Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 2019  (Luettu 159682 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2019
Kuinka monta tonnia päälle kuuden?

SKN:n vehnä on varmasti ollut noin 7 tonnia, koska Ceylonkin pystyi tänä vuonna siihen, eturiviläisillä.  Tuosta kaurasta ei pysty sanomaan, ennen kuin tietää hl-painon, korkea hehtopaino voi tuoda yllätystonnin lisää.

-SS-

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9599
Vs: Puinnit 2019
Koko kesän ootta rutaannu kuivuudesta. Ja kumminkin vehnästä vetäistään lonkaltakin 7000kg/ha. No täällä on ollut märkää, kylmää ja kuumaa kuivuutta. Satoa tulee ehkä enemmän kuin koskaan , mutta tuskin sentäs yli 6000 kg/ha ohrallakaan, mutta … vapun aattona kylvettyä Aukustia yksi kärryllinen. Puintikosteus lähellä  20%. Ihan paska vuosi. Loput samana päivänä kylvetyistä  onkin joskus 2 viikon päästä puinti kokeilussa. Toukokuussa kylvetyt sitten kait joskus lokakuussa ,jos ei lunta ole.

ALP

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: Puinnit 2019
Kuinka monta tonnia päälle kuuden?

SKN:n vehnä on varmasti ollut noin 7 tonnia, koska Ceylonkin pystyi tänä vuonna siihen, eturiviläisillä.  Tuosta kaurasta ei pysty sanomaan, ennen kuin tietää hl-painon, korkea hehtopaino voi tuoda yllätystonnin lisää.

-SS-
Tänävuonna syysvehnä ei ole juuri kuivuudesta kärsinyt, kun se pysyi hyödyntämään vapun kylmän jakson pensomiseen ja juurten kasvuun. Kovimmat tämän vuoden sadot Ceylonilla jotka tiedän lähentelee yhdeksää tonnia. ;) Tuntuu hlp:kin olevan vehnällä kova tänävuonna.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Puinnit 2019
KWS Malibu tuli 11 t tuoreena/ha kosteus 29% (meni litistykseen). Tekee 9 t/ha 14% muutettuna.
Tämä oli kylvetty 2.10.2018.

Viimeksi muokattu: 22.08.19 - klo:22:26 kirjoittanut Make

Mystinen kesälaatumies

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: Puinnit 2019
korkea hehtopaino voi tuoda yllätystonnin lisää.

-SS-
Kaatokelakin on kierossa, joten lienee painavaa?
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2019
Koko kesän ootta rutaannu kuivuudesta. Ja kumminkin vehnästä vetäistään lonkaltakin 7000kg/ha. No täällä on ollut märkää, kylmää ja kuumaa kuivuutta. Satoa tulee ehkä enemmän kuin koskaan , mutta tuskin sentäs yli 6000 kg/ha ohrallakaan, mutta … vapun aattona kylvettyä Aukustia yksi kärryllinen. Puintikosteus lähellä  20%. Ihan paska vuosi. Loput samana päivänä kylvetyistä  onkin joskus 2 viikon päästä puinti kokeilussa. Toukokuussa kylvetyt sitten kait joskus lokakuussa ,jos ei lunta ole.

Syysvehnä on viljalaji, jota maailmalla viljellään kuivissa oloissa, alle 400 mm:n vuosisateilla, jopa kuivemmassa. Kevätkylvöiset viljat oikeastaan ovat harvinaisempia kuin syyskylvöiset, pohjoismaissa ja Kanadassa niitä viljellään eniten.

Ei siis ole ihme, että viimetalvisen lauhan sään jälkeen syysvehnäsato on todella runsas, harrastelijoillakin. Ne viimeiset pari tonnia riippuvat sitten kokonaistypestä, paljonko palkokasvien ja lannan typpeä saadaan maahan varastoon. Myös lisälannoitusten harrastaminen tuo kiloja lisää.

Syysviljan supersato kyllä näkyy vaakakupin toisella puolella kevätviljojen kuivumisena ja pienenä jyväkokona.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2019
Avena on jo alkanut hyydyttää syysvehnänviljelijöiden hymyä:



-SS-

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Puinnit 2019
juuripa tuo hyä syy alkaa viljellä nuita suomessakii..   halpaa halpaa halpaa..

Mietin vaan, että...

  • Vieras
Vs: Puinnit 2019
Puolet Arild-ohrasta puitu. Ottaen huomioon erittäin vähäsateisen kesän ja poutivat maat, sekä vain vähäisen panostuksen ruiskutuksiin (pelkkä Mustang, ja lehtilannoite, ei tautiruiskutuksia jne) sato kohtuuttoman hyvä, 5400-  6200 kiloa kuivattuna. Mitähän olisikaan tullut, jos juhannuksen korvilla olisi tullut hiukankin vettä...

Sekä huhtikuun lopussa että toukokuun puolivälissä kylvetty kasvustot erittäin hyviä.

 Mulla on myös vähäinen määrä vehnää ruoppapelloilla, pelottavan ...vahva kasvusto, joskin vihreää vielä paikottain. Toivottavasti pääsee puimaan syyskuun puolella😕

Rakkine

  • Vieras
Vs: Puinnit 2019
Puolet Arild-ohrasta puitu. Ottaen huomioon erittäin vähäsateisen kesän ja poutivat maat, sekä vain vähäisen panostuksen ruiskutuksiin (pelkkä Mustang, ja lehtilannoite, ei tautiruiskutuksia jne) sato kohtuuttoman hyvä, 5400-  6200 kiloa kuivattuna. Mitähän olisikaan tullut, jos juhannuksen korvilla olisi tullut hiukankin vettä...

Sekä huhtikuun lopussa että toukokuun puolivälissä kylvetty kasvustot erittäin hyviä.

 Mulla on myös vähäinen määrä vehnää ruoppapelloilla, pelottavan ...vahva kasvusto, joskin vihreää vielä paikottain. Toivottavasti pääsee puimaan syyskuun puolella😕

Suosin monitahoista ohraa, vaikka eteläsuomessa viljelenkin. Kaksitahoiset on niin myöhäisiä, ja kun niissä on iso jyvä, eivät meinaa millään valmistua, ja kuivaaminenkin kestää kauemmin.
Ja parhaimmat monitahoiset on NYKYÄÄN JO satotasoiltaan  melkein yhtä hyviä kuin parhaimmat 2-tahoiset, mutta lyhyemmällä kasvuajalla.  Nytkin on omat monitahoiset jo puitu, kun sen sijaan muiden 2-tahoiset on täällä kylillä  vielä kaikki puimatta.

Viimeksi muokattu: 23.08.19 - klo:23:09 kirjoittanut Rakkine

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2019
Arild on aikaisempi kuin Kaarle ja Elmeri esimerkiksi. Jos on kalkitut maat, niin suosittelen kokeiltavaksi; keskolaista  eturivin perinnettä jatkavat, hyviä lajikkeita yleensä ovat, paitsi poikkeuksena SW Mitja, jonka metkut ovat varmaan jo selvinneet hitaammillekin. SW Mitja on nimenomaan paperilla täydellinen, mutta talousviljelyssä ei kasva täyteen  "potenttiaaliinsa".

Pitänee kokeilla tuota Arildia, koska myöhäisemmän Kaarlen piti olla oikea kunkku, ja häviää 100 - 0 Elmerille ja 50 - 0 Vertillekin. Kolme kertaa riittää takoa otsikkoa petäjään, sitten lajike vaihtoon. Voi olla, että palaan vielä Elmeriin, sehän vasta on heikomman viljavuuden vuokrapeltojen perintöprinssi.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Puinnit 2019
Arild on aikaisempi kuin Kaarle ja Elmeri esimerkiksi. Jos on kalkitut maat, niin suosittelen kokeiltavaksi; keskolaista  eturivin perinnettä jatkavat, hyviä lajikkeita yleensä ovat, paitsi poikkeuksena SW Mitja, jonka metkut ovat varmaan jo selvinneet hitaammillekin. SW Mitja on nimenomaan paperilla täydellinen, mutta talousviljelyssä ei kasva täyteen  "potenttiaaliinsa".

Pitänee kokeilla tuota Arildia, koska myöhäisemmän Kaarlen piti olla oikea kunkku, ja häviää 100 - 0 Elmerille ja 50 - 0 Vertillekin. Kolme kertaa riittää takoa otsikkoa petäjään, sitten lajike vaihtoon. Voi olla, että palaan vielä Elmeriin, sehän vasta on heikomman viljavuuden vuokrapeltojen perintöprinssi.

-SS-

Minua taasen kiinnostaa se Alvari, sehän  on nykyohraksi poikkeuksellisen pitkä, jospa se kestäisi poutivilla hiesusavilla paremmin kuin tänä kesänä pahimmillaan vaaksan mittaiseksi jäänyt  Toria.

4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 526
Vs: Puinnit 2019
Säiliöauto kävi ja rukiin kuivatukseen meni 18 litraa per tonni. Jos olisin jäänyt odottamaan alle 20 kosteuksia niin puolet olisi vielä pellossa. Nyt kaikki on jo toimitettu Fazerille vaa-an kautta 180€ hintaan ja ohran puinti menossa.

Puin kauden aikana kaikenlaista viljaa. vähän raakaa, kosteeta, kuivaa ja lopulta ylikypsää.

Mitä muuten oli rukiin viljely 90-00 vuosina? Tuolloin ei ollut vielä Hybridejä tai muuta ihmeellisyyksiä. Mitä satoja ja hintoja oli odotettavissa?

Viimeksi muokattu: 24.08.19 - klo:00:14 kirjoittanut 4viljanpuuro

Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2019
1989 rukiin keskisato 2,9 t/ha. 1990 3,0 t/ha. Kokonaissato 200 ja 240 miljoonaa kiloa. Rukiin korkea hinta aiheutti monelle vuodelle valtaisan ylituotannon, ruista oli varastossa neljän vuoden tarve, ja vuodelle 1991 tulikin tiukka markkinoimismaksu, joka puraisi myös pitkään ruista viljelleisiin, rock'n roll -viljelijät alkoivatkin juuri 1990-luvun alussa laittaa semmoisia 100 ha aloja rukiille, rikastumistavoitteella.  Meillä lopetettiin 1990 pariksi vuodeksi, oli vähän sama olo kuin nyt, että antaa olla, tulee niitä vielä huonojakin vuosia taas, eikä "vihjasta" ole syksyllä missään. 1993 olikin iso kiima rukiiseen mennyt, ja kevätvehnää sekä kauraa laittoivat kaikki.

Vuonna 2017 rukiin keskisato oli ennätyksellinen 3,9 t/ha, mutta 2018 kuivana vuonna vain 2,6 t/ha, eli jäätiin selvästi 1989 - 1990 - vuosista. Hybridi selvästi aiheuttaa suurempaa vaihtelua keskisatoihin, kun niitä kymppitonnareita sitten tulee joskus, ja joskus pärjää huonommin kuin populaatioruis. Kokonaissadot 115 milj kg ja 43 milj. kg, ja kotimaan tarve näyttää edelleenkin olevan täytetty hyvin,

1990 rukiin tavoitehintahan oli 3100 mk / tn, mikä rahanarvolaskurilla vastaa 820 euroa tonni ! Ei ihme, että myös talonkokoiset puimurit ilmaantuivat raapimaan lakoruista ylös ja paahtamaan puoliraakana kuivurissa.

-SS-

Viimeksi muokattu: 24.08.19 - klo:00:37 kirjoittanut -SS-

Larppa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 162
  • Pohjalta on hyvä ponnistaa!
Vs: Puinnit 2019
Arild on aikaisempi kuin Kaarle ja Elmeri esimerkiksi. Jos on kalkitut maat, niin suosittelen kokeiltavaksi; keskolaista  eturivin perinnettä jatkavat, hyviä lajikkeita yleensä ovat, paitsi poikkeuksena SW Mitja, jonka metkut ovat varmaan jo selvinneet hitaammillekin. SW Mitja on nimenomaan paperilla täydellinen, mutta talousviljelyssä ei kasva täyteen  "potenttiaaliinsa".

Pitänee kokeilla tuota Arildia, koska myöhäisemmän Kaarlen piti olla oikea kunkku, ja häviää 100 - 0 Elmerille ja 50 - 0 Vertillekin. Kolme kertaa riittää takoa otsikkoa petäjään, sitten lajike vaihtoon. Voi olla, että palaan vielä Elmeriin, sehän vasta on heikomman viljavuuden vuokrapeltojen perintöprinssi.

-SS-

Samat huomiot tehtiin Elmerin ja Kaarlen välillä. Piti olla Kaarlen oikea tykkien tykki mutta surkeaa se oli vanhaan kunnon Elmeriin verrattuna!

Nyt on toista vuotta juurikin tuo Arild ja vaikuttaa tosi hyvältä lajikkeelta! Viime vuoden kuivuudessa yli 4,5t/ha ja tänä vuonna tulee heittämällä yli 5 tonnia 90 typpikilolla ilman jarruja ja tautiaineita.

Kuinka paljon olisikaan tullut jos oltaisiin ajettu pönkät ja lisätypet  ???