasvitila.

Eipäs pidä olla tasapuolinen. Nautatilallinen kasvattaa joka tapauksessa sitä nurmea, sitoi se hiiltä tai ei, ja se korvaus olisi taas  nautatilallisille ylimääräinen etu, niin kuin nyt on lhk:n lisäosa. Sen sijaan viljatila sitä nurmea ei kasvata, koska nurmelle ei yleensä löydy ostajaa, joten viljatiloille pitää olla joku kannustin, jotta ne yksivuotisten viljakasvien sijaan kasvattaisivat monivuotisia, hiiltä sitovia kasveja.  Eli hiilensidontakorvaus kuuluu VAIN KASVITILOILLE  ( ja myös yksimahaisia kasvattaville tiloille, jotta ja101 ei nyt ottaisi nokkiinsa)

Ps. Suojavyöhykekorvauksen ehdotkin oli tehty kuin tilauksesta juuri nautatilallisille, koska niissä on se heinän korjuuvelvoite.

Sillä suojavyöhykkeen kenkäheinällä ole kuin ongelmajätteen arvo.

No jos karjatila voi tehdä sen siinä sivussa, niin sitten kasvitilalle 50% monivuotisten kasvien velvoite ilman korvausta. Siinä viljankasvatuksen sivussa menee se nurmikin.

Sä et näytä tajuavan pointtia, tai no, tajuat sen maidontuottajien kaikki-mulle-heti-nyt-mentaliteetin kautta. Eli  jos te ette saa jotain tukea tai korvausta, ei kenenkään muunkaan pidä sitä saada.

Senkun otat jotain karvaturria syömään ne heinät. Voi hiki tulla.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 15.10.19 - klo:07:33
Mä en lähtis kyllä jakamaan korvausta sen mukaan onko tilalla nautoja vai onko viljatila. Se eriarvoistaa taas tiloja samalla tavalla kuin nykyiselläkin tukikaudella on käynyt. Toi lhk korotus on juuri sellainen. En kiellä sitä ettei karjatilat sitä rahaa tarvi. Ainakin tänne sikapuolelle se on tarpeellinen kun ei siitä itse tuotannosta makseta mitään eikä sille saa maidon tuotantotukea vastaavaa tukea.

Tuet pitäisikin ohjata niin että ne tukevat sitä tuotantoa mikä niillä on tarkoituskin. Tätä tuskin tulee ikinä tapahtumaan kun tämä tie on aikoinaan valittu. Eläinpuolella tuotantomäärät olisi aika hyvin saatu pidettyä kurissa tuotantosopimuksilla niinkuin nytkin tehdään.

Viljatilalle ei tarvitse tehdä mitään lisähoukutuksia heinön viljelyyn. Nykyinen kustannustaso ja viljanhinta hoitavat asian ihan itsestään. Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: voortimies - 15.10.19 - klo:10:04
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 15.10.19 - klo:10:55
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Hmmm . Oletkos ihan varmaa asiasta . EU:n alkutaipaleella sikatilat osti tuosta vaan lisää maata , eikä velaksi . Vilja ei ole rehussa ainoa kustannus , valkuaisrehut itse viljelevä saa parempaa tulosta . Peltojen pitää kyllä olla lähellä .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 15.10.19 - klo:11:24
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Hmmm . Oletkos ihan varmaa asiasta . EU:n alkutaipaleella sikatilat osti tuosta vaan lisää maata , eikä velaksi . Vilja ei ole rehussa ainoa kustannus , valkuaisrehut itse viljelevä saa parempaa tulosta . Peltojen pitää kyllä olla lähellä .

EU:n alkuvuosina oli käytössä sikakohtainen tuki: jokaisesta myydystä lihasiasta, jonka vähimmäisteuraspaino oli muistaakseni jotain 61 kg:n luokkaa, sai tuen, joka oli aika runsas, sitten 2000-luvulla se alkoi laskea ja muuttui eläinyksikkökohtaiseksi. Sianlihantuotanto olikin parhaiten kannattava tuotantosuunta eu: n alkuvuosina.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 15.10.19 - klo:12:09
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Hmmm . Oletkos ihan varmaa asiasta . EU:n alkutaipaleella sikatilat osti tuosta vaan lisää maata , eikä velaksi . Vilja ei ole rehussa ainoa kustannus , valkuaisrehut itse viljelevä saa parempaa tulosta . Peltojen pitää kyllä olla lähellä .

EU:n alkuvuosina oli käytössä sikakohtainen tuki: jokaisesta myydystä lihasiasta, jonka vähimmäisteuraspaino oli muistaakseni jotain 61 kg:n luokkaa, sai tuen, joka oli aika runsas, sitten 2000-luvulla se alkoi laskea ja muuttui eläinyksikkökohtaiseksi. Sianlihantuotanto olikin parhaiten kannattava tuotantosuunta eu: n alkuvuosina.
Pitää paikkansa . Nyt nuo samat tyypit ulvoo kun maidon ja naudanlihantuotanto on hengissä , joten kuten .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 16.10.19 - klo:07:52
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Niinhän sitä luulisi. Kannattaisi ehkä laskea itse eikä uskoa yleiseen mielipiteeseen. Kun nyt olet niin varma asiasta niin tuo laskelma tänne nähtäväksi.

Mitä lantaan tulee niin kannattaa muistaa, että omalla pellolla se laskee lannoituskulua. Jos sen joutuu antamaan ilmaiseksi pois niin ei sillä ainakaan rikastu. Eläintiheillä alueilla joutuu osallistumaan levityskuluihinkin.

Enkä oikein usko, että tänä päivänä mikään sikatila tekee hyvää tulosta. Osti sitten rehuviljan tai ei. Viime talvi veti ostoviljan käyttäjät pakkaselle jonka selvittäminen vie taas pari vuotta.

On totta että eu:n alkuaikoina sikabisnes oli oikeaa bisnestä. Ja tukeakin tuli reilusti. Nyt hommassa ei ole kumpaakaan jäljellä, mutta kateellisuus senkun säilyy ja mielikuva siitä millainen kultakaivos se on. Sikatalous on ainut tuotantosuunta joka on joutunut oikeasti sopeutumaan eu aikaan.

Se että nyt kritisoin nautatilojen tuki on ihan siitä samastaa syystä kun aikoinaan sikatiloja kampitettiin niin kauan, että tuet saatiin pois. Kasvitiloille taas jaetaan anteliaasti ympäristötoimenpiteitä. Toki karjatilakin voi näitä hyödyntää, mutta oman rehun tuottajille noissa ei ole mitää.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 16.10.19 - klo:09:08
Suomessa tuotetaan keskimäärin 5 vuoden aikana 6 vuoden leipäviljat. Eli käytännössä 20-30% kasvitilojen pelloista joutaisi pois viljelystä. Uudistuksen myötä voisi olla että kasvitilat laittaa ilman tukea n. 40-50% monivuotiselle nurmelle.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 16.10.19 - klo:09:48
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Niinhän sitä luulisi. Kannattaisi ehkä laskea itse eikä uskoa yleiseen mielipiteeseen. Kun nyt olet niin varma asiasta niin tuo laskelma tänne nähtäväksi.

Mitä lantaan tulee niin kannattaa muistaa, että omalla pellolla se laskee lannoituskulua. Jos sen joutuu antamaan ilmaiseksi pois niin ei sillä ainakaan rikastu. Eläintiheillä alueilla joutuu osallistumaan levityskuluihinkin.

Enkä oikein usko, että tänä päivänä mikään sikatila tekee hyvää tulosta. Osti sitten rehuviljan tai ei. Viime talvi veti ostoviljan käyttäjät pakkaselle jonka selvittäminen vie taas pari vuotta.

On totta että eu:n alkuaikoina sikabisnes oli oikeaa bisnestä. Ja tukeakin tuli reilusti. Nyt hommassa ei ole kumpaakaan jäljellä, mutta kateellisuus senkun säilyy ja mielikuva siitä millainen kultakaivos se on. Sikatalous on ainut tuotantosuunta joka on joutunut oikeasti sopeutumaan eu aikaan.

Se että nyt kritisoin nautatilojen tuki on ihan siitä samastaa syystä kun aikoinaan sikatiloja kampitettiin niin kauan, että tuet saatiin pois. Kasvitiloille taas jaetaan anteliaasti ympäristötoimenpiteitä. Toki karjatilakin voi näitä hyödyntää, mutta oman rehun tuottajille noissa ei ole mitää.
Oli kyllä EU alkuvaiheilla tiedossa miten tukien käy . Suurien , Suomen mittakaavassa, sikaloiden ei uskottu pystyvän hyviin tuotantolukuihin , kävi toisin .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 16.10.19 - klo:11:37
Suomessa tuotetaan keskimäärin 5 vuoden aikana 6 vuoden leipäviljat. Eli käytännössä 20-30% kasvitilojen pelloista joutaisi pois viljelystä. Uudistuksen myötä voisi olla että kasvitilat laittaa ilman tukea n. 40-50% monivuotiselle nurmelle.

Sä näköjään innostuit trollaamaan.  Tulispa hyvät metsitystuet, niin nuo  20-30% ylijäämäpellot voisi metsittää, vai mitä? Vai haluatko että ne luovutettaisiin vastikkeetta  kotieläintiloille, vai olisko parempi, että kasvinviljelijä saa ne pitää, sillä ehdolla että hän viljelee niillä nurmea, ja nurmirehun hän on velvollinen luovuttamaan vastikkeetta nautatilalliselle, ja kasvinviljelijä tietysti maksaa rehuntekokulut?
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: sorkkis - 16.10.19 - klo:16:43
Ongelmia tästä tulee taas sikatilalla joka viljelee oman rehuviljansa. Puuttuva rehuvilja on ostettava jostain. Äkkiä korvauseurot ovat menneet siihen korkeampaan rehuviljanhintaan jonka siitä ulkopuolisesta rehusta joutuu maksamaan.

Sinä kun tunnut olevan noita laskumiehiä. Ja osaat hyvin laskea varsinkin sen, että muut jotka peltoja ostelevat, eivät pysty niitä maatilan tuotoilla maksamaan. Niin minua kovasti ihmetyttää, että et ole osannut laskea sitä tärkeintä. Nimittäin sikatila saa kahdeksan tai yhdeksän vuotta kymmenestä ostettua viljansa muilta halvemmalla kuin mitä on sikatilan oman viljan todellinen tuotantokustannus. Monet ostoviljalla lähes kokonaan tuottavat sikalat porskuttavat ihan hienosti. Siinä tietysti kun on se lanta, niin pitää osata suhdetoiminta ja saada neuvoteltua lannalle sijoituspaikka ja pidettyä vastaanottajat tyytyväisinä. Kirjoituksistasi päätellen voisin kuvitella, että siinä tulee sinulla se suurin vaikeus. Toiset osaa, toiset ei. Laskea.
Niinhän sitä luulisi. Kannattaisi ehkä laskea itse eikä uskoa yleiseen mielipiteeseen. Kun nyt olet niin varma asiasta niin tuo laskelma tänne nähtäväksi.

Mitä lantaan tulee niin kannattaa muistaa, että omalla pellolla se laskee lannoituskulua. Jos sen joutuu antamaan ilmaiseksi pois niin ei sillä ainakaan rikastu. Eläintiheillä alueilla joutuu osallistumaan levityskuluihinkin.

Enkä oikein usko, että tänä päivänä mikään sikatila tekee hyvää tulosta. Osti sitten rehuviljan tai ei. Viime talvi veti ostoviljan käyttäjät pakkaselle jonka selvittäminen vie taas pari vuotta.

On totta että eu:n alkuaikoina sikabisnes oli oikeaa bisnestä. Ja tukeakin tuli reilusti. Nyt hommassa ei ole kumpaakaan jäljellä, mutta kateellisuus senkun säilyy ja mielikuva siitä millainen kultakaivos se on. Sikatalous on ainut tuotantosuunta joka on joutunut oikeasti sopeutumaan eu aikaan.

Se että nyt kritisoin nautatilojen tuki on ihan siitä samastaa syystä kun aikoinaan sikatiloja kampitettiin niin kauan, että tuet saatiin pois. Kasvitiloille taas jaetaan anteliaasti ympäristötoimenpiteitä. Toki karjatilakin voi näitä hyödyntää, mutta oman rehun tuottajille noissa ei ole mitää.
Pistä elukat pois , siinä ratkaisu . Tosin menetät pikkusen tukia .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: klapikasa - 16.10.19 - klo:21:40
Ylimääräiset hehtarit tuottamaan bio polttoainetta.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: mustaviiksi - 16.10.19 - klo:21:53
Suomessa tuotetaan keskimäärin 5 vuoden aikana 6 vuoden leipäviljat. Eli käytännössä 20-30% kasvitilojen pelloista joutaisi pois viljelystä. Uudistuksen myötä voisi olla että kasvitilat laittaa ilman tukea n. 40-50% monivuotiselle nurmelle.

Sä näköjään innostuit trollaamaan.  Tulispa hyvät metsitystuet, niin nuo  20-30% ylijäämäpellot voisi metsittää, vai mitä? Vai haluatko että ne luovutettaisiin vastikkeetta  kotieläintiloille, vai olisko parempi, että kasvinviljelijä saa ne pitää, sillä ehdolla että hän viljelee niillä nurmea, ja nurmirehun hän on velvollinen luovuttamaan vastikkeetta nautatilalliselle, ja kasvinviljelijä tietysti maksaa rehuntekokulut?

Tuossa tuli kieltämättä hyviä ideoita. Lähinnä ajattelin että olisivat viherlannoitukena kierrossa mukana.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: seegeri - 16.10.19 - klo:22:57
Sais kyllä alkaa niitä taimia istuttaa pohjosen, muutenkin viljelyyn sopimattomiin länteille.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 17.10.19 - klo:07:16
Eilisessä lehdessä juttu yhden sivun verran turvepelloista, hiilensidonnasta, pellon raivauksesta ja metsityksestä.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: seegeri - 17.10.19 - klo:14:35
Eikö siinä ollut vielä että etelästä alotetaan, tietysti sehän nyt sanomatta selvä.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 17.10.19 - klo:16:53
Eikö siinä ollut vielä että etelästä alotetaan, tietysti sehän nyt sanomatta selvä.
No joo näin oli otsikko. Ei tekstistä kyllä siitä löytynyt mainintaa. Paljonhan siinä oli asiaa.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 18.10.19 - klo:11:13
Turhaa hommaa koko touhu. Hiili, jota yritetään pysäyttää turvepelloilta, on helposti karkaavaa sorttia. Se vakaampi hiiliyhdiste ei karkaa niin helposti. Tämä taas todistaa sen, että koko hiilensidontahässäkkä on täyttä huuhaata. Jos hiiltä halutaan sitoa, on hiiliyhdisteet hajoitettava käyttämällä energiaaa. Tai sitten upottamalla ne suohon.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 18.10.19 - klo:12:07
Turhaa hommaa koko touhu. Hiili, jota yritetään pysäyttää turvepelloilta, on helposti karkaavaa sorttia. Se vakaampi hiiliyhdiste ei karkaa niin helposti. Tämä taas todistaa sen, että koko hiilensidontahässäkkä on täyttä huuhaata. Jos hiiltä halutaan sitoa, on hiiliyhdisteet hajoitettava käyttämällä energiaaa. Tai sitten upottamalla ne suohon.
Hiilensidonnalla pyritään siihen, että meidän ei tarvitsisi alentaa elintasoa, eikä luopua nykyisestä kulutuskeskeisestä elämäntavastamme.   Tästä on kyse, kukaan ei hlua mistään luopua,  mutta halutaan välttää ilmastonmuutoksen ikävät seuraukset.   Maajussit ja metsänomistajat hoiitakoot sen hiilensidonnan, jotta muu yhteiskunta voisi jatkaa mukavaa kulutuskeskeistä elämää, lennellä ulkomaille ja ajella autoilla. Toki maajussit ja metsänomistajat tekevät samaa kuin muutkin, kulutetaan kuin viimeistä päivää. 
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: seegeri - 18.10.19 - klo:12:37
Totta, keksitään syitä jotta ei oma elämänlaatu huonone, ristiriitaista. Mikäköhän siinä on ettei esim lentämisen päästöistä pidetä ollenkaan jokapäiväistä melua mediassa, toisin kuin lihan syönnin ja yleensäkin maataloudesta aiheutuvat päästöt tuntuvat olevan pahimmat.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 18.10.19 - klo:14:12
Olisi sitten hyvä, jos sitä hiiltä sitten oikeasti sidottaisiin. Hajoitettaisiin hiiliyhdisteet ja sijoitettaisiin hiili maahan. Sitten saa taas kyntää mielin määrin.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: seegeri - 18.10.19 - klo:15:40
No en kyl hiilensidonnan takia jätä lohkoa kyntämättä tai muutenkaan en mieti toimenpiteitä pellolla tuon vuoksi.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Kaikki - 18.10.19 - klo:17:56
Pro agrian alkaa kädestä pitäen näyttäen järjestää Kaikille sidontakursseja opettamalla erilaisia käytännön sitomisleikkejä . Sitomisleikit tuleekin Kaikille pakolliseksi lisätoimenpiteeksi seuraavalla sitoutumiskaudella .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 19.10.19 - klo:10:49
Pro agrian alkaa kädestä pitäen näyttäen järjestää Kaikille sidontakursseja opettamalla erilaisia käytännön sitomisleikkejä . Sitomisleikit tuleekin Kaikille pakolliseksi lisätoimenpiteeksi seuraavalla sitoutumiskaudella .

Navettapojan työmaalta kuulostaa.
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: -SS- - 19.10.19 - klo:12:34
Nyt lisäluomutuen lobbaukseksi paljastuva kiertolaidunnuskohina on hyvä idea maissa, joissa ruoho kasvaa ympäri vuoden. Sademetsää nurin vaan, ja sinne laitumia. Poltellaan 4/5 metsän hiilestä ilmaan jotta saadaan pidettyä se 1/5 hiili maassa sitä sisäistä kiertoa toteuttavaa pihvikarjaa laiduntaen ?  Tuli semmoinenkin asia mieleen: aika vähän kiertolaidunnus enää toimii Lapin läänin karjatiloilla, kun on viisi senttiä lumiloskaa maassa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Kaikki - 19.10.19 - klo:16:11
Mitenkäs suomessa sitten hiiltä sidotaan jos ja kun Kaikki on puoli vuotta lumen alla ?Parempi olisi täällä pohjolassa hiiltä sitoa kun olisi koko vuoden lämmin .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: ja101 - 20.10.19 - klo:08:42
Mitenkäs suomessa sitten hiiltä sidotaan jos ja kun Kaikki on puoli vuotta lumen alla ?Parempi olisi täällä pohjolassa hiiltä sitoa kun olisi koko vuoden lämmin .
Ottamatta kantaa itse hiilen sidontaan niin ei eteläisessä suomessa kyllä lunta monestikkaan ole puolta vuotta..
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: -SS- - 20.10.19 - klo:10:08
Routa, pimeys ja alle 5 asteen lämpötila kyllä pysäyttävät hiilensidonnan. Karjan laidunnus tuhoaa lopunkin kasvuston kuravelliksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Kaikki - 20.10.19 - klo:10:55
Routa, pimeys ja alle 5 asteen lämpötila kyllä pysäyttävät hiilensidonnan. Karjan laidunnus tuhoaa lopunkin kasvuston kuravelliksi.

-SS-
Elikä Kaikki hiilensidonta mitä suomessa voidaan maaperään tai kasveihin varastoida tapahtuu vain 5-6 kuukauden kesäajan aikana ,siis silloin kun helsinkiläisille rahdataan ulkomailta kivihiilivarastoja ja lämmitys öljyjä talveksi poltettavaksi eli silloin kun sitä ei täällä voi sitoa .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Kaikki - 20.10.19 - klo:11:02
Kaiken Kaikkiaan hullua on myös tuo järjettömiin mittakaavoihin noussut vanhojen ikimetsien suojelu .eihän pystyyn kuollut lahoava rääsikkö mitään hiiltä sido . Tuollaisessa vanhassa ikimetsässä ei ole minkäänlaista pohjakasvillisuuttakaan ,ei ole siis mitään muuta elämää kun tuholaishyönteisiä ja lahottajasieniä .
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: -SS- - 20.10.19 - klo:19:43
Routa, pimeys ja alle 5 asteen lämpötila kyllä pysäyttävät hiilensidonnan. Karjan laidunnus tuhoaa lopunkin kasvuston kuravelliksi.

-SS-
Elikä Kaikki hiilensidonta mitä suomessa voidaan maaperään tai kasveihin varastoida tapahtuu vain 5-6 kuukauden kesäajan aikana ,siis silloin kun helsinkiläisille rahdataan ulkomailta kivihiilivarastoja ja lämmitys öljyjä talveksi poltettavaksi eli silloin kun sitä ei täällä voi sitoa .

Täytyyhän jonkun ne luomutuet tienatakin. Siihen sitä hiiltä menee kummoisesti.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: -SS- - 20.10.19 - klo:19:49
Kaiken Kaikkiaan hullua on myös tuo järjettömiin mittakaavoihin noussut vanhojen ikimetsien suojelu .eihän pystyyn kuollut lahoava rääsikkö mitään hiiltä sido . Tuollaisessa vanhassa ikimetsässä ei ole minkäänlaista pohjakasvillisuuttakaan ,ei ole siis mitään muuta elämää kun tuholaishyönteisiä ja lahottajasieniä .

Vanha metsä on tasapainotilassa. Eli ei ole hiilinielu eikä lähde, metsän hakkuu/raivaus/poltto muuttaa sen pinta-alan merkittäväksi hiilen lähteeksi ensin, ja sitten taas kasvaessaan metsä muuttuu hiilinieluksi, joka pystyy EHKÄ ottamaan takaisin sen metsän hakkuussa vapautuneen hiilen. Kivihiilen ja öljyn hiilipäästöt pystytään kompensoimaan vain istuttamalla lisää metsiä ja muita hiiltä sitovia kasvustoja.

Ainoa tapa, millä vanha metsä ei olisi itsensä kokoinen hiilipäästö, on kaadetun puuaineksen säilöminen johonkin, esimerkiksi rakennuksiin tai upottamalla suohon. Rakennuksissakin mesän hiili on poissa ilmakehäkierrosta vain seuraavaan tulipaloon tai purkuun asti, suossa seuraavaan ojitukseen asti.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Rakkine - 20.10.19 - klo:20:25
Kaiken Kaikkiaan hullua on myös tuo järjettömiin mittakaavoihin noussut vanhojen ikimetsien suojelu .eihän pystyyn kuollut lahoava rääsikkö mitään hiiltä sido . Tuollaisessa vanhassa ikimetsässä ei ole minkäänlaista pohjakasvillisuuttakaan ,ei ole siis mitään muuta elämää kun tuholaishyönteisiä ja lahottajasieniä .

Vanha metsä on tasapainotilassa. Eli ei ole hiilinielu eikä lähde, metsän hakkuu/raivaus/poltto muuttaa sen pinta-alan merkittäväksi hiilen lähteeksi ensin, ja sitten taas kasvaessaan metsä muuttuu hiilinieluksi, joka pystyy EHKÄ ottamaan takaisin sen metsän hakkuussa vapautuneen hiilen. Kivihiilen ja öljyn hiilipäästöt pystytään kompensoimaan vain istuttamalla lisää metsiä ja muita hiiltä sitovia kasvustoja.

Ainoa tapa, millä vanha metsä ei olisi itsensä kokoinen hiilipäästö, on kaadetun puuaineksen säilöminen johonkin, esimerkiksi rakennuksiin tai upottamalla suohon. Rakennuksissakin mesän hiili on poissa ilmakehäkierrosta vain seuraavaan tulipaloon tai purkuun asti, suossa seuraavaan ojitukseen asti.

-SS-

Hiilensidonnasta yritetään nyt tehdä hokkuspokkustemppua, millä yritetään välttää väistämätön,  eli pakollinen fossiilisten päästöjen vähentäminen. Kun ei haluta väistämättä edessä häämöttävää elintason laskua ja kokonaisvaltaista elämäntapamme muutosta, niin on keksitty hiilensidonta-hokkuspokkustemppu. Mutta jokainen tervejärkinen tajuaa, että hiiltä ei voi loputtomasti sitoa, koko maapallon maapinta-alankaan metsittäminen ei riitä, jos hiilidioksidipäästöjä ei vähennetä radikaalisti. 
Otsikko: Vs: Hiilen sidontaa
Kirjoitti: Kaikki - 20.10.19 - klo:21:38
http://www.maaseutumedia.fi/hiilidioksidi-kaikkien-kaveri-etenkin-koyhan/ Maapallolta loppuu Kaikki elämä sitten kun saavutetaan vihervasurien ajama hiilineutraalius  :(