Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 22.07.19 - klo:09:00
-
Eikö vielä ollut avausta? Koska ensimmäiset puimurit liikkuu? Itse veikkaisin, että menee pari kolme viikkoa vielä niin sitten voisi ruis olla puintikunnossa. Sen jälkeen ohra sitten papu ja viimeiseksi vehnät.
-
Eikö vielä ollut avausta? Koska ensimmäiset puimurit liikkuu? Itse veikkaisin, että menee pari kolme viikkoa vielä niin sitten voisi ruis olla puintikunnossa. Sen jälkeen ohra sitten papu ja viimeiseksi vehnät.
Brandie alkaa olla puitavissa, mutta antaa kosteuden painua luonnonmukaisesti alas. Vielä jos tuota heikkoa satoa kuivaamaan rupeaisi, pyh. Reetta on vielä varresta vihertävää. Siitä onkin odotettavissa normaali rukiin sato. Laossakin on, se kerto, että ei ole ihan tyhjä tähkä siinä.
Aikainen Vertti.ohra alkaa tuleentua. Taikinajyvällä, kohta vain kynnellä katkottavassa kunnossa.
-SS-
-
Jos kuukauden päästä. Ehkä.
Pitäs varmaan ajaa puimurit kohta ulos, ja tehdä tarvittavat huollot.
-
Luulin, kun pääsin toista kertaa elämässäni kylvämään huhtikuun puolella - ja kun kesälle on kertynyt sitä lämpösummaakin- että viimeistään elokuun ekalla viikolla ohraa puitaisiin, mutta ei siltä näytä.
Liekö sitten kaksitahoisuus ja korrenvahvistajaruiskutus pidentäneet valmistumisaikaa verrattuna edellisiin ohrakokemuksiin (monitahoinen + ei kasvusääteitä)
Paikkana Varsinais-Suomi.
Muoks. tietty kevät oli alussa vähän kylmä ja ohra vaan juroi ...toki kasvatti samalla vahvempaa juuristoa.
-
Madax max pidentää valmistumista aika paljon.
-
Syysrypsiä aloitellaan varmaan loppuviikosta tai viikonvaihteessa.
-
Luulin, kun pääsin toista kertaa elämässäni kylvämään huhtikuun puolella - ja kun kesälle on kertynyt sitä lämpösummaakin- että viimeistään elokuun ekalla viikolla ohraa puitaisiin, mutta ei siltä näytä.
Liekö sitten kaksitahoisuus ja korrenvahvistajaruiskutus pidentäneet valmistumisaikaa verrattuna edellisiin ohrakokemuksiin (monitahoinen + ei kasvusääteitä)
Paikkana Varsinais-Suomi.
Muoks. tietty kevät oli alussa vähän kylmä ja ohra vaan juroi ...toki kasvatti samalla vahvempaa juuristoa.
Ja sama kasvuaika sulla oli monitahosessa kun kakstahosessa?
Ainakin myöhäsissä kakstahosissa saa laskea viikon kaks lisää, kun pitäs olla valmiita. Jos ajelee tautiaineet, sun muut.
-
Eikö vielä ollut avausta? Koska ensimmäiset puimurit liikkuu? Itse veikkaisin, että menee pari kolme viikkoa vielä niin sitten voisi ruis olla puintikunnossa. Sen jälkeen ohra sitten papu ja viimeiseksi vehnät.
Nurminataa puitu 20.7. alkaen. Viljan puintia saa vielä odotella. Kuminaa voisi päästä koittamaan ensi viikolla.
-
Hausjärvellä päijäthämeessä? Havaittu puimuri puimassa ruista..
-
Joko on syysrypsiä puitu ??? .. pullotestissä oli murskatut siemenet melkein kaikki keltasia.. ::)
-
Madax max pidentää valmistumista aika paljon.
joo, sepä se.
-
Meitä oli tänään kolme kultaisen sukupolven viljelijää kiertelemässä peltoja. Rukiissa oli vielä vihreä korsi ja jyvän sai litistettyä sormilla. Kärvistellään tässä nyt vielä viikko pari. Eipä siinä sitten auttanut kuin käydä Sampo Comialla ABC:lla kolmistaan. Tällä kertaa ei ollut onnea pelikoneiden eikä naisten kanssa. Varmaan ois pitänyt mennä Claassilla..
-
Eipä siinä sitten auttanut kuin käydä Sampo Comialla ABC:lla kolmistaan. Tällä kertaa ei ollut onnea pelikoneiden eikä naisten kanssa. Varmaan ois pitänyt mennä Claassilla..
Kyllä kunnon retro avo-ohjaamolla varustettu puimuri olis ollut paree näillä keleillä. Tuohon pelionneen en silläkään usko olevan vaikutusta, mutta kyllä "mummot" olis paremmin havainnut, kun kolme sälliä on änkenyt samaan puimurin.
-
ja kun he olisvat nuita neuvolassa punnittavan kokosii, alle 170 kiloisii..
-
Nää helteet saa rukiin valmistumaan. Ne jyvät kovenee vauhdilla nyt.
-
syysvehnä pariviikko ja ohraa het perään..Pirkanmaa etelä ;)
-
Mulla etelä-pirkanmaalla alkaa vappuaattona kylvetty aikainen kaura olemaan kohta puintikunnossa, ehkä viikon päästä puidaan, nää helteet vaalentaneet kauraa vauhdilla, miten muilla, koska alkaa puinnit ja millä viljalla ?
-
koska alkaa puinnit ja millä viljalla ?
Luhkas ja Toria ohrat, n. kuukausi, E-K
-
Toukokuun ekalla viikolla kylvetty monitahoinen ohra on muuttunut yllättävän kirjavaksi nyt heinäkuun loppupuolella, eli jälkiversonut, liekö syynä heinäkuun alun sateet?
Vaikka ne sai vettä paljon toukokuussa, niin ilmeisesti se kesäkuun hellejakso esti lisäversojen kasvun, ja heinäkuun sateet sen taas käynnisti, ilman tuota runsasta jälkiversomista viikon kuluttua ne olisi olleet puitavissa, mut nyt täytyy odotella, mut kiirettähän ei ole, ruis on kuitenkin ehkä viikon päästä puintivalmista.
-
Sanoisin että vähintään pari viikkoa rukiilla. Ens viikko niin viileetä et mitään ei tapahdu taaskaan.. Planetti vihreää, ehkä kuukaus, vehnät joskus syyskuun lopulla. Härkäpapu arvoitus mitä tämä yli kova helle teki, valmistaako ennen aikojaan vai tokeneeko tästä...
-
Myöhästetyn kylvön kasvustot voivatkin vielä olla vihreitä. Normaalista kylvöajasta laskettuna lämpösumma Salon ja Turun välillä on jo 980. Rupeaa Vertti-ohrassa olemaan jyvä jo sellainen, ettei ihan helpolla mene kynnellä poikki. Rukiin jyvät ovat purtavissa kovalla paukkeella poikki.
Syysvehnien jyvä on jo keltainen, osin jo kypsän ruskea. Viikon päästä valmista monin paikoin.
Hyvä on puintien avautua maailman ennätyssatoon: UUSIN TUOTANTOENNUSTE POVAA SILTI ENNÄTYKSELLISIÄ SATOJA (Farmit) (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/07/31/vyr-maailman-viljantuotantoennuste-laski-viime-kuusta-uusin-tuotantoennuste)
-SS-
-
Myöhästetyn kylvön kasvustot voivatkin vielä olla vihreitä.
-SS-
Toi kun ei ole aina itse valittavissa, sää meinaan millon voi kylvää..
-
Tänä keväänä ei kyllä kylvöikkunasta leveyttä puuttunut, jos oli huhtikuussa liikkeellä. Jossakin vaiheessa toukokuun loppua sitten olikin kosteampaa. Minkä jälkeen ei ollut. Lohjalla on yksi näkyvällä paikalla oleva isohko ohrapelto kylvetty kesäkuussa, nyt on juuri tullut komeasti tähkälle, ehkä osui parempaan kohtaan se heinäkuun alun kuuro. Näyttää ainakin ihan mallikkaalta.
-SS-
-
Tänä keväänä ei kyllä kylvöikkunasta leveyttä puuttunut, jos oli huhtikuussa liikkeellä. Jossakin vaiheessa toukokuun loppua sitten olikin kosteampaa. Minkä jälkeen ei ollut. Lohjalla on yksi näkyvällä paikalla oleva isohko ohrapelto kylvetty kesäkuussa, nyt on juuri tullut komeasti tähkälle, ehkä osui parempaan kohtaan se heinäkuun alun kuuro. Näyttää ainakin ihan mallikkaalta.
-SS-
Täällä kaakossa just puuttu. Jos nyt lähdetään muistelemaan talvea niin lumimäärä veti vertoja koko maan mittakaavassa. Toukokuun alussakin oli vielä lunta varjopaikoissa.
En tiedä mistä johtui mutta pellot eivät kuivaneet, ei pelkästään meillä vaan muutkin valittelivat samaa. Siinä ennen äitienpäivää oli muutama päivä sellaista että pellot olivat jo kohtuu kuivia, ei hyviä, mutta kohtuullisia. Sitten alkoikin sataa ja lämpötila tippui ja aurinko jäi pilvien taakse. Näin mentiin sitten viikko eteenpäin jonka jälkeen alettiin väkisin vääntämään toukoja.
Omat tuoot saatiin loppuun toukokuun loppuunmennessä kiitos ison nurmialan. Normaalisti oltaisiin oltu aika pulassa, vesi tuli niinkuin juuri väärään aikaan. Ehkä siinä oli sitä oikeaa kylvöikkunaa se tunti ennenkuin sade alkoi. Tuolloin ehti tajuata, että ei helvetti toukokuussakin voi sataa vettä..
-
>UUSIN TUOTANTOENNUSTE POVAA SILTI ENNÄTYKSELLISIÄ SATOJA (Farmit)
Eikä ollut kuin just viime viikolla,kun kerrottiin satojen jäävän Euroopassa pienemmäksi.Nuo paskanlänkyttäjät ovat oikeasti melkoisia k.usipäitä.
-
Syysrypsit tuli puitua eilen. Sato oli pettymys, tuonne tonnin pintaan jäi /ha. Talvituhoja oli aika paljon mutta muutoinkin sato ei ihan kasvuston näyttämää vastannut. Lieneekö se kevään kylmä jakso vähentänyt pölyttäjiä juuri kriittiseen aikaan. Olisi myös kannattanut rikkoa keväällä muutama hehtaari enemmän.
Taloudellisesti tulos oli silti tyydyttävä. Tulos muuttuvien kustannuksien jälkeen 500-600 €/ha plussalla ilman tukia. Sadon arvo on arvioitu laskelmassa maltillisesti. Kustannuksina vain äestykset, kylvö, siemen, kuivaus ja viljelytarkastukset. Kuivausta tarvittiin hieman, puintikosteus oli 9.
-
Tänä keväänä ei kyllä kylvöikkunasta leveyttä puuttunut, jos oli huhtikuussa liikkeellä. Jossakin vaiheessa toukokuun loppua sitten olikin kosteampaa. Minkä jälkeen ei ollut. Lohjalla on yksi näkyvällä paikalla oleva isohko ohrapelto kylvetty kesäkuussa, nyt on juuri tullut komeasti tähkälle, ehkä osui parempaan kohtaan se heinäkuun alun kuuro. Näyttää ainakin ihan mallikkaalta.
-SS-
Täällä kaakossa just puuttu. Jos nyt lähdetään muistelemaan talvea niin lumimäärä veti vertoja koko maan mittakaavassa. Toukokuun alussakin oli vielä lunta varjopaikoissa.
En tiedä mistä johtui mutta pellot eivät kuivaneet, ei pelkästään meillä vaan muutkin valittelivat samaa. Siinä ennen äitienpäivää oli muutama päivä sellaista että pellot olivat jo kohtuu kuivia, ei hyviä, mutta kohtuullisia. Sitten alkoikin sataa ja lämpötila tippui ja aurinko jäi pilvien taakse. Näin mentiin sitten viikko eteenpäin jonka jälkeen alettiin väkisin vääntämään toukoja.
Omat tuoot saatiin loppuun toukokuun loppuunmennessä kiitos ison nurmialan. Normaalisti oltaisiin oltu aika pulassa, vesi tuli niinkuin juuri väärään aikaan. Ehkä siinä oli sitä oikeaa kylvöikkunaa se tunti ennenkuin sade alkoi. Tuolloin ehti tajuata, että ei helvetti toukokuussakin voi sataa vettä..
Varmaankin olivat näitä HÖMPPÄNURMIA ;D ;D ;D
-
Tänä keväänä ei kyllä kylvöikkunasta leveyttä puuttunut, jos oli huhtikuussa liikkeellä. Jossakin vaiheessa toukokuun loppua sitten olikin kosteampaa. Minkä jälkeen ei ollut. Lohjalla on yksi näkyvällä paikalla oleva isohko ohrapelto kylvetty kesäkuussa, nyt on juuri tullut komeasti tähkälle, ehkä osui parempaan kohtaan se heinäkuun alun kuuro. Näyttää ainakin ihan mallikkaalta.
-SS-
Täällä kaakossa just puuttu. Jos nyt lähdetään muistelemaan talvea niin lumimäärä veti vertoja koko maan mittakaavassa. Toukokuun alussakin oli vielä lunta varjopaikoissa.
En tiedä mistä johtui mutta pellot eivät kuivaneet, ei pelkästään meillä vaan muutkin valittelivat samaa. Siinä ennen äitienpäivää oli muutama päivä sellaista että pellot olivat jo kohtuu kuivia, ei hyviä, mutta kohtuullisia. Sitten alkoikin sataa ja lämpötila tippui ja aurinko jäi pilvien taakse. Näin mentiin sitten viikko eteenpäin jonka jälkeen alettiin väkisin vääntämään toukoja.
Omat tuoot saatiin loppuun toukokuun loppuunmennessä kiitos ison nurmialan. Normaalisti oltaisiin oltu aika pulassa, vesi tuli niinkuin juuri väärään aikaan. Ehkä siinä oli sitä oikeaa kylvöikkunaa se tunti ennenkuin sade alkoi. Tuolloin ehti tajuata, että ei helvetti toukokuussakin voi sataa vettä..
Varmaankin olivat näitä HÖMPPÄNURMIA ;D ;D ;D
Luomun latausnurmia..
-
Joensuun kartanossa Salon Meriniityn tuntumassa oli jo melko alat sängellä.
-SS-
-
Tänään vähän kävin kattelemas hallatuhoja. No niitä ei vielä näkynyt, mutta tuleva viikko varmaan kyllä tuon asian vielä varmistaa. Sillä moneksi yöksi on luvattu +2 ja viime yöksi oli luvattu sentäs +8 ja meillä oli tuo +2 . Vasikka auto toi aamulla terveisiä naapurikylästä, että siellä mittari tuvan seinäs oli näyttänyt -2.
No oli miten oli, niin elokuu taitaa vaihtua syyskuuksi ennen kuin huhtikuulla kylvetty Aukusti on valmista puitavaksi ja toukokuulla kylvetyt voi valmistua jouluksi. Toki tuo halla voi muuttaa kaiken, mutta sitte ei tartte tappuria ulkoiluttaa.
-
Lapuan Hellanmaassa näkyi joku puineen jonkinlaista ohraa kun ohi ajelin.Omat kakstahoiset saa olla vielä jonkun viikon vaikka ensimmäiset meni maahan ennen vapun lumisateita.
-
Lapuan Hellanmaassa näkyi joku puineen jonkinlaista ohraa kun ohi ajelin.Omat kakstahoiset saa olla vielä jonkun viikon vaikka ensimmäiset meni maahan ennen vapun lumisateita.
Täällä päin 66:sta on kans ohravainioita muuttunut viikolla sängelle, mutta kyllä niissä nököttää muovitetut paalit pellon reunassa.
-
Brandie hybridiruista puitu tänään. Harva, kääpiökasvuiseksi jäänyt kasvusto jäi paljonkin alle 8 tonnin hehtaarisadon. Kosteus kuitenkin oli alle 14% ja hl-painokin lähempänä 80 kg.
-SS-
-
Tänään vähän kävin kattelemas hallatuhoja. No niitä ei vielä näkynyt, mutta tuleva viikko varmaan kyllä tuon asian vielä varmistaa. Sillä moneksi yöksi on luvattu +2 ja viime yöksi oli luvattu sentäs +8 ja meillä oli tuo +2 . Vasikka auto toi aamulla terveisiä naapurikylästä, että siellä mittari tuvan seinäs oli näyttänyt -2.
No oli miten oli, niin elokuu taitaa vaihtua syyskuuksi ennen kuin huhtikuulla kylvetty Aukusti on valmista puitavaksi ja toukokuulla kylvetyt voi valmistua jouluksi. Toki tuo halla voi muuttaa kaiken, mutta sitte ei tartte tappuria ulkoiluttaa.
Näky olevan kaks yötä +2:ta luvassa.Wolmari kellertää ihan mukavasti tosin pisimmät kohdat on vähän painuneet lakoon.Normaalisti saa pähkäillä puinti vai rehunteko.Nyt saa kohta pähkäillä pukki vai puinti.
-
Tänään vähän kävin kattelemas hallatuhoja. No niitä ei vielä näkynyt, mutta tuleva viikko varmaan kyllä tuon asian vielä varmistaa. Sillä moneksi yöksi on luvattu +2 ja viime yöksi oli luvattu sentäs +8 ja meillä oli tuo +2 . Vasikka auto toi aamulla terveisiä naapurikylästä, että siellä mittari tuvan seinäs oli näyttänyt -2.
No oli miten oli, niin elokuu taitaa vaihtua syyskuuksi ennen kuin huhtikuulla kylvetty Aukusti on valmista puitavaksi ja toukokuulla kylvetyt voi valmistua jouluksi. Toki tuo halla voi muuttaa kaiken, mutta sitte ei tartte tappuria ulkoiluttaa.
Nyt saa kohta pähkäillä pukki vai puinti.
Nouse pukille vaan :))
-
https://www.youtube.com/watch?time_continue=13&v=nyjZrSmB8RU
https://www.youtube.com/watch?v=wfrOsFGCwFM
Claasilta uutta.
-
Brage ohraa puitiin tänään. Kuivaa on mutta kuivuus on ottanut osan myös sadosta. Herkästi poutivia savia kyseessä,osassa hyvääkin kasvustoa..
-
Brage ohraa puitiin tänään. Kuivaa on mutta kuivuus on ottanut osan myös sadosta. Herkästi poutivia savia kyseessä,osassa hyvääkin kasvustoa..
Millo kylvetty?
-
Etelässä tuli käytyä, Pärnussa tarkalleenottaen. Tallinnan eteläpuolella puitiin, syysvehnää veikkaan, tuskin keväisiä, aikalailla vihreänsekaisia sielä oli ohratkin. Suomen puolella en puimureita nähnyt. Itellä menee wolmarinkin puintiin vielä pari viikkoo, vaikka kylvetty jo 9.5. Bragee löytyy myös, menee myös pari viikkoo, kylvetty 19.5. Sijainti eteläinen E-P. Hyvä kun ei ole kiirettä, kun talossa ei ole tällä hetkellä edes puimuria, jos sellaisen sais ens viikolla pihaan ???
Ainii.Osattiin tuola Viron puolellakin toi hömppätouhu, komeita 20ha lohkoja, missä kasvo mitä sattuu, mm. komeita pajupuskia, yhtään ei enää hävetä omat hömpät.
-
on se mukavaa kun maailmalla immeiset näkee näläkää ja sit hyvilläkii paikoilla pellot on jouten tarpeettomana, ja vielä ihmettelevät kuin paljon maailmassa onkaa populaa... joka on ruokittava..
-
Etelässä tuli käytyä, Pärnussa tarkalleenottaen. Tallinnan eteläpuolella puitiin, syysvehnää veikkaan, tuskin keväisiä, aikalailla vihreänsekaisia sielä oli ohratkin. Suomen puolella en puimureita nähnyt. Itellä menee wolmarinkin puintiin vielä pari viikkoo, vaikka kylvetty jo 9.5. Bragee löytyy myös, menee myös pari viikkoo, kylvetty 19.5. Sijainti eteläinen E-P. Hyvä kun ei ole kiirettä, kun talossa ei ole tällä hetkellä edes puimuria, jos sellaisen sais ens viikolla pihaan ???
Ainii.Osattiin tuola Viron puolellakin toi hömppätouhu, komeita 20ha lohkoja, missä kasvo mitä sattuu, mm. komeita pajupuskia, yhtään ei enää hävetä omat hömpät.
Veikkaan että noilta Viron hömpiltä ei tukea nostella..
-
Etelässä tuli käytyä, Pärnussa tarkalleenottaen. Tallinnan eteläpuolella puitiin, syysvehnää veikkaan, tuskin keväisiä, aikalailla vihreänsekaisia sielä oli ohratkin. Suomen puolella en puimureita nähnyt. Itellä menee wolmarinkin puintiin vielä pari viikkoo, vaikka kylvetty jo 9.5. Bragee löytyy myös, menee myös pari viikkoo, kylvetty 19.5. Sijainti eteläinen E-P. Hyvä kun ei ole kiirettä, kun talossa ei ole tällä hetkellä edes puimuria, jos sellaisen sais ens viikolla pihaan ???
Ainii.Osattiin tuola Viron puolellakin toi hömppätouhu, komeita 20ha lohkoja, missä kasvo mitä sattuu, mm. komeita pajupuskia, yhtään ei enää hävetä omat hömpät.
Veikkaan että noilta Viron hömpiltä ei tukea nostella..
Ne Kaikki hömpän näköiset saattoi olla luomua ;D
-
Etelässä tuli käytyä, Pärnussa tarkalleenottaen. Tallinnan eteläpuolella puitiin, syysvehnää veikkaan, tuskin keväisiä, aikalailla vihreänsekaisia sielä oli ohratkin. Suomen puolella en puimureita nähnyt. Itellä menee wolmarinkin puintiin vielä pari viikkoo, vaikka kylvetty jo 9.5. Bragee löytyy myös, menee myös pari viikkoo, kylvetty 19.5. Sijainti eteläinen E-P. Hyvä kun ei ole kiirettä, kun talossa ei ole tällä hetkellä edes puimuria, jos sellaisen sais ens viikolla pihaan ???
Ainii.Osattiin tuola Viron puolellakin toi hömppätouhu, komeita 20ha lohkoja, missä kasvo mitä sattuu, mm. komeita pajupuskia, yhtään ei enää hävetä omat hömpät.
Veikkaan että noilta Viron hömpiltä ei tukea nostella..
Ne Kaikki hömpän näköiset saattoi olla luomua ;D
Voihan se olla. Tänä vuonna tosin ei aina tiedä onko tavanomaista vai luomua sen verran hyvin saunakukat, ohdakkeet ja valvatit rehottaa tavanomaisillakin pelloilla.
Virossa ymmärtääkseni valtio ei maksa tukea vaan ainoa tuki tulee eu:lta oliko sen joku pari sataa per hehtaari.
Kyseiset pellot jos oikein pajua kasvavat ovat varmaan edelleen niitä peltoja jotka silloin 30 vuotta sitten eivät löytäneet omistajaa. Eivätkä ole löytäneet tähänkään päivään mennessä..
-
Kuminaa, muutama ruispelto ja yksi tosi aikasin kylvetty etelä rinne aikasta ohraa kans puitu tääläpäinTM. Sampi otettu ulos, voishan sitä kohta kokeilla agattiin, niskat taituneet tosi alas, miten se sakoluku vs malillinen kaste ja aurinko?
-
Kylmät ilmat on laittaneet jonkinlaisen jarrun päälle viljoille. Rukiin jyvät oli tänään edelleen yhtä pehmeitä kuin viime keskiviikkona niitä viimeksi tutkiessani.
-
Mä ajelin muutaman hehtaarin Ceylonia pe-su, koitan saada kuivemmat paikat pois ennen sateita. Puintikosteus noin 19-21. Osa jyvistä on ihan kovia mutta hieman pullukoita joukossa. Olisin antanu olla pidempäänkin mutta sateet tulee ja ohratkin alkaa kumartelemaan niin tällä kuivurikapasiteetillä pakko niittää nurin. Länsi-uusimaa. Saldo tähän mennessä yksi syöttösormen sokka ja revennyt pakoputki (tää onneks hajos jo konehallissa).
-
Sauvossa rukiinpuinnit vasta alkumetreillä, kosteudet 20 ympärillä.
Jos korjuun saadaan on sadot kyllä huimia.
Ekat rahtipuinnit eilen. Ihmeellinen punaruskea pöly lähtee rukiin oljesta. Ei ainakaan sateen vika, 17mm kesäkuulla, 52mm helmikuulla, elokuu 0mm.
-
Sauvossa rukiinpuinnit vasta alkumetreillä, kosteudet 20 ympärillä.
Jos korjuun saadaan on sadot kyllä huimia.
Ekat rahtipuinnit eilen. Ihmeellinen punaruskea pöly lähtee rukiin oljesta. Ei ainakaan sateen vika, 17mm kesäkuulla, 52mm helmikuulla, elokuu 0mm.
Rukiin ruskearuoste. Värjää Claasin massikan väriseksi. Ruoste viihtyy kuumassa ja kuivassa.
-SS-
-
Ei viel puinneille mitään kiirettä moneen viikkoon.
Pavut kuolee pystyyn varmaan ensimmäisenä.
-
Ei viel puinneille mitään kiirettä moneen viikkoon.
Pavut kuolee pystyyn varmaan ensimmäisenä.
Rukiit ehkä kolmen, neljän viikon päästä, vihreä on sävynä sankassa ruispellossa. Ceylon lähes puintikypsästä kahusta, joka kuivunut pystyyn, vihreään ja rehevään kasvustoon. Nää kaikki vuorotellen pelloissa, ei oo kiirettä.
Pystyyn kuivanneet ohrat aiemmin, ehkä jo kahden viikon päästä kuivattavia. Toivottavasti pääsee littuviljaa puimaan aiemminkin, ettei kaikki ois samaan aikaan puitavana joka tilalla.
Toki lupailee niitä kesäkuun alusta saakka odotettuja sateita, ja tuleehan ne, kun on unohtunut koko kesän sataa. 13mm koko kesän suurin yhtenäinen sade Juhannuksena rutikuivaan maahan, ois ihan ok. jos ois tullut muutakin kuin pieniä tuhnuja silloin tällöin.
Haikeudella jo miettii viime kesää, joka oli heikoin koskaan. No, tänä vuonna rikotaan sadon heikkous ennätyksiä. Laadut tulee olemaan karuja, kevyttä viljaa tarjolla näillä nurkin ja hallat vielä viimeistelee. Perunaa meni jo toissa yönä mustaksi, ja tuleva yö vaikuttaa vielä pahemmalta.
-
Rukiit ehkä kolmen, neljän viikon päästä, vihreä on sävynä sankassa ruispellossa. Ceylon lähes puintikypsästä kahusta, joka kuivunut pystyyn, vihreään ja rehevään kasvustoon. Nää kaikki vuorotellen pelloissa, ei oo kiirettä.
Pystyyn kuivanneet ohrat aiemmin, ehkä jo kahden viikon päästä kuivattavia. Toivottavasti pääsee littuviljaa puimaan aiemminkin, ettei kaikki ois samaan aikaan puitavana joka tilalla.
Toki lupailee niitä kesäkuun alusta saakka odotettuja sateita, ja tuleehan ne, kun on unohtunut koko kesän sataa. 13mm koko kesän suurin yhtenäinen sade Juhannuksena rutikuivaan maahan, ois ihan ok. jos ois tullut muutakin kuin pieniä tuhnuja silloin tällöin.
Haikeudella jo miettii viime kesää, joka oli heikoin koskaan. No, tänä vuonna rikotaan sadon heikkous ennätyksiä. Laadut tulee olemaan karuja, kevyttä viljaa tarjolla näillä nurkin ja hallat vielä viimeistelee. Perunaa meni jo toissa yönä mustaksi, ja tuleva yö vaikuttaa vielä pahemmalta.
Olen edelleen sitä mieltä, että kuiva vuosi on katovuosi ja sadevuosi on satovuosi.
Jep. Kaveri tuossa naapurissa sanoi että 2017 paras vuosi koskaan satojen suhteen, -16 ei kauas nakkaa vaikka silloin tuli jo raakasti liikaa vettä jatkuvine sateineen. Nää kaks kesää, tämä kuluva ja edellinen, on todella heikkoja. Ei auta osaaminen, ei taikatemput, ellei maalaji ole kohdallaan näin kuivana vuonna. Säätökaivot sai nostaa kylvöjen aikaan Toukokuun alussa ja pohjavesi todella syvällä. Viime vuonna mittailin heinäkuulla, kaivon syvyydestä riippui kuinka matalalla vesi, kun pohja paistoi kaikissa kaivoissa.
Viime vuonna turvemailta vesi loppui heinäkuulla kuin seinään, tänä vuonna niukkuutta jo aiemmin, joten kasvustot vaihtelevuudessaan todella sekavia.
-
Jep. Kaveri tuossa naapurissa sanoi että 2017 paras vuosi koskaan satojen suhteen, -16 ei kauas nakkaa vaikka silloin tuli jo raakasti liikaa vettä jatkuvine sateineen. Nää kaks kesää, tämä kuluva ja edellinen, on todella heikkoja. Ei auta osaaminen, ei taikatemput, ellei maalaji ole kohdallaan näin kuivana vuonna. Säätökaivot sai nostaa kylvöjen aikaan Toukokuun alussa ja pohjavesi todella syvällä. Viime vuonna mittailin heinäkuulla, kaivon syvyydestä riippui kuinka matalalla vesi, kun pohja paistoi kaikissa kaivoissa.
Viime vuonna turvemailta vesi loppui heinäkuulla kuin seinään, tänä vuonna niukkuutta jo aiemmin, joten kasvustot vaihtelevuudessaan todella sekavia.
Nyt varmaan kohta täällä on vastalausemyrskyn aika. Ei ei ei ! 2017 kuulemma oli äärimmäinen katovuosi, vaikka satoa tulikin valtakunnan viljanvastaanottoihin ennätyssuuria määriä. Sateet alentavat sadon ja tappavat viljan ja nurmet... Tai jotain.
Yksi viljalaji, joka tuntuu toimivan kuivasta välittämättä, on eteläisempää Euroopasta tuotettu syysvehnä, esimeriksi Skagen. Ruis nähtävästi ei pärjää äärimmäisissä olosuhteissa alkukeväällä maalis-huhtikuussa. Se alkaa tehdä kortta, ja siinä vaiheessa on peli menetetty. Syysvehnä, jos vaan selviää kevätahavasta, elää säästöliekillä, kunnes ensimmäinen sade saapuu. Silloin kasvi turpoaa ja lehteytyy muutamassa päivässä puoleensääreen. Kolme viikkoa ennen tähkimistä, jos saa vehnän käyttöön nopeavaikutteista lannoitetta joko ruiskulla tai rakeena, voi odottaa jopa jonkinlaista satoakin. Nyt jo kaksi peräkkäistä vuotta kun syysvehnä on näyttänyt olevan ihan OK, rukiit viime vuonna monin paikoin vain tyydyttäviä, etenkin savimailla.
Seurasin tuossa kylällä todennäköisimmin Ceylon-laihoa, siinä puimakone kyllä joutui himmaamaan vauhtia, sen verran paljon raskasta viljaa oli koneessa. Ja muistan kun keväällä monta kertaa puhelin itsekseni, tuo ei kyllä hyvältä näytä, valkoisella savella maa vielä, ja on jo toukokuun puoliväli ! Mutta sitten tulivat ne toukokuun lopun sattumasateet, ilman niitä pelto olisi edelleen valkoisella savella.
Säätökaivoista sentään saa tuhannen kilon kuivatun ja rahdaton viljasadon verran kassanpohjalle, vaikka olisivatkin kuivia. Tuossa savialueen kaikein tuoreimman notkelman pohjalla kaivolla pohjavesi on jo 2,5 metrin syvyydessä. Vielä on 3 metriä matkaa pohjaan. Jos olisi lehmiä, ei vesi riittäisi ollenkaan.
-SS-
-
Kohta viikon on tullut viljaa litistettäväksi. Kauraa ja ohraa. Vähän tuppaavat olemaan turhankin kuivia.
-
Ruis on tosi vaikee tänä vuonna, nojaa vähän sinne tänne. Lisänä suht nuorta saunakukaa joka sain muutaman kerran kietoutumaan tosi pahasti muutamalla metrillä syöttökierukan ympäri. En nyt heti muista koska olis ollut näin tuskaista puintia. Valtavan olkmäärän takii silppuri ottaa voimaa ja paloja irtoillut hihnasta, ihan vanhuutta se on. Mutta kiloja tulee ihan mukavasti ja suht kuivaa se on.
-
En jaksanut lukea SS:n kirjoitusta, mutta oikeassa se oli siinä heti alussa. 2016 ja 2017 oli täydellisiä katovuosia taloudellisesti . 2018 oli hyvä sadollisesti ja taloudellisesti tosin ei nurmen osalta . Tosin tänä vuonna ohra sato on luultavasti parempi kuin viime vuonna, mutta laadusta ja taloudesta ei nyt vielä tiedä mitään. Mutta pirullinen kesä tämä on ollut, viime vuosi oli paljon parempi. Nyt on sadekuurot osuneet yleensä aivan väärään aikaan paikalle. Viime kesänä ei tarvinnut kuuroja pelätä. Viime kesänä täälläkin jo puitiin vaikka kylvö reilusti myöhemmin kuin tänä keväänä, mutta nyt ei puinneista kyllä ole vielä mitään tietoa :(
-
En jaksanut lukea SS:n kirjoitusta, mutta oikeassa se oli siinä heti alussa. 2016 ja 2017 oli täydellisiä katovuosia taloudellisesti . 2018 oli hyvä sadollisesti ja taloudellisesti tosin ei nurmen osalta . Tosin tänä vuonna ohra sato on luultavasti parempi kuin viime vuonna, mutta laadusta ja taloudesta ei nyt vielä tiedä mitään. Mutta pirullinen kesä tämä on ollut, viime vuosi oli paljon parempi. Nyt on sadekuurot osuneet yleensä aivan väärään aikaan paikalle. Viime kesänä ei tarvinnut kuuroja pelätä. Viime kesänä täälläkin jo puitiin vaikka kylvö reilusti myöhemmin kuin tänä keväänä, mutta nyt ei puinneista kyllä ole vielä mitään tietoa :(
Kovin hitaasti kertyy lämpösummaa näillä alle 15 asteen keleillä. Viime vuonna oli tähän aikaan tonni täysi ensimmäisistä kylvöistä laskettuna, nyt ollaan 600-700 välillä. Elokuulla ei tarvitse mitään puida, kuivuuden vaivaamatkin mennee syyskuulle. Ja sitten nuo kesäkuun alussa hyvissä oloissa kylvetyt joskus myöhemmin. :-X :-X :-X :-X
-
En jaksanut lukea SS:n kirjoitusta, mutta oikeassa se oli siinä heti alussa. 2016 ja 2017 oli täydellisiä katovuosia taloudellisesti . 2018 oli hyvä sadollisesti ja taloudellisesti tosin ei nurmen osalta . Tosin tänä vuonna ohra sato on luultavasti parempi kuin viime vuonna, mutta laadusta ja taloudesta ei nyt vielä tiedä mitään. Mutta pirullinen kesä tämä on ollut, viime vuosi oli paljon parempi. Nyt on sadekuurot osuneet yleensä aivan väärään aikaan paikalle. Viime kesänä ei tarvinnut kuuroja pelätä. Viime kesänä täälläkin jo puitiin vaikka kylvö reilusti myöhemmin kuin tänä keväänä, mutta nyt ei puinneista kyllä ole vielä mitään tietoa :(
Kovin hitaasti kertyy lämpösummaa näillä alle 15 asteen keleillä. Viime vuonna oli tähän aikaan tonni täysi ensimmäisistä kylvöistä laskettuna, nyt ollaan 600-700 välillä. Elokuulla ei tarvitse mitään puida, kuivuuden vaivaamatkin mennee syyskuulle. Ja sitten nuo kesäkuun alussa hyvissä oloissa kylvetyt joskus myöhemmin. :-X :-X :-X :-X
140 e/tonni rukiin hinta Vyrrillä. "Hieno" lähteä puimaan.. taitaa jäädä ruis kylvämättä tänä vuonna..ei tolla hinnalla voi kylvää ruista..Heräis nyt noi viljanostajat tähän tukien putoamiseen.
-
En jaksanut lukea SS:n kirjoitusta, mutta oikeassa se oli siinä heti alussa. 2016 ja 2017 oli täydellisiä katovuosia taloudellisesti . 2018 oli hyvä sadollisesti ja taloudellisesti tosin ei nurmen osalta . Tosin tänä vuonna ohra sato on luultavasti parempi kuin viime vuonna, mutta laadusta ja taloudesta ei nyt vielä tiedä mitään. Mutta pirullinen kesä tämä on ollut, viime vuosi oli paljon parempi. Nyt on sadekuurot osuneet yleensä aivan väärään aikaan paikalle. Viime kesänä ei tarvinnut kuuroja pelätä. Viime kesänä täälläkin jo puitiin vaikka kylvö reilusti myöhemmin kuin tänä keväänä, mutta nyt ei puinneista kyllä ole vielä mitään tietoa :(
En mäkään. SS yrittää kovasti selittää kaavioiden avulla, että sadevuosi ja satovuosi olisi sama asia. Voihan se ollakkin omalle kohdalle vain ei kumpikaan niistä viimeaikaisista huippuvuosista eli 2012 ja 2017 ei ole ollut mikään huippuvuosi. Satohan molempina näytti heinäkuussa ihan hyvältä, mutta sateet syksyllä kyllä pesi ne kilot peltoon tai jotain. Kärryjä sai kyllä ajaa pellolle, kun sitä puuroa puimurin torvesta laski kärrylle jäi se viljapatsas melkein pystyyn.. kilot hävisi kuivurissa jonnekkin. Mä kun en ole myynyt kuin kuivia viljoja niin ei niitä kiloja ole myytäväksi.. taloudesta en jaksa edes mainita.. paskoja vuosia molemmat.
-
itellä pikkasen särähti korvaan kuin ratiossa just kertoivat että tuon kaiken voi huoltaa hyvällä suunnittelulla.. kuin voi suunnitella ilmat? ei ihan jokaisella ole paukkuja hoitaa tilla ihan millä ilmalla tahansa.. eiks eteläsä ole pelloilla hitonmoisia halkeemia kuivuudesta..? ainakin eräs tuttu haasto et kiva käyvä ettimässä hukkiksia kun pitää kattoa myös jalkoihin..
-
itellä pikkasen särähti korvaan kuin ratiossa just kertoivat että tuon kaiken voi huoltaa hyvällä suunnittelulla.. kuin voi suunnitella ilmat? ei ihan jokaisella ole paukkuja hoitaa tilla ihan millä ilmalla tahansa.. eiks eteläsä ole pelloilla hitonmoisia halkeemia kuivuudesta..? ainakin eräs tuttu haasto et kiva käyvä ettimässä hukkiksia kun pitää kattoa myös jalkoihin..
Ihan pitää kattella jalkoihin paljon pohjoisemmassakin, ja turvemaalla. Vois sanoa että vttumaista kävellä kapeaa uraa, jossa keskellä menee leveä railo pituussunnassa. Hyvää suunnittelua olisi löytää sellainen puimurikasvi, joka kestää armotonta kuivuutta, on aikainen sekä taloudellisesti ylivertainen vrt. nykyiset lajit.
-
Juu, halkeamia on savessa ja huomasin että jotain hiiriä tai jotain hyödyntänyt ne halkeamat.
Huomasin quarna vehnä on tosi epätasainen, on melkein valmista ja täys vihreätä tasaisen epätasaisesti. Se nousi silloin keväällä yhtä aikaa nätisti.
-
Eikö se jo aikaa sitten lehdessä lukenut, että huippusato tulee. On ne aikamoisia ennustajia ja hintaa alas....
-
Ohra Aukusti puitu ja sato ei ollu hyvä,,kosteus sentään siinä 15 paikkeilla
niin ei öölinkiä menny...
-
En jaksanut lukea SS:n kirjoitusta, mutta oikeassa se oli siinä heti alussa. 2016 ja 2017 oli täydellisiä katovuosia taloudellisesti . 2018 oli hyvä sadollisesti ja taloudellisesti tosin ei nurmen osalta . Tosin tänä vuonna ohra sato on luultavasti parempi kuin viime vuonna, mutta laadusta ja taloudesta ei nyt vielä tiedä mitään. Mutta pirullinen kesä tämä on ollut, viime vuosi oli paljon parempi. Nyt on sadekuurot osuneet yleensä aivan väärään aikaan paikalle. Viime kesänä ei tarvinnut kuuroja pelätä. Viime kesänä täälläkin jo puitiin vaikka kylvö reilusti myöhemmin kuin tänä keväänä, mutta nyt ei puinneista kyllä ole vielä mitään tietoa :(
Kovin hitaasti kertyy lämpösummaa näillä alle 15 asteen keleillä. Viime vuonna oli tähän aikaan tonni täysi ensimmäisistä kylvöistä laskettuna, nyt ollaan 600-700 välillä. Elokuulla ei tarvitse mitään puida, kuivuuden vaivaamatkin mennee syyskuulle. Ja sitten nuo kesäkuun alussa hyvissä oloissa kylvetyt joskus myöhemmin. :-X :-X :-X :-X
Omat meliukset on sen verran vihreitä, että pitää loppukuusta katsella josko vetäisi Taarupilla taas säilörehuksi. Taitaa loppua tosiaan kesä kesken, kun Kuolasta riittää tuota viileää ilmaa, vaikka tänään onkin hiukan kesän tuntua.
-
Eilen aloitin ja tänään aamulla tuli 8mm kuuro, ja kun lähdin töistä kotiin n. 15km kotoolta, satoi kaatamalla. Tuulta ja aurinko paisto, niin taistelu jatkui rukiin kanssa. Ei ne jyvät kovin paljon kosteempaa ollut vs. eiliseen.
-
Pyhäehtoolla kun Uuteenkaupunkiin ajelin työreissulle niin näkyi ruista puivan jossain Liedossa, Maskussa, Nousiaisissa, Mynämäellä. Isoot kärryt seisoi joillain pellolla pulleina.
Omat rukiit varttuu vielä. Korsi vaaleaa mutta jyvät pehmoisia vielä joiden tähkät piitkiä. Tänään iltapäivällä puiskentelin 100kg syysrypsiä.. jos siemenet sais. Vähä pommiin meni luomuna. Saunakukat kasvoi kilpaa 150cm korkeiksi rypsin kanssa
-
itellä pikkasen särähti korvaan kuin ratiossa just kertoivat että tuon kaiken voi huoltaa hyvällä suunnittelulla.. kuin voi suunnitella ilmat? ei ihan jokaisella ole paukkuja hoitaa tilla ihan millä ilmalla tahansa.. eiks eteläsä ole pelloilla hitonmoisia halkeemia kuivuudesta..? ainakin eräs tuttu haasto et kiva käyvä ettimässä hukkiksia kun pitää kattoa myös jalkoihin..
Ihan pitää kattella jalkoihin paljon pohjoisemmassakin, ja turvemaalla. Vois sanoa että vttumaista kävellä kapeaa uraa, jossa keskellä menee leveä railo pituussunnassa. Hyvää suunnittelua olisi löytää sellainen puimurikasvi, joka kestää armotonta kuivuutta, on aikainen sekä taloudellisesti ylivertainen vrt. nykyiset lajit.
Ihmettelin kun multamaaki on syvillä halkeimilla kun ruista kävin katsomassa. Näin on. Ei viimeksi ollu niin kuivaa
-
Iiristä puitu viitisen hehtaaria tänään täällä varsinaisessa suomessa. Vähän tuli hätäiltyä, alkukosteus 22, mutta ehtoolla olikin 17 ja ihan nättiä tavaraa tuli kun sai vihertävät päisteet pois alta. Sato yllätti kuivaksi vuodeksi, n. 5 t/h. Kylvetty pääsiäisen tienoilla.
-
Syysvehnää puitu tänään useammassa lähipaikassa. Sato on hyvä, 95-97 bushelin luokkaa.
Meikäläisen Ceyloni ei ehkä ihan yhtä hyvin ole kasvanut, mutta vain kuivanruskeita töyräitä kävin koukkimassa, silti oli kovasti pehmeitä joukossa, yli 22% kosteutta.
-SS-
-
Täälläkin eräs kiiltävän pellin mies oli käynyt kauroja puimassa. Vihreät päisteet oli jättänyt puimatta. Takavuosina lajike oli ainakin iiris en tiedä tämän hetken lajiketta. Joskus huhtikuun lopulla tuo kai oli tehty..
-
Reetan käsinpuitu kosteus 34,2 ei asiaa viikkoon pellolle.. Rgt Planettia en mitannut, mutta vihreätä näyttää olevan paikka paikoin. Helmi menee syyskuun alkuun aloitus ja Synthia syyskuun puoleen väliin
-
Skagenia eilen, (13.8.2019.)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14733992.t.jpg) (https://aijaa.com/XrEr6z)
(https://img.aijaa.com/t/00411/14733990.t.jpg) (https://aijaa.com/M5yPmA)
(https://img.aijaa.com/t/00254/14733991.t.jpg) (https://aijaa.com/b09JEM)
-
Skagenin tähkä on pitkä, koska jyvät ovat kuin kaksitahoisessa ohrassa. Ceylon on samanlaisessa kasvustossa jotenkin vaatimattoman näköistä, tähkät on lyhyet ja paksut kuin meikäläisen sormet. Myös olen todennut tosiasiassa Skagenin kasvuajan olevan 3-4 päivää Ceylonia myöhäisempi.
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Ceylon/Ceylon_060819A.jpg) (http://www.viistonninen.com/muut/2019/Ceylon/Ceylon_060819A.jpg)
Kuva Ceylon puitavana 6.8.2019
-SS-
-
Skagenia eilen, (13.8.2019.)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14733992.t.jpg) (https://aijaa.com/XrEr6z)
(https://img.aijaa.com/t/00411/14733990.t.jpg) (https://aijaa.com/M5yPmA)
(https://img.aijaa.com/t/00254/14733991.t.jpg) (https://aijaa.com/b09JEM)
Kato, et malttanu taaskaan pysyä poissa?
Toivottavasti saat sen verran maataloustukia, että saat lopultakin tuon vanhan avokonttorivehkeen jätettyä kuusen alle ja edes jonkun kopillisen tilalle .😄😄😄😎😎
-
mutta miksi pitää olla koppi tuollasessa ilmassa puitessa? ei kait se kannattavuutta paljon paranna..?
-
mutta miksi pitää olla koppi tuollasessa ilmassa puitessa? ei kait se kannattavuutta paljon paranna..?
Koppi ei meillä oikein mahtuisi ovista, räystäslinja on liian alhaalla. Leveyttä kyllä on ovessa, ja pöydälle voi tehdä vaikka oman katoksen. Nyt on myös muutamalle peltotontille hankala päästä korkealla puimurilla, siksi pienempi puimakone onli hyvä olla olemassa. Onhan kahden puimurin pidossa kahdet rasvaukset ja kahdet moottorin huollot, mutta on siinä jonkinlainen reserviturva olemassa.
Aukealla aina sen verran tuulee, ettei pöly nenään osu. Suojaisassa metsänkainalossa koppi suodattimineen on hyödyksi. Toisaalta, tuli hankituksi uusi akku tuohon Proflowiin, saa puhallinnaamarin päähän jos pöly haittaa. Samalla kuivurilla toimiminen helpottuu, ei kirvellä pöly silmiä.
(https://www.agripalvelu.fi/images/products/proflow160paketti_orig.jpg)
-SS-
-
#puintipäivä 2
Hybridiruista toinen kuivurillinen pyörimään. Puintikosteus 25%. Oli laskenut 5%-yksikköä ekasta testipunnista viidessä vuorokaudessa.. On nähkääs sellainen ongelma että kaikki on valmistumassa samaan aikaan ja pitäisi kylvää ruista taas ennen syyskuun puoliväliä. Eikä tuota siilotilaakaan ole liikoja joten jotkut päivät menevät viljavan vastaanoton jonossa rekkakuskien välissä. Ja kuivatukseen saa varata aikaan vähintään sen 20 päivää. Märkinä vuosina menee kuukauden päivät. Joten se luo kummasti mielenrauhaa kun nakertaa aina jostain palan pois. Niin ja olen päivätöissä eikä kapitalisti paljon tunne armoa, kesälomia 10 päivää jäljellä ja enempää vapaita ei tule tai palkanlaskija pistää pennit jonoon lopullisesti.
-
mutta miksi pitää olla koppi tuollasessa ilmassa puitessa? ei kait se kannattavuutta paljon paranna..?
Voit samalla myös miettiä asiaa minkä tahansa työkoneen kohdalta.
Ajelepa hytittömällä traktorilla muutama päivä niin asia kirkastuu.
Hyvä hytti puimurissa suojaa kuljettajaa säältä ja pölyltä. Auringon UV-säteilyltä mm.
Miksi hiivatissa puimurihommien pitäisi olla 1960-luvun tasoa, kun muuten yhteiskunta elää kohta jo 2020-lukua?
Yks tollo aina hoki että miksi puida velkaisella puimurilla op-lainaa maksaen, kun isoisän faarilla voi homman hoitaa? Ja edellisessä viestissään hän kertoi kuinka saa huippuviljelijänä ainaisilla huippusadoillaan helvatisti rahaa.
Waaaaat? Vuosikausia tehnyt kovaa tiliä viljaviljelyllä, mutta toisessa viestissä kertoo, että jos hankkisi edes jonkin 2000- luvun puimurin, joutuisi ottamaan velkaa pankista sen rahoittamiseen...Pientä ristiriitaa havaittavissa, varsinkin, kun katsoo kääpiöjantterin postaamia kuvia muusta kalustostaan, joka ei paljoa Sarka-museon tarjonnasta poikkea.
-
mutta miksi pitää olla koppi tuollasessa ilmassa puitessa? ei kait se kannattavuutta paljon paranna..?
Voit samalla myös miettiä asiaa minkä tahansa työkoneen kohdalta.
Ajelepa hytittömällä traktorilla muutama päivä niin asia kirkastuu.
Hyvä hytti puimurissa suojaa kuljettajaa säältä ja pölyltä. Auringon UV-säteilyltä mm.
Miksi hiivatissa puimurihommien pitäisi olla 1960-luvun tasoa, kun muuten yhteiskunta elää kohta jo 2020-lukua?
Yks tollo aina hoki että miksi puida velkaisella puimurilla op-lainaa maksaen, kun isoisän faarilla voi homman hoitaa? Ja edellisessä viestissään hän kertoi kuinka saa huippuviljelijänä ainaisilla huippusadoillaan helvatisti rahaa.
Waaaaat? Vuosikausia tehnyt kovaa tiliä viljaviljelyllä, mutta toisessa viestissä kertoo, että jos hankkisi edes jonkin 2000- luvun puimurin, joutuisi ottamaan velkaa pankista sen rahoittamiseen...Pientä ristiriitaa havaittavissa, varsinkin, kun katsoo kääpiöjantterin postaamia kuvia muusta kalustostaan, joka ei paljoa Sarka-museon tarjonnasta poikkea.
Elämä on valintoja, toiset pui kopillisella puimurilla, toisilla on piha täynnä Mersuja. :P
-
mutta miksi pitää olla koppi tuollasessa ilmassa puitessa? ei kait se kannattavuutta paljon paranna..?
Voit samalla myös miettiä asiaa minkä tahansa työkoneen kohdalta.
Ajelepa hytittömällä traktorilla muutama päivä niin asia kirkastuu.
Hyvä hytti puimurissa suojaa kuljettajaa säältä ja pölyltä. Auringon UV-säteilyltä mm.
Miksi hiivatissa puimurihommien pitäisi olla 1960-luvun tasoa, kun muuten yhteiskunta elää kohta jo 2020-lukua?
Yks tollo aina hoki että miksi puida velkaisella puimurilla op-lainaa maksaen, kun isoisän faarilla voi homman hoitaa? Ja edellisessä viestissään hän kertoi kuinka saa huippuviljelijänä ainaisilla huippusadoillaan helvatisti rahaa.
Waaaaat? Vuosikausia tehnyt kovaa tiliä viljaviljelyllä, mutta toisessa viestissä kertoo, että jos hankkisi edes jonkin 2000- luvun puimurin, joutuisi ottamaan velkaa pankista sen rahoittamiseen...Pientä ristiriitaa havaittavissa, varsinkin, kun katsoo kääpiöjantterin postaamia kuvia muusta kalustostaan, joka ei paljoa Sarka-museon tarjonnasta poikkea.
Velimiehellä noita vanhoja puimureita missä kopit päällä , ainakin kahdessa .
Ennen armeijaa , siis paljon aikaa sitten, sain parikin kertaa pahan flunssan koska vaatteita yksinkertaisesti osannut päälle laittaa tarpeeksi . Auringon laskiessa jos alkoi tuulemaan sai puitua monta tuntia mutta helvetin kylmää oli . Vaikkei lämmityslaitetta olekkaan on kopissa mukavan lämmintä eikä sitä helvetillistä pölyä ole .
-
>toiset pui kopillisella puimurilla, toisilla on piha täynnä Mersuja.
Faarissa taitaa olla jostain mersusta lainatut jarrut ,joku tiesi joskus kertoa
8)
-
Kuinka monta h vuodessa esm skn Kärsii puinti töissä? Siis liikan kuumaa tai ihan palelee. Joskus se todelakin kysrsii, mutta mitäs sen siistimpää kattoo kun aurinko laskee ja kärryt kukkuraleen. Ja jos se nyt pienillä remoneilla vaan käy niin mikäs siinä? Ja miten se puuhapetelle kuuluu millä skn pui? Ja miksi pitää laitaa rahaa semoseen sitten, Saahan sillä rahalla sitten käydä ulkomailla tai ostaa mesen, Molemat näköjään ongelma puuhapatelle.
-
Kuinka monta h vuodessa esm skn Kärsii puinti töissä? Siis liikan kuumaa tai ihan palelee. Joskus se todelakin kysrsii, mutta mitäs sen siistimpää kattoo kun aurinko laskee ja kärryt kukkuraleen. Ja jos se nyt pienillä remoneilla vaan käy niin mikäs siinä? Ja miten se puuhapetelle kuuluu millä skn pui? Ja miksi pitää laitaa rahaa semoseen sitten, Saahan sillä rahalla sitten käydä ulkomailla tai ostaa mesen, Molemat näköjään ongelma puuhapatelle.
En mäkään ymmärrä mitä se kellekkään kuuluu millä kukakin työt tekee. Toiset panostaa peltiin, toiset johonkin muuhun. SKN:llä taitaa olla sekin, jos olen oikein ymmärtänyt niin makselee vuokraa aika reippaasti niin voi olla, että rahaa ei paljon jää kaluston päivittämiseen. Voin toki olla väärässäkin.
-
Melkein sanoisin , että kunnioitustahan se herättää, kun samat työt pystyy tekemään vanhalla romulla, kuin kiiltävä peltisellä uutukaisella. Aika moni naureskelee täälläkin päin kun mä 800 Volvon päällä istun. Nyt oli tarkoitus tehdä tuohon muutos, mutta ...Kaikki ei ole niin kuin sanotaan. Puintikuntoinen on niiiiiiiin laaja käsite.
-
#puintipäivä 3
Kehvelin kehveli, vein kaluston kaukaiselle ruismaalle ja törmäsin voimakkaaseen lakoon. Tuota lakoa ei vielä viikko sitten ollut. Lieko kuuro syynä vain painava tähkä. Pahimmillaan tuolla on hehtaarin kenttä liimalakoista ruista. Siis sellaista joka ei enään kuivu ilman sopivaa tuulta. Jos sade tuon vielä kastelee niin pelkään että pöytä alkaa nostaa juuria ja multaa ylös. Nakertelin taas kuivurin täyteen ja satsi pyörii taas siellä.
Rukiista puitu 40%
-
Mitä vanhoihin romuihin tulee, niin päivitin minäkin puimurin tänä vuonna 580->680, vuosimalli pysyi samana -87. Ja mitä koppiin tulee, niin yleensä on niin kuuma, että pitää ajella ovi auki shortsit jalassa, ja omaviritelmä tuuletin pauhaa täysillä. On tuos uudes ilmastointiki ollu joskus, kompura tosin jäänyt johonkin matkan varrelle. Ja mitä puintiin tulee, niin ehkä viikon päästä aloitellaan wolmarin puintia.
-
Mitä vanhoihin romuihin tulee, niin päivitin minäkin puimurin tänä vuonna 580->680, vuosimalli pysyi samana -87. Ja mitä koppiin tulee, niin yleensä on niin kuuma, että pitää ajella ovi auki shortsit jalassa, ja omaviritelmä tuuletin pauhaa täysillä. On tuos uudes ilmastointiki ollu joskus, kompura tosin jäänyt johonkin matkan varrelle. Ja mitä puintiin tulee, niin ehkä viikon päästä aloitellaan wolmarin puintia.
No 680 taitaa olla jo ihan puimuri. Sen verta 600:sta kiertänyt lähietäisyydeltä, että sekin ihan "suurtehopuimuri" , mutta jos sen puintikuntoisen puimurin puintikuntoisuuden pitää yrittää sinne hajonneiden ja peltoon jääneiden osien tilalle kumminkin itte rakennella, niin alkaa rasat päröötä ja miettii ihan muuta. Rahtipuimurin käyttö on nykyaikaa :) Kun ei ihan ymmärrä kaikkien ajatuksen juoksua. Miksi myydään romua priimana, kun sille romulle on ihan omat markkinat. No meitä on moneen junaan. Jotkut puhuu mustan valkoiseksi, vaikka ei osaa muuttaa vettä viiniksi.
-
Mitä vanhoihin romuihin tulee, niin päivitin minäkin puimurin tänä vuonna 580->680, vuosimalli pysyi samana -87. Ja mitä koppiin tulee, niin yleensä on niin kuuma, että pitää ajella ovi auki shortsit jalassa, ja omaviritelmä tuuletin pauhaa täysillä. On tuos uudes ilmastointiki ollu joskus, kompura tosin jäänyt johonkin matkan varrelle. Ja mitä puintiin tulee, niin ehkä viikon päästä aloitellaan wolmarin puintia.
No 680 taitaa olla jo ihan puimuri. Sen verta 600:sta kiertänyt lähietäisyydeltä, että sekin ihan "suurtehopuimuri" , mutta jos sen puintikuntoisen puimurin puintikuntoisuuden pitää yrittää sinne hajonneiden ja peltoon jääneiden osien tilalle kumminkin itte rakennella, niin alkaa rasat päröötä ja miettii ihan muuta. Rahtipuimurin käyttö on nykyaikaa :) Kun ei ihan ymmärrä kaikkien ajatuksen juoksua. Miksi myydään romua priimana, kun sille romulle on ihan omat markkinat. No meitä on moneen junaan. Jotkut puhuu mustan valkoiseksi, vaikka ei osaa muuttaa vettä viiniksi.
Miksi pitäisi pienemmillä aloilla olla oma puimuri? Jos rahtipuintia saatavilla, niin paljon huolettomampaa ja saa keskittyä ydinliiketoimintaan :)
-
Mitä vanhoihin romuihin tulee, niin päivitin minäkin puimurin tänä vuonna 580->680, vuosimalli pysyi samana -87. Ja mitä koppiin tulee, niin yleensä on niin kuuma, että pitää ajella ovi auki shortsit jalassa, ja omaviritelmä tuuletin pauhaa täysillä. On tuos uudes ilmastointiki ollu joskus, kompura tosin jäänyt johonkin matkan varrelle. Ja mitä puintiin tulee, niin ehkä viikon päästä aloitellaan wolmarin puintia.
No 680 taitaa olla jo ihan puimuri. Sen verta 600:sta kiertänyt lähietäisyydeltä, että sekin ihan "suurtehopuimuri" , mutta jos sen puintikuntoisen puimurin puintikuntoisuuden pitää yrittää sinne hajonneiden ja peltoon jääneiden osien tilalle kumminkin itte rakennella, niin alkaa rasat päröötä ja miettii ihan muuta. Rahtipuimurin käyttö on nykyaikaa :) Kun ei ihan ymmärrä kaikkien ajatuksen juoksua. Miksi myydään romua priimana, kun sille romulle on ihan omat markkinat. No meitä on moneen junaan. Jotkut puhuu mustan valkoiseksi, vaikka ei osaa muuttaa vettä viiniksi.
Miksi pitäisi pienemmillä aloilla olla oma puimuri? Jos rahtipuintia saatavilla, niin paljon huolettomampaa ja saa keskittyä ydinliiketoimintaan :)
Tykkään tehdä omaan tahtiin, kun kerran kuivurikin on itellä, mutta kuitenkin vaan 90 hehtoo. Loppuu rahtipuimurin kans kärryt ja kuivauskapasiteetti kesken.
-
Pienelläkin puimurilla ajaa tämmöisen 150 - 160 hl kuivaamon tukkoon, jos kosteus on hiukankin yli 20 % ja voi ajaa aamusta myöhäiseen iltaan. Siksi pitäisinkin kuivaamon päivitystä tärkeämpänä kuin puimakoneen päivitystä, jos johonkin on pakko näytön vuoksi ryhtyä investoimaan. Rahtipuimuria käytin, silloin kun Klaavulla oli kalustoa, siinä vaan pitää olla vähintään kuusi - seitsemän kärryä varattuna, samaa lajiketta koko ala, kuivaussuunnitelma ja runsaasti siilotilaa. Silti viimeiset kuormat höyrysivät intoisasti, kun sai ne päivien päästä kuivattavaksi. Eikä säitä niin tarkkaan pysty ennustamaan, kunnon vesisade kesken puinnin, ja kärryn kulmista tirisee vettä kuin tuorerehukasasta.
Kun jokapaikka oli täynnään kosteaa paakkua, alkavat vitsit olla vähissä. Monesti vahvakortinen ja sakovarma Zebra - esimerkiksi - on parempi säilöä pellolla odottamassa kuin kärryssä. Siksi tuo mainittu vaatimattomammalla puimurilla nakertelu onnistuu näin iltasella, tänäänkin aloin illalla puoli kuudelta, lopetin puoli kymmenen, ja noin 180 hl sai vehnää pois pellolta, kävelyineen ja kuivurilla tyhjentelemisineen. Mielestäni 80 cm leveän puintikoneiston teho oli aika hyvin käytössä, Perkins murahteli jo siihen malliin, että ei voinut työnnältää enempää. Apulainen ajamassa kärryä vierellä ja kuljettelemasa kärryä kuivurille olisi jo ylellisyyttä, ylittää moninkertaisesti jonkin lasikopin edut.
Silti tuollaista 24% vehnää ei kyllä koko vuorokautta pidä näin lämpimällä säilyttää kärryssä, alkavat homeet lisääntyä. Nyt voi nukkua yönsä rauhassa kun Arska kuivattelee kasaa aamuksi kuivaksi.
-SS-
-
Miksi pitäisi pienemmillä aloilla olla oma puimuri? Jos rahtipuintia saatavilla, niin paljon huolettomampaa ja saa keskittyä ydinliiketoimintaan :)
Aiemmin tänä vuonna oli profissa juttua puimuriurakoinnista rapakon takana. Ei se urakoinnin käyttö ole vain pientilojen etuoikeus tai velvollisuus. 5600 ha tila käytti urakkaporukkaa. Mr Johnson sanoi laskeneensa tarkkaan asian. Ei tarvitse palkata kuskeja ja hyviä ei ole lyhyeksi ajaksi oikein saavavilla. Saivat viikossa puitua tuon pikkualan, kun sai kuusi puimuria käyttöön kerralla. Itselle ei olisi voinut montaa konetta ostaa. Keskittyi itse viljan vastaanottoon ja varmaan viljapörssin seurantaan. Chaser binin vetäjätkin oli ulkopuolisia vaikka piha täynnä linkku-Caseja. Tyylejä on siis monia.
-
Miksi pitäisi pienemmillä aloilla olla oma puimuri? Jos rahtipuintia saatavilla, niin paljon huolettomampaa ja saa keskittyä ydinliiketoimintaan :)
Aiemmin tänä vuonna oli profissa juttua puimuriurakoinnista rapakon takana. Ei se urakoinnin käyttö ole vain pientilojen etuoikeus tai velvollisuus. 5600 ha tila käytti urakkaporukkaa. Mr Johnson sanoi laskeneensa tarkkaan asian. Ei tarvitse palkata kuskeja ja hyviä ei ole lyhyeksi ajaksi oikein saavavilla. Saivat viikossa puitua tuon pikkualan, kun sai kuusi puimuria käyttöön kerralla. Itselle ei olisi voinut montaa konetta ostaa. Keskittyi itse viljan vastaanottoon ja varmaan viljapörssin seurantaan. Chaser binin vetäjätkin oli ulkopuolisia vaikka piha täynnä linkku-Caseja. Tyylejä on siis monia.
On, on. Aika monin paikoin noilla 10000 eekkerin viljatiloilla puitava tavara on varastokuivaa. Suuri ongelma preerialla on liika kuivuus soijassa tai pavuissa, halkeavat tai varisevat puidessa ja ruuvien käsittelyssä. Kuivaamot - jos niitä yleensä on - ovat jotakin onnettomia ulkoilmapönttöjä, kuin 1960-luvulla Suomessa, tai sitten jatkuvatoimisia suorapolttoisia kaasupaahtimoita. Esimerkiksi MN Millenial Farmer Youtubessa pui 420 hevosvoiman John Deerellä, noin 1600 ha. Ja uudehko kuivaamo näyttää silti olevan se pullonkaula, jolloin joutuvat lopettamaan kesken.
Montanan pitkien välimatkojen aluella Welker farms pui kahdella käytetyllä CaseIH rumpupuimurilla noin 4000 ha:n papu- ja vehnäsadon. Saattaisivat olla kuljetusmatkat hiukan liian pitkät rahtimiehen tulla. Kun on vuoristoa ja niin edespäin.
-SS-
-
Wolmaria laariin kosteus 15-16..Eli jatketaan.
Pirkanmaalla mennään 8)
-
Wolmaria laariin kosteus 15-16..Eli jatketaan.
Pirkanmaalla mennään 8)
Tosimiehet pui eikä valita . Taistele.
-
Wolmaria laariin kosteus 15-16..Eli jatketaan.
Pirkanmaalla mennään 8)
Huhtikuun lopussa heinän suojaviljaksi kylvetty 1,15ha:n läntti "harvaa" Aukustia oli tarkoitus puida kärryn pohjalle odottelemaan hamassa tulevaisuudessa siintelevää puintiaikaa. Osaksi kevään märkyydestä ja kesän kuivuudesta kärsinyt kasvusto yllätti kyllä. 133hl kärry ei ehkä ihan tasalaidoille olisi tullut, jos sen olisi tarkasti tasannut. Kosteudestakaan ei mitään tarkkoja lukemia,mutta hammastestillä ihan puitavaa :) Toki tuo kuivata pitää, mutta ei mitään kiirettä. Pelko taitaa olla totta, viljaa tulee ihan pirusti, kunhan pääsee sellaisia kunnon kasvustoja puimaan, jos vaan syksyä piisaa.
-
#Puintipäivä 4
Kauden tähän mennessä hienoin puinti-ilma. Aurinko paahtoi heti aamusta asti. Aamulla vaihdoin satsin ja se oli illalla valmis joten pääsin vielä iltapuinneillekkin. Viljan puintikosteus oli enään 18,7% joten kärryt eivät täyty enään entiseen malliin kosteista ja pulleista jyvistä. Homma tosin etenee tosi hitaasti kun tavaraa tulee paljon ohraan verrattuna. Huonona ohravuonna kyseisen lohkon pui päivässä mutta huomenna alkaa jo kolmas päivä samalla 8 ha lohkolla. Tavaraa tulee, mutta tuleeko myytäviä kiloja, noh kaupan puntari kertoo sen sitten kun ehdin noita viemään.
-
Eilen käsinpuitu Planetti näytti 19,7 eli tänään alkaa puinnit.. Jipii.. Johan sitä on odotettukin..
-
Syysvehnä täytti jo kuivurin siilot. Siitä voi päätellä, että siilot ovat pienet.
Claasin hydraulikkapumpun remmi silppuuntui viimestä tyhjentäessä ja heitti ajomuuttimelle tulevat kiilahihnat väärille urille. Oli vähän tappelua, että sai koneen kotiin, löysällä viljakierukan hihnalla sai pöydän ylös ja hidasta vauhtia latoon.
-SS-
-
Syysvehnä täytti jo kuivurin siilot. Siitä voi päätellä, että siilot ovat pienet.
Claasin hydraulikkapumpun remmi silppuuntui viimestä tyhjentäessä ja heitti ajomuuttimelle tulevat kiilahihnat väärille urille. Oli vähän tappelua, että sai koneen kotiin, löysällä viljakierukan hihnalla sai pöydän ylös ja hidasta vauhtia latoon.
-SS-
Oot menny Claasin opettaa Sampon tavoille, eihän Claasissa remmisulkeisia ole, mitä isojen
poikien keskusteluja kuunnellut.
-
Syysvehnä täytti jo kuivurin siilot. Siitä voi päätellä, että siilot ovat pienet.
Claasin hydraulikkapumpun remmi silppuuntui viimestä tyhjentäessä ja heitti ajomuuttimelle tulevat kiilahihnat väärille urille. Oli vähän tappelua, että sai koneen kotiin, löysällä viljakierukan hihnalla sai pöydän ylös ja hidasta vauhtia latoon.
-SS-
Oot menny Claasin opettaa Sampon tavoille, eihän Claasissa remmisulkeisia ole, mitä isojen
poikien keskusteluja kuunnellut.
Kyllä Claasista on aikaisemmin jo mennyt mm. se yhdeksällä kiemuralla oleva kohlimen ja elevaattorien ristiinrastiin hihna. Helppo laittaa vanhan remmin lojuessa löysänä pätkänä pellolla, jos siis muutenkin tykkää ratkoa pirunnyrkkejä. Puhaltimen variaattorihihna kun hiukan kuluu, ei tule enää puhdasta. Uusi on oltava, koska ei näyttäisi olevan akselien etäisyyden perussäätöä. Moottorin päässä on semmoinen iso klohmo lieriö, jossa on melko matalat urat, siitä pyöritetään koko puimakonetta. Tyhjennyksen ja pöydän käyttöhihnat tahtovat pompata urien väliin, vaikka on hihnan suojus melko tiukalla. Nyt sitten hydrauliikan lyhyt hihna on siinä keskellä, ja kun katkeaa tai sekoaa, menee jommalle kummalle puolelle toisten hihnojen väliin. Siinä saa kyllä kankella avittaa, että saa järjestykseen. Voimaa kun on siinä moottorissa sotkea koko nippu.
-SS-
-
Wolmaria laariin kosteus 15-16..Eli jatketaan.
Pirkanmaalla mennään 8)
Salossa kuivuutta kuvastaa kevätvehnien puinnin alkaminen jo tänään. Kypsän näköistä oli, ja huomattava on, että alimmillaan kuivassa hyvin menestyneen syysvehnän puintikosteus oli eilen illalla 21 %
Vertti olisi jo puitavissa ollut., mutta joukossa on osa Kaarlea, hiukan vihreää vielä. Pitää ruveta siirtämään puimaa sinne kaupungeille päin. Tulee olemaan ensimmäinen kerta kun Sampo altistetaan mahdolliselle sadesäälle, vuoden 1982 jälkeen.
Mitäpä rasvaa vetokehiin suositetaan, niinkin pitkää kuin 15 km matkaa varten ? Sitkeää tappirasvaa, molybdeenirasvaa vai yleisrasvaa.
-SS-
-
Puintipäivä #5
Kuivatus ahdistaa, kaikki paikat täynnä ruista peräkärryissä. Huomenna kuivaus pysähtyy kun pyörösiilossa tulee katto vastaan. Pitänee vaihtaa ohraan jos ruista ei saa huomenna liikkeelle. Ilmoitan töihin että olen kesälomilla nyt pari viikkoa.
Ilmoista päätellen taitaa tulla leppoisin syksy ikinä. Homma käy ja tavara on kuivaa.
-
Wolmaria laariin kosteus 15-16..Eli jatketaan.
Pirkanmaalla mennään 8)
Mitäpä rasvaa vetokehiin suositetaan, niinkin pitkää kuin 15 km matkaa varten ? Sitkeää tappirasvaa, molybdeenirasvaa vai yleisrasvaa.
-SS-
Punasta.
-
Nyt kun kuuntelen pirunmoista sateen kohinaa ja katselen ikkunasta koko ajan lisää lakoontuvaa naapurin ohraa. Pistää vähän miettimään, että yksi oma heinäkuun puolivälissä lähes täydellisesti lakoontunut ohra lohko taitaa olla jo menetetty. Vettä luvassa viikossa taas kymmeniä millejä , vähintään joka toinen päivä, Siihen lisäksi myrskyvaroitus ja lämpö. Kannattaako tuollaista enää vetäistä paaliin. Ittellä ei tarvetta, mutta jos joku emolehmätila tai vastaava … Olis edes nätimmän näköinen.
-
Nyt kun kuuntelen pirunmoista sateen kohinaa ja katselen ikkunasta koko ajan lisää lakoontuvaa naapurin ohraa. Pistää vähän miettimään, että yksi oma heinäkuun puolivälissä lähes täydellisesti lakoontunut ohra lohko taitaa olla jo menetetty. Vettä luvassa viikossa taas kymmeniä millejä , vähintään joka toinen päivä, Siihen lisäksi myrskyvaroitus ja lämpö. Kannattaako tuollaista enää vetäistä paaliin. Ittellä ei tarvetta, mutta jos joku emolehmätila tai vastaava … Olis edes nätimmän näköinen.
Jos on homeessa niin ei kannata tehdä mitään . Paljon ohra kyllä vettä kestää joten kannattaa katsoa vielä hetkin . Lämminilmakuivurissa saa olla aika paskaa tavaraa ja on kauppakelpoistakin mutta itänyttä homeista paskaa ei kannata elukan eteen laittaa .
-
Wolmaria laariin kosteus 15-16..Eli jatketaan.
Pirkanmaalla mennään 8)
Salossa kuivuutta kuvastaa kevätvehnien puinnin alkaminen jo tänään. Kypsän näköistä oli, ja huomattava on, että alimmillaan kuivassa hyvin menestyneen syysvehnän puintikosteus oli eilen illalla 21 %
21% ei kyllä valmista ole . Heinäkuussa oli kuivaa lopulla , hyviä satoja näkyy silti tulevan Saloseudulla .
Vertti olisi jo puitavissa ollut., mutta joukossa on osa Kaarlea, hiukan vihreää vielä. Pitää ruveta siirtämään puimaa sinne kaupungeille päin. Tulee olemaan ensimmäinen kerta kun Sampo altistetaan mahdolliselle sadesäälle, vuoden 1982 jälkeen.
Mitäpä rasvaa vetokehiin suositetaan, niinkin pitkää kuin 15 km matkaa varten ? Sitkeää tappirasvaa, molybdeenirasvaa vai yleisrasvaa.
-SS-
-
21% ei kyllä valmista ole . Heinäkuussa oli kuivaa lopulla , hyviä satoja näkyy silti tulevan Saloseudulla .
Haaralan tilallakin oli syysvehnä 21% Jos odottamaan rupeaa, itävät kuivuuden pakkovalmistamat jyvät tähkään ja markkinointi muutenkin tukkoisilla leipäviljamarkkinoilla on enemmän vastahakoista silloin.
Vaikka kuivaajaa joutuikin pyörittämään viime vuosista poiketen useamman tunnin ajan, on vilja painavaa, 85 kiloa, ja jyvät ovat kuivana kauniin ruskeita eivätkä sateiden harmaannuttamia.
https://www.youtube.com/watch?v=PJtRxWwT5Gc
-SS-
-
Jokos kevätvehnää joku puinu?
-
Naapuri vetää puol raaka vehnää, mut kun on niin kiire. Kosteus 25
-
onkohan joku pyytänny tavaraa? ei tuollasta muuta kuin murskalle kannata puita.. mahtaa olla kone sisältä kivannäkönen.
-
onkohan joku pyytänny tavaraa? ei tuollasta muuta kuin murskalle kannata puita.. mahtaa olla kone sisältä kivannäkönen.
Ei.
On vaan hätäinen luonne.
-
Muisti on melko lyhyt nykyisillä korskeilla kuivanpreerian viljelijöillä.. Sellaisiakin vuosia oli 1960- , 1970- ja 1980 - luvullakin, usein monta peräkkäin, että jos odotti viljan kuivuvan pellolla alle 25%:n sai olla kokonaan puimatta.
Vanhan taas täytyy opetella uusi viitekehys puintiaikojen suhteen: kevätvehnät valmistuvat jo elokuun puoliväliin, rukiit heinäkuun puoliväliin. Jälkiversontaa ja keskentuleentunutta on vuosittain. Se, että maasta, ojista, vesiuomista ja jopa pienistä järvistä loppuu vesi täysin, on uusi ilmiö. Siksi kalenterista ei voi päättää puintipäivää, kylvötkin ovat aika monena vuotena jo huhtikuussa valmiit.
-SS-
-
Muisti on melko lyhyt nykyisillä korskeilla kuivanpreerian viljelijöillä.. Sellaisiakin vuosia oli 1960- , 1970- ja 1980 - luvullakin, usein monta peräkkäin, että jos odotti viljan kuivuvan pellolla alle 25%:n sai olla kokonaan puimatta.
Vanhan taas täytyy opetella uusi viitekehys puintiaikojen suhteen: kevätvehnät valmistuvat jo elokuun puoliväliin, rukiit heinäkuun puoliväliin. Jälkiversontaa ja keskentuleentunutta on vuosittain. Se, että maasta, ojista, vesiuomista ja jopa pienistä järvistä loppuu vesi täysin, on uusi ilmiö. Siksi kalenterista ei voi päättää puintipäivää, kylvötkin ovat aika monena vuotena jo huhtikuussa valmiit.
-SS-
Nopeasti tuntuu porukoilta unohtuvan ne ikävän märät syksyt, syksyllä 2017 olisi 25% puintikosteus ollut suoranaista ylellisyyttä. Sama juttu syksyllä 2012. Kun nyt onkin ollut 2 peräkkäistä vähäsateista kesää ja alkusyksyä, ei se tarkoita että seuraavat 10 kesää olisi samanlaisia.
-
Puintipäivä #6
2 milliä tuli vettä niskaan mutta polttava aurinko ja kova tuuli kuivasi sen hyvinkin nopeasti. Rukiinpuinti on nyt siis ohi. Huomenna RGT Planetin kimppuun. Pari rekkaa on tilattu jo ohria noutamaan joten toivottavasti kaikki menee hyvin. Viljatawastia maksaa sen 130€ kotihintana rehuohrasta ja kauppakartelli maksaa mallasohrasta 147 - rahti joten en ala jännittämään että hylätäänkö mallasohrat kun autoilija on kippimontun päällä.
Pitäisi kyntää ruismaita mutta kun on takki tyhjä pitkän päivän jälkeen.
-
Muisti on melko lyhyt nykyisillä korskeilla kuivanpreerian viljelijöillä.. Sellaisiakin vuosia oli 1960- , 1970- ja 1980 - luvullakin, usein monta peräkkäin, että jos odotti viljan kuivuvan pellolla alle 25%:n sai olla kokonaan puimatta.
Vanhan taas täytyy opetella uusi viitekehys puintiaikojen suhteen: kevätvehnät valmistuvat jo elokuun puoliväliin, rukiit heinäkuun puoliväliin. Jälkiversontaa ja keskentuleentunutta on vuosittain. Se, että maasta, ojista, vesiuomista ja jopa pienistä järvistä loppuu vesi täysin, on uusi ilmiö. Siksi kalenterista ei voi päättää puintipäivää, kylvötkin ovat aika monena vuotena jo huhtikuussa valmiit.
-SS-
En mä ole ainakaan unohtanut mm. Mainitsemanasi huippu vuonna 2017 ei tarvinut yhtäkään kuormaa vehnää ajaa alle 25%..
Yleensä kevätvehnän kosteus on siellä 20-25 kun sitä tulee puitua. Syyskuu jo yleensä pitkällä niin siinä ei paljon enää katella, jos keli on puintikeli niin silloin puidaan. Se on tullut opittua, että jos jää parempaa keliä odottamaan niin voi olla ettei sitä tulekkaan. Lisäksi kun on aina mahdollista, että jotakin hajoaa niin siinä on sitten kiva tehdä remonttia kun on nätti puintipäivä..
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
-
Vähäiset puinnit tuli valmiiksi. Nurmea ja jurttia on enemän kuin puitavia. Suojaviljat tehtiin kokoviljasäilörehuksi ja viljat meni pääosin litistykseen.
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
Juu.
Vettä tulee kuin saavista kaatamalla – tällainen on koko syksyn sääennuste ( Ilta-Sanomat) (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006210528.html)
-SS-
-
Noi iltalehden höpinät voi jättää omaan arvoonsa.
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
Tänään alkoi puinnit yhdellä kuivurillisella. Tuoretta on seassa, mutta ei auta enää ihmetellä, kun pikkuhiljaa alkaa toisesta päästä mennä peltoon ts. kasvustot sekavia. Melkeen 3,5 tuntia ollut poltin päällä ja mittarin mukaan puintikosteudeltaan 22% ohrat oli nyt 19.5 % luokkaa. Tuoreet sekoittaa pakkaa.
Pakko aloitella, tällä tahdilla puinnit ois tällä aloitustahdilla ohi noin Marraskuun 25. päivä eli tahdin pitää kiristyä huomattavasti ja keliä pitää riittää. Ei vain kenenkään viljat vielä hätyytä, omat kaikista valmiimpia mutta ne tuoreet laikut. Ihmeellistä, ei ole jälkiversontaa kun ei satanut kesällä, mutta jotain hitaampaa versiota kuitenkin. Kaikilla sama tilanne, on käytetty aineita ja lannoitettu millä vain ja lajista riippumatta.
-
Koitin kiirehtiä ohran puintia...kosteus 14-17 ja tänään oli satanutkin jotain jossain välis.
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
Vettä tulee kuin saavista kaatamalla – tällainen on koko syksyn sääennuste ( Ilta-Sanomat) (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006210528.html)
-SS-
Huh... Kuvituksen bikinitytöt vaihtuivat yhdessä yössä räntäsateisiin. Uskottavahan se on että talvi on täällä. :-\
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
Juu.
Vettä tulee kuin saavista kaatamalla – tällainen on koko syksyn sääennuste ( Ilta-Sanomat) (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006210528.html)
-SS-
Onneksi iltalehti on vielä eri mieltä:
Tuore pitkä ennuste on upeaa luettavaa! Povaa jopa helteiden saapuvan Suomeen Itä- ja Etelä-Euroopasta (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/831537b9-790d-4544-9c9c-839c7792a2b6)
-
Täällä on ihme tapa luoda panikkia.
Viljaa poikki vaan vaikka kosteudet 25 luokkaa. Mitä järkeä siinä on kun luvassa on sateeton viikko, eikä yksi tai kaksi sadetta laatua vie vaikka silläkin pelotelaan.
-
Huhtikuun lopulla kylvettyä Demonstranttia puin kokeeksi pari kärrillistä. Kosteus 24, joten kuivurissa sai pyörittää jonkun aikaa. Hehtopaino jäi päälle 87 ja ajourien vähemmän valmistuneet lähti esiputsarissa pois. Eipä näillä hinnoilla ehkä kovin kannattavaa ,mut Vehnää kuitenkin sen verran pieni ala et taidan puida loputkin pois niin pääsee keskittymään muihin viljoihin.
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
Ei nyt varmaan vielä keli lopu, mut mun kevätvehnät on vielä osittain ihan vihreitä, että kun niitä joskus kuukauden päästä pääsee katselemaan josko puisi niin silloin ei enää katsella mittaria. Puintipäivät ovat niin lyhyitä, että kasteen ja mahdollisten sateiden kuivuminen kestää paljon kauemmin kuin nyt. Tai sitten olen vain totunut siihen, että kevätvehnä on harvemmin alta 20%.
Toki on se vuosi 2017 jolloin sitä puintikeliä ei tullutkaan. Ohrat saatiin pois ennen suurimpia sateita, kaura sateiden välissä ja vehnät sitten sateessa. Eli mikäli noin suunnilleen valmista tavaraa on pellossa odottamassa niin itse puin pois enkä odottele.
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
Tänään alkoi puinnit yhdellä kuivurillisella. Tuoretta on seassa, mutta ei auta enää ihmetellä, kun pikkuhiljaa alkaa toisesta päästä mennä peltoon ts. kasvustot sekavia. Melkeen 3,5 tuntia ollut poltin päällä ja mittarin mukaan puintikosteudeltaan 22% ohrat oli nyt 19.5 % luokkaa. Tuoreet sekoittaa pakkaa.
Pakko aloitella, tällä tahdilla puinnit ois tällä aloitustahdilla ohi noin Marraskuun 25. päivä eli tahdin pitää kiristyä huomattavasti ja keliä pitää riittää. Ei vain kenenkään viljat vielä hätyytä, omat kaikista valmiimpia mutta ne tuoreet laikut. Ihmeellistä, ei ole jälkiversontaa kun ei satanut kesällä, mutta jotain hitaampaa versiota kuitenkin. Kaikilla sama tilanne, on käytetty aineita ja lannoitettu millä vain ja lajista riippumatta.
Kylmiä varjopaikkoja.Kylmyys on pitänyt kuivuuden pois ,mutta lämppösumma on jäänyt alhaiseksi.Ensimmäine kesä varmaan jolloin sekä kuivuus että kylmyys vaivaa samana kesänä.
-
Eli meinaatte että 20.8 keli loppuu ja talvi tulee?
Tänään alkoi puinnit yhdellä kuivurillisella. Tuoretta on seassa, mutta ei auta enää ihmetellä, kun pikkuhiljaa alkaa toisesta päästä mennä peltoon ts. kasvustot sekavia. Melkeen 3,5 tuntia ollut poltin päällä ja mittarin mukaan puintikosteudeltaan 22% ohrat oli nyt 19.5 % luokkaa. Tuoreet sekoittaa pakkaa.
Pakko aloitella, tällä tahdilla puinnit ois tällä aloitustahdilla ohi noin Marraskuun 25. päivä eli tahdin pitää kiristyä huomattavasti ja keliä pitää riittää. Ei vain kenenkään viljat vielä hätyytä, omat kaikista valmiimpia mutta ne tuoreet laikut. Ihmeellistä, ei ole jälkiversontaa kun ei satanut kesällä, mutta jotain hitaampaa versiota kuitenkin. Kaikilla sama tilanne, on käytetty aineita ja lannoitettu millä vain ja lajista riippumatta.
Kylmiä varjopaikkoja.Kylmyys on pitänyt kuivuuden pois ,mutta lämppösumma on jäänyt alhaiseksi.Ensimmäine kesä varmaan jolloin sekä kuivuus että kylmyys vaivaa samana kesänä.
Koskella +20 astetta varjossa . Päivällä oli vettä tullut osalle 20 millii . Osalle ei yhtään joten hyvä puintikeli . :)
-
Omien kerhopalstojen puintia aloiteltu tänään. 27.4. kyvetty Saana,puintikosteus 19-21,5 %,koeruutu ajettu ja puimuri ajettu takaisin tallille.Jatketaan kun on valmiimpaa,josko alkuviikosta.
-
Nyt se sadekuurohippa alkaa etelärannikolla. Aika äreitä ukkospilviä vyöryi Etelä-Suomessa tänään. Ja kaunis auringonpaiste nyt kimmeltää märissä kasveissa.
41 mm tullut viime viikonlopusta lähtien. Maaperä toki ei ole vielä pehmeää, eikä ojissa vettä. Märkää on niiden railojen kohdalla.
-SS-
-
https://www.youtube.com/watch?v=C3rA8wUES70
-
https://www.youtube.com/watch?v=C3rA8wUES70
Tuon tahdissa on kiva katsella viljapörssin hintojen punaisia kolmioita ja viipaloida ranteen verisuonia. Ja muistetaan: pitkittäin, ei poikittain.
-SS
-
Alkoi Harmony-kauran puinnilla eilen ja tänään, kosteus 17%, kylvetty vappuna. Kauhean liukasta, tahtoo solahtaa kärryn laidan yli purkaessa. Kaarle olisi puitavissa, kylvetty äitienpäivän tienoilla. Kaarle tuntuisi olevan hyvä ohra, satoisa ja tasaisi puinteja aikaisemmin kylvettynä.
-
Skagenia eilen, (13.8.2019.)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14733992.t.jpg) (https://aijaa.com/XrEr6z)
(https://img.aijaa.com/t/00411/14733990.t.jpg) (https://aijaa.com/M5yPmA)
(https://img.aijaa.com/t/00254/14733991.t.jpg) (https://aijaa.com/b09JEM)
Steinaria,
(https://img.aijaa.com/t/00738/14736394.t.jpg) (https://aijaa.com/BZSY24)
(https://img.aijaa.com/t/00981/14736395.t.jpg) (https://aijaa.com/kchLf0)
(https://img.aijaa.com/t/00693/14736396.t.jpg) (https://aijaa.com/gJlQCc)
(https://img.aijaa.com/t/00534/14736397.t.jpg) (https://aijaa.com/zEywr9)
(https://img.aijaa.com/t/00289/14736393.t.jpg) (https://aijaa.com/grhnPL)
-
Skagenia eilen, (13.8.2019.)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14733992.t.jpg) (https://aijaa.com/XrEr6z)
(https://img.aijaa.com/t/00411/14733990.t.jpg) (https://aijaa.com/M5yPmA)
(https://img.aijaa.com/t/00254/14733991.t.jpg) (https://aijaa.com/b09JEM)
Steinaria,
(https://img.aijaa.com/t/00738/14736394.t.jpg) (https://aijaa.com/BZSY24)
(https://img.aijaa.com/t/00981/14736395.t.jpg) (https://aijaa.com/kchLf0)
(https://img.aijaa.com/t/00693/14736396.t.jpg) (https://aijaa.com/gJlQCc)
(https://img.aijaa.com/t/00534/14736397.t.jpg) (https://aijaa.com/zEywr9)
(https://img.aijaa.com/t/00289/14736393.t.jpg) (https://aijaa.com/grhnPL)
Kuinka monta tonnia päälle kuuden?
-
Kuinka monta tonnia päälle kuuden?
SKN:n vehnä on varmasti ollut noin 7 tonnia, koska Ceylonkin pystyi tänä vuonna siihen, eturiviläisillä. Tuosta kaurasta ei pysty sanomaan, ennen kuin tietää hl-painon, korkea hehtopaino voi tuoda yllätystonnin lisää.
-SS-
-
Koko kesän ootta rutaannu kuivuudesta. Ja kumminkin vehnästä vetäistään lonkaltakin 7000kg/ha. No täällä on ollut märkää, kylmää ja kuumaa kuivuutta. Satoa tulee ehkä enemmän kuin koskaan , mutta tuskin sentäs yli 6000 kg/ha ohrallakaan, mutta … vapun aattona kylvettyä Aukustia yksi kärryllinen. Puintikosteus lähellä 20%. Ihan paska vuosi. Loput samana päivänä kylvetyistä onkin joskus 2 viikon päästä puinti kokeilussa. Toukokuussa kylvetyt sitten kait joskus lokakuussa ,jos ei lunta ole.
-
Kuinka monta tonnia päälle kuuden?
SKN:n vehnä on varmasti ollut noin 7 tonnia, koska Ceylonkin pystyi tänä vuonna siihen, eturiviläisillä. Tuosta kaurasta ei pysty sanomaan, ennen kuin tietää hl-painon, korkea hehtopaino voi tuoda yllätystonnin lisää.
-SS-
Tänävuonna syysvehnä ei ole juuri kuivuudesta kärsinyt, kun se pysyi hyödyntämään vapun kylmän jakson pensomiseen ja juurten kasvuun. Kovimmat tämän vuoden sadot Ceylonilla jotka tiedän lähentelee yhdeksää tonnia. ;) Tuntuu hlp:kin olevan vehnällä kova tänävuonna.
-
KWS Malibu tuli 11 t tuoreena/ha kosteus 29% (meni litistykseen). Tekee 9 t/ha 14% muutettuna.
Tämä oli kylvetty 2.10.2018.
-
korkea hehtopaino voi tuoda yllätystonnin lisää.
-SS-
Kaatokelakin on kierossa, joten lienee painavaa?
-
Koko kesän ootta rutaannu kuivuudesta. Ja kumminkin vehnästä vetäistään lonkaltakin 7000kg/ha. No täällä on ollut märkää, kylmää ja kuumaa kuivuutta. Satoa tulee ehkä enemmän kuin koskaan , mutta tuskin sentäs yli 6000 kg/ha ohrallakaan, mutta … vapun aattona kylvettyä Aukustia yksi kärryllinen. Puintikosteus lähellä 20%. Ihan paska vuosi. Loput samana päivänä kylvetyistä onkin joskus 2 viikon päästä puinti kokeilussa. Toukokuussa kylvetyt sitten kait joskus lokakuussa ,jos ei lunta ole.
Syysvehnä on viljalaji, jota maailmalla viljellään kuivissa oloissa, alle 400 mm:n vuosisateilla, jopa kuivemmassa. Kevätkylvöiset viljat oikeastaan ovat harvinaisempia kuin syyskylvöiset, pohjoismaissa ja Kanadassa niitä viljellään eniten.
Ei siis ole ihme, että viimetalvisen lauhan sään jälkeen syysvehnäsato on todella runsas, harrastelijoillakin. Ne viimeiset pari tonnia riippuvat sitten kokonaistypestä, paljonko palkokasvien ja lannan typpeä saadaan maahan varastoon. Myös lisälannoitusten harrastaminen tuo kiloja lisää.
Syysviljan supersato kyllä näkyy vaakakupin toisella puolella kevätviljojen kuivumisena ja pienenä jyväkokona.
-SS-
-
Avena on jo alkanut hyydyttää syysvehnänviljelijöiden hymyä:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hymy_hyytyy.jpg)
-SS-
-
juuripa tuo hyä syy alkaa viljellä nuita suomessakii.. halpaa halpaa halpaa..
-
Puolet Arild-ohrasta puitu. Ottaen huomioon erittäin vähäsateisen kesän ja poutivat maat, sekä vain vähäisen panostuksen ruiskutuksiin (pelkkä Mustang, ja lehtilannoite, ei tautiruiskutuksia jne) sato kohtuuttoman hyvä, 5400- 6200 kiloa kuivattuna. Mitähän olisikaan tullut, jos juhannuksen korvilla olisi tullut hiukankin vettä...
Sekä huhtikuun lopussa että toukokuun puolivälissä kylvetty kasvustot erittäin hyviä.
Mulla on myös vähäinen määrä vehnää ruoppapelloilla, pelottavan ...vahva kasvusto, joskin vihreää vielä paikottain. Toivottavasti pääsee puimaan syyskuun puolella😕
-
Puolet Arild-ohrasta puitu. Ottaen huomioon erittäin vähäsateisen kesän ja poutivat maat, sekä vain vähäisen panostuksen ruiskutuksiin (pelkkä Mustang, ja lehtilannoite, ei tautiruiskutuksia jne) sato kohtuuttoman hyvä, 5400- 6200 kiloa kuivattuna. Mitähän olisikaan tullut, jos juhannuksen korvilla olisi tullut hiukankin vettä...
Sekä huhtikuun lopussa että toukokuun puolivälissä kylvetty kasvustot erittäin hyviä.
Mulla on myös vähäinen määrä vehnää ruoppapelloilla, pelottavan ...vahva kasvusto, joskin vihreää vielä paikottain. Toivottavasti pääsee puimaan syyskuun puolella😕
Suosin monitahoista ohraa, vaikka eteläsuomessa viljelenkin. Kaksitahoiset on niin myöhäisiä, ja kun niissä on iso jyvä, eivät meinaa millään valmistua, ja kuivaaminenkin kestää kauemmin.
Ja parhaimmat monitahoiset on NYKYÄÄN JO satotasoiltaan melkein yhtä hyviä kuin parhaimmat 2-tahoiset, mutta lyhyemmällä kasvuajalla. Nytkin on omat monitahoiset jo puitu, kun sen sijaan muiden 2-tahoiset on täällä kylillä vielä kaikki puimatta.
-
Arild on aikaisempi kuin Kaarle ja Elmeri esimerkiksi. Jos on kalkitut maat, niin suosittelen kokeiltavaksi; keskolaista eturivin perinnettä jatkavat, hyviä lajikkeita yleensä ovat, paitsi poikkeuksena SW Mitja, jonka metkut ovat varmaan jo selvinneet hitaammillekin. SW Mitja on nimenomaan paperilla täydellinen, mutta talousviljelyssä ei kasva täyteen "potenttiaaliinsa".
Pitänee kokeilla tuota Arildia, koska myöhäisemmän Kaarlen piti olla oikea kunkku, ja häviää 100 - 0 Elmerille ja 50 - 0 Vertillekin. Kolme kertaa riittää takoa otsikkoa petäjään, sitten lajike vaihtoon. Voi olla, että palaan vielä Elmeriin, sehän vasta on heikomman viljavuuden vuokrapeltojen perintöprinssi.
-SS-
-
Arild on aikaisempi kuin Kaarle ja Elmeri esimerkiksi. Jos on kalkitut maat, niin suosittelen kokeiltavaksi; keskolaista eturivin perinnettä jatkavat, hyviä lajikkeita yleensä ovat, paitsi poikkeuksena SW Mitja, jonka metkut ovat varmaan jo selvinneet hitaammillekin. SW Mitja on nimenomaan paperilla täydellinen, mutta talousviljelyssä ei kasva täyteen "potenttiaaliinsa".
Pitänee kokeilla tuota Arildia, koska myöhäisemmän Kaarlen piti olla oikea kunkku, ja häviää 100 - 0 Elmerille ja 50 - 0 Vertillekin. Kolme kertaa riittää takoa otsikkoa petäjään, sitten lajike vaihtoon. Voi olla, että palaan vielä Elmeriin, sehän vasta on heikomman viljavuuden vuokrapeltojen perintöprinssi.
-SS-
Minua taasen kiinnostaa se Alvari, sehän on nykyohraksi poikkeuksellisen pitkä, jospa se kestäisi poutivilla hiesusavilla paremmin kuin tänä kesänä pahimmillaan vaaksan mittaiseksi jäänyt Toria.
-
Säiliöauto kävi ja rukiin kuivatukseen meni 18 litraa per tonni. Jos olisin jäänyt odottamaan alle 20 kosteuksia niin puolet olisi vielä pellossa. Nyt kaikki on jo toimitettu Fazerille vaa-an kautta 180€ hintaan ja ohran puinti menossa.
Puin kauden aikana kaikenlaista viljaa. vähän raakaa, kosteeta, kuivaa ja lopulta ylikypsää.
Mitä muuten oli rukiin viljely 90-00 vuosina? Tuolloin ei ollut vielä Hybridejä tai muuta ihmeellisyyksiä. Mitä satoja ja hintoja oli odotettavissa?
-
1989 rukiin keskisato 2,9 t/ha. 1990 3,0 t/ha. Kokonaissato 200 ja 240 miljoonaa kiloa. Rukiin korkea hinta aiheutti monelle vuodelle valtaisan ylituotannon, ruista oli varastossa neljän vuoden tarve, ja vuodelle 1991 tulikin tiukka markkinoimismaksu, joka puraisi myös pitkään ruista viljelleisiin, rock'n roll -viljelijät alkoivatkin juuri 1990-luvun alussa laittaa semmoisia 100 ha aloja rukiille, rikastumistavoitteella. Meillä lopetettiin 1990 pariksi vuodeksi, oli vähän sama olo kuin nyt, että antaa olla, tulee niitä vielä huonojakin vuosia taas, eikä "vihjasta" ole syksyllä missään. 1993 olikin iso kiima rukiiseen mennyt, ja kevätvehnää sekä kauraa laittoivat kaikki.
Vuonna 2017 rukiin keskisato oli ennätyksellinen 3,9 t/ha, mutta 2018 kuivana vuonna vain 2,6 t/ha, eli jäätiin selvästi 1989 - 1990 - vuosista. Hybridi selvästi aiheuttaa suurempaa vaihtelua keskisatoihin, kun niitä kymppitonnareita sitten tulee joskus, ja joskus pärjää huonommin kuin populaatioruis. Kokonaissadot 115 milj kg ja 43 milj. kg, ja kotimaan tarve näyttää edelleenkin olevan täytetty hyvin,
1990 rukiin tavoitehintahan oli 3100 mk / tn, mikä rahanarvolaskurilla vastaa 820 euroa tonni ! Ei ihme, että myös talonkokoiset puimurit ilmaantuivat raapimaan lakoruista ylös ja paahtamaan puoliraakana kuivurissa.
-SS-
-
Arild on aikaisempi kuin Kaarle ja Elmeri esimerkiksi. Jos on kalkitut maat, niin suosittelen kokeiltavaksi; keskolaista eturivin perinnettä jatkavat, hyviä lajikkeita yleensä ovat, paitsi poikkeuksena SW Mitja, jonka metkut ovat varmaan jo selvinneet hitaammillekin. SW Mitja on nimenomaan paperilla täydellinen, mutta talousviljelyssä ei kasva täyteen "potenttiaaliinsa".
Pitänee kokeilla tuota Arildia, koska myöhäisemmän Kaarlen piti olla oikea kunkku, ja häviää 100 - 0 Elmerille ja 50 - 0 Vertillekin. Kolme kertaa riittää takoa otsikkoa petäjään, sitten lajike vaihtoon. Voi olla, että palaan vielä Elmeriin, sehän vasta on heikomman viljavuuden vuokrapeltojen perintöprinssi.
-SS-
Samat huomiot tehtiin Elmerin ja Kaarlen välillä. Piti olla Kaarlen oikea tykkien tykki mutta surkeaa se oli vanhaan kunnon Elmeriin verrattuna!
Nyt on toista vuotta juurikin tuo Arild ja vaikuttaa tosi hyvältä lajikkeelta! Viime vuoden kuivuudessa yli 4,5t/ha ja tänä vuonna tulee heittämällä yli 5 tonnia 90 typpikilolla ilman jarruja ja tautiaineita.
Kuinka paljon olisikaan tullut jos oltaisiin ajettu pönkät ja lisätypet ???
-
Arild on aikaisempi kuin Kaarle ja Elmeri esimerkiksi. Jos on kalkitut maat, niin suosittelen kokeiltavaksi; keskolaista eturivin perinnettä jatkavat, hyviä lajikkeita yleensä ovat, paitsi poikkeuksena SW Mitja, jonka metkut ovat varmaan jo selvinneet hitaammillekin. SW Mitja on nimenomaan paperilla täydellinen, mutta talousviljelyssä ei kasva täyteen "potenttiaaliinsa".
Pitänee kokeilla tuota Arildia, koska myöhäisemmän Kaarlen piti olla oikea kunkku, ja häviää 100 - 0 Elmerille ja 50 - 0 Vertillekin. Kolme kertaa riittää takoa otsikkoa petäjään, sitten lajike vaihtoon. Voi olla, että palaan vielä Elmeriin, sehän vasta on heikomman viljavuuden vuokrapeltojen perintöprinssi.
-SS-
Samat huomiot tehtiin Elmerin ja Kaarlen välillä. Piti olla Kaarlen oikea tykkien tykki mutta surkeaa se oli vanhaan kunnon Elmeriin verrattuna!
Nyt on toista vuotta juurikin tuo Arild ja vaikuttaa tosi hyvältä lajikkeelta! Viime vuoden kuivuudessa yli 4,5t/ha ja tänä vuonna tulee heittämällä yli 5 tonnia 90 typpikilolla ilman jarruja ja tautiaineita.
Kuinka paljon olisikaan tullut jos oltaisiin ajettu pönkät ja lisätypet ???
Pönkää tuntuu Arild kaipaavan kovasti, testiruutu ilman terpalia sekaisin jo tähkälle tullessa eikä vettä satanut näillä nurkin kuin nimeksi, heinäkuu 12mm. Hikevässä kohdassa koeruutu, mitä sitten normaalina satovuonna? Sai jarrua jo aiemmin kahteen kertaan, samoin myös lisätyppeä sekä lietettä keväällä ts. voimaakin. Viime vuonna sato 3.8tn samalla kuivuudesta kärsivällä lohkolla, tänä vuonna voisi tulla hiukan enemmän vaikka sateet vielä heikompia kuin viime vuonna. Sato ei missään nimessä lähelläkään tavoitetta, mutta äärikuivuudessa kiitettävä kun laatukin on hyvää.
Helle tappoi viime vuoden viljat kesken kasvun, samaa ei ole tapahtunut tänä vuonna. MOT tähän mennessä puiduissa.
-
Pönkä:korrenvahvistajaa, varmaan?
-
Tavaraa tulee! Ruis meni vaa-an kautta ja tulos 6,1 tonnia. Ohraa nousee myös sellaiseen tahtiin ettei punnit etene montaa hehtaaria päivässä.
Olisin pettynyt jos kiloissa mitattuna oma satoennätys ei mene tänä vuonna rikki.
Ei muuta kuin Opel kaupoille syksyllä...
-
Tavaraa tulee! Ruis meni vaa-an kautta ja tulos 6,1 tonnia. Ohraa nousee myös sellaiseen tahtiin ettei punnit etene montaa hehtaaria päivässä.
Olisin pettynyt jos kiloissa mitattuna oma satoennätys ei mene tänä vuonna rikki.
Ei muuta kuin Opel kaupoille syksyllä...
Onni niille, jotka saivat hinnat kiinnitetyksi kahteensataan. Voi olla että joillakin kiinnitykseen haksahtaneilla ostajilla lähtee työpaikka, on aika kallis moka taas siellä päässä.
Puhuttiin etelän (eli Raaseporin puolella) viljelijän kanssa, aika paljon on semmoista ilmassa, että rukiinkylvölakko olisi tarpeen. Mutta todettiin, että ei, sellaista ei tule tapahtumaan, rock'n roll ruispro - tulokkaat laittavat tänäkin syksynä tuhansia hehtaareja kasitonnarihybridiä, pientilavaltaisen populaatiorukiin viljelyn aika on lopullisesti ohi.
Syysvehnän satotaso oli ollut melkein meren rannalla ylikin 6500 kg/ha. Se on näköjään semmoinen Ceylonin talousviljelyn perussato, jos ei tule isompia vastuksia. Mutta valkuaiset ovat olleet yllättävän alhaiset myös. Tokin jos sallitulla 150 typellä tuotetaan 7 tonnin satoja, jokin yhtälössä puuttuukin silloin.
Härkäpapu on haasteellinen kasvi, havaitsin. Tällaisenakin vuonna puimakone tulee melko suttaiseksi, ja rikkapankki varmasti lisääntyy. Ostajan pitää olla aivan vieressä, ei niitä pieniä kuormia oikein kauas pysty kuorma-autorahtaamaankaan.
-SS-
-
Lopetamme nyt tämä ruisviljely,nyt riittää,105 euro t?????Homojen pelleilly.
-
Fazer ei kerro asiaa suoraan, vaan väistelee, viime Pro-Ruis - peltopäivän puheesta voi aistiakin, että lopettakaa jo, teemme vain sopimuksia tehtaan viereen meidän VIP-tuottajille.
"Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö, Tero Hirvi, kertoi puheenvuorossaan rukiin markkinoista sekä edustamansa yrityksen viljan hankinnasta ja sopimusviljelystä. Hänen mukaansa Suomen vuotuisen rukiin tarpeen kattaisi vuosittain satotasosta riippuen keskimäärin reilun 30 000 hehtaarin viljelyala, joka tuottaisi noin 100 miljoonaa kg ruista. Tämän hetkisen viljelyalan satonäkymiksi hän arvioi noin 130-140 miljoonan kg:n tasoa."
Toki ryntäämme kaikki kylvämään sitä ruista lisää ? Otamme haaveissamme 12 - tonnarin, koska kasitonnari ei riitä enää tuottamaan nettotuloa. Rukiin tuotantovarmuuteen tällä Pro-ruis - toiminnalla ei ole mitään vaikutusta, koska entistä notkeampi tehomaatalous kylvää yhdessä syksyssä satatuhatta hehtaaria, jos vain vilautetaankin kahdensadan tonnihintaa. Maataloudessa on pellon ylikapasiteettia, ja kun voimaperäinen viljely ottaa loputkin pellonkainalot mukaan tulevan korjuupakon ja hömppävihan jälkeen, kyllä vaan ruis taas palaa 220 euroon, eikö ?
Rukiin sato vuonna 1990 oli 244 miljoonaa kiloa. Ei ihme, että vientikustannusmaksu vuodelle 1992 määrättiin 80 penniin ( tavoitehinta oli 310 penniä kilo ) Korjausliike oli nopea, koska valtio jo silloin tiesi, että joka ruiskilon vientiin piti laittaa kaksi markkaa mukaan. Eli valtio silti köyhtyi parisataa miljoonaa markkaa, vaikka rukiinviljeiljöiltä kokonaisvastuulla rokotettiin osa.
Muistellaanpa lisää: Suomen Maatalous vuonna 1991: MTT 65
"Palkkiokesantoa oli 468 000 ha ja muuta kesantoa 25 800 ha eli yhteensä 19.4 % koko peltoalasta. Muuta viljelemätöntä peltoa, joka ei ehkä olekaan enää kunnollista peltomaata, oli 221 900 ha, joten tuotannosta oli pois yhteensä 28 % kokonaispeltoalasta. Viljelty peltoala oli kuitenkin vielä liian suuri kotimaista kulutusta ajatellen."
Vähän ajateltavaa niille, jotka pitävät hömppää Suomen maatalouden suurimpana vihollisena ? Tervetuloa korjuupakko takaisin ?
-SS-
-
Fazer ei kerro asiaa suoraan, vaan väistelee, viime Pro-Ruis - peltopäivän puheesta voi aistiakin, että lopettakaa jo, teemme vain sopimuksia tehtaan viereen meidän VIP-tuottajille.
"Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö, Tero Hirvi, kertoi puheenvuorossaan rukiin markkinoista sekä edustamansa yrityksen viljan hankinnasta ja sopimusviljelystä. Hänen mukaansa Suomen vuotuisen rukiin tarpeen kattaisi vuosittain satotasosta riippuen keskimäärin reilun 30 000 hehtaarin viljelyala, joka tuottaisi noin 100 miljoonaa kg ruista. Tämän hetkisen viljelyalan satonäkymiksi hän arvioi noin 130-140 miljoonan kg:n tasoa."
Toki ryntäämme kaikki kylvämään sitä ruista lisää ? Otamme haaveissamme 12 - tonnarin, koska kasitonnari ei riitä enää tuottamaan nettotuloa. Rukiin tuotantovarmuuteen tällä Pro-ruis - toiminnalla ei ole mitään vaikutusta, koska entistä notkeampi tehomaatalous kylvää yhdessä syksyssä satatuhatta hehtaaria, jos vain vilautetaankin kahdensadan tonnihintaa. Maataloudessa on pellon ylikapasiteettia, ja kun voimaperäinen viljely ottaa loputkin pellonkainalot mukaan tulevan korjuupakon ja hömppävihan jälkeen, kyllä vaan ruis taas palaa 220 euroon, eikö ?
Rukiin sato vuonna 1990 oli 244 miljoonaa kiloa. Ei ihme, että vientikustannusmaksu vuodelle 1992 määrättiin 80 penniin ( tavoitehinta oli 310 penniä kilo ) Korjausliike oli nopea, koska valtio jo silloin tiesi, että joka ruiskilon vientiin piti laittaa kaksi markkaa mukaan. Eli valtio silti köyhtyi parisataa miljoonaa markkaa, vaikka rukiinviljeiljöiltä kokonaisvastuulla rokotettiin osa.
Muistellaanpa lisää: Suomen Maatalous vuonna 1991: MTT 65
"Palkkiokesantoa oli 468 000 ha ja muuta kesantoa 25 800 ha eli yhteensä 19.4 % koko peltoalasta. Muuta viljelemätöntä peltoa, joka ei ehkä olekaan enää kunnollista peltomaata, oli 221 900 ha, joten tuotannosta oli pois yhteensä 28 % kokonaispeltoalasta. Viljelty peltoala oli kuitenkin vielä liian suuri kotimaista kulutusta ajatellen."
Vähän ajateltavaa niille, jotka pitävät hömppää Suomen maatalouden suurimpana vihollisena ? Tervetuloa korjuupakko takaisin ?
-SS-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. ;D
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
:D :D :D :D ;D ;D ;D ;D :D :D :D :D :D
-
Rukiin alhainen hinta tällä hetkellä on osoitus siitä, että viljamarkkinat toimivat. En tiedä, kuinka paljon suuret rukiinostajat, kuten Fazer, ostavat viljaa omiin varmuusvarastoihinsa, huonon vuoden varalta, tuskin kovin paljon, mutta tämän hetkisellä hinnallahan sitä kannattaisi ostaa.
Itkupotkuraivareita tämän hetken alhaisten viljojen hinnoista saavat vain ne isännät, joiden mielestä viljanostajien pitäisi olla hyväntekeväisyyden harjoittajia. Nythän oli tän päivän maastullissa ihmettelyä, miksi öljykasvien hinnat on huonot, vaikka sitä joudutaan tuomaan paljon, mutta ilmeisesti läheltä Baltiasta saadaan sitä riittävästi, alhaisella rahdilla.
Vuosi sitten viljan hinnoista jaksoi valittaa vain sikamiehet. Muut oli hiljaa.
-
Rukiin alhainen hinta tällä hetkellä on osoitus siitä, että viljamarkkinat toimivat.
"Markkinat" ovat nimenomaan kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutus.
Puheet 300000-500000 hehtaarin tuomisesta korjuuvelvoitteisten satokasvien viljelyyn tukien ehtona muuttaa juuri tätä tarjontaa. Kysyntä rukiilla leipäviljaksi on erittäin heikkoa muualla kuin pohjoismaissa. Ja muualla markkinat hinnoittelevat rukiin vähäarvoiseksi rehuviljaksi.
Siksi ruis on erittäin heikko kansainvälinen markkinakasvi, suuret hintaheilahtelut johtuvat pienistäkin paikallisista toimista. Vehnän, ohran ja jopa kauran osalta on helppo katsoa kansainvälisiä pörssejä ja niiden ennusteita, kun tekee viljelypäätöksiä. Useimmiten ei häviä kuin itämerivähennyksen, mutta viime syksy ja talvi oli ainoita jaksoja pitkään aikaan kasvinviljeljän elämässä, kun itämerivähennys ei toiminutkaan. Ja sekös oli sitten suuri synti ottaa tyytyväisenä vastaan ?
-SS-
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. ;D
Tosiaankin . Elukkapuoli vähenee ja viljalle tulee tarjontaa entistä enemmän . Silti peltojen hinnat ovat pilvissä .
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. ;D
Tosiaankin . Elukkapuoli vähenee ja viljalle tulee tarjontaa entistä enemmän . Silti peltojen hinnat ovat pilvissä .
Kaikki karjatilathan vain lisäävät elukoita kiihtyvään tahtiin ja raivaavat lisää maata ettei vain tarvitsisi tehdä yhteistyötä Kaikkien oikeitten viljelijöiden kanssa .Itse pitää viljelllä Kaikki rehunsa ja itse pitää saada Kaikille lannoilleen levitys alat...Itseitseitseminäminäminä... Miksi maidon hintaan ei vaikuta markkinatalous,hinta on aina korkea vaikka maitoa tuotetaan liikaa.Sitten vielä Kaikki kriisituet kinuvat joka vuosi...
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. ;D
Tosiaankin . Elukkapuoli vähenee ja viljalle tulee tarjontaa entistä enemmän . Silti peltojen hinnat ovat pilvissä .
Kaikki karjatilathan vain lisäävät elukoita kiihtyvään tahtiin ja raivaavat lisää maata ettei vain tarvitsisi tehdä yhteistyötä Kaikkien oikeitten viljelijöiden kanssa .Itse pitää viljelllä Kaikki rehunsa ja itse pitää saada Kaikille lannoilleen levitys alat...Itseitseitseminäminäminä... Miksi maidon hintaan ei vaikuta markkinatalous,hinta on aina korkea vaikka maitoa tuotetaan liikaa.Sitten vielä Kaikki kriisituet kinuvat joka vuosi...
Kyllä se vaikuttaa , se markkinatalous . Laita lehmiä , saat kriisitukeekin .
-
Taksiliikenne pidettiin pitkään markkinatalouden ulkopuolella, mutta kun se siirrettiin markkinatalouteen, alkoi hirmuinen itku ja valitus. Maidontuotanto on kanssa pidetty pitkään markkinatalouden ulkopuolella, tosin kiintiöistä luopuminen vei sen lähemmäs, mutta ei kokonaan sinne.
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. ;D
Tosiaankin . Elukkapuoli vähenee ja viljalle tulee tarjontaa entistä enemmän . Silti peltojen hinnat ovat pilvissä .
Kaikki karjatilathan vain lisäävät elukoita kiihtyvään tahtiin ja raivaavat lisää maata ettei vain tarvitsisi tehdä yhteistyötä Kaikkien oikeitten viljelijöiden kanssa .Itse pitää viljelllä Kaikki rehunsa ja itse pitää saada Kaikille lannoilleen levitys alat...Itseitseitseminäminäminä... Miksi maidon hintaan ei vaikuta markkinatalous,hinta on aina korkea vaikka maitoa tuotetaan liikaa.Sitten vielä Kaikki kriisituet kinuvat joka vuosi...
Viljan tuotanto on ollut aika samaa luokkaa 1980-luvun alusta tähän päivään. 3,5 miljardia kiloa yhteensä kohtuullisena vuonna, vähemmän katovuonna ja enemmän hyvänä vuonna. Maidontuotanto on samassa ajassa pudonnut 3 miljardista litrasta 2,3 miljardiin, eli aika merkittävästi. Toki maidontuotantokin on ollut aika tasaisella tasolla viimeiset 10-15 vuotta.
Niin ja lypylehmiä oli vuonna 1990 vajaa puoli miljoonaa, tänä vuonna 262000 eli melkein puolittunut 30 vuodessa.
-
Viljan tuotanto on ollut aika samaa luokkaa 1980-luvun alusta tähän päivään. 3,5 miljardia kiloa yhteensä kohtuullisena vuonna, vähemmän katovuonna ja enemmän hyvänä vuonna. Maidontuotanto on samassa ajassa pudonnut 3 miljardista litrasta 2,3 miljardiin, eli aika merkittävästi. Toki maidontuotantokin on ollut aika tasaisella tasolla viimeiset 10-15 vuotta.
On muistettava 1970-luvulta asti jatkuneet merkittävät pinta-alan vähentämistoimet, lannoitevero ja raivausmaksu; eläintuotteiden ylituotanto oli jo 1960-luvulla paljon vakavampaa, lisäksi kalliimpaakin kuin viljatuotteiden vienti. (maito- , liha- ja munavuoret, huom !)
Jotenkin voi aistia, että kansallisesti jonkun iihme syyn velvoittamana nyt pitäisi kaikki vähänkin kelvolliset hehtaarit saada korjuuvelvoitteen ja viljelyvelvoitteen piiriin. Jos vaihtoehtoisesti luomuun vietäisiin miljoona ha, eli puolet pelloista, jotta ei-viljelyssä oleva lataus toteutuisi 1980-luvun lopun kesantoja vastaavasti, mikään raha ei riittäisi luomutukiin vastaavasti.
On aivan sama, tuleeko Suomessa satona maailmanmarkkinoille kelvollista viljaa 3 , 4 tai 5 miljardia kiloa. Kyllä se pari miljardia kiloa maailmalle mahtuu, koska se tuotetaan valmiiksi maailmanmarkkinahintaoletuksella. Lypsylehmien kuluttama kokonaisviljasato on nykyäänkin jopa alle 700 miljonaa kiloa.
-SS-
-
Viljan tuotanto on ollut aika samaa luokkaa 1980-luvun alusta tähän päivään. 3,5 miljardia kiloa yhteensä kohtuullisena vuonna, vähemmän katovuonna ja enemmän hyvänä vuonna. Maidontuotanto on samassa ajassa pudonnut 3 miljardista litrasta 2,3 miljardiin, eli aika merkittävästi. Toki maidontuotantokin on ollut aika tasaisella tasolla viimeiset 10-15 vuotta.
On muistettava 1970-luvulta asti jatkuneet merkittävät pinta-alan vähentämistoimet, lannoitevero ja raivausmaksu; eläintuotteiden ylituotanto oli jo 1960-luvulla paljon vakavampaa, lisäksi kalliimpaakin kuin viljatuotteiden vienti. (maito- , liha- ja munavuoret, huom !)
Jotenkin voi aistia, että kansallisesti jonkun iihme syyn velvoittamana nyt pitäisi kaikki vähänkin kelvolliset hehtaarit saada korjuuvelvoitteen ja viljelyvelvoitteen piiriin. Jos vaihtoehtoisesti luomuun vietäisiin miljoona ha, eli puolet pelloista, jotta ei-viljelyssä oleva lataus toteutuisi 1980-luvun lopun kesantoja vastaavasti, mikään raha ei riittäisi luomutukiin vastaavasti.
On aivan sama, tuleeko Suomessa satona maailmanmarkkinoille kelvollista viljaa 3 , 4 tai 5 miljardia kiloa. Kyllä se pari miljardia kiloa maailmalle mahtuu, koska se tuotetaan valmiiksi maailmanmarkkinahintaoletuksella. Lypsylehmien kuluttama kokonaisviljasato on nykyäänkin jopa alle 700 miljonaa kiloa.
-SS-
Entäs raivauspalkkiot ?
Raivausmaksu on vasta nyt otettu puheeksi . Pakkokesannot tuli vasta 1991 , mikä aiheutti hankaluuksia maidontuotantotiloille jos heinää tuli huonosti . Lampaille sai pakkokesantomailta korjata . Viljanviljely oli todella hyvin kannattavaa vuoteen 1995 saakka .
Sanoit et aivan sama paljonko viljaa tuotetaan , samalla valita hybridirukiin viljelystä . Markkinoilla liikaa ruista ja hinta halpenee .
Maititiloja lopettaa koska pienentilan jatkomahdollisuudet ovat heikot eikä lainoja saa navetan korjauksiin . Viljanviljely ala kasvaa ja hinta edelleen huononee .
-
Taksiliikenne pidettiin pitkään markkinatalouden ulkopuolella, mutta kun se siirrettiin markkinatalouteen, alkoi hirmuinen itku ja valitus. Maidontuotanto on kanssa pidetty pitkään markkinatalouden ulkopuolella, tosin kiintiöistä luopuminen vei sen lähemmäs, mutta ei kokonaan sinne.
Maidontuotanto on markkinatalouden kourissa . Kun on menekkiä hinta nousee , nyt on valitettavasti laskenut
-
En tiedä onko mitään järkeä myydä toista kuukautta laossa ollutta ohraa littuviljaksi. Tai siinä on järkeä,että käyttö on tuo,mutta mahtaneeko tuossakaan palkoille päästä. Paskamaista puida ja tyhjennys kierukka kovilla. Ihan komea pullea jyvä . No siistihän se on "parturoitu". Vielä muutama kuutio, sitten loppuu :)
-
Sanoit et aivan sama paljonko viljaa tuotetaan , samalla valita hybridirukiin viljelystä . Markkinoilla liikaa ruista ja hinta halpenee .
Jos, vajakki hyvä, olisit lukenut parikin kirjoitustani, olisit huomannut, että kun puhun "maailmanmarkkinoille kelvollisesta viljasta", en tarkoita ruista . Siihen ei kuulu ruis, siksi koska se on pohjoismaiden ulkopuolella melko vähäarvoinen rehuvilja, jonka hinta on erittäin alhainen suurissa tuottajamaissa, kuten Saksassa ja Puolassa. Mitään toivoa ei ole 70 - 100 euron tonnihintaiseen ralliin lähteä Itämeren yli.
Palkkioraivaus loppui käytännössä 1950 - luvun puolivälissä, se pystyttiin nopeasti näkemään, miten valtion kulut maatalouteen alkoivat karata käsistä. Siitä eteenpäin jouduttiin ottamaan rajoittamistoimia käyttöön, kuten 1969 peltopaketointi, eli "pellonvarauslaki".
-SS-
-
Sitä alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään miksi toisilla viljelijöillä on pinta-alaan nähden ylitehokkaat puimurit. Ei kenelläkään isännällä ole aikaa istua koko syksyä puimurinkopissa kun pitää käydä kuivurilla, syömässä sekä joskus nukkumassa.
Tulee muuten olkea tänä vuonna niin paljon että se haittaa puimista kun silppuri töräyttelee kasoja puimattoman viljan sekaan mikä alkaa kerätä pöydälle kasaa ja tukkii sen. Ärsyttävää...
-
Jotenkin voi aistia, että kansallisesti jonkun iihme syyn velvoittamana nyt pitäisi kaikki vähänkin kelvolliset hehtaarit saada korjuuvelvoitteen ja viljelyvelvoitteen piiriin. Jos vaihtoehtoisesti luomuun vietäisiin miljoona ha, eli puolet pelloista, jotta ei-viljelyssä oleva lataus toteutuisi 1980-luvun lopun kesantoja vastaavasti, mikään raha ei riittäisi luomutukiin vastaavasti.
-SS-
Unohdat nyt sen, että puhut sadonkorjuu velvoitteen palauttamisesta tai siis sen puolesta ettei sitä pitäisi palauttaa joka hehtaarille. Joka hehtaari saa kuitenkin saman tuen kuin se viljeltykkin hehtaari. Silti kritisoit luomun latausnurmia ja sitä ettei mikään raha riitä siihen. Eikö ole hieman ristiriitaista?
Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin luomunlatauspelloilta voidaan ihan hyvin ottaa tuki pois, alkaapahan tuleemaan tavaraa siltäkin puolelta eli tuki kohdistuu oikeasti siihen tuotantoon. Samalla tavalla kyllä niiltä peltoheitoilta voidaan ottaa tuki pois joita ei viljellä. Rahat kun kuitenkin vähenee.
Kaikki karjatilathan vain lisäävät elukoita kiihtyvään tahtiin ja raivaavat lisää maata ettei vain tarvitsisi tehdä yhteistyötä Kaikkien oikeitten viljelijöiden kanssa .Itse pitää viljelllä Kaikki rehunsa ja itse pitää saada Kaikille lannoilleen levitys alat...Itseitseitseminäminäminä... Miksi maidon hintaan ei vaikuta markkinatalous,hinta on aina korkea vaikka maitoa tuotetaan liikaa.Sitten vielä Kaikki kriisituet kinuvat joka vuosi...
Oikeiden viljelijöiden kanssa se yhteistyön tekeminen vain ei ole niin aina niin helppoa. Muistan taannoin tuossa yhtenä märkänä syksynä kun oli so*****, että lantaa ajetaan no viljelijä perui sitten sen lannan ajon kun oli niin märkää. No eihän siinä sitten mikään auttanut muuta kuin ajaa omalle pellolle.
Rehu puolella sama juttu. Eipä sitä joustoa viime vuonna tullut, kun sikapuoli ei pystynyt maksamaan 200e maksavia rehuviljoja. Lihasikakin kestää sen vajaasta kolmesta vajaaseen neljään kuukauteen kasvaa täysikokoiseksi ja syö sinä aikana vajaasta paristasadasta kilosta ylöspäin viljaa. Siinä kerkiää aika iso lovi tulemaan.
Viljelijät on sellaisia, että hyödyt kyllä haetaan, mutta kun joustoa tarvitsi toisinpäin niin harvoin sitä tulee. Jos homma oikeasti toimisi niin lannastakin maksettaisiin, mutta ei nyt sehän on teille ylimääräistä ja teidän on siitä kuitenkin päästävä eroon. En yhtään ihmettele jos karjatilat haluaa, että pellot on omassa hallinnassa. Saa itse tehdä päätökset. Näiden isojen navettaloiden pellon tarve nyt on niin iso, ja ne kun on siirtynyt pohjoiseen niin on aika selvää, että pellot raivataan viereen ennemmin kuin ajellaan pikkutilkkujen perässä pitkin maakuntaa. Etelässä taas pellon hinta sanelee jo sen, että järkevyyttä ei koko touhussa ole, vaikka sorkkis muuta vänkääkin.
-
Sitä alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään miksi toisilla viljelijöillä on pinta-alaan nähden ylitehokkaat puimurit. Ei kenelläkään isännällä ole aikaa istua koko syksyä puimurinkopissa kun pitää käydä kuivurilla, syömässä sekä joskus nukkumassa.
Tulee muuten olkea tänä vuonna niin paljon että se haittaa puimista kun silppuri töräyttelee kasoja puimattoman viljan sekaan mikä alkaa kerätä pöydälle kasaa ja tukkii sen. Ärsyttävää...
Toi nyt on ihan isännästä kiinni, toisilla on aikaa toisilla ei. Pienelläkin puimurilla ja kuivurilla voi hyvänä vuonna pärjätä, mutta kyllä se yleensä opettaa yhden sadesyksyn kun käy läpi. Eihän sulla nyt vielä pitäisi hätäpäivää olla. Elokuu vasta lopulla ja ehkä niitä puintikelejä tulee vielä ensi kuussakin. Toista se olisi jos olisi syyskuun loppu. Pääasia on se, että joka päivä pui kun siihen on mahdollisuus eikä ala turhempia katselemaan näin pärjää pienemmälläkin kalustolla.
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. ;D
Tosiaankin . Elukkapuoli vähenee ja viljalle tulee tarjontaa entistä enemmän . Silti peltojen hinnat ovat pilvissä .
Kaikki karjatilathan vain lisäävät elukoita kiihtyvään tahtiin ja raivaavat lisää maata ettei vain tarvitsisi tehdä yhteistyötä Kaikkien oikeitten viljelijöiden kanssa .Itse pitää viljelllä Kaikki rehunsa ja itse pitää saada Kaikille lannoilleen levitys alat...Itseitseitseminäminäminä... Miksi maidon hintaan ei vaikuta markkinatalous,hinta on aina korkea vaikka maitoa tuotetaan liikaa.Sitten vielä Kaikki kriisituet kinuvat joka vuosi...
Veikkaisin ettei Kaikki etes tiedä paljonko maidosta maksetaan tuottajalle,mutta silti pitää esittää tietävää.Kaikki tuetkin menee maidolle ,ei mulle mitään,tämä on nyt itkupotkuraivarin paikka,kun ei sille ylituotanto viljalle löydykkään hintaa kaikista ylituotannon estotoimista huolimatta.Maidontuotanto alas huutoa päivästä toiseen ja sitten vielä ihmetellään minkä takia lkarjatilat ei tee yhteistyötä minun kanssa.Kato peiliin pelle.
-
Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...
Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101.
-SS-
Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. ;D
Tosiaankin . Elukkapuoli vähenee ja viljalle tulee tarjontaa entistä enemmän . Silti peltojen hinnat ovat pilvissä .
Kaikki karjatilathan vain lisäävät elukoita kiihtyvään tahtiin ja raivaavat lisää maata ettei vain tarvitsisi tehdä yhteistyötä Kaikkien oikeitten viljelijöiden kanssa .Itse pitää viljelllä Kaikki rehunsa ja itse pitää saada Kaikille lannoilleen levitys alat...Itseitseitseminäminäminä... Miksi maidon hintaan ei vaikuta markkinatalous,hinta on aina korkea vaikka maitoa tuotetaan liikaa.Sitten vielä Kaikki kriisituet kinuvat joka vuosi...
Veikkaisin ettei Kaikki etes tiedä paljonko maidosta maksetaan tuottajalle,mutta silti pitää esittää tietävää.Kaikki tuetkin menee maidolle ,ei mulle mitään,tämä on nyt itkupotkuraivarin paikka,kun ei sille ylituotanto viljalle löydykkään hintaa kaikista ylituotannon estotoimista huolimatta.Maidontuotanto alas huutoa päivästä toiseen ja sitten vielä ihmetellään minkä takia lkarjatilat ei tee yhteistyötä minun kanssa.Kato peiliin pelle.
Jaa? Eipä täällä ole vuosikausiin saanut maidolle tukea, lienet joku Jumalan valitsema sieltä "epäsuotuisten olosuhteiden" alueelta oleva??
Pelle....
-
Sitä alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään miksi toisilla viljelijöillä on pinta-alaan nähden ylitehokkaat puimurit. Ei kenelläkään isännällä ole aikaa istua koko syksyä puimurinkopissa kun pitää käydä kuivurilla, syömässä sekä joskus nukkumassa.
Tulee muuten olkea tänä vuonna niin paljon että se haittaa puimista kun silppuri töräyttelee kasoja puimattoman viljan sekaan mikä alkaa kerätä pöydälle kasaa ja tukkii sen. Ärsyttävää...
Velimies osti 15 jalkasen Glaassin . Laitta kaks käytettyä Fhaaria myyntiin tai ainakin toisen , siinä Skännälle mahdollisuus tuplata puintiteho .
-
Sanoit et aivan sama paljonko viljaa tuotetaan , samalla valita hybridirukiin viljelystä . Markkinoilla liikaa ruista ja hinta halpenee .
Jos, vajakki hyvä, olisit lukenut parikin kirjoitustani, olisit huomannut, että kun puhun "maailmanmarkkinoille kelvollisesta viljasta", en tarkoita ruista . Siihen ei kuulu ruis, siksi koska se on pohjoismaiden ulkopuolella melko vähäarvoinen rehuvilja, jonka hinta on erittäin alhainen suurissa tuottajamaissa, kuten Saksassa ja Puolassa. Mitään toivoa ei ole 70 - 100 euron tonnihintaiseen ralliin lähteä Itämeren yli.
Palkkioraivaus loppui käytännössä 1950 - luvun puolivälissä, se pystyttiin nopeasti näkemään, miten valtion kulut maatalouteen alkoivat karata käsistä. Siitä eteenpäin jouduttiin ottamaan rajoittamistoimia käyttöön, kuten 1969 peltopaketointi, eli "pellonvarauslaki".
-SS-
Peltojen paketointi oli vapaa ehtoista . 60-84 vuosien välillä raivattiin lisää peltoa melko paljonkin , se loppui olikos - 85 pellonraivauslailla eli lisämaksulla jos sattui raivaamaan kiellon jälkeen .-80 luvulla käytettiin Valtionrahaa eniten vientitukiin joista viljalle huomattava osa . Maatalousoppilaitoksissa suositeltiin raivaamaan lisää maata ja laittamaan lehmät pois huonon kannattavuuden vuoksi eli siirtymään viljantuotantoon . Ylijäämä viljavietiin sellaisenaan mutta monet muut tuotteet jalostettuna , esim maito tuotteet .
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/kun-ongelmasta-tuli-ratkaisu-1.10752
-
Sitä alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään miksi toisilla viljelijöillä on pinta-alaan nähden ylitehokkaat puimurit. Ei kenelläkään isännällä ole aikaa istua koko syksyä puimurinkopissa kun pitää käydä kuivurilla, syömässä sekä joskus nukkumassa.
Tulee muuten olkea tänä vuonna niin paljon että se haittaa puimista kun silppuri töräyttelee kasoja puimattoman viljan sekaan mikä alkaa kerätä pöydälle kasaa ja tukkii sen. Ärsyttävää...
Velimies osti 15 jalkasen Glaassin . Laitta kaks käytettyä Fhaaria myyntiin tai ainakin toisen , siinä Skännälle mahdollisuus tuplata puintiteho .
En tarvi enää ensi vuonna puimuria.... 😎😎
-
En tarvi enää ensi vuonna puimuria.... 😎😎
Tarkennapas tätä hiukan...
-
https://www.suomenviljava.fi/historia/1960-luku/vuosi-1960/
-
En tarvi enää ensi vuonna puimuria.... 😎😎
Tarkennapas tätä hiukan...
Skänsä alkaa hömppäheinän viljelijäks?
-
En tarvi enää ensi vuonna puimuria.... 😎😎
Tarkennapas tätä hiukan...
Skänsä alkaa hömppäheinän viljelijäks?
;D ;D ;D ;D ;D
-
Alkaa olemaan puintikelit kohdillaan.Reilu 26 astetta tänään varjossa ja kakstahoinenkin puintikosteudeltaan 15 prosentin pinnassa.Paljon on puitu alkuviikosta E-P:lläkin ja pari hyvää päivää vielä tähän tulossa.
-
Aijaa. Täällä kymenlaaksossa ei ohrat kypsy näköjään milkään. Ainakaan kahteen viikkoon ei ohriin tartte koskea.. Huomenna aattelin quarnaa kokeilla kun kauratkin vielä vihertää ja perjantaiksi jo jotain sadettakin lupailee.
-
Vertti ohra on hiukan yli 11 kosteata. Ei mikään satotykki, mutta painavaa on, 71-72 kg
-SS-
-
Millä ihmeellä teillä voi olla ohrat noin kuivia? Eikö jälkiversontaa ole siis ollenkaan?
-
Vertti ohra on hiukan yli 11 kosteata. Ei mikään satotykki, mutta painavaa on, 71-72 kg
-SS-
Vertti vasta nyt valmista? Miten ihmeessä, sehän on ihan niitä aikaisimpia lajikkeita.
-
Aijaa. Täällä kymenlaaksossa ei ohrat kypsy näköjään milkään. Ainakaan kahteen viikkoon ei ohriin tartte koskea.. Huomenna aattelin quarnaa kokeilla kun kauratkin vielä vihertää ja perjantaiksi jo jotain sadettakin lupailee.
Ne jotka teki silloin huhti-toukokuun vaihteessa niin kyllä niiden ohrat on jo kokolailla valmiita. Mutta sitten on sitä jälkiversontaa, pitkän kasvuajan lajikkeita yms. niin ei juu nuo mitenkään vauhdikkaasti ole puinnit alkaneet. Kauroja kai puitu eniten.
-
ite katellu että kivasti on jälkiversoa nuissa kauroissa. mutta hyvin on kuivaa sit kuiteski. 14-15 % kosteus kärrissä seisseenä. ja nuo virheet ei haittaa kun kylmäkuivuri. eilen päivän puhkuttavana ja nyt alle 12 % joten jos ei säily ni ei sit. joskus on 17% vilja säilyny ihan hyvin hinkalossa. ja on tuo kiva puita kopillisella. kaipaako joku 66sta?
-
Toukokuun loppupuolella taisi olla 21. kylvetty Aukusti viety littuvilja isännälle. Ikinä ei olisi ollut kuivattavaa. Toki tuossakin hyviä ja kuivia paikkoja. Puintikosteus luultavasti 17 ylöspäin … Näytteestä saatu "keskiarvo" 27 % , taisi molemmat kuormat olla saman puutuisia.
Vapunaattona kylvetty odottaa vielä aikaa parempaa,että tulisi kuivattavaa kamaa. Kait siinä joku mahdollisuus edes on.
-
Oikeiden viljelijöiden kanssa se yhteistyön tekeminen vain ei ole niin aina niin helppoa. Muistan taannoin tuossa yhtenä märkänä syksynä kun oli so*****, että lantaa ajetaan no viljelijä perui sitten sen lannan ajon kun oli niin märkää. No eihän siinä sitten mikään auttanut muuta kuin ajaa omalle pellolle.
Rehu puolella sama juttu. Eipä sitä joustoa viime vuonna tullut, kun sikapuoli ei pystynyt maksamaan 200e maksavia rehuviljoja. Lihasikakin kestää sen vajaasta kolmesta vajaaseen neljään kuukauteen kasvaa täysikokoiseksi ja syö sinä aikana vajaasta paristasadasta kilosta ylöspäin viljaa. Siinä kerkiää aika iso lovi tulemaan.
Viljelijät on sellaisia, että hyödyt kyllä haetaan, mutta kun joustoa tarvitsi toisinpäin niin harvoin sitä tulee. Jos homma oikeasti toimisi niin lannastakin maksettaisiin, mutta ei nyt sehän on teille ylimääräistä ja teidän on siitä kuitenkin päästävä eroon. En yhtään ihmettele jos karjatilat haluaa, että pellot on omassa hallinnassa. Saa itse tehdä päätökset. Näiden isojen navettaloiden pellon tarve nyt on niin iso, ja ne kun on siirtynyt pohjoiseen niin on aika selvää, että pellot raivataan viereen ennemmin kuin ajellaan pikkutilkkujen perässä pitkin maakuntaa. Etelässä taas pellon hinta sanelee jo sen, että järkevyyttä ei koko touhussa ole, vaikka sorkkis muuta vänkääkin.
Taisi käydä tekopyhällä vaan niin että ei halunnut omia maita märkänä vuonna sotkea ja tarjosi naapurin viljamiehelle sontansa,kun viljamies tajusi vedätyksen perui homman tekopyhän halutessa säästellä omien maiden rakennetta,kuivina syksyinähän tekopyhä levittää aina paskansa omille pelloille ja märkinä naapurin maille. Tuo on muuten niin nähty täälläkin kun karjamies sai ilmaiseksi kerätä erään viljelijän hömppäpellolta hyvää apilapitoista "hömppäheinää "hakee hän aina ne paalit Kaikkein märjimpään aikaa pois tohlaten sen viljamiehen pellon ja kylätien kuralle ,omilta pelloiltaan korjaa paalit kuivalla aikaa.Ja miksi viljamiehen pitäisi toimia sikamiesten pankkina ilmaisella määräajattomalla lainalla? tai myydä sikamiehelle silloin kun viljan hinta on 200euroa viljansa puoleen hintaan?Maksaako sikamies viljasta hinnan toisinpäin ollessa ekstraa edes muutaman kympin hinnan ollessa 100euroa?
-
^
Tuohon edelliseen sen verran että emolehmämies korjaa mun suojakaistalta juurikin tuota apilaheinät korvauksetta ja pääsen oikeasti eroon heinistä.Kumpikaan meistä ei karehdi toistaan asian johdosta. Win-win tilanne,parhaana vuonna saanut 100 pyöröpaalta,tänä vuonna tais jäädä vajaaseen puoleen parhaasta.
Nyt puidaan vappuna ja ennen sitä kylvettyjä kakstahoisia.
-
Vertti ohra on hiukan yli 11 kosteata. Ei mikään satotykki, mutta painavaa on, 71-72 kg
-SS-
Vertti vasta nyt valmista? Miten ihmeessä, sehän on ihan niitä aikaisimpia lajikkeita.
Tää on kaksi viikkoa myöhemmin kylvetty, kaukana kaupungin toisella puolella. Kuivuus jotenkin pysäytti kasvua, pelto on kosteana vuotena märkyyden vaivaama, siksi pysyi joltisessakin kasvussa kuivana aikana. Paremmalla kotopalstalla oleva Melius tuleentui samassa tahdissa.
Olisi voinut aikaisemminkin puida, mutta Claas oli hihnatelakalla, ja Samponkin variaattorinhihnaan meni koko päivä.
-SS-
-
Vertti ohra on hiukan yli 11 kosteata. Ei mikään satotykki, mutta painavaa on, 71-72 kg
-SS-
Vertti vasta nyt valmista? Miten ihmeessä, sehän on ihan niitä aikaisimpia lajikkeita.
Tää on kaksi viikkoa myöhemmin kylvetty, kaukana kaupungin toisella puolella. Kuivuus jotenkin pysäytti kasvua, pelto on kosteana vuotena märkyyden vaivaama, siksi pysyi joltisessakin kasvussa kuivana aikana. Paremmalla kotopalstalla oleva Melius tuleentui samassa tahdissa.
Olisi voinut aikaisemminkin puida, mutta Claas oli hihnatelakalla, ja Samponkin variaattorinhihnaan meni koko päivä.
-SS-
Vaihdettiin velipojan kaa 1h15min Fhaariin , ei tehny tiukkaakaan .
-
En tarvi enää ensi vuonna puimuria.... 😎😎
Tarkennapas tätä hiukan...
Elämän ensimmäinen ammattitutkinto on ensi keväänä taskussa. Onhan se jo aikakin hankkia ammatti, johan tässä on kärvistelty peruskoulun päästötodituksella vuosikymmen jos toinenkin.
-
Vertti ohra on hiukan yli 11 kosteata. Ei mikään satotykki, mutta painavaa on, 71-72 kg
-SS-
Vertti vasta nyt valmista? Miten ihmeessä, sehän on ihan niitä aikaisimpia lajikkeita.
Tää on kaksi viikkoa myöhemmin kylvetty, kaukana kaupungin toisella puolella. Kuivuus jotenkin pysäytti kasvua, pelto on kosteana vuotena märkyyden vaivaama, siksi pysyi joltisessakin kasvussa kuivana aikana. Paremmalla kotopalstalla oleva Melius tuleentui samassa tahdissa.
Olisi voinut aikaisemminkin puida, mutta Claas oli hihnatelakalla, ja Samponkin variaattorinhihnaan meni koko päivä.
-SS-
Vaihdettiin velipojan kaa 1h15min Fhaariin , ei tehny tiukkaakaan .
Riippuen puimurin mallista, kyseinen operaatio saattaa olla nopea suorittaa tai sitten äärettömän tuskaisa ja hidas.
-
Vertti ohra on hiukan yli 11 kosteata. Ei mikään satotykki, mutta painavaa on, 71-72 kg
-SS-
Vertti vasta nyt valmista? Miten ihmeessä, sehän on ihan niitä aikaisimpia lajikkeita.
Tää on kaksi viikkoa myöhemmin kylvetty, kaukana kaupungin toisella puolella. Kuivuus jotenkin pysäytti kasvua, pelto on kosteana vuotena märkyyden vaivaama, siksi pysyi joltisessakin kasvussa kuivana aikana. Paremmalla kotopalstalla oleva Melius tuleentui samassa tahdissa.
Olisi voinut aikaisemminkin puida, mutta Claas oli hihnatelakalla, ja Samponkin variaattorinhihnaan meni koko päivä.
-SS-
Vaihdettiin velipojan kaa 1h15min Fhaariin , ei tehny tiukkaakaan .
Riippuen puimurin mallista, kyseinen operaatio saattaa olla nopea suorittaa tai sitten äärettömän tuskaisa ja hidas.
Voi olla jos ei osaa .
-
En tarvi enää ensi vuonna puimuria.... 😎😎
Tarkennapas tätä hiukan...
Elämän ensimmäinen ammattitutkinto on ensi keväänä taskussa. Onhan se jo aikakin hankkia ammatti, johan tässä on kärvistelty peruskoulun päästötodituksella vuosikymmen jos toinenkin.
Esim. Metallialalla on pulaa osaavasta työvoimasta, joten kouluttautuminen sille alalle on varmaan hyvä ajatus. Laittanet pellot vuokralle tai myyntiin? Jos viljelee vanhalla kalustolla, niin jossain vaiheessa se on jo niin vanhaa, että jatkuva korjaaminen käy kalliiksi, ja on turhauttavaa, ja siinä vaiheessa on parempi vaihtoehto luopua viljelystä, ellei ole mahdollisuutta hankkia uudempaa kalustoa.
-
Pitäs vissiin tänään kaivaa mf 186 esille ja lähteä harrastamaan kylmä rinki perseen ympärillä mikä paikka porsii ensin.......
T: Puuhastelija
-
Jos viljelee vanhalla kalustolla, niin jossain vaiheessa se on jo niin vanhaa, että jatkuva korjaaminen käy kalliiksi, ja on turhauttavaa, ja siinä vaiheessa on parempi vaihtoehto luopua viljelystä, ellei ole mahdollisuutta hankkia uudempaa kalustoa.
Jos kalusto on itselle tuttua ja vanhaa, niin yhtälö on paljon parempi, kuin vähän tuoreempi/ kalliimpi/ mutta taustoiltaan tuntematon. Se 30v aikana sisäänajettu voi olla paljon turvallisempi valinta kuin 10v vanha kiireellisen täppärin kone. Vaikka niitä olisi käytetty saman verran. 30 v maksaa ihan murto-osan tuosta nuoremmasta. Mutta kaikkeahan ei kannata tehdä itse, sillä aikakin on joskus kortilla.
Ittelle ei tuo koneen vuosimalli paljon paina,jos kone on kunnossa. Ja eniten korjaus ja huoltokuluja mulla ainakin kertyy noihin uusimpiin koneisiin. Se Hankmo kestää vuodesta toiseen sateelta suojassa taivasalla :)
-
jepjep. ite puin nyt tosi tuoreella kopillisella ja hyin menee.. kun vaan olis puitavaa.. kakstasoista kauraa ei hirveesti sähköllä kehtaa kuivata. nooo, kerkii jossain vaiheessa vehnät kylvää.. mut katellu nuita käytettyjä, mitä ihmettä niillä tehään?? pelleissä lommoja ja kopit kuin peirutista. ja hinta pilvissä.
-
Vaihdettiin velipojan kaa 1h15min Fhaariin , ei tehny tiukkaakaan .
Homman työläys on kiinni mahdollisesti vain muutamasta pikkuasiasta. Esimerkiksi Claasiin kyllä vaihtaa runsaassa vartissa, jos on lattarauta ja pari mutteria varattu valmiiksi kiristämään jousipyörän. Tällöin ei ole edessä muuta kuin muita remmejä vähän, hinapyörät ovat vapaalla linjalla. Sampossa joutui poistamaan moottorin ja vasemman puolen hihnakäyttöjen välisen voima-akselin laakerilaattoinen, jota ennen piti poistaa lokasuojan osia ja lattaremmi, uusi remmi ei olisi mennyt ruttuun sinne väliin, juuri ja juuri saatiin kangettua pois päältä, eli olisi purattanut vieläkin enempi. Suuri ongelma oli tuossa mallissa se, että jousipuristeisen limppuparin pönttä on ämpärin kokoinen ja tiukasti rungon aukosta läpi. Vaihteiston laskeminen alas ei suurenna viiston rungon aukkoa yhtään. Ylöspäin ruuvaamalla jotakin tilaa voi tulla, mutta sitten on alettava irroitella jarrujen ja muiden vipujen kiinnityksiä. Eli hihnan muljauttaminen sen "ämpärin" reunan ympäri vaati sen pöntön irroittamisen, sisällä on kuin auton kierrejousi, vieäpä kaksi sisäkkäistä, pituus noin 40 cm, kasassa 15 cm. Eli puristinta kasaamaan ja prässäämään lyttyyn, jotta sai keskipultin ottamaan kierteelle takaisin.
Yksin tekemällä siellä kolakuljettimen ja vaihteiston välissä pelkkä voima-akselin ujuttaminen moottorin pään booriin oli aika kikkailua. Piti tehdä puupalikoista kannake, koska boorille ylettyi vasta silloin, kun laatta oli menossa kiinteälle sijalleen, ei voinut ylös-alas eikä juurikaan sivulle vemputtaa sieltä hihnapyörän päästä.
Kympissä oli muistaakseni avoimempi jousi, jollakin sokalla jousi lukittu siihen, mutta tilaa oli viedä se remmi siitä ympäri.
Claasissa taasen ovat suojapellit ikävästi moottorin hihnapyörältä lähtevien remmien ( tyhjennys, hydrauliikka, ajovoimansiirto, puintikoneisto) vaihdon ja säädön tiellä. Paras vaihtoehto on nostella alhaalta saranoidut yläpellit ja kiinteät sivupellit, sekä ylösnouseva pitkä sivuovi kokonaan pois ennen huoltotöitä. Siinä jo tarvitaan pari kaveria laskemaan ne isot luukut alas. Sitten pääseekin ihan telineiltä tai kunnon tikkailta tekemään sinne moottorin päähän edes jotakin. Moottorin päällä maaten, yhdellä kädellä avainta tähdäten, pää alaspäin roikkuen ja toisella kädellä kiinni pitäen, huoltotyö ei ole herkkua Claasissakaan.
-SS-
-
Sataiskohan se ens vuonna, ei tuu tavaraa tänäkään vuonna. Tänä vuonna ei edes hinta paikkaa yhtään.
-
Vaihdettiin velipojan kaa 1h15min Fhaariin , ei tehny tiukkaakaan .
Homman työläys on kiinni mahdollisesti vain muutamasta pikkuasiasta. Esimerkiksi Claasiin kyllä vaihtaa runsaassa vartissa, jos on lattarauta ja pari mutteria varattu valmiiksi kiristämään jousipyörän. Tällöin ei ole edessä muuta kuin muita remmejä vähän, hinapyörät ovat vapaalla linjalla. Sampossa joutui poistamaan moottorin ja vasemman puolen hihnakäyttöjen välisen voima-akselin laakerilaattoinen, jota ennen piti poistaa lokasuojan osia ja lattaremmi, uusi remmi ei olisi mennyt ruttuun sinne väliin, juuri ja juuri saatiin kangettua pois päältä, eli olisi purattanut vieläkin enempi. Suuri ongelma oli tuossa mallissa se, että jousipuristeisen limppuparin pönttä on ämpärin kokoinen ja tiukasti rungon aukosta läpi. Vaihteiston laskeminen alas ei suurenna viiston rungon aukkoa yhtään. Ylöspäin ruuvaamalla jotakin tilaa voi tulla, mutta sitten on alettava irroitella jarrujen ja muiden vipujen kiinnityksiä. Eli hihnan muljauttaminen sen "ämpärin" reunan ympäri vaati sen pöntön irroittamisen, sisällä on kuin auton kierrejousi, vieäpä kaksi sisäkkäistä, pituus noin 40 cm, kasassa 15 cm. Eli puristinta kasaamaan ja prässäämään lyttyyn, jotta sai keskipultin ottamaan kierteelle takaisin.
Yksin tekemällä siellä kolakuljettimen ja vaihteiston välissä pelkkä voima-akselin ujuttaminen moottorin pään booriin oli aika kikkailua. Piti tehdä puupalikoista kannake, koska boorille ylettyi vasta silloin, kun laatta oli menossa kiinteälle sijalleen, ei voinut ylös-alas eikä juurikaan sivulle vemputtaa sieltä hihnapyörän päästä.
Kympissä oli muistaakseni avoimempi jousi, jollakin sokalla jousi lukittu siihen, mutta tilaa oli viedä se remmi siitä ympäri.
Claasissa taasen ovat suojapellit ikävästi moottorin hihnapyörältä lähtevien remmien ( tyhjennys, hydrauliikka, ajovoimansiirto, puintikoneisto) vaihdon ja säädön tiellä. Paras vaihtoehto on nostella alhaalta saranoidut yläpellit ja kiinteät sivupellit, sekä ylösnouseva pitkä sivuovi kokonaan pois ennen huoltotöitä. Siinä jo tarvitaan pari kaveria laskemaan ne isot luukut alas. Sitten pääseekin ihan telineiltä tai kunnon tikkailta tekemään sinne moottorin päähän edes jotakin. Moottorin päällä maaten, yhdellä kädellä avainta tähdäten, pää alaspäin roikkuen ja toisella kädellä kiinni pitäen, huoltotyö ei ole herkkua Claasissakaan.
-SS-
Vai olisko huoltomies tehnyt tuon helpommin .
-
Ainakin meilläpäin huoltomiestä voi joutua odottamaan viisikin päivää. Miksei tekisi ite?
-
Vai olisko huoltomies tehnyt tuon helpommin .
Kuuluu taas, että olet nähnyt mutta niin vähän tehnyt. Ja se on ihan okei. Jälkiviisaan silmä - se taaksepäin katsova - näkyy Sorkkiksellakin olevan se paras silmä.
-SS-
-
Vai olisko huoltomies tehnyt tuon helpommin .
Kuuluu taas, että olet nähnyt mutta niin vähän tehnyt. Ja se on ihan okei. Jälkiviisaan silmä - se taaksepäin katsova - näkyy Sorkkiksellakin olevan se paras silmä.
-SS-
Sampon variaattori on aika helpossa paikassa . Joka puimurissa noita suojapeltejä on joten ei hihnan vaihto niin kauhee projekti ole . Jos tekee niistä kovan projektin niin silloin .
-
Vai olisko huoltomies tehnyt tuon helpommin .
Kuuluu taas, että olet nähnyt mutta niin vähän tehnyt. Ja se on ihan okei. Jälkiviisaan silmä - se taaksepäin katsova - näkyy Sorkkiksellakin olevan se paras silmä.
-SS-
Sampon variaattori on aika helpossa paikassa . Joka puimurissa noita suojapeltejä on joten ei hihnan vaihto niin kauhee projekti ole . Jos tekee niistä kovan projektin niin silloin .
Seuraavan kerran kun puimurissanne pitää tehdä joku paskamainen remontti, kutsukaa Sorkkis tekemään se, hän tekee sen 1,5 tunnissa.
-
jeee, käviskö tuo 66 vaariin vaihelaatikkorempan siinä samalla..? pakin ratas vaeltaa.. rautalankaa tartteis taas..
-
jeee, käviskö tuo 66 vaariin vaihelaatikkorempan siinä samalla..? pakin ratas vaeltaa.. rautalankaa tartteis taas..
Liity faceen . Siellä on noita museovehkeitä paljon . Eli : Noita kuuskutosen vaihdelaatikkoja on paljon kun vaan kysyy jostakin .
-
Just purin viisatasen ajo variaattorin. Täysille. Tappi siihen pitkään jouseen, sitten löysää se, haarukan ruuvii irti ja se on vapaa.
Piti lukee kirjasta. Se puimakoneiston hihna silppuna, luulen että ne suojukset ottanu kiinni.
Kuivaa on, pulleita isojyväsiä ja satunnaisesti vihreitä seassa.
-
Kaurat laarissa, kuivuudessa juroi keskimäärin 3 tonnin sadon. Toinen huono vuosi peräkkäin. Olkien paalaus yhtä pirua, kun silputtu paali ei meinaa pyöriä kammiossa, terien pudotus loppuvaiheessa auttoi hieman.
-
Kaurat laarissa, kuivuudessa juroi keskimäärin 3 tonnin sadon. Toinen huono vuosi peräkkäin. Olkien paalaus yhtä pirua, kun silputtu paali ei meinaa pyöriä kammiossa, terien pudotus loppuvaiheessa auttoi hieman.
Kevätvehnää näkyy tulevan paljon jos on tuoreempia vesijättöjä. Mäentöyräät kuivas kesken sama mitä viljalajia on ollut.
Vertti ohra oli edelleen 12% eilen illalla, kokonaissadoksi tuli 3,9 tn/ha ,hl-paino 68-70 , riippuen siitä, kuinka paljon esipuhdistimella imee. Poutiva rinne.
Melius ohra on lyhyttä, ehkä liian sonis-annoksen takia. Oli se päisteessä hiukan laossakin. Claasin kupera pöydän pohja ei oikein vie niitä pelkkiä tähkiä sinne ruuville. Satotaso pellolla, jossa Elmerin sato kahtena vuonna oli 6,7 tn ja SW Mitjan 3,5 tn niin alustavasti mitattuna tasan hehtaarin alalta tuli tasalaitaan 100 hl. Tosi vaikea on puitavaksi ja jyviä katkeilee jostakin syystä. Tietty alkoi tihuuttaa vettä, kun pääsi puimisen alkuun
-SS-
-
Mä puin ja puin päivästä toiseen mutta homma etenee hitaasti ja 2.8 pitää olla päivätöissä. Sitten pystyy enään puimaan kuivurillisen päivässä.
63% puitu ja tuntuu että kaikki muut ovat jo lopettelemassa puintejaan. Puimattomia peltoja ei paljoa enään näy.
-
Quarnat tuli puitua eilen ja tänään, kosteus 15%. Sitten Kaarle-ohra tuli alettua, se on sitten jo kuivaa.
-
Otti 3 ha tiukille eilen fergulla että sai puitua😬 ensin hajosi puhaltajan hihna(se piti hakee kaupasta) sitten tyhjennyskierukan hihna (sen sai naapurista) ja lopuksi kun jäljellä enää metrin kaistale niin katkesi terä (sitten alko jo vähän kyrsiä) kotimatkalla sitten alkoi luistaa ajovariaattorin hihna mäessä....🥳
Että voisi melkeen sanoa että ei tästä tuu mitään noilla romuilla vaikkei isoja vikoja olekaan mutta aikaa menee hukkaan.
-
Otti 3 ha tiukille eilen fergulla että sai puitua😬 ensin hajosi puhaltajan hihna(se piti hakee kaupasta) sitten tyhjennyskierukan hihna (sen sai naapurista) ja lopuksi kun jäljellä enää metrin kaistale niin katkesi terä (sitten alko jo vähän kyrsiä) kotimatkalla sitten alkoi luistaa ajovariaattorin hihna mäessä....🥳
Että voisi melkeen sanoa että ei tästä tuu mitään noilla romuilla vaikkei isoja vikoja olekaan mutta aikaa menee hukkaan.
Eikö tuollaisia rispaantuneita hihnoja kannattaisi vaihtaa jo ennen puinteja..
-
Otti 3 ha tiukille eilen fergulla että sai puitua😬 ensin hajosi puhaltajan hihna(se piti hakee kaupasta) sitten tyhjennyskierukan hihna (sen sai naapurista) ja lopuksi kun jäljellä enää metrin kaistale niin katkesi terä (sitten alko jo vähän kyrsiä) kotimatkalla sitten alkoi luistaa ajovariaattorin hihna mäessä....🥳
Että voisi melkeen sanoa että ei tästä tuu mitään noilla romuilla vaikkei isoja vikoja olekaan mutta aikaa menee hukkaan.
Eikö tuollaisia rispaantuneita hihnoja kannattaisi vaihtaa jo ennen puinteja..
Kyllä, usein se on vaan niin tympivää hommaa könytä jossakin vajanperällä
ja purkaa puoli puimuria pois edestä. Ja on muistettava, että moni osa-aikaviljelijä
on töissä kesäkuukaudet, että saisi lomia elokuulle ja toukokuulle.
Sitten kun sen hihnanvaihdon tekee valtatiellä bussipysäkillä, 27 asteen helteessä, on ketutus
tuottanut sen verran sisua, että järki juoksee kirkkaana ja hankalatkin paikat aukeavat.
Talvella kun kilkuttelee jotakin tiukkaa niveltä auki , ei lähde ei sitten millään,
kunnon raivo päällä kun mäiskäyttää lekalla niin että poskihammas murtuu palasiksi samalla
ja verisuonet katkeavat silmämunissa, silloin aukeaa helposti
-SS-
-
Mä puin ja puin päivästä toiseen mutta homma etenee hitaasti ja 2.8 pitää olla päivätöissä. Sitten pystyy enään puimaan kuivurillisen päivässä.
63% puitu ja tuntuu että kaikki muut ovat jo lopettelemassa puintejaan. Puimattomia peltoja ei paljoa enään näy.
Juu ensimmäisenä olin minäkin heinäkuun puolivälin jälkeen. Ja nähtävästi olen myös viimeinen,
ruiskutusjäljistä vihertävän Melius-ohran kanssa. Sen siitä saa, kun laittaa korrensäädettä ja reippaan annoksen strobiluriinia.
Myöhäisimpienkin kevätvehnien aikaisuus tänä vuonna on hämmästyttävää. Joinakin vuosina on mennyt 1½ kuukautta
myöhemmäksi. Ja jotkut väittävät tämän kesän olleen normaalia kylmempi ?
-SS-
-
Mulla oli jonkun verran jälkiversontaa RGT Planetissa mutta en jaksanut odotella sen kypsymistä. Jokunen vuosi sitten kun odottelin niin alkoi jo aiemmin kypsyneet tähkät roikkua melkein maassa.
Kaurassa oli vielä selkeemmin kaksi satoa, ja sitäkään en jääny odottelemaan, kerrankin saa puida pidempien päivien aikana. Kaurasta voi melkein silmämääräisesti sanoo että ei kelpaa suurimoksi noiden vihreiden takia.
-
Aloittelin kauran puinnin tänään koska ohrasiilot ovat täynnä. Kauraakin tulee siihen tahtiin että myös kaurasiilossa tulee katto vastaan huomenna.
Ihan surkea pönttö tuo yksi Antin viljasiilo minulla, siinä on vain 3 kerrosta ja katto eli saat siihen hädintuskin rekallisen kauraa. Koska tilan puutteen takia ei ole mahdollisuutta tehdä uusia viljasiiloja niin mielessä on pyörösiilon korotus. Eli säästäisi sen katon ja ylimmän kerroksen, sitten tilaa Antilta 6 kerrosta peltiä. Tosin antin sivujen mukaan sillä saisi vain 90m3 lisää joten ei taida olla vaivan väärti piikata alinta kierrosta irti sementistä jotka olen valanut että vesi valuu ympäriltä pois.
-
Quarnat tuli puitua eilen ja tänään, kosteus 15%. Sitten Kaarle-ohra tuli alettua, se on sitten jo kuivaa.
Kaarlet oli 11%, piti laskea puintikelan kierroksia ettei katkeile. Sitten Justina kaksitahoinen oli 15% siinä vieressä. Kaarlessa paljon parempi sato. Havaintokaistassa, jossa lannoite oli loppunut koneesta, Kaarle oli aivan olematonta ja harvaa. Kuivuudelle ei ole ollut herkkä, varmaan jotain typpikatoa, jos ei kasva. Quarnassa ei puidessa huomannut eroa, vaikka kylvöajassa oli 2 viikkoa eroa. Eli rapsit enää puimatta.
-
Hehtaari jäljellä, kuivaaja tukos. Ohrasta huippusato, ensimmäistä kertaa mun isännyyden aikana loppu varastot kesken, piti käydä viemäs kaupalle välis. "Uus" puimuri (680 sampo) kesti melkein ehjin nahoin, pahin vaurio tuli kun seulan pidike lähti hitsauksesta irti ja jumitti elevaattorin ja poltti remmin poikki. Varoitus piippi ei tietenkään pelannu. :'( jarrut pitää myös ehjätä ens syksyksi.
-
Surkein sato kymmeneen vuoteen tulossa.
-
Ei mitään tarkempaa tietoo vielä sadon määrästä tai laadusta mutta kärryt tulee äkkiä täyteen ja kelatiaIisia pulleita jyviä. Ja kuivaa on, mutta ihan missä vaan on vihreitä seassa.
-
Oikeiden viljelijöiden kanssa se yhteistyön tekeminen vain ei ole niin aina niin helppoa. Muistan taannoin tuossa yhtenä märkänä syksynä kun oli so*****, että lantaa ajetaan no viljelijä perui sitten sen lannan ajon kun oli niin märkää. No eihän siinä sitten mikään auttanut muuta kuin ajaa omalle pellolle.
Rehu puolella sama juttu. Eipä sitä joustoa viime vuonna tullut, kun sikapuoli ei pystynyt maksamaan 200e maksavia rehuviljoja. Lihasikakin kestää sen vajaasta kolmesta vajaaseen neljään kuukauteen kasvaa täysikokoiseksi ja syö sinä aikana vajaasta paristasadasta kilosta ylöspäin viljaa. Siinä kerkiää aika iso lovi tulemaan.
Viljelijät on sellaisia, että hyödyt kyllä haetaan, mutta kun joustoa tarvitsi toisinpäin niin harvoin sitä tulee. Jos homma oikeasti toimisi niin lannastakin maksettaisiin, mutta ei nyt sehän on teille ylimääräistä ja teidän on siitä kuitenkin päästävä eroon. En yhtään ihmettele jos karjatilat haluaa, että pellot on omassa hallinnassa. Saa itse tehdä päätökset. Näiden isojen navettaloiden pellon tarve nyt on niin iso, ja ne kun on siirtynyt pohjoiseen niin on aika selvää, että pellot raivataan viereen ennemmin kuin ajellaan pikkutilkkujen perässä pitkin maakuntaa. Etelässä taas pellon hinta sanelee jo sen, että järkevyyttä ei koko touhussa ole, vaikka sorkkis muuta vänkääkin.
Taisi käydä tekopyhällä vaan niin että ei halunnut omia maita märkänä vuonna sotkea ja tarjosi naapurin viljamiehelle sontansa,kun viljamies tajusi vedätyksen perui homman tekopyhän halutessa säästellä omien maiden rakennetta,kuivina syksyinähän tekopyhä levittää aina paskansa omille pelloille ja märkinä naapurin maille. Tuo on muuten niin nähty täälläkin kun karjamies sai ilmaiseksi kerätä erään viljelijän hömppäpellolta hyvää apilapitoista "hömppäheinää "hakee hän aina ne paalit Kaikkein märjimpään aikaa pois tohlaten sen viljamiehen pellon ja kylätien kuralle ,omilta pelloiltaan korjaa paalit kuivalla aikaa.Ja miksi viljamiehen pitäisi toimia sikamiesten pankkina ilmaisella määräajattomalla lainalla? tai myydä sikamiehelle silloin kun viljan hinta on 200euroa viljansa puoleen hintaan?Maksaako sikamies viljasta hinnan toisinpäin ollessa ekstraa edes muutaman kympin hinnan ollessa 100euroa?
Niin no kyllä silloin märkänä vuonna tuli ajettua omillekkin pelloille, nyt vain sitten enemmän. Homma pitäisi mennä niin, että tasapuolisesti aina, eikä niin että viljanviljelijä kerää vain kermat päältä.
Mitä viljan hintaan tulee niin itse olen yrittänyt aina maksaa extraa. Näin olen toivonut saavani pitkäaikaista yhteistyötä jne. Näin siis aiemmin. Valitettavasti sikapuoli on ajettu nurkkaan eikä ylimääräisiä euroja ole oikein varaa maksaa viljasta tällä hetkellä. Olen sitten ihan suoraan sanonut etten pysty maksamaan 200e/tn ohrasta, että myykää muualle.
Että se yhteistyö ei oikein toimi jos jousto on aina yksipuolista, että turha tulla tänne marisemaan kun karjaihmiset ei halua yhteistyötä. Jos se pelto on oman näpin alla niin lanta ajetaan oli keli mikä tahansa ei sitä säiliöönkään voi jättää ja rehua tuotetaan niin paljon kuin mahdollista ja jos hinta pomppaa, mutta elukoita on niin sitten oma viljavarasto toimii pankkina vaikkei sitä olisi kannattavaa edes syöttää elikoille...
-
Surkein sato kymmeneen vuoteen tulossa.
Sato parempi kuin viime vuonna, mutta laatu surkeaa, jopa heikompaa kuin viime vuoden helteiden jälkeen. Kuivuus ja lie elokuun alkupuolen hallat syynä.
-
Quarnat tuli puitua eilen ja tänään, kosteus 15%. Sitten Kaarle-ohra tuli alettua, se on sitten jo kuivaa.
Kaarlet oli 11%, piti laskea puintikelan kierroksia ettei katkeile. Sitten Justina kaksitahoinen oli 15% siinä vieressä. Kaarlessa paljon parempi sato. Havaintokaistassa, jossa lannoite oli loppunut koneesta, Kaarle oli aivan olematonta ja harvaa. Kuivuudelle ei ole ollut herkkä, varmaan jotain typpikatoa, jos ei kasva. Quarnassa ei puidessa huomannut eroa, vaikka kylvöajassa oli 2 viikkoa eroa. Eli rapsit enää puimatta.
Vertissä myös kimmelsi katkenneita jyviä. Kosteus oli alle 12% kuormassa seistyäänkin. Melius myös katkoi kuivimpia jyviä. Kun on se nopeuden muuttaminen noissa vanhoissa puimureissa sen verran purkutyötä vaativaa, niin 1200 kierroksella olen puinut. Puintiväliä sen verran pieneenä, että vihneet suurimmaksi osaksi katkeavat.
Pitäisi alkaa tutkia, miksei Sampossa se puintikelan hihnan sisämutteri aukea ei sitten miellään. Kierre on kiiltävä, saisikohan iskevällä koneella aukai. Vai onko siinä vasenkierre ?
Claasissa ei vaan jaksa könytä niitä satakiloisia hihnapyöriä toiseen asentoon. Pitäisi sivupellit, lokasuoja ja pyörä poistaa, nin pääsisi edes viereen.
-SS-
-
Surkein sato kymmeneen vuoteen tulossa.
Sato parempi kuin viime vuonna, mutta laatu surkeaa, jopa heikompaa kuin viime vuoden helteiden jälkeen. Kuivuus ja lie elokuun alkupuolen hallat syynä.
On kuitenkin muistettava, että "satotappio" on viime vuoteen verrattuna vain puolet, hinnat ovat sen verran alhaalla, ja taitavat myös pysyä alhaalla.
Sitten kun hömppärikollisuuden vieroksunnan takia vielä se 350000 ha joutomaita ja puolitaimikkoa laitetaan tukien menettämisen pelossa valtakunnallisesti takaisin väkisinviljelyyn, sitten vasta laadut paranevat, varmaan. Markkinathan tarvitsevat sen 600 miljoonan kilon kevyen ohran lisän. Ettei vaan hinnat pääse enää koskaan karkaamaan.
-SS-
-
Täälläpäin (E-P) tuntuu moni olevan sitä mieltä että hyvin tulee tavaraa ja hyvälaatuista.Reilusti parempi kuin viime kesä ja turhankin kuivia puidessa.Muutama naapuri jolla oli rehuhernettä niin saivat reilusti yli 4 tn/ha kuivattuna ilman lannoitusta,pelkkä roskien ruiskutus kylvön jälkeen.No,on sitä tappeluakin joskus riittänyt hernettä puidessa.
Pieni tauko omien puinneissa,pari kuivaajallista ja se on siinä.
Aamulla kun ajelin töihin niin joku tuli Tucanolla kotia päin,kello oli silloin 4.40.Oli tehnyt pitkän päivän/yön.Sadetta teetteli,alkoi vasta iltapäivällä.
-
Kiire tuntuu tulevan. Kävin äsken maakunta-ajelulla, niin joku vielä ulkoilutti sampoa, vaikka vettä tuli kuin aisaa :D
-
Puinnit alkaa loppupuolella olla, Herneillä aloitin, rukiit , vehnät zebrat pois jo, qvarnaa kokeilin kuorman, 19 kosteus pysyy sitkeästi vaikka kuivannäköistä, harmaata kasvustoa.
Ajoin sampon 680 pellolta talliin vaikka muut puivat..
Yllärinä barke-ohra taitaa olla viimeisenä, vaikka kylvetty jo 6.5. ruisku-urat vihertää vielä ym rankkasadelaikut alkukeväästä häiritsi oraita. Muuten ok tiheä kasvusto näkyis olevan.
Ruista kylvetään jos keliä, kynnettykin jo 11ha..
-
Puinnit alkaa loppupuolella olla, Herneillä aloitin, rukiit , vehnät zebrat pois jo, qvarnaa kokeilin kuorman, 19 kosteus pysyy sitkeästi vaikka kuivannäköistä, harmaata kasvustoa.
Ajoin sampon 680 pellolta talliin vaikka muut puivat..
Yllärinä barke-ohra taitaa olla viimeisenä, vaikka kylvetty jo 6.5. ruisku-urat vihertää vielä ym rankkasadelaikut alkukeväästä häiritsi oraita. Muuten ok tiheä kasvusto näkyis olevan.
Ruista kylvetään jos keliä, kynnettykin jo 11ha..
Todellinen Pro-Ruis - sankari löytyi !
-SS-
-
Täällä Fyrrykyröös olen viikon puinut Alvari-ohraa puintikosteuden ollessa 14-16. Tuntuu että aika hyvin laariin asti riittää. Tuon jälkeen Reetta-ruista pari päivää kosteuden ollessa 18. Eilen illalla oli pakko jättää kesken kuivaajallisen verran kun viljakärryt loppui kesken. Tänään sitten sattoi 12 milliä joten odotellaan kelejä... Nöyrästi on Sampo 580 palvellut, mitä nyt kuski "hieman" hikoillut kun ulkona oli +26 astetta ja hytissä liki 40 eikä ilmastointia -80 luvun keksinnössä.
-
miä sain taas kuivurit täyteen kauraa illalla ja nyt vaan vartoon sitä vespaistetta jotta pääsen jatkamaan karistelua. hyvin lähtöö, ja kait laatu jotain... mut tuo perkuleen savikka sotkee viimekesän maissa..
-
silloin kun roiskuttelin ei ollu savikasta tietoakaan.. mut nyt noussu tuonne juureen kivasti. pitkään sänkeen puitava, vaikka pehkulle kysymystä.. ens kesänä kyllä laitan myöhään kovat myrkyt.. mikä lie ariane tms..
-
Surkein sato kymmeneen vuoteen tulossa.
No joo. Sato parempi, mutta hinta huonompi. Surkea vuosi taas kerran >:(
-
Helmen puinti alkoi tänään. Puintikosteus 19 ja kun oli ollut kolme tuntia kuivurissa niin oli jo 16. Todella hyvä ja positiivinen yllätys..Satoakin tulee kiitettävästi
-
silloin kun roiskuttelin ei ollu savikasta tietoakaan.. mut nyt noussu tuonne juureen kivasti. pitkään sänkeen puitava, vaikka pehkulle kysymystä.. ens kesänä kyllä laitan myöhään kovat myrkyt.. mikä lie ariane tms..
Mää silloin myrkkyaikana huomasin saman. Sen vuoksi tulikin hommattua aineita joita saa käyttää lippulehdelle asti. Siihen voi sitten samalla yhdistää hukkakaura-aineen jos tarvis. Loppuaikoina mietin kun tuli näitä uusia pitkäkestoisia tautiaineita, että olisiko senkin voinut yhdistää samalla kertaa. Olisi päässyt yhdellä ruuttailulla. Olin muutenkin aika laiska ruiskuttelija. Tuntui, että kaikki illat meni ruiskulla pelatessa.
-
Skagenia eilen, (13.8.2019.)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14733992.t.jpg) (https://aijaa.com/XrEr6z)
(https://img.aijaa.com/t/00411/14733990.t.jpg) (https://aijaa.com/M5yPmA)
(https://img.aijaa.com/t/00254/14733991.t.jpg) (https://aijaa.com/b09JEM)
Steinaria,
(https://img.aijaa.com/t/00738/14736394.t.jpg) (https://aijaa.com/BZSY24)
(https://img.aijaa.com/t/00981/14736395.t.jpg) (https://aijaa.com/kchLf0)
(https://img.aijaa.com/t/00693/14736396.t.jpg) (https://aijaa.com/gJlQCc)
(https://img.aijaa.com/t/00534/14736397.t.jpg) (https://aijaa.com/zEywr9)
(https://img.aijaa.com/t/00289/14736393.t.jpg) (https://aijaa.com/grhnPL)
Marblea,
(https://img.aijaa.com/t/00158/14741044.t.jpg) (https://aijaa.com/Zypto7)
(https://img.aijaa.com/t/00446/14741045.t.jpg) (https://aijaa.com/6hd7qo)
(https://img.aijaa.com/t/00332/14741043.t.jpg) (https://aijaa.com/s4tco5)
(https://img.aijaa.com/t/00108/14741046.t.jpg) (https://aijaa.com/Ey4eNU)
Ironia,
(https://img.aijaa.com/t/00482/14741030.t.jpg) (https://aijaa.com/Z05Yan)
(https://img.aijaa.com/t/00658/14741031.t.jpg) (https://aijaa.com/16Utfu)
(https://img.aijaa.com/t/00830/14741036.t.jpg) (https://aijaa.com/aCkv93)
(https://img.aijaa.com/t/00358/14741038.t.jpg) (https://aijaa.com/0fqvcA)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14741037.t.jpg) (https://aijaa.com/TQpSeo)
(https://img.aijaa.com/t/00032/14741032.t.jpg) (https://aijaa.com/wbOr5I)
(https://img.aijaa.com/t/00138/14741034.t.jpg) (https://aijaa.com/T4Taue)
(https://img.aijaa.com/t/00028/14741035.t.jpg) (https://aijaa.com/GPefcE)
Laatutietoja,
Steinar HLP 56.3, seulonta 8.8, valkuainen 12.4, DON 0
Skagen HLP 85.3, valkuainen 11.5, sakoluku 417
Marble HLP 84.4, valkuainen 11.3, sakoluku 390
Iron HLP 70.5, valkuainen 12,8
-
Surkein sato kymmeneen vuoteen tulossa.
Sato parempi kuin viime vuonna, mutta laatu surkeaa, jopa heikompaa kuin viime vuoden helteiden jälkeen. Kuivuus ja lie elokuun alkupuolen hallat syynä.
On kuitenkin muistettava, että "satotappio" on viime vuoteen verrattuna vain puolet, hinnat ovat sen verran alhaalla, ja taitavat myös pysyä alhaalla.
Sitten kun hömppärikollisuuden vieroksunnan takia vielä se 350000 ha joutomaita ja puolitaimikkoa laitetaan tukien menettämisen pelossa valtakunnallisesti takaisin väkisinviljelyyn, sitten vasta laadut paranevat, varmaan. Markkinathan tarvitsevat sen 600 miljoonan kilon kevyen ohran lisän. Ettei vaan hinnat pääse enää koskaan karkaamaan.
-SS-
Hömpän lisäksi kannattaa muistaa vielä tuo perhanan pysyvä nurmi. Sen takia itsekin viljaa viljelen, jottei kaikki lohkot menisi pysyviksi. Osa tosin menee silppurilla rehuaumaan, mutta puitavaakin jätin. Katotaan ylittyykö hlp 70 vai tuleeko pettymys eli muutama lisätonni tuohon sinun kevyen ohran kiintiöön.
-
Hyvät puinti kelit saattoi olla siinä Lähes Kaikki päivät sataa seuraavat kymmenen päivää
-
No, eiliseksi luvatu sade oli heikompi kuin viime viikon parhaimmat kasteet.
Kun ajattelee vaikka kolmekymmentä vuotta taaksepän, niin kevätvehnän
puinnit olisivat vasta parin viikon päässä muutenkin. Ja silloinkin
saatiin viljat korjatuksi.
-SS-
-
sataa missä sataa! täällä tuli jo 1/3 viime kuun sateesta. mut ei harmita pehkut pellolla.. joutuupa nuo loputkii, virheetä seassa jonkin verran.. btw, ja eiks ennen ollu joka lajikekii paljon myöhäsempää kuin nykyään.? ja talvi tuli syksyisin jo..
-
Hyvät puinti kelit saattoi olla siinä Lähes Kaikki päivät sataa seuraavat kymmenen päivää
Eikös tässä ollut pari viikkoa just poutaa. Tais olla yks sade päivä, kun ei päässyt puimaan. Alkaa ainakin täs Pohjanmaalla olla suurin osa puituna ja itsekin ajoin puimurin sunnuntaina talviteloille. Reilu 50 tuntia tuli sampon mittariin vajaassa parissa viikossa. Jonkun verran näkyy vehnää ja kauraa olevan vielä pystyssä. Ennätysvuosi on kiloissa ja kuivana sai puida. Ohrista liki 6 tonnia ja rukiista 8 tonnia hehtaari keskisato.
-
Nuo skännän luvut, onko valkuainen muillakin ongelmii? Painavaa se on tänä vuonna, sen huomaa kun ajaa tavaraa pois.
-
Nuo skännän luvut, onko valkuainen muillakin ongelmii? Painavaa se on tänä vuonna, sen huomaa kun ajaa tavaraa pois.
Etelässä ysitonnarisyysvehnät ovat 11 % nurkilla ja alle, vaikka moni myönsi näytettä tuodessaan lannoituksen olleen ylikin 200 kg.N . Rehuvehnää menee Naantaliin koko laivallinen, ei ole Suomessa käyttöä. Hintaeroa on alle kymppi 11.5% minimivalkuaisen leipäsyysvehnään verrattuna. Että ei kyllä typpiruiskuttelut paljon kannata.
-SS-
-
E-Pohjanmaalta kotio ajaessani oli paljon vielä puimatonta Satakunnassakin . E-Pohjanmaalla osittain puitu mutta paljon puimatonta koska ei vielä kunnolla valmistunut . Koskuessa , Jalasjärvellä eli Kurikassa tuli rankkasade iltapäivällä , Isäntä totes ettei kiirutta taida enää olla , hyvin oli kasvustot kestänyt kaikesta huolimatta .
-
Hyvät puinti kelit saattoi olla siinä Lähes Kaikki päivät sataa seuraavat kymmenen päivää
Eikös tässä ollut pari viikkoa just poutaa. Tais olla yks sade päivä, kun ei päässyt puimaan. Alkaa ainakin täs Pohjanmaalla olla suurin osa puituna ja itsekin ajoin puimurin sunnuntaina talviteloille. Reilu 50 tuntia tuli sampon mittariin vajaassa parissa viikossa. Jonkun verran näkyy vehnää ja kauraa olevan vielä pystyssä. Ennätysvuosi on kiloissa ja kuivana sai puida. Ohrista liki 6 tonnia ja rukiista 8 tonnia hehtaari keskisato.
Jaa..a. Pari viikkoa sitten tiistaina aloitin eli 20.8, sen jälkeen ollut 6 sadepäivää ja vettä kertynyt näinä päivinä 41mm. Ettei ny ihan poutaa... Mutta viime viikolla neljä mahtavaa poutapäivää, eikä toissapäivä tai eilinenkään hassumpi sateeseen saakka. Puimurissa 100 tuntia täynnä, vaikka päivisin vain puinut, parin iltana viimeisellä kuormalla tarvinut valoja, muuten yrittänyt pysyä pellolla kun keliä kun useampaan taloon puinut. Kaste tulee aikaisin, sille ei voi mitään, mutta toivottavasti ja uskoisin, että kelejä riittää.
Paljon on vielä puimatta, itselläkin, ja useimmilla suhteessa vielä enemmän pinta-alaan nähden. Viljat ei meinaa kypsyä millään, vaikka olisi ajoissa kylvettyäkin. sekavia ovat. Rukiit ei vieläkään valmiita, kasvustot ankaria ainakin päällepäin. Ja joku sanonut että puinnit alkaa rukiilla... Menee näköjään viimeisiksi puinneiksi !
-
Rukiit ei vieläkään valmiita, kasvustot ankaria ainakin päällepäin. Ja joku sanonut että puinnit alkaa rukiilla... Menee näköjään viimeisiksi puinneiksi !
Tuo syysviljojen tuleentumisero Etelä-Suomi vs. Pohjanmaa on kyllä valtava. Usein ihmetyttää lukea MaasTulista elokuun alussa artikkeleita kuinka etelässä on aloitettu puinteja rukiilla tai syysvehnällä. Täällä ovat aikaset (ja usein vähän myöhäisemmätkin) ohrat lähes aina ne aloitusviljat, siihen aikaan syysviljat ovat useimmiten vielä vihreitä.
-
Rukiit ei vieläkään valmiita, kasvustot ankaria ainakin päällepäin. Ja joku sanonut että puinnit alkaa rukiilla... Menee näköjään viimeisiksi puinneiksi !
Tuo syysviljojen tuleentumisero Etelä-Suomi vs. Pohjanmaa on kyllä valtava. Usein ihmetyttää lukea MaasTulista elokuun alussa artikkeleita kuinka etelässä on aloitettu puinteja rukiilla tai syysvehnällä. Täällä ovat aikaset (ja usein vähän myöhäisemmätkin) ohrat lähes aina ne aloitusviljat, siihen aikaan syysviljat ovat useimmiten vielä vihreitä.
Jep. Pyhäiltana puin kaapillisen syysvehnää kuivalta hietikolta ja se oli ok. kypsää, multavampi pääty jäi vielä odottamaan kypsymistä. Syysvehnän puinti AINA samaan aikaan ohrien/kaurojen kanssa, kylvötyöt pitäisi tehdä just näihin aikoihin kun puinnit kiivaimmillaan, rukiit johonkin muuhun kuin viljalla olleeseen maahan että ehtii ajoissa. Työhuippujen kasaaajia, nuo syysviljat. Kahdessa päivässä tekee keväällä helkkarin paljon toukotöitä, vrt. että syksyllä valmistelee syysviljalle saman alan, valmistelee koneet, kylvää, putsailee koneet toiseen kertaan jne. ja vielä keväällä lähes kesken kylvöjen ruiskuttaa eka kierroksen. Nou tänks, kuitenkin, lisänä vielä epävarma talvehtiminen.
Vehnää piti kylvää nyt syksyllä suht paljon, mutta näyttäs jäävän kokonaan välistä ajanpuutteessa. Pitäs teettää kaikki työt rahtina. Striptill/kultivaattori kylvöurakoitsija kun ois alueella, tulis koko paketti yhdellä ajolla...
-
Rukiit ei vieläkään valmiita, kasvustot ankaria ainakin päällepäin. Ja joku sanonut että puinnit alkaa rukiilla... Menee näköjään viimeisiksi puinneiksi !
Tuo syysviljojen tuleentumisero Etelä-Suomi vs. Pohjanmaa on kyllä valtava. Usein ihmetyttää lukea MaasTulista elokuun alussa artikkeleita kuinka etelässä on aloitettu puinteja rukiilla tai syysvehnällä. Täällä ovat aikaset (ja usein vähän myöhäisemmätkin) ohrat lähes aina ne aloitusviljat, siihen aikaan syysviljat ovat useimmiten vielä vihreitä.
Jep. Pyhäiltana puin kaapillisen syysvehnää kuivalta hietikolta ja se oli ok. kypsää, multavampi pääty jäi vielä odottamaan kypsymistä. Syysvehnän puinti AINA samaan aikaan ohrien/kaurojen kanssa, kylvötyöt pitäisi tehdä just näihin aikoihin kun puinnit kiivaimmillaan, rukiit johonkin muuhun kuin viljalla olleeseen maahan että ehtii ajoissa. Työhuippujen kasaaajia, nuo syysviljat. Kahdessa päivässä tekee keväällä helkkarin paljon toukotöitä, vrt. että syksyllä valmistelee syysviljalle saman alan, valmistelee koneet, kylvää, putsailee koneet toiseen kertaan jne. ja vielä keväällä lähes kesken kylvöjen ruiskuttaa eka kierroksen. Nou tänks, kuitenkin, lisänä vielä epävarma talvehtiminen.
Vehnää piti kylvää nyt syksyllä suht paljon, mutta näyttäs jäävän kokonaan välistä ajanpuutteessa. Pitäs teettää kaikki työt rahtina. Striptill/kultivaattori kylvöurakoitsija kun ois alueella, tulis koko paketti yhdellä ajolla...
Syysvehnät ovat tänä vuonna pääsääntöisesti rehua tai lähes rehua, koska sadontuotto lannoitusmahdollisuuteen verrattuna yllätti monet. Siksi voikin olla fiksua jättää syysvehnä sikseen, ja panostaa korkeavalkuaiseen kevätvehnään. Euroopan myllyvehnäksi kelpaa vain yli 14% valkuainen. Se 11.5 % on vähän itsensä pettämistä, kaikilta osapuolilta.
Etelässä tosin syysvehnän kylvöaikaa on mainiosti vielä kuukausi, ja pellot ovat tyhjät kaikesta muusta, paitsi sokerijuurikkaasta ja rapsista. Hyvin kerkiäisi vaikka kaiken kylvää syysviljalle, mutta ei hotsita.
-SS-
-
Rukiit ei vieläkään valmiita, kasvustot ankaria ainakin päällepäin. Ja joku sanonut että puinnit alkaa rukiilla... Menee näköjään viimeisiksi puinneiksi !
Tuo syysviljojen tuleentumisero Etelä-Suomi vs. Pohjanmaa on kyllä valtava. Usein ihmetyttää lukea MaasTulista elokuun alussa artikkeleita kuinka etelässä on aloitettu puinteja rukiilla tai syysvehnällä. Täällä ovat aikaset (ja usein vähän myöhäisemmätkin) ohrat lähes aina ne aloitusviljat, siihen aikaan syysviljat ovat useimmiten vielä vihreitä.
Jep. Pyhäiltana puin kaapillisen syysvehnää kuivalta hietikolta ja se oli ok. kypsää, multavampi pääty jäi vielä odottamaan kypsymistä. Syysvehnän puinti AINA samaan aikaan ohrien/kaurojen kanssa, kylvötyöt pitäisi tehdä just näihin aikoihin kun puinnit kiivaimmillaan, rukiit johonkin muuhun kuin viljalla olleeseen maahan että ehtii ajoissa. Työhuippujen kasaaajia, nuo syysviljat. Kahdessa päivässä tekee keväällä helkkarin paljon toukotöitä, vrt. että syksyllä valmistelee syysviljalle saman alan, valmistelee koneet, kylvää, putsailee koneet toiseen kertaan jne. ja vielä keväällä lähes kesken kylvöjen ruiskuttaa eka kierroksen. Nou tänks, kuitenkin, lisänä vielä epävarma talvehtiminen.
Vehnää piti kylvää nyt syksyllä suht paljon, mutta näyttäs jäävän kokonaan välistä ajanpuutteessa. Pitäs teettää kaikki työt rahtina. Striptill/kultivaattori kylvöurakoitsija kun ois alueella, tulis koko paketti yhdellä ajolla...
Syysvehnät ovat tänä vuonna pääsääntöisesti rehua tai lähes rehua, koska sadontuotto lannoitusmahdollisuuteen verrattuna yllätti monet. Siksi voikin olla fiksua jättää syysvehnä sikseen, ja panostaa korkeavalkuaiseen kevätvehnään. Euroopan myllyvehnäksi kelpaa vain yli 14% valkuainen. Se 11.5 % on vähän itsensä pettämistä, kaikilta osapuolilta.
Etelässä tosin syysvehnän kylvöaikaa on mainiosti vielä kuukausi, ja pellot ovat tyhjät kaikesta muusta, paitsi sokerijuurikkaasta ja rapsista. Hyvin kerkiäisi vaikka kaiken kylvää syysviljalle, mutta ei hotsita.
-SS-
Mistä on peräisin tieto, että euroopassa leipävehnän valkuainen tulee olla 14%? Juttelin asiasta taannoin ja silloin vastapuolelta sain sellaista viestiä, että suomessa on vain keinotekoisesti valkuaisraja korkealla, että euroopassa käytettäisiin matalempaa valkuaisrajaa.
-
Ohrat saa odottaa ens viikkoon, eivät ole vielä valmiita.
-
Ohrat saa odottaa ens viikkoon, eivät ole vielä valmiita.
Niin ne ovat täälläkin vielä monella pystyssä. Jännä vuosi kun yleensä ohrat ovat ekoja kevätviljoja jotka puidaa, mutta nyt melkein eniten ohrapeltoja pystyssä..
-
ja tosiaan kun ite aina kylvin ohrat viimesenä, mutta puin melkein aina ekana.. nyt kuulema ns. kakskarvaista monella vieläkin..
-
Syysvehnät ovat tänä vuonna pääsääntöisesti rehua tai lähes rehua, koska sadontuotto lannoitusmahdollisuuteen verrattuna yllätti monet. Siksi voikin olla fiksua jättää syysvehnä sikseen, ja panostaa korkeavalkuaiseen kevätvehnään. Euroopan myllyvehnäksi kelpaa vain yli 14% valkuainen. Se 11.5 % on vähän itsensä pettämistä, kaikilta osapuolilta.
Etelässä tosin syysvehnän kylvöaikaa on mainiosti vielä kuukausi, ja pellot ovat tyhjät kaikesta muusta, paitsi sokerijuurikkaasta ja rapsista. Hyvin kerkiäisi vaikka kaiken kylvää syysviljalle, mutta ei hotsita.
-SS-
Joskus aiemmin sä oot haukkunut kevätvehnänviljelyn ihan pystyyn, koska satoisat kv- lajikkeet tarvii valtavasti typpeä, jotta saadaan valkuainen vaaditulle pullatasolle, monta tautiruiskutusta ja valmistuminen kestää ja kestää ja kaiken pilaa lopulta syyssateiden pilaama sakoluku, mutta tulihan lopulta sentään 7 tonnia rehuvehnää.
Onhan tietysti aina Anniina ja Quarna, jotka valmistuu aikaisin, valkuainen satavarmasti vähintään 14% jollain 100 kg:n typpimäärälläkin, säistä riipumatta, mutta satotaso siiinä 4 tonnin paikkeilla.
-
Sunnuntai oli kuivaa, maanatanakin, kunnes sade tuli. Sunnuntaina 16-18 % zebraa, maanantaina pakko olla töissä ja eilen ei todellakaan ollut enää 18% vaikka aurinko ja kevyttä tuulta. Forecan sadetutka näytti ennen puimurin esiinottoa että kuurot kiertää, eipäs, tuli suoraan päälle. Onneks oli pressut ja puhallin kärry.
Ens vk näyttää aurikosemmalta.
-
Joskus aiemmin sä oot haukkunut kevätvehnänviljelyn ihan pystyyn, koska satoisat kv- lajikkeet tarvii valtavasti typpeä, jotta saadaan valkuainen vaaditulle pullatasolle, monta tautiruiskutusta ja valmistuminen kestää ja kestää ja kaiken pilaa lopulta syyssateiden pilaama sakoluku, mutta tulihan lopulta sentään 7 tonnia rehuvehnää.
Onhan tietysti aina Anniina ja Quarna, jotka valmistuu aikaisin, valkuainen satavarmasti vähintään 14% jollain 100 kg:n typpimäärälläkin, säistä riipumatta, mutta satotaso siiinä 4 tonnin paikkeilla.
En muuten ole ole haukkunut, muistanet Murtolan keskustelut:
"onnistuessaan syysvehnä on oletusarvoisesti rehuvehnää, typpirajoitusten vuoksi.
Syyslannoitus huomioonottaen, 10%:n valkuaisen saadakseen tulee se kuuden tonnin sato Trappesta tms. vähemmällä vaivalla ja kustannuksella ? Kyyl nuo kevätvehnätkin jo joutuvat kovasti, eivät ne lokakuulle mene, jos vappuna kylvetty."
"Syysvehnästä pitääki tulla enemmän satoa kuin kevätvehnästä, ravinnetaselaskenta, jos sattuu olemaan sellainen ohjelma käytössä, näyttää sen koruttomasti."
"Onko syysvehnä sitten ratkaisu valkuaisongelmaan ? Mielestäni ei ole. Syysvehnän satotulokset eivät tänä vuonna anna aihetta uskoa, että syysvehnällä jotenkin luontaisesti tulisi korkean valkuaisen huippulaatuisaa leipävehnää. Ne lajikkeet, jotka antavat satoa kevät-Amareton/Trappen/Epoksen tavoin, ovat myös kymppikerhossa valkuaisen suhteen, ja usein talvituhotkin vaikuttavat. Typpisadon valkuaishyötysuhde on joka tapauksessa heikompi, koska kokonaislannoitusmäärä on vähintään sen 30 kg N isompi."
"Kai sitä sietää sietää laittaa enemmän kokonaislannoitusta, enemmän tautiaineita, enemmän ruiskutuskertoja, enemmän glyfosaattia, ainakin tutkimustietoa tuosta syysvehnäharrastuksesta saa itselle hyvin. Parinkymmenen lisävuoden jälkeen saattaisi jo sanoa, että tietää jo jotakin.
Ehkä tuo kevätvehnä on siitä syystä hyvä pitää, että saa ainakin siitä onnistumisen elämyksiä, ettei ala epäillä olevansa ihan taidoton tumpelo. Tai että tajuaa, että vuodesta toiseen jokatoinen vuosi kalkitsemalla ja hiveniä peltoon mättämällä ei aina pidäkään tulla heikko sato ? "
"Olen itse hiukan epäilevä koko syysvehnänviljelyn järkevyydestä, jos satotaso on 5 tonnia. Sanoisin, että 9 tonnia pitää tulla, jotta maksaa vaivan. Siis lisävaivan nykymallin mukaiseen satoisaan kevätvehnään verrattuna."
Jos ei varsin rehukevätvehnälajiketta valitse, niin leipävehnissä kevätkylvöiset antavat (pimeälle) lannoitukselle paremman vasteen valkuaisessa. Hintaero rehun ja leivän välillä toki on olematon, mutta tällaisena ruuhkavuonna sekin, että tavara edes huolitaan kauppaan, on tärkeä kysymys. 25 bushelin satotason ameriikan preerialla syysvehnät tuottavat mukavasti 16 - 18% valkuaisen, täkäläinen viljakauppa on täynnä 11.5% syysvehnää.
Sitten on eri asia, jos uudella tukikaudella on unohdettu typpidirektiivit ja muut kiusat. Silloin pääsee rauhassa astumaan sinne uudelle kymmentonniluvulle näillä etelän syysvehnillä.
-SS-
-
Otin tänään 250 hl eli kaapillisen niinkuin kahtena edellisenäkin päivänä Helmeä. Noi isot sadekuurot vaan venyttää päivän pituutta..muutenhan se olisi vain kolme tuntia kun noi pui. Enempää ei viitsi ottaa kerralla ..valmistukoon pellossa..vielä olisi 50 ha jäljellä. Helmen jälkeen Planet ja Synthia.
-
Otin tänään 250 hl eli kaapillisen niinkuin kahtena edellisenäkin päivänä Helmeä. Noi isot sadekuurot vaan venyttää päivän pituutta..muutenhan se olisi vain kolme tuntia kun noi pui. Enempää ei viitsi ottaa kerralla ..valmistukoon pellossa..vielä olisi 50 ha jäljellä. Helmen jälkeen Planet ja Synthia.
Mites tää nyt oikein on...tuossa syyskylvöketjussa kirjoitit äskein että:
"Livadoa tuli kylvettyä eilen 24 ha.."
Aika ahkera oot ollut, jos eilisen 24 ha:n kylvön lisäksi ehdit vielä puimaan kuivurillisen vehnää.
-
Otin tänään 250 hl eli kaapillisen niinkuin kahtena edellisenäkin päivänä Helmeä. Noi isot sadekuurot vaan venyttää päivän pituutta..muutenhan se olisi vain kolme tuntia kun noi pui. Enempää ei viitsi ottaa kerralla ..valmistukoon pellossa..vielä olisi 50 ha jäljellä. Helmen jälkeen Planet ja Synthia.
Mites tää nyt oikein on...tuossa syyskylvöketjussa kirjoitit äskein että:
"Livadoa tuli kylvettyä eilen 24 ha.."
Aika ahkera oot ollut, jos eilisen 24 ha:n kylvön lisäksi ehdit vielä puimaan kuivurillisen vehnää.
Tarkennus: Urakoitsija kylvi rukiit ja itse puin vehnät. Hyvä että ollaan oltu tarkkoja. Mutta ajatusleikillisesti tuohon pitäisi pystyä yksinkin jos olisi riittävän suuret koneet ja tasaisen muotoiset lohkot.
-
katoin maastullista karttakuvaa jossa puinnin edistyminen; ja etelä-savossa ei muka olekaan puitu mitään.. ! mistähän net tuon tilaston oikein hakee? mikä mahtaa olla oikea tilanne? itellä vain kärrikuorman verran kauraa jälellä.. kun ei mahtunna eilen. ja kuivuri mahollinen vasta pertai-iltana.. esipuhistinta kaipaa..
-
Skagenia eilen, (13.8.2019.)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14733992.t.jpg) (https://aijaa.com/XrEr6z)
(https://img.aijaa.com/t/00411/14733990.t.jpg) (https://aijaa.com/M5yPmA)
(https://img.aijaa.com/t/00254/14733991.t.jpg) (https://aijaa.com/b09JEM)
Steinaria,
(https://img.aijaa.com/t/00738/14736394.t.jpg) (https://aijaa.com/BZSY24)
(https://img.aijaa.com/t/00981/14736395.t.jpg) (https://aijaa.com/kchLf0)
(https://img.aijaa.com/t/00693/14736396.t.jpg) (https://aijaa.com/gJlQCc)
(https://img.aijaa.com/t/00534/14736397.t.jpg) (https://aijaa.com/zEywr9)
(https://img.aijaa.com/t/00289/14736393.t.jpg) (https://aijaa.com/grhnPL)
Marblea,
(https://img.aijaa.com/t/00158/14741044.t.jpg) (https://aijaa.com/Zypto7)
(https://img.aijaa.com/t/00446/14741045.t.jpg) (https://aijaa.com/6hd7qo)
(https://img.aijaa.com/t/00332/14741043.t.jpg) (https://aijaa.com/s4tco5)
(https://img.aijaa.com/t/00108/14741046.t.jpg) (https://aijaa.com/Ey4eNU)
Ironia,
(https://img.aijaa.com/t/00482/14741030.t.jpg) (https://aijaa.com/Z05Yan)
(https://img.aijaa.com/t/00658/14741031.t.jpg) (https://aijaa.com/16Utfu)
(https://img.aijaa.com/t/00830/14741036.t.jpg) (https://aijaa.com/aCkv93)
(https://img.aijaa.com/t/00358/14741038.t.jpg) (https://aijaa.com/0fqvcA)
(https://img.aijaa.com/t/00612/14741037.t.jpg) (https://aijaa.com/TQpSeo)
(https://img.aijaa.com/t/00032/14741032.t.jpg) (https://aijaa.com/wbOr5I)
(https://img.aijaa.com/t/00138/14741034.t.jpg) (https://aijaa.com/T4Taue)
(https://img.aijaa.com/t/00028/14741035.t.jpg) (https://aijaa.com/GPefcE)
Laatutietoja,
Steinar HLP 56.3, seulonta 8.8, valkuainen 12.4, DON 0
Skagen HLP 85.3, valkuainen 11.5, sakoluku 417
Marble HLP 84.4, valkuainen 11.3, sakoluku 390
Iron HLP 70.5, valkuainen 12,8
Skagenin valkuainen oli 30000kg erässä koontinäytteen mukaan 11.8, sakoluku 407, DON 0.5, HLP 84,2, MRIK 1.2, roskat 0.1 ja kosteus 12.7
Perushinta 150e/tonni.
-
Puinnit etenee pikkuhiljaa ja ollaan jo voiton puolella. Viimisenä kylvetyt rehuohrat oli lähinnä Kaarlea, satotaso n. 5500 kg/ha. Rukiista ja syysvehnistä tuli 8500, herneestä 3800 ja Vipekka -entsyymimaltaasta 6700 kg/ha. Kaikki positiivisia yllätyksiä. Kevätvehnät jäänee alle kuuden tonnin. Laadut on olleet tosi hyviä myös. Ainoastaan Mistraalissa on sakolukuongelmia kun oli vaan 173. Nyt Avenue-kaurat menossa sitäkin tulee kuorma paikastans. Rapsit kyllä jäävät myös 5v keskisadon alle, mutta onneksi vain 17 ha sitä. Hintoja kiinnitetty talvella 2/3 sadosta, joten kaikkien aikojen kannattavin vuosi on menossa.
-
Puinnit etenee pikkuhiljaa ja ollaan jo voiton puolella. Viimisenä kylvetyt rehuohrat oli lähinnä Kaarlea, satotaso n. 5500 kg/ha. Rukiista ja syysvehnistä tuli 8500, herneestä 3800 ja Vipekka -entsyymimaltaasta 6700 kg/ha. Kaikki positiivisia yllätyksiä. Kevätvehnät jäänee alle kuuden tonnin. Laadut on olleet tosi hyviä myös. Ainoastaan Mistraalissa on sakolukuongelmia kun oli vaan 173. Nyt Avenue-kaurat menossa sitäkin tulee kuorma paikastans. Rapsit kyllä jäävät myös 5v keskisadon alle, mutta onneksi vain 17 ha sitä. Hintoja kiinnitetty talvella 2/3 sadosta, joten kaikkien aikojen kannattavin vuosi on menossa.
Toiset ne osaa tai sitten tulee paljon paskaa..
-
Toiset ne osaa tai sitten tulee paljon paskaa..
Kilot ovat varmasti oikeita, mutta silti yllättävän vähän poikkeavat alueen kasvustoista, valtakunnan syysvehnäalan keskisadot alkavat kuudella tänä vuonna.
Kananpötkökyllästys näytti tuottaneen syysviljoihin noin 1000 kg/ha lisän, Tuo Kaarlen sato on itse asiassa vain tyydyttävä potentiaaliinsa nähden, Melius ja Iron ovat tuottaneet 7 t satoja jopa ilman orgaanista lannoitusta, kevätvehnissä on kuudentonnin kasvustoja myöhäisemmillä lajikkeilla, Amaretto ainakin kestää kuivuutta, aikaisemmat ovat harvoja ja alle 4,5 tonnin satoja on tullut.
Tuo kiinnittäminen eli hintataso on se, joka vaikuttaa, edelleenkin näyttää olevan 200 euron rukiin kiinnittäneitä, ovat sen verran pää täristen ruista laittaneet kylvöön. Se mahdollisuus kyllä jo meni tämän kalenterivuoden alusta asti niiltä, jotka joutuvat myymään viljavarastoille tai keskusliikkeille, etteivät pääse myllyn ympäryspelloilla toimimaan.
Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna, maailmanmarkkinahinnat eivät näytä kovin runsasta nousua seuraavalle vuodelle.
-SS-
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
Kirjoitat asiaa .
-
Eiköhän kiinnitysketju mene ainakin leipomoon asti. Mylly ostaa viljaa kiinnitetyllä hinnalla ja myynyt taas jauhon kiinnitetyllä hinnalla leipomolle. Aika pitkiä sopimuksia taitaa leipomoillakin olla kaupoille.
-
Eli pullan ja leivän hinta ei nyt sitten puolitukaan, kun leivotaan kalliista viljasta. Hyvä jos ensi vuonna.
-
Eiköhän kiinnitysketju mene ainakin leipomoon asti. Mylly ostaa viljaa kiinnitetyllä hinnalla ja myynyt taas jauhon kiinnitetyllä hinnalla leipomolle. Aika pitkiä sopimuksia taitaa leipomoillakin olla kaupoille.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006231494.html
-
Päivätyöläisenä piti olla viikonloppu puintia mutta sää päätti toisin
#lakokaurat tummenee
-
Päivätyöläisenä piti olla viikonloppu puintia mutta sää päätti toisin
#lakokaurat tummenee
Kaikki Don Huonot lisääntyy
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
Joku ne maksaa ne hömppätuetkin.Ei näköjään kaikki isännät ole vielä ehtineet pellolle,saa nähdä tapahtuuko tuo ennen joulua tai yleensäkkään koskaan.
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
Joku ne maksaa ne hömppätuetkin.Ei näköjään kaikki isännät ole vielä ehtineet pellolle,saa nähdä tapahtuuko tuo ennen joulua tai yleensäkkään koskaan.
Missä mättää miksette pui . Alkuviikon poudilla menee myöhäisetkin viljat laareihin täälläpäin . Kannattaisko sielläpäin harkita pelkästään nurmiviljelyä tai viljan säilörehuksi .
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
Joku ne maksaa ne hömppätuetkin.Ei näköjään kaikki isännät ole vielä ehtineet pellolle,saa nähdä tapahtuuko tuo ennen joulua tai yleensäkkään koskaan.
Missä mättää miksette pui . Alkuviikon poudilla menee myöhäisetkin viljat laareihin täälläpäin . Kannattaisko sielläpäin harkita pelkästään nurmiviljelyä tai viljan säilörehuksi .
Syysviljat ja rukiit tietenkin ovat valmiita jo heinäkuun lopulla. Mitä myöhäisemmäksi etelässä on mennyt jokin lohko, se on myös huippusatoisa. Sisämaassa satoi kesällä paremmin, siksi viljat ovat myöhemmässä. Todellisuudessa eteläisellä rannikkokaistaleella - entisessä Vilja-Suomessa - ovat puintialat vähentyneet, luomuun on tullut mukaan lähes 10000 uutta hehtaaria suuria viljatiloja, yksistään Salossa tehtiin viime vuonna 500 ha lisäalalle luomusopimus. Salosta itään on melko tuoreita latauspeltotiloja sekä suuria lammaslaumoja. Länsi-Uusimaa on muuttunut laajasta vilja-aukeasta heinätupsuiseksi nurminummeksi.
Ehkä luomu-Suomi pääsee koko viljankorjuustressistä kohta.
-SS-
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
Joku ne maksaa ne hömppätuetkin.Ei näköjään kaikki isännät ole vielä ehtineet pellolle,saa nähdä tapahtuuko tuo ennen joulua tai yleensäkkään koskaan.
Missä mättää miksette pui . Alkuviikon poudilla menee myöhäisetkin viljat laareihin täälläpäin . Kannattaisko sielläpäin harkita pelkästään nurmiviljelyä tai viljan säilörehuksi .
Syysviljat ja rukiit tietenkin ovat valmiita jo heinäkuun lopulla. Mitä myöhäisemmäksi etelässä on mennyt jokin lohko, se on myös huippusatoisa. Sisämaassa satoi kesällä paremmin, siksi viljat ovat myöhemmässä. Todellisuudessa eteläisellä rannikkokaistaleella - entisessä Vilja-Suomessa - ovat puintialat vähentyneet, luomuun on tullut mukaan lähes 10000 uutta hehtaaria suuria viljatiloja, yksistään Salossa tehtiin viime vuonna 500 ha lisäalalle luomusopimus. Salosta itään on melko tuoreita latauspeltotiloja sekä suuria lammaslaumoja. Länsi-Uusimaa on muuttunut laajasta vilja-aukeasta heinätupsuiseksi nurminummeksi.
Jyrkkiä rinnemaita , happamia savisia maita teillä päin joille nurmiviljely soveltuu hyvin . Kalkkia ne pellot vaatii paljon
Ehkä luomu-Suomi pääsee koko viljankorjuustressistä kohta.
-SS-
Mikä tuossa luomussa niin vaikeeta on että pitää kokoajan valittaa. Jokaisen oma asia mitä viljelee . Vähän kuin meijerin vaihto yhdessä pitäjässä . Valiolle siirtyvä tila sanoi piruuttaan laittavansa miinoja tielle ettei naapurit pääse piruileen .
-
Jokaisen oma asia mitä viljelee .
Tuo oli alkuperäinen tuotannosta irrotetun tuen periaate aikanaan tukiuudistuksessa, eikä tarkoituksena ollut tuotantokilojen, tuotettavan palvelun tai maankäytön mukainen tuki. Se alkuperäinen idea olisikin toiminut, jos luomuala ei olisi lobannut maatalousbudjetista sievoista siivua itselleen, tietäen, että heidän saamansa lisäosuus on nimenomaan muilta pois, koska koko viljelyalaa ei pystytä millään järkevällä rahasummalla luomuun rahoittamaan. Tavanomaisen viljelyn "hömpät", eli suojavyöhykkeet, luonnohoidot, maisemapellot, riista- ja hunajapellot, ne ovat olleet koko ajan kaikkien hampaissa kritisoitavana, ja sitten luomutila saakin niihin vielä lisäkorvauksen päälle ?
-SS-
-
Jokaisen oma asia mitä viljelee .
Tuo oli alkuperäinen tuotannosta irrotetun tuen periaate aikanaan tukiuudistuksessa, eikä tarkoituksena ollut tuotantokilojen, tuotettavan palvelun tai maankäytön mukainen tuki. Se alkuperäinen idea olisikin toiminut, jos luomuala ei olisi lobannut maatalousbudjetista sievoista siivua itselleen, tietäen, että heidän saamansa lisäosuus on nimenomaan muilta pois, koska koko viljelyalaa ei pystytä millään järkevällä rahasummalla luomuun rahoittamaan. Tavanomaisen viljelyn "hömpät", eli suojavyöhykkeet, luonnohoidot, maisemapellot, riista- ja hunajapellot, ne ovat olleet koko ajan kaikkien hampaissa kritisoitavana, ja sitten luomutila saakin niihin vielä lisäkorvauksen päälle ?
-SS-
No voi voi sitte . On se kauheeta jos joku saa pikkusen enemmän .
-
No voi voi sitte . On se kauheeta jos joku saa pikkusen enemmän .
Ei. Jos esimerkiksi arvostelee sellaista poliittista suuntaa, joka vaatii, että kansalaisella on oikeus elää luonnonmukaisimmalla tavallaan, mitä itsellensä mieleen tulee, eli toimeentulotuella tai "kansalaispalkalla", tarvitsematta siirtyä tavanomaiseen työelämään , niin kateuskortti otetaan aina esille, että miten voi hyvätuloinen kadehtia sitä tuilla eläjää.
Harjoitustehtäväksi Sorkkikselle jää selvittää, miksi kyse ei ole kateudesta tuossa, eikä luomunkaan tapauksessa.
-SS-
-
No voi voi sitte . On se kauheeta jos joku saa pikkusen enemmän .
Ei. Jos esimerkiksi arvostelee sellaista poliittista suuntaa, joka vaatii, että kansalaisella on oikeus elää luonnonmukaisimmalla tavallaan, mitä itsellensä mieleen tulee, eli toimeentulotuella tai "kansalaispalkalla", tarvitsematta siirtyä tavanomaiseen työelämään , niin kateuskortti otetaan aina esille, että miten voi hyvätuloinen kadehtia sitä tuilla eläjää.
Harjoitustehtäväksi Sorkkikselle jää selvittää, miksi kyse ei ole kateudesta tuossa, eikä luomunkaan tapauksessa.
-SS-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
Joku ne maksaa ne hömppätuetkin.Ei näköjään kaikki isännät ole vielä ehtineet pellolle,saa nähdä tapahtuuko tuo ennen joulua tai yleensäkkään koskaan.
Missä mättää miksette pui . Alkuviikon poudilla menee myöhäisetkin viljat laareihin täälläpäin . Kannattaisko sielläpäin harkita pelkästään nurmiviljelyä tai viljan säilörehuksi .
Se on himpun hankalaa puida sateella.
Nyt poutaa, yöllä vielä satoi, eilen satoi iltapäivästä jatälle iltapäivälle luvassa lisää. Puinnit alkoi 20.8, sen jälkeen tämä päivä mukaan luettuna 10. sadepäivä. Että kyllä se sataa, kun puida pitäisi, kohta kolme kertaa enemmän satanut kuin kesä-heinäkuussa yhteensä. Ei silti, on tässä puitukin aina kun suinkin keliä, kolminumeroinen hehtaarimäärä ja eka numero ei oo ykkönen, kiitos murskeviljojen puinnin ja muutenkin tehokkaan ajankäytön. Sadot olleet yllättävän hyviä kesän sademääriin nähden, laatu useimmin nippanappaa.
Rukiit odottelee kypsymistä, toki ensimmäisiä saa puida heti kun keliä. Pellossa ankarasti jyvää, mutta saako niitä pois kun jokaiselle päivälle lupaa sadetta tulevallakin viikolla. Muutakin puitavaa kuin nuo, joten sais kohta tulla pidempikin pouta. Syysvehnääkin puimatta, kun ei ollut vielä viime viikonlopun poudalla kypsää parhaimmissa paikoissa. Poutineet jo mustaa päällepäin, vieressä vielä kasvutuoretta. Vielä ei oo mitään hätää, monella kasvustot vieläkin vaiheessa vaikka olisi aikaisiakin lajikkeita. Ihmeellinen kesä, kun viljat ei kypsy. Syysvehnät ja rukiit ottaneet kaiken lämmön kesästä talteen, 1100 astetta lähenee ja vieläkin odotellaan kypsymistä. Hyvää kannattaa odottaa, näinhän sitä sanotaan :)
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Harvoin sorkkiksen ajatuksia jaan, mut nyt tulee täyttä asiaa.
SS:llä mennyt kuppi nurin jostakin syystä...
-
"Saas nähdä, kuka maksaa noiden kiinnitysvoittojen "toisen vaakakupin" tulevana vuonna"
Tuota kannattais korjuuvelvoitteen takaisin vaatijoiden ja "hömpän dissaajien" miettiä. Vai ovatko he näitä hintakiinnityksen hannu hanhia ?
Joku ne maksaa ne hömppätuetkin.Ei näköjään kaikki isännät ole vielä ehtineet pellolle,saa nähdä tapahtuuko tuo ennen joulua tai yleensäkkään koskaan.
Missä mättää miksette pui . Alkuviikon poudilla menee myöhäisetkin viljat laareihin täälläpäin . Kannattaisko sielläpäin harkita pelkästään nurmiviljelyä tai viljan säilörehuksi .
Se on himpun hankalaa puida sateella.
Nyt poutaa, yöllä vielä satoi, eilen satoi iltapäivästä jatälle iltapäivälle luvassa lisää. Puinnit alkoi 20.8, sen jälkeen tämä päivä mukaan luettuna 10. sadepäivä. Että kyllä se sataa, kun puida pitäisi, kohta kolme kertaa enemmän satanut kuin kesä-heinäkuussa yhteensä. Ei silti, on tässä puitukin aina kun suinkin keliä, kolminumeroinen hehtaarimäärä ja eka numero ei oo ykkönen, kiitos murskeviljojen puinnin ja muutenkin tehokkaan ajankäytön. Sadot olleet yllättävän hyviä kesän sademääriin nähden, laatu useimmin nippanappaa.
Rukiit odottelee kypsymistä, toki ensimmäisiä saa puida heti kun keliä. Pellossa ankarasti jyvää, mutta saako niitä pois kun jokaiselle päivälle lupaa sadetta tulevallakin viikolla. Muutakin puitavaa kuin nuo, joten sais kohta tulla pidempikin pouta. Syysvehnääkin puimatta, kun ei ollut vielä viime viikonlopun poudalla kypsää parhaimmissa paikoissa. Poutineet jo mustaa päällepäin, vieressä vielä kasvutuoretta. Vielä ei oo mitään hätää, monella kasvustot vieläkin vaiheessa vaikka olisi aikaisiakin lajikkeita. Ihmeellinen kesä, kun viljat ei kypsy. Syysvehnät ja rukiit ottaneet kaiken lämmön kesästä talteen, 1100 astetta lähenee ja vieläkin odotellaan kypsymistä. Hyvää kannattaa odottaa, näinhän sitä sanotaan :)
1957 isä oli puinut ruista räntä sateessa lokakuussa . Naapuri oli puinut kauraa talvella , oli tullut pakkanen ja maat oli alkaneet kantamaan . :o
-
Helmen jälkeen jatkettiin Planetin puinteja sateiden välissä. Kosteus maltillinen 20, ja nyt myös metsän reunat ovat valmistuneet. Tänään puidulla lohkolla aloitin puinnit 20.8 ja nyt loppulohko. Kyllä puimuri joutuu olemaan maantiellä kun lohkojen metsänreunat valmistuu niin eri aikaan kun muut osat lohkosta.
-
Helmen jälkeen jatkettiin Planetin puinteja sateiden välissä. Kosteus maltillinen 20, ja nyt myös metsän reunat ovat valmistuneet. Tänään puidulla lohkolla aloitin puinnit 20.8 ja nyt loppulohko. Kyllä puimuri joutuu olemaan maantiellä kun lohkojen metsänreunat valmistuu niin eri aikaan kun muut osat lohkosta.
Oliko siellä päin kuivaamo se pullonkaula. Näkyy nettimarkkinoilla olevan sekä huutokaupassa kuivaamoja myynnissä, vanhoja hiljenneitä kuivaamoja näkyvät suuremmatkin alkaneen kunnostaa uudelleen käyttöön. Nykyinen rakennemuutos jättää usein melko isokokoisiakin kuivaamoja kylmiksi.
Jatkoin viikonloppuna metrillä korottamaan peltielementtisiiloja, puurunko ja peltisysteemillä, vaakakuljetin löytyi sopivasti, koska nyt ei oikein voi enää valuttaa elevaattorista (kaura ja ruis muutenkin valuvat huonommin kuin vehnä) . Mutta joka metri siiloa on 4 kuutiota lisätilaa. Kymmenellä siilolla saa näin 40 kuutiota tavallaan "ilmaiseksi". Olisi tiedossa poisvietäväksi vanhempi Viurila siilokuivuri, Arska 4000s uuni, sekä öljysäiliö olisi jo ennestään olemassa, semmoisen keräilyvietin takia, mitenkähän se kuivaussiilo taivasalla viihtyisi, jos maalaisi metalliosat paksusti jollakin laivamaalilla. Sinkittyjä osia ainakin monet. Jakaja oli paksua valua, samoin putken mutkat.
-SS-
-
Kyllähän niitä taivasallakin kaappeja on. Hyötysuhde vähän huonompi kylmällä säällä.
Ja onhan niitä eristetty ja pellitetty.
-
Kyllähän niitä taivasallakin kaappeja on. Hyötysuhde vähän huonompi kylmällä säällä.
Ja onhan niitä eristetty ja pellitetty.
Lisääntyy kokoajan .
Porvoosta tulin kotio . Vehnää oli vielä pystyssä aika paljonkin . Lohjan apsilla kävin kahveella , joku huolimaton oli ohria jättänyt pystyyn .
-
Kyllähän niitä taivasallakin kaappeja on. Hyötysuhde vähän huonompi kylmällä säällä.
Ja onhan niitä eristetty ja pellitetty.
Lisääntyy kokoajan .
Porvoosta tulin kotio . Vehnää oli vielä pystyssä aika paljonkin . Lohjan apsilla kävin kahveella , joku huolimaton oli ohria jättänyt pystyyn .
Ne ovat niitä tuomion saaneiden lammasrääkkääjien peltoja, eivät taida viljellä enää, ovat vuokranneet jollekin.. Vuokramies kylvi vasta kesäkuun puolessavälissä. Siinä valossa ei huonommin ole kasvanut, sai sateita ennen tähkälletuloa.
-SS-
-
Kyllähän niitä taivasallakin kaappeja on. Hyötysuhde vähän huonompi kylmällä säällä.
Ja onhan niitä eristetty ja pellitetty.
Lisääntyy kokoajan .
Porvoosta tulin kotio . Vehnää oli vielä pystyssä aika paljonkin . Lohjan apsilla kävin kahveella , joku huolimaton oli ohria jättänyt pystyyn .
Ne ovat niitä tuomion saaneiden lammasrääkkääjien peltoja, eivät taida viljellä enää, ovat vuokranneet jollekin.. Vuokramies kylvi vasta kesäkuun puolessavälissä. Siinä valossa ei huonommin ole kasvanut, sai sateita ennen tähkälletuloa.
-SS-
Oli kyllä ihan valmista . Kantseis puida eikös tänään ole poutaa luvannut .
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
-
Paljon on ohria täällä päin puimatta vielä, myös itselläni.
-
Tuota 28+% kosteuden vehnää ei viitsi juuri puida varastoon kuivaajan tyhjentymistä odottamaan...
...mutta poutia ei näy tulevan niin kait sitä pitää polttaa taas öljyä, mutta vain kaappi kerrallaan.
-
Juu, noi kuivuri kärryt täyteen ja saa olla tältä erää. Joka päivä tullut kuuroja, eilen 8mm ja yöllä 3mm. Raakoja ja kosteita ne ovat
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Ihan samalla tavalla kun sillä elukkatilallakin. Joku voi käyttää elukoitten hoitoon tunnin päivästä tai toinen kymmenen tuntia jonka jälkeen on sitten vapaa niihin peltotöihin eli riippuu elukkatilastakin..
Muusta en tiedä, mutta elukkatilat vähenee ja sivutoimiviljelijät lisääntyy, että kai tuokin jotain kertoo mikä on kannattavaa ja mikä ei..
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Ihan samalla tavalla kun sillä elukkatilallakin. Joku voi käyttää elukoitten hoitoon tunnin päivästä tai toinen kymmenen tuntia jonka jälkeen on sitten vapaa niihin peltotöihin eli riippuu elukkatilastakin..
Muusta en tiedä, mutta elukkatilat vähenee ja sivutoimiviljelijät lisääntyy, että kai tuokin jotain kertoo mikä on kannattavaa ja mikä ei..
Tää juttu alkaa kiertää taas kerran kehää, ensin ihannoidaan osa-aika jussia kun sillä ei ole elukoita riesana ja lopulta todetaan että se taitaakin olla melko sama kaava loppujenlopuksi. Erona tuossa on vaan se että vaikka siellä palkkatöissä ei olisi mitään tekemistä niin siellä pitää silti olla työnantajan käytettävissä, tai vaikka hyvin voisit siirtää jonkin homman minkä tekeminen ei ole juuri nyt välttämätöntä sadepäivälle ja lähteä puimaan - niin yllätys tuohan ei käy toisin kuin päätoimisella Jussilla onnistuu.
Pistä hyvä ihminen ne töpselikärsät korkeelaitaseen ja mene ulkopuolelle töihin niin näät sen onnen ja autuuden mikä sieltä on saatavilla. Tosiasia taitaa van olla se että pääset sekä ajallisesti että rahallisesti helpommalla kun vaan pidät ne elukat ja jatkat osa-aika Jussin kadehtimista sillä tässä maassa (eikä missään muussakaan) ei olisi yhtä ainutta maatilaa ei eläimillä tai ilman jos sieltä ei saisi sitä leipää pöytään. Laskennallisesti saadaan mikä tahansa kannattamattomaksi jos vaan halutaan, todellisuus on toinen.
-
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Ihan samalla tavalla kun sillä elukkatilallakin. Joku voi käyttää elukoitten hoitoon tunnin päivästä tai toinen kymmenen tuntia jonka jälkeen on sitten vapaa niihin peltotöihin eli riippuu elukkatilastakin..
Muusta en tiedä, mutta elukkatilat vähenee ja sivutoimiviljelijät lisääntyy, että kai tuokin jotain kertoo mikä on kannattavaa ja mikä ei..
Tää juttu alkaa kiertää taas kerran kehää, ensin ihannoidaan osa-aika jussia kun sillä ei ole elukoita riesana ja lopulta todetaan että se taitaakin olla melko sama kaava loppujenlopuksi. Erona tuossa on vaan se että vaikka siellä palkkatöissä ei olisi mitään tekemistä niin siellä pitää silti olla työnantajan käytettävissä, tai vaikka hyvin voisit siirtää jonkin homman minkä tekeminen ei ole juuri nyt välttämätöntä sadepäivälle ja lähteä puimaan - niin yllätys tuohan ei käy toisin kuin päätoimisella Jussilla onnistuu.
Pistä hyvä ihminen ne töpselikärsät korkeelaitaseen ja mene ulkopuolelle töihin niin näät sen onnen ja autuuden mikä sieltä on saatavilla. Tosiasia taitaa van olla se että pääset sekä ajallisesti että rahallisesti helpommalla kun vaan pidät ne elukat ja jatkat osa-aika Jussin kadehtimista sillä tässä maassa (eikä missään muussakaan) ei olisi yhtä ainutta maatilaa ei eläimillä tai ilman jos sieltä ei saisi sitä leipää pöytään. Laskennallisesti saadaan mikä tahansa kannattamattomaksi jos vaan halutaan, todellisuus on toinen.
Lueppa nyt mistä tämä lähti. Sekin nyt on ihan siitä työpaikasta kiinni. Toisaalla sopiminen onnistuu toisaalla pyörittellään peukaloita. Tuo nyt on aika outoa alkaa veikkailemaan kannattavuutta ja helpommalla pääsemistä. Miksi itse et sitten vaihda niitä palkkatöitä elukoihin, kun näet sen noin kannattavana toimintana. Taitaa vain oikeasti olla niin, että vaikka joudut olemaan siellä työpaikalla sen 8 tuntia niin palkka juoksee ja voit ottaa rauhassa "lepäillen" jos ei hommia kerran ole. Olet sitten iskussa kun pääset sieltä puimurin puikkoihin..
Väitän että tässä maassa on monta tilaa jotka pääsisi samaa taloudelliseen tilanteeseen kun vain lopettaisi viljelyn. Mutta se on mukavampaa täällä valittaa huonoa kannattavuutta ja kadehtia elukkatilallisia jotka saa enemmän tukiakin. Siitä olen samaa mieltä laskemalla saadaan mikä tahansa näyttämään kannattavalta tai kannattomattomalta.
-
Oli eilen kova tuuli, ja tietoisuus että tänään päivällä sataa, eilen siis. Eilen oli kosteahkoa, mutta otin kärrylinen puhallusvaunuun, pinta vielä tänä aamuna hyvin märkää kuivurissa. Kyllä se siitä. Soitin eilen tutulle meteorologille, ja kysyin miten yö vaikutaa kostudeltaan. Soitti takasin ja käyrät näyttäis että ehkä aamulla saatta kosteutta muodostua, mutta tuulta pitäis olla ja aurinkoo aamusta. Aamulla kun nousin vähäsen kosteeta oli nurmikossa, mutta ei pahasti, tuuli ja aurinko nousi. Sain kärrylisen otettua ja kattelin miten sää rintamat tulee, sain puimurin sisään ja kärryn perutettua sisään, silloin alkoi sade. Huomattavasti kuivempaa ku eilen, nyt ehkä 20%. Tuskin ne siitä kuivempana sais tänä syksynä enää. 8.5 kylvetty Zebra vehnä. Tästä eteenpäin taas sadetta joka päivä.
-
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä. Mutta riippuu täysin työstä ja työtehtävistä. Jos on ns kumipäähommia (vai oliko se parkkimittari?) niin silloin se voi olla noin että ovi kiinni. Hiukan vaativammissa töissä asia on ihan toinen.
Juu kyllä.
Mutta selittäkää nyt joku, että miksi sivutoimisuus lisääntyy ja elukkatilat vähenee, jos kerran sivutoimisuus on perseestä ja elukkatiloilla pyhkii hyvin?
-
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä. Mutta riippuu täysin työstä ja työtehtävistä. Jos on ns kumipäähommia (vai oliko se parkkimittari?) niin silloin se voi olla noin että ovi kiinni. Hiukan vaativammissa töissä asia on ihan toinen.
Juu kyllä.
Mutta selittäkää nyt joku, että miksi sivutoimisuus lisääntyy ja elukkatilat vähenee, jos kerran sivutoimisuus on perseestä ja elukkatiloilla pyhkii hyvin?
Sivutoimisuus lisääntyy varmastikin, ainakin osittain, siksi että porukka ikääntyy eikä halua enää lähteä isoihin investointeihin mitä tarvittaisiin, osa vaan yksinkertaisesti kyllästyy ja alkaa tehdä jotain muuta sen viljanviljely lisäksi. Ja osa varmasti kuvittelee sen tilan ulkopuolella töissä käymisen jotenkin helpommaksi ratkaisuksi kuin ne elukat, jotkut saattavat olla oikeassa ja osa väärässä ja se väliin jäävä porukka on se kun huomaa että ongelmat vaan vaihtuivat. Omakohtaisesti ei into riitä tehdä sitä miljoonaluokan velkaa pelkkään eläinrakennukseen kun ei ole pohjalla mitään, suunnitelmissa on hyödyntää sitä mikä on jo olemassa eli metallintyöstöön soveltuvat tilat ja niihin hommiin on ammattitaitokin hankittuna kun taas elukkahommat joutuu aloittamaan alusta oppirahoineen päivineen ja tämä suuntaus on varmasti ihan joka paikassa - hyödynnetään sitä mitä jo on ja tästä syystä varmaan harvemmin vilja tilat siirtyvät eläinpuolelle kun taas eläinpuolelta siirtymä pelto puolelle on helppo koska tuotantotarvikkeet on jo olemassa . (tätähän sä kysyit tuolla aiemmin)
Kukaan ei kai muuten ole väittänyt että niillä elukkatiloilla pyyhkii hyvin sen kummemmin kuin viljatiloillakaan oli sitten pää- tai sivutoimisia, molemmilla omat murheensa.
-
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä. Mutta riippuu täysin työstä ja työtehtävistä. Jos on ns kumipäähommia (vai oliko se parkkimittari?) niin silloin se voi olla noin että ovi kiinni. Hiukan vaativammissa töissä asia on ihan toinen.
Juu kyllä.
Mutta selittäkää nyt joku, että miksi sivutoimisuus lisääntyy ja elukkatilat vähenee, jos kerran sivutoimisuus on perseestä ja elukkatiloilla pyhkii hyvin?
Sivutoimisuus lisääntyy varmastikin, ainakin osittain, siksi että porukka ikääntyy eikä halua enää lähteä isoihin investointeihin mitä tarvittaisiin, osa vaan yksinkertaisesti kyllästyy ja alkaa tehdä jotain muuta sen viljanviljely lisäksi. Ja osa varmasti kuvittelee sen tilan ulkopuolella töissä käymisen jotenkin helpommaksi ratkaisuksi kuin ne elukat, jotkut saattavat olla oikeassa ja osa väärässä ja se väliin jäävä porukka on se kun huomaa että ongelmat vaan vaihtuivat. Omakohtaisesti ei into riitä tehdä sitä miljoonaluokan velkaa pelkkään eläinrakennukseen kun ei ole pohjalla mitään, suunnitelmissa on hyödyntää sitä mikä on jo olemassa eli metallintyöstöön soveltuvat tilat ja niihin hommiin on ammattitaitokin hankittuna kun taas elukkahommat joutuu aloittamaan alusta oppirahoineen päivineen ja tämä suuntaus on varmasti ihan joka paikassa - hyödynnetään sitä mitä jo on ja tästä syystä varmaan harvemmin vilja tilat siirtyvät eläinpuolelle kun taas eläinpuolelta siirtymä pelto puolelle on helppo koska tuotantotarvikkeet on jo olemassa . (tätähän sä kysyit tuolla aiemmin)
Kukaan ei kai muuten ole väittänyt että niillä elukkatiloilla pyyhkii hyvin sen kummemmin kuin viljatiloillakaan oli sitten pää- tai sivutoimisia, molemmilla omat murheensa.
Näin mäkin sen olen aatellut. Ja juuri nimenomaan niin, että sivutoimiviljelijänä koetaan pääsevän helpommalla kuin elukoiden kanssa pelaamalla. Ja näin sen uskon olevankin, mitä omaa ajankäyttöä olen seurannut. Tämän vuoksi en oikein ymmärrä sitä marinaa sivuotoimisilta, että menee muka huonosti. Silti tällä seudulla nimenomaan sivutoimiset tuntuu olevan niitä jotka senkun porskuttaa..
-
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä. Mutta riippuu täysin työstä ja työtehtävistä. Jos on ns kumipäähommia (vai oliko se parkkimittari?) niin silloin se voi olla noin että ovi kiinni. Hiukan vaativammissa töissä asia on ihan toinen.
Juu kyllä.
Mutta selittäkää nyt joku, että miksi sivutoimisuus lisääntyy ja elukkatilat vähenee, jos kerran sivutoimisuus on perseestä ja elukkatiloilla pyhkii hyvin?
Sivutoimisuus lisääntyy varmastikin, ainakin osittain, siksi että porukka ikääntyy eikä halua enää lähteä isoihin investointeihin mitä tarvittaisiin, osa vaan yksinkertaisesti kyllästyy ja alkaa tehdä jotain muuta sen viljanviljely lisäksi. Ja osa varmasti kuvittelee sen tilan ulkopuolella töissä käymisen jotenkin helpommaksi ratkaisuksi kuin ne elukat, jotkut saattavat olla oikeassa ja osa väärässä ja se väliin jäävä porukka on se kun huomaa että ongelmat vaan vaihtuivat. Omakohtaisesti ei into riitä tehdä sitä miljoonaluokan velkaa pelkkään eläinrakennukseen kun ei ole pohjalla mitään, suunnitelmissa on hyödyntää sitä mikä on jo olemassa eli metallintyöstöön soveltuvat tilat ja niihin hommiin on ammattitaitokin hankittuna kun taas elukkahommat joutuu aloittamaan alusta oppirahoineen päivineen ja tämä suuntaus on varmasti ihan joka paikassa - hyödynnetään sitä mitä jo on ja tästä syystä varmaan harvemmin vilja tilat siirtyvät eläinpuolelle kun taas eläinpuolelta siirtymä pelto puolelle on helppo koska tuotantotarvikkeet on jo olemassa . (tätähän sä kysyit tuolla aiemmin)
Kukaan ei kai muuten ole väittänyt että niillä elukkatiloilla pyyhkii hyvin sen kummemmin kuin viljatiloillakaan oli sitten pää- tai sivutoimisia, molemmilla omat murheensa.
Näin mäkin sen olen aatellut. Ja juuri nimenomaan niin, että sivutoimiviljelijänä koetaan pääsevän helpommalla kuin elukoiden kanssa pelaamalla. Ja näin sen uskon olevankin, mitä omaa ajankäyttöä olen seurannut. Tämän vuoksi en oikein ymmärrä sitä marinaa sivuotoimisilta, että menee muka huonosti. Silti tällä seudulla nimenomaan sivutoimiset tuntuu olevan niitä jotka senkun porskuttaa..
Joo, esim. märkänä syksynä 2017 jäi joiltakin sivutoimisilta paljonkin viljoja peltoon, eikä näyttänyt hetkauttavan mitenkään.
-
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä. Mutta riippuu täysin työstä ja työtehtävistä. Jos on ns kumipäähommia (vai oliko se parkkimittari?) niin silloin se voi olla noin että ovi kiinni. Hiukan vaativammissa töissä asia on ihan toinen.
Juu kyllä.
Mutta selittäkää nyt joku, että miksi sivutoimisuus lisääntyy ja elukkatilat vähenee, jos kerran sivutoimisuus on perseestä ja elukkatiloilla pyhkii hyvin?
Sivutoimisuus lisääntyy varmastikin, ainakin osittain, siksi että porukka ikääntyy eikä halua enää lähteä isoihin investointeihin mitä tarvittaisiin, osa vaan yksinkertaisesti kyllästyy ja alkaa tehdä jotain muuta sen viljanviljely lisäksi. Ja osa varmasti kuvittelee sen tilan ulkopuolella töissä käymisen jotenkin helpommaksi ratkaisuksi kuin ne elukat, jotkut saattavat olla oikeassa ja osa väärässä ja se väliin jäävä porukka on se kun huomaa että ongelmat vaan vaihtuivat. Omakohtaisesti ei into riitä tehdä sitä miljoonaluokan velkaa pelkkään eläinrakennukseen kun ei ole pohjalla mitään, suunnitelmissa on hyödyntää sitä mikä on jo olemassa eli metallintyöstöön soveltuvat tilat ja niihin hommiin on ammattitaitokin hankittuna kun taas elukkahommat joutuu aloittamaan alusta oppirahoineen päivineen ja tämä suuntaus on varmasti ihan joka paikassa - hyödynnetään sitä mitä jo on ja tästä syystä varmaan harvemmin vilja tilat siirtyvät eläinpuolelle kun taas eläinpuolelta siirtymä pelto puolelle on helppo koska tuotantotarvikkeet on jo olemassa . (tätähän sä kysyit tuolla aiemmin)
Kukaan ei kai muuten ole väittänyt että niillä elukkatiloilla pyyhkii hyvin sen kummemmin kuin viljatiloillakaan oli sitten pää- tai sivutoimisia, molemmilla omat murheensa.
Näin mäkin sen olen aatellut. Ja juuri nimenomaan niin, että sivutoimiviljelijänä koetaan pääsevän helpommalla kuin elukoiden kanssa pelaamalla. Ja näin sen uskon olevankin, mitä omaa ajankäyttöä olen seurannut. Tämän vuoksi en oikein ymmärrä sitä marinaa sivuotoimisilta, että menee muka huonosti. Silti tällä seudulla nimenomaan sivutoimiset tuntuu olevan niitä jotka senkun porskuttaa..
Isoin kysymysmerkki on kuitenkin se että jos ajattelee vaihtamalla paranevan niin paraneeko se vai onko kyse siitä että pääsee tekemään jotain uutta mikä ainakin alkuun on mielenkiintoista ja innostavaa. Itse koen vieraalla käymisen lähinnä hankaloittavan yhtälöä kun vanhan isännän avustus alkaa vähemään, omissa nurkissa touhutessa olisi ihan eri lailla aikaa olla kuivurivahtina aamupäivisin ja öisin vs tilan ulkopuolelta töiss käyvänä.
Se huonosti meneminen tai menemättä jättäminen on tilakohtaista ja riippuvainen isännän vaatimustasosta. Tää vuosi on tähän mennessä ollut ihan jees vaikka huippusatoja ei ole tullutkaan, mutta myyntitulot per hehtaari pelin ratkaisee. Tähän mennessä mitä on myyty on tulopuolella 950-960€/ha + tuet ja kulupuolella lähestulkoon vain tuotantopanokset ja lainan lyhennykset/vuokrat kun tuohon kalustoon ei ole tullut kovinkaan paljoa satsattua, kuivaus kulutkin olleet melko inhimilliset. Tähän mennessä olen itse tyytyväinen, noilla lukemilla homma pyörii, hehtaareita vain liian vähän.
-
Vieraalla käynti onnistu hyvin silloin kun oli vanha isäntä vielä apuna, homma vaikeutuu helkatisti kun teet yksin. Sitäkin kannattaa miettiä oikeasti laajentaessa toimintaa. On lapsetkin niin pieniä ettei voi töihin laittaa, mut onneksi viimenen kaappi vehnää pyörimäs.
-
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä.
On noita erinäisiä tietojärjestelmiä pelasteltu keskellä peltoa traktori kopissa läppärillä ja mobiililiittymällä, harvemmin niissä hommissa missään tietyssä paikassa oleminen auttaa hommassa juurikaan.
Ja se 247 saavutettavuus taas yleensä sitten mahdollistaa joustoa myös toisin päin kun firma ei varsinaisesti maksa siitä että istuu jonkun sorvin ääressä 08.00-16.00 välisen ajan, vaan siitä että tietää mitä pitää tehdä kun jotain hajoaa.
-
Ruoho on aina vihreämpää aidan takana. ::)
-
Kaura keskisato 5 tonnia / ha.
Ruis keskisato 7 tonnia / ha.
Kevätvehnä KWS Mistral myös 7 tonnia / ha keskisato.
Täytyy myöntää, ettei noin kovia satoja ole tullut koskaan.
Viimeiset vehnät puitiin 10.9. Yhdessäkään vehnäerässä ei ollut puintikosteus alle 30 %, vähän oli vielä korsissa vihreääkin. Ei tohtinut enää odottaakaan, ettei lähde itämään sateissa -ja taas sataa.
Kuiva kesä ja märkä puintiaika. Kesä-heinäkuun sateet yhteensä noin 50 mm ja viimeinen kuukausi 66 mm. Toukokuulla oli sopivasti idättäviä sateita. Jostain kummasta juuret löysivät koskeutta rutikuivasta maasta jyvää kasvattamaan.
-
Kaura keskisato 5 tonnia / ha.
Ruis keskisato 7 tonnia / ha.
Kevätvehnä KWS Mistral myös 7 tonnia / ha keskisato.
Täytyy myöntää, ettei noin kovia satoja ole tullut koskaan.
Viimeiset vehnät puitiin 10.9. Yhdessäkään vehnäerässä ei ollut puintikosteus alle 30 %, vähän oli vielä korsissa vihreääkin. Ei tohtinut enää odottaakaan, ettei lähde itämään sateissa -ja taas sataa.
Kuiva kesä ja märkä puintiaika. Kesä-heinäkuun sateet yhteensä noin 50 mm ja viimeinen kuukausi 66 mm. Toukokuulla oli sopivasti idättäviä sateita. Jostain kummasta juuret löysivät koskeutta rutikuivasta maasta jyvää kasvattamaan.
Vähän samaan suuntaan, paitsi vehnät heikompaa kun karuilla mailla, ja kevätvehnät melkein nollaa paikatun syysvehnän seassa, laskee keskisatoa. Huima ero vierekkäin kuivalla pellolla, huhtikuun lopulla hyvissä oloissa paikkakylvetty kevätvehnä ei tehnyt jyvää, syysvehnästä vieressä 3tn mustasta kasvustosta mitä ei meinannut edes leikkuupöydälle saada. Eka ruislohko puitu ja sato em., parhaat ja heikoimmat vielä puimatta kun eivät meinaa kypsyä lainkaan.
Kesä, heinä, elokuun alku 43mm. Elokuun puolivälistä tähän saakka 110mm, puinnit alkoi 20.8 ja sadepäiviä 10 puintiaikaan. Osan saanut puida mahtavassa kelissä, ehkä 200ha, loput ei sitten niin mahtavassa mutta murskeviljalle soveltuvassa. Aikalailla meni kuten pelkäsikin, sateita puintiaikaan, mutta yllättävän hyvin on ollut kuitenkin tehokasta puintiaikaa vaikka ei oo öisin puinutkaan. Valmista puitavaa ei oikeen enää ole, joutuu loppuja odottelemaan ja omat ja rahtipellot todella kaukakana toisistaan ja kotoa, kymmeniä/ satoja kilometrejä tiedossa tienpäällä puimurilla.
-
Kyä menee rehuksi kaikki tästä eteenpäin puitavat vehnät, sen verran satoi viime yönä ja tulee satamaan jatkossakin, ja sopivasti on sekä mylly- että rehuvehnän hinnat vapaassa pudotuksessa, alle 150 on jo myllyvehnä ja 132 rehuvehnä, rehuvehnä putoaa varmasti vielä 120 € tienoille.
-
Kyä menee rehuksi kaikki tästä eteenpäin puitavat vehnät, sen verran satoi viime yönä ja tulee satamaan jatkossakin, ja sopivasti on sekä mylly- että rehuvehnän hinnat vapaassa pudotuksessa, alle 150 on jo myllyvehnä ja 132 rehuvehnä, rehuvehnä putoaa varmasti vielä 120 € tienoille.
Vehnien hintapudotus ei siis mielestäsi johdu siitä, että 2018 kylvettiin erittäin laaja viljelyala syysviljoja, sekä satotaso useilla viljelijöillä olisi näistä kylvöksistä ollut ennätyksellisen suuri, jopa yhdeksän tonnia hehtaarilta ?
Leipävehnän hinnat näkyvät olevan muualla Euroopassa aika vakaat:
Bulgaria 138
Tsekki 152
Saksa 166
Irlanti 174
Latvia 128
Liettua 156
Alankomaat 169
Itävalta 153
Puola 151
Portugali 184
Romania 150
Slovakia 150
Brittein Saaret 134
Rehuvehnän hinnat näkyvät olevan
Bulgaria 142
Tsekki 140
Saksa 154
Irlanti 160
Latvia 128
Liettua 127
Alankomaat 160
Itävalta 145
Puola 142
Portugali 180
Romania 140
Slovakia 118
Brittein Saaret 125
Suomen hinnat eivät kyllä kovasti peilaa markkinahintoja, siksi onkin hyvä, että Naantalista lähtee jo nyt rehuvehnälaivoja eteen päin. Laivaajat eivät selvästikään kovin paljon takkiinsa ota, paikallisen matalan hintatason ansiosta.
-SS-
-
Sen verran vielä, että Ranskan leipvehnänoteeraus, jota viljaliikkeet ja paikalliset käyttöönkin ostajat nähtävästi käyttävät ns. kuspäävähennyksen suorittamiseen, on 166 euroa.
Eli 20 euron vähennys olisi ostohintana 146 euroa, jos hinta siitä vielä laskee, tarkoittaa se sitä, että kauppiaan keksimä vähennys nousee, markkinahinnat eivät laske.
Eli vähennys näkyy olevan
Lantmännen Agro -28 euroa
Hankkija -29 euroa
Avenakauppa -29 euroa
SSO Maatalous -26 euroa
Myllyn paras ( tokkopa ostaa nyt mitään) -9 euroa
Kinnusen mylly -7 euroa
Helsingin mylly -16 euroa
Fazer -22 euroa
Raisio (varmaan vain osakkeenomistajilta) -17 euroa
-SS-
-
Niin vain MTK:n viljatori.fi on kuollut täysin. Yhtään ostotoimeksiantoa ei näy, yhtään tehtyä kauppaa ei näy. Taitavat eläinhallit saada aivan riittävästi viljaa ilmankin.
-SS-
-
Niin vain MTK:n viljatori.fi on kuollut täysin. Yhtään ostotoimeksiantoa ei näy, yhtään tehtyä kauppaa ei näy. Taitavat eläinhallit saada aivan riittävästi viljaa ilmankin.
-SS-
Monella varmaan luotu valmiit kanavat joko suoraan viljelijöitten kanssa tai keskusliikkeiden välityksellä. Myös a ja hk tekevät viljanvälitystoimintaa, että voihan se olla että oikein tarvetta ei edes ole.
Itse ajattelin ensi syksynä kokeilla tuota niin lisäilisin jo ennen kevät tuonne ostoilmoituksen ja toimituksen syksyksi. Jos en sitten saa suoraan so*****a..
-
Kun on tavaraa markkinoilla, markkinahemmot ottavat ilon irti. Kädestä suuhun elävät joutuvat kärsimään.
Auttaisiko traktorimarssi?
Voisiko MTK vaatia kriisitukea?
-
Kun on tavaraa markkinoilla, markkinahemmot ottavat ilon irti. Kädestä suuhun elävät joutuvat kärsimään.
No voi kyynel. Kädestä suuhun elävät nyt vaan tuppaa kärsimään suunnilleen joka tilantessa.
Eniten varmaan auttaisi järjen ja laskukoneen käyttäminen.
-
Kun on tavaraa markkinoilla, markkinahemmot ottavat ilon irti. Kädestä suuhun elävät joutuvat kärsimään.
No voi kyynel. Kädestä suuhun elävät nyt vaan tuppaa kärsimään suunnilleen joka tilantessa.
Eniten varmaan auttaisi järjen ja laskukoneen käyttäminen.
Laskimesta on hyötyä kyllä, mutta moni investoinut viljatila varmasti repii pelihousuja tämän hetken ostohintojen kanssa.
Viljassa on se hyvä puoli, että sen hintavaihtelut ovat ihan mitä sattuu. Riippuen maailman sadosta ja vientituista. Siksi mitään järjetöntä loppuun lasketulla hinnalla tehtyä investointia kukaan tuskin tekee.
Muidenkin tuotantosuuntien kannattaisi ottaa mallia, eikä kokoajan olla huutamassa kriisiä. Näillä viljan hinnoilla onkin ollut aika hiljaista.
Monellakin ehkä viimeistään nyt ne kissanpoikien simmut aukeaa ja osaavat tehdä johtopäätöksiä edunvalvonnasta. Eli aika yksin viljahomo joutuu kulkemaan maailman tyrskyissä. Eikä siinä mitään kun sen tietää.
-
Kun on tavaraa markkinoilla, markkinahemmot ottavat ilon irti. Kädestä suuhun elävät joutuvat kärsimään.
No voi kyynel. Kädestä suuhun elävät nyt vaan tuppaa kärsimään suunnilleen joka tilantessa.
Eniten varmaan auttaisi järjen ja laskukoneen käyttäminen.
Pörssifutuurit voivat olla nollasummapeliä, jonka onnistuminen ei voi olla kaikille yhtaikaa mahdollista, pörssisijoittajien mukaantulo näihin futuureihin nimenomaan on tuonut mukanaan mahdollisuuden aikaisempaa voimakkaampiin viljojen hintaheilahteluihin, esimerkiksi v. 2009. (USDA)
Nollasummapelien onnistujilla on nähtävissä attribuutioerhe, saavutettu markkinoita parempi myyntihinta nimittäin heijastuu jossakin muualla markkinoita korkeampaan ostohintaan, mutta tämä jätetään huomiotta, ja ajatellaan, että pärjäsin pelissä taidolla. Toki kannattaa olla todella tyytyväinen, jos joku vuodesta toiseen suostuu tekemään sopimuksia, joissa nousupiikit saa viljelijä hyödykseen, mutta alhaiset hinnat on suojattu pois, eikä suojaamisesta aiheudu edes kuluja.
-SS-
-
Kun on tavaraa markkinoilla, markkinahemmot ottavat ilon irti. Kädestä suuhun elävät joutuvat kärsimään.
No voi kyynel. Kädestä suuhun elävät nyt vaan tuppaa kärsimään suunnilleen joka tilantessa.
Eniten varmaan auttaisi järjen ja laskukoneen käyttäminen.
Laskimesta on hyötyä kyllä, mutta moni investoinut viljatila varmasti repii pelihousuja tämän hetken ostohintojen kanssa.
Jos samassa lauseessa lukee sekä "viljatila" että "investoinut" niin taitaa kyllä järjen käyttö puuttua.
-
Eikös se ole juuri kasvinviljely johon tulevaisuudessa kannattaa investoida ja panostaa?
Lihan syönti kun on nykyään kriminalisoitu ja pitkässä juoksussa tuhoon tuomittu.
-
Eikös se ole juuri kasvinviljely johon tulevaisuudessa kannattaa investoida ja panostaa?
Lihan syönti kun on nykyään kriminalisoitu ja pitkässä juoksussa tuhoon tuomittu.
No sitten pitää pystyä vaan tuottamaan elintarvikkeeksi meneviä kasveja. Eläinten rehuksihan nykyään useimman tilan tuotanto päätyy.
-
Eikös se ole juuri kasvinviljely johon tulevaisuudessa kannattaa investoida ja panostaa?
Lihan syönti kun on nykyään kriminalisoitu ja pitkässä juoksussa tuhoon tuomittu.
No sitten pitää pystyä vaan tuottamaan elintarvikkeeksi meneviä kasveja. Eläinten rehuksihan nykyään useimman tilan tuotanto päätyy.
Nii silloin kun kaikki on mennyt pieleen ja ei kelpaa muuhun kun rehuksi.
Ei kai niitä nyt varta vasten kannata viljellä.
-
Mitäs sen väliä kun rehulla ja leivällä sama hinta mihinkä menee... >:(
-
Mitäs sen väliä kun rehulla ja leivällä sama hinta mihinkä menee... >:(
Euroopan markkinoilla rehuvehnän ja hyvän leipälaatuisen ( ei kelpaa mikään 11 % valkuaispitoisuus) vehnän hintaero on keskimäärin 11 euroa tonnilta.
Suomessa 11,5% leipävehnän ja rehuvehnän hintaero on 5-10 euroa. 40% 2019 vuoden syysvehnästä menee 11,5 % :n rajan yli, ja leipomoilta on tullut vaatimus, että enintään 20% syysvehnää voidaan käyttää leipomotuotteissa.
Jos nitrattidirektiivin suurimmalla typpiannoksella satotaso on ollut 9 tonnia, ei ole mikään ihme , että valkuainen on lähempänä 10% kuin 15%
-SS-
-
Mitäs sen väliä kun rehulla ja leivällä sama hinta mihinkä menee... >:(
Euroopan markkinoilla rehuvehnän ja hyvän leipälaatuisen ( ei kelpaa mikään 11 % valkuaispitoisuus) vehnän hintaero on keskimäärin 11 euroa tonnilta.
Suomessa 11,5% leipävehnän ja rehuvehnän hintaero on 5-10 euroa. 40% 2019 vuoden syysvehnästä menee 11,5 % :n rajan yli, ja leipomoilta on tullut vaatimus, että enintään 20% syysvehnää voidaan käyttää leipomotuotteissa.
Jos nitrattidirektiivin suurimmalla typpiannoksella satotaso on ollut 9 tonnia, ei ole mikään ihme , että valkuainen on lähempänä 10% kuin 15%
-SS-
Vaikuttaa tuohon muutkin tekijät erityisesti maan kunto .
-
Puitu taas tältä päivältä. Eli katoin forecaa, 28% sateen todenäköisyys. Kärry pellolle, kotiin syömään, nonni kuuroja peräkanaa just täältä yli.
-
Mitäs sen väliä kun rehulla ja leivällä sama hinta mihinkä menee... >:(
Euroopan markkinoilla rehuvehnän ja hyvän leipälaatuisen ( ei kelpaa mikään 11 % valkuaispitoisuus) vehnän hintaero on keskimäärin 11 euroa tonnilta.
Suomessa 11,5% leipävehnän ja rehuvehnän hintaero on 5-10 euroa. 40% 2019 vuoden syysvehnästä menee 11,5 % :n rajan yli, ja leipomoilta on tullut vaatimus, että enintään 20% syysvehnää voidaan käyttää leipomotuotteissa.
Jos nitrattidirektiivin suurimmalla typpiannoksella satotaso on ollut 9 tonnia, ei ole mikään ihme , että valkuainen on lähempänä 10% kuin 15%
-SS-
Vaikuttaa tuohon muutkin tekijät erityisesti maan kunto .
Ja montako kiloa sitä Kuntoa pitikään annostella ?
-SS-
-
Keskisato: Meeri-kaura 4000kg/ha(hlp 59), Artturi-ohra 4000kg /ha. TOS.
Maalajit huomioonottaen ja minimipanostuksella, paras sato koskaan. Ja puimurillakin pysyi pinnalla tänä syksynä. Silti,on mukavaa olla osa-aikaviljelijä. Viljelyhommat tuo mukavaa vaihtelua palkkatyölle ja päinvastoin. Keski-Pohjanmaa.
-
juuri tuo vaihtelevuus on maan suola. ite en jaksais varmaan yhtä ja samaa tehä montaa päivää, mutta nyt kun on aina jotain tilalle jos yhtä asiaa ei voi tehä... kivoja vaan nuo kuurot; eilen sain puolet pehkuista pois, joku eiäinen sanoi; aja tehtyt paalit sisälle välillä.. ja kun meinasin jatkaa paalausta ni hiipi päälle pikkupilvi ja sylki kuuron niskaan. nooo, kuivat oljet sisällä jo.
-
juuri tuo vaihtelevuus on maan suola. ite en jaksais varmaan yhtä ja samaa tehä montaa päivää, mutta nyt kun on aina jotain tilalle jos yhtä asiaa ei voi tehä... kivoja vaan nuo kuurot; eilen sain puolet pehkuista pois, joku eiäinen sanoi; aja tehtyt paalit sisälle välillä.. ja kun meinasin jatkaa paalausta ni hiipi päälle pikkupilvi ja sylki kuuron niskaan. nooo, kuivat oljet sisällä jo.
Siis en tajua tuota "pehkulogiikkaasi". Siis ennemmin olisin yrittänyt saada kaikki paaliin, sillä tiiviissä paalissa (etenkin pyöröpaali) vaan pinta kastuu ja saa kuivateltua nopeastikin poudalla kosteuden pois. Nyt kun karho kastuu kunnolla ja painuuntuu, niin joudut ainakin pöyhimään ja pitempää poutaa odotella.
-
juuri tuo vaihtelevuus on maan suola. ite en jaksais varmaan yhtä ja samaa tehä montaa päivää, mutta nyt kun on aina jotain tilalle jos yhtä asiaa ei voi tehä... kivoja vaan nuo kuurot; eilen sain puolet pehkuista pois, joku eiäinen sanoi; aja tehtyt paalit sisälle välillä.. ja kun meinasin jatkaa paalausta ni hiipi päälle pikkupilvi ja sylki kuuron niskaan. nooo, kuivat oljet sisällä jo.
Siis en tajua tuota "pehkulogiikkaasi". Siis ennemmin olisin yrittänyt saada kaikki paaliin, sillä tiiviissä paalissa (etenkin pyöröpaali) vaan pinta kastuu ja saa kuivateltua nopeastikin poudalla kosteuden pois. Nyt kun karho kastuu kunnolla ja painuuntuu, niin joudut ainakin pöyhimään ja pitempää poutaa odotella.
Ilman muuta ensin paaliin ja sitten suojaan. Itte tosin pyörittelen kaikki oljet rehun tapaan muoviin. Säilyvät homeettomina vaikka olis välillä tuoreempiakin. Tänä syksynä pääosin paalannut puintituoreena ja yhdet sai vettä urakalla. Loori pahnoina nuo hiekuan kosteat mukavempia kuin ihan rutikuivat. Eivät pölyä niin paljon eikä kutittele edes ihoa käsitellessä (ohra). Lisäksi "kostea" on sopivan pituista terillä ajettuna, kuiva on liiankin silppuista omaan makuuni.
-
No nih. Puinnit aloitettu Etelä-Karjalassakin. Tässä on sitä Itä- ja Länsi-Suomen eroa. Toria-ohraa, kasvuaika 116 vrk. Sato reilusti alle valtakunnan keskisadon, laatu kyllä ok.
Alkuviikon saakin sitten sääennusteen mukaan olla ihan rauhassa.
Ei tällä rikastu tänäkään vuonna...
-
mollikka paistoi ja oli heinät tuoreina nuissa lopuisa pehkuissa, kosteena olis ollu paalissa.. muoviin en ihan heti kehtais laittaa ku kulutus pientä niin varmasti sit alkavat homehtua kun avaa käyttöön. ja löysiin paaleihin laittannu.. mutta kyllä tänä päivänä aika hyvin menöö pehku kaupaks, ei paljon viljoja ja käyttäjiä monta..
-
No nih. Puinnit aloitettu Etelä-Karjalassakin. Tässä on sitä Itä- ja Länsi-Suomen eroa. Toria-ohraa, kasvuaika 116 vrk. Sato reilusti alle valtakunnan keskisadon, laatu kyllä ok.
Alkuviikon saakin sitten sääennusteen mukaan olla ihan rauhassa.
Ei tällä rikastu tänäkään vuonna...
Miten sinne idemmäksi kuurot osui. Tässä tuli keskiviikko illasta alkaen tasaisesti kuuro toisensa perään. Lauantaina sitten aamupäivä sateeton ja puimurit ryntäsi pellolle. No iltapäivällä alkoikin sitten taas kuurottelemaan. Tämä päivä (sunnuntai) onkin sitten tasaisesti tullut vettä kokoajan. On tämä ihanaa kun sataa. Jyviä tulee laariin oikein ropisemalla..
-
Miten sinne idemmäksi kuurot osui.
Lauantai oli ok, ei tullut vettä ja tuuli sopivasti aamusta alkaen. Sunnuntaina sitten 18 mm vettä. Ennuste tarjoaa sadetta tiistaihin asti, keskiviikko menee varmaan ihmetellessä; jospa loppuviikosta taas sais jotain pois.
-
Kävin tänään katsomassa 22.5 kylvettyä Synthiaa..Näytti ihan puitavalta kasvustolta, joten kun alkaa nää sateettomat jaksot niin alan tappuroimaan niitä. 24 ha olis kyseistä kasvia..Satotasosta myöhemmissä postauksissa :)
-
Miten sinne idemmäksi kuurot osui.
Lauantai oli ok, ei tullut vettä ja tuuli sopivasti aamusta alkaen. Sunnuntaina sitten 18 mm vettä. Ennuste tarjoaa sadetta tiistaihin asti, keskiviikko menee varmaan ihmetellessä; jospa loppuviikosta taas sais jotain pois.
No juu sama homma. Tosin näyttää jo taas to-pe yöksi taas vettä..
-
hitto, täällä itässä on iltapäivisin aina pikku kuuro.. pelkkää tihkua, millejä ei kerry mutta kastelee hyin. noooo, viljat kuivana jo pois ja pehkua jonkinverran jälellä... ja sen kyllä saa pois, -joskus.
-
Miten voi olla mahdollista että täällä etelässä lämmöt on syyskuun puolivälissä vain +9. Olen 5 vuotisen viljelijäurani aikana tottunut syyskuun iltapäivien +15 aurinkoisiin iltapäiviin jotka ovat olleet tuottoisia puintipäiviä ja sateet ovat vain olleet yksittäisiä hetkiä. Nyt nuo auringon pilkahdukset ovat ykisittäisiä hetkiä ja tihkusade normitila. Ilmeisesti tämä vuosi on joku poikkeuksien poikkeus. Alkaa näyttää siltä että osa jää puimatta
#kaurat mustuu #ohrat ränsistyy
-
Jos joka torpassa olisi joku puimurinryskä muutamia hehtaareja kohden ja kuivuri ei olisi pullonkaula, viljaa ei jäisi niin paljoa peltoon.
Nykysysteemi ajaa suurempiin tilakokoihin ja suurempiin yksittäisiin korjuukoneisiin, jolloin korjuuaikaikkuna laajenee.
Tällainen tilanne onkin ristiriidassa niiden änkyröiden kanssa, jotka vaativat korjuuvelvoitetta takaisin. Eli ei ole välttämättä mitään järkeä korjata paskaa tavaraa, koska sillä saattaa olla suurempia ympäristövaikutuksia, kuin korjaamatta jättämisessä.
Julkisin varoin kun homma toimii, niin sillain mennään.
-
Miten voi olla mahdollista että täällä etelässä lämmöt on syyskuun puolivälissä vain +9. Olen 5 vuotisen viljelijäurani aikana tottunut syyskuun iltapäivien +15 aurinkoisiin iltapäiviin jotka ovat olleet tuottoisia puintipäiviä ja sateet ovat vain olleet yksittäisiä hetkiä. Nyt nuo auringon pilkahdukset ovat ykisittäisiä hetkiä ja tihkusade normitila. Ilmeisesti tämä vuosi on joku poikkeuksien poikkeus. Alkaa näyttää siltä että osa jää puimatta
#kaurat mustuu #ohrat ränsistyy
Aina voi lohduttautua viljanostajakartellin huhtikuusta lähtien hehkuttamalla
mantralla huippulaatuisesta ennätys sadosta. Vai voiko?
-
Laatu ihan ok, mutta paljon täällä savossa on vielä puimatta. Kosteaa ja kylmää säätä. Loppujen viljojen kuivaukseen menee tolkuttomasti öljyä, jos edes noita vihreitä ohria edes jaksaa odottaa. Ehkä parempi ajaa murskaimella peltoon. Mukavaa lueskella miten etelässä saadaan ennätyssatoja 16% kosteudella ja täällä vasta näiden sateiden alla pystynyt aloittamaan. Nuokin aikaiset ohrat kylvetty toukokuun puolella mutta ei valmistu ei... :'(
-
Ensilumi yllätti Ruotsin ennätysaikaisin – aamulla alkaneelle lumikaaokselle ei näy loppua: ”En tiedä, kuinka pääsen kotiin”
Värmannin läänissä on saatu poikkeuksellisen aikaisin lunta, uutisoivat Aftonbladet ja Expressen. Läänin pohjoisosissa lunta on tullut taivaan täydeltä koko päivän.
– Olen asunut täällä 20 vuotta, eikä lumi ole koskaan tullut näin aikaisin, sanoo paikallinen
kaikkialla on valkoista ja lunta on tullut viidestä kuuteen senttiä, Norström kuvailee.
Onko kukaan palstalainen puinut viljaa lumisateen jälkeen? Kyseinen lumisade tuli Loimaan korkeudella ruotsin puoella.
-
Ensilumi yllätti Ruotsin ennätysaikaisin – aamulla alkaneelle lumikaaokselle ei näy loppua: ”En tiedä, kuinka pääsen kotiin”
Värmannin läänissä on saatu poikkeuksellisen aikaisin lunta, uutisoivat Aftonbladet ja Expressen. Läänin pohjoisosissa lunta on tullut taivaan täydeltä koko päivän.
– Olen asunut täällä 20 vuotta, eikä lumi ole koskaan tullut näin aikaisin, sanoo paikallinen
kaikkialla on valkoista ja lunta on tullut viidestä kuuteen senttiä, Norström kuvailee.
Onko kukaan palstalainen puinut viljaa lumisateen jälkeen? Kyseinen lumisade tuli Loimaan korkeudella ruotsin puoella.
Isäukko aikoinaan kuulemma puinut rypsiä lumisateen jälkeen. Viljaa en ole kenenkään kuullut puitavan. Ihan uteliaisuudesta kuinka selvisit 2017 vuodesta jos nyt tekee tiukkaa? Silloin sateet alkoivat jossakin syyskuun alussa js ne ei sitten loppuneetkaan..
-
Eiks Puuro ole jostain Pohojanmaalta tjsp. Siellä kai oli 2017:kin erilaista kuin täälläpäin.
Näillä nurkilla on kolmas syksy (-12, -17, -19) tällä vuosikymmenellä, kun puintikelit on tiukassa. Vielä kun alkukesä oli rutikuivaa ja kasvustot sen mukaisia, niin silloinkin kun saa puitua niin ei siilon pohjalle kauheasti kerry...
-
Miten voi olla mahdollista että täällä etelässä lämmöt on syyskuun puolivälissä vain +9. Olen 5 vuotisen viljelijäurani aikana tottunut syyskuun iltapäivien +15 aurinkoisiin iltapäiviin jotka ovat olleet tuottoisia puintipäiviä ja sateet ovat vain olleet yksittäisiä hetkiä. Nyt nuo auringon pilkahdukset ovat ykisittäisiä hetkiä ja tihkusade normitila. Ilmeisesti tämä vuosi on joku poikkeuksien poikkeus. Alkaa näyttää siltä että osa jää puimatta
#kaurat mustuu #ohrat ränsistyy
No tässä ollutkin hyviä syksyjä jos ei 17 vuotta lasketa mukaan, että eiköhän se nyt ollut korkea aikakin tasapainottaa tilastoja. Eikö sitä vanha kansa tai joku vanha neuvo ollut, että syksyssä on 20 hyvää puintipäivää joten sen mukaan täytyisi mennä. Tästä johdettuna niin ne 20 päivää on jo mennyt jos elokuun alusta lasketaan. Myös joskus kuullut sellaisen neuvon, että kuivurin koko oltava kolme kertaa hehtaarit hehtoina eli esim. 100 ha niin kuivurin tulisi olla 300 hl. Tämäkään ei omalla kohdalla täyty, että ilmankos täälläkin on vielä puimatta.
Jos joka torpassa olisi joku puimurinryskä muutamia hehtaareja kohden ja kuivuri ei olisi pullonkaula, viljaa ei jäisi niin paljoa peltoon.
Ei. mutta tuolla ei kyllä nykypäivänä eläisi. Ai niin mutta eihän maataloudella ole tarkoituskaan elää sehän on harrastus joka rahoitetaan ulkopuolelta.
Nykysysteemi ajaa suurempiin tilakokoihin ja suurempiin yksittäisiin korjuukoneisiin, jolloin korjuuaikaikkuna laajenee.
Mihin ne päivät lisääntyy? Ainoastaan puimuria ja kuivuria suurentamalla saat enemmän päivässä talteen. Puintipäivät ei kyllä mihkään lisäänny. Keskimäärin ehkä hitaasti kiitos ilmastonmuutoksen.
Tällainen tilanne onkin ristiriidassa niiden änkyröiden kanssa, jotka vaativat korjuuvelvoitetta takaisin. Eli ei ole välttämättä mitään järkeä korjata paskaa tavaraa, koska sillä saattaa olla suurempia ympäristövaikutuksia, kuin korjaamatta jättämisessä.
Totta, mutta joillekkin tuo mahdollistaa sen, että siellä oikein toivotaan ettei nyt vaan tarvitsi mennä korjaamaan mitään. Varmuuden vuoksi kylvetään kesäkuun lopussa 110 päivän kasvuajallista vehnää. Ja viskalla pölyävään peltoon.
Julkisin varoin kun homma toimii, niin sillain mennään.
Nimenomaan kun homma toimii julkisin varoin niin sen verran pitäisi olla suoraselkäisyyttä, että ei tukia käytetä väärin, vaikka päättäjät ovat hölmöyksissään rakentaneet milloin millaisia kannustimia tehdä mitäkin älyttömyyksiä. Tuki on kuitenkin tarkoitettu korvaukseksi alennetuista tuottajahinnoista. Nykyään tuesta on siirretty yhä enemmän ympäristönsuojeluun. Nykyhallitus jatkaa varmaan hyväksi havaitulla suunnalla, vaikka nyt olisi korkea aika erottaa ympäristörahat erikseen. Kohta täällä varmaan tuetaan ainoastaan ympäristötekoja ja itse tuotannosta ei niin väliä.
-
Eiks Puuro ole jostain Pohojanmaalta tjsp. Siellä kai oli 2017:kin erilaista kuin täälläpäin.
Näillä nurkilla on kolmas syksy (-12, -17, -19) tällä vuosikymmenellä, kun puintikelit on tiukassa. Vielä kun alkukesä oli rutikuivaa ja kasvustot sen mukaisia, niin silloinkin kun saa puitua niin ei siilon pohjalle kauheasti kerry...
Tuo 12 ja 17 olivat todellisia paskoja. 17 syksynä muistan, et aikaset ohrat saatiin puitua oikeassa puintisäässä. Kaurat sitten sateiden välillä kosteus prosentit jossakin 25 paikkeilla ja kaikki vehnät joita valtaosa niin vesisateessa, osa jäi puimatta. 12 vuonna sama homma osa vehnistä jäi puimatta. 12 vuonna muistaakseni puintikeliä oli kyllä pidemmälle. 16 vuonna muistaakseni puintikelit myös loppui kerrasta. Meidät pelasti silloin suuri syysvilja ala.
-
Eiks Puuro ole jostain Pohojanmaalta tjsp. Siellä kai oli 2017:kin erilaista kuin täälläpäin.
Näillä nurkilla on kolmas syksy (-12, -17, -19) tällä vuosikymmenellä, kun puintikelit on tiukassa. Vielä kun alkukesä oli rutikuivaa ja kasvustot sen mukaisia, niin silloinkin kun saa puitua niin ei siilon pohjalle kauheasti kerry...
Tuo 12 ja 17 olivat todellisia paskoja. 17 syksynä muistan, et aikaset ohrat saatiin puitua oikeassa puintisäässä. Kaurat sitten sateiden välillä kosteus prosentit jossakin 25 paikkeilla ja kaikki vehnät joita valtaosa niin vesisateessa, osa jäi puimatta. 12 vuonna sama homma osa vehnistä jäi puimatta. 12 vuonna muistaakseni puintikeliä oli kyllä pidemmälle. 16 vuonna muistaakseni puintikelit myös loppui kerrasta. Meidät pelasti silloin suuri syysvilja ala.
Paljon kevätvehnää viljeltynä ja sateinen syksy, se on todella huono yhdistelmä, tulee paljon halpaa rehuvehnää, jota joutuu kuivaamaan sen 15-24 tuntia per satsi. Ja nyt vielä kalliilla öljyllä.
-
"Eiks Puuro ole jostain Pohojanmaalta tjsp. Siellä kai oli 2017:kin erilaista kuin täälläpäin."
Njotta Loimaan ja Hämeenlinnan välissä tässä vaikutetaan. 2017 ilmoista ei ole muistikuvia kun oli puolet puitavista rypsiä joista yksikin 6 ha peltolohko meni niin puihin ettei sitä tullut edes yhtä puimurin säiliöllistä. Siihen loppui tän pojan öljykasviura. Päätin keskittyä enemmän ohran viljelyyn ja käyttöön.
-
Miten voi olla mahdollista että täällä etelässä lämmöt on syyskuun puolivälissä vain +9. Olen 5 vuotisen viljelijäurani aikana tottunut syyskuun iltapäivien +15 aurinkoisiin iltapäiviin jotka ovat olleet tuottoisia puintipäiviä ja sateet ovat vain olleet yksittäisiä hetkiä. Nyt nuo auringon pilkahdukset ovat ykisittäisiä hetkiä ja tihkusade normitila. Ilmeisesti tämä vuosi on joku poikkeuksien poikkeus. Alkaa näyttää siltä että osa jää puimatta
#kaurat mustuu #ohrat ränsistyy
Tuon täytyy olla vitsi, jos oikeasti toimit etelässä.
(https://kmue6w.sn.files.1drv.com/y4pygNVFeH4hFe0c1cuE1N-xIaJOK5MfAWm-IhTmTPNTpPxVTPHzFkv_oSwZBELsAbJbL7449xl5Miy4NMr9glsxqDY7evA0NxdGXT0uU_5qWsCYFez5Ma_dpjMYrb5sfmtcjLNs9A7CPDx80uyT427ECMXS0JrBSl1E4bVIcpq1Wp75hIVekhA337Sqb3GdhC4dTdqcMro-d6Ial29ETeKNVegusG53Ktdfnhvs-28Q_k/30_temp_170919A.jpg?psid=1)
Kuva: 16.09 ajankohdasta minimi ja maksimilämpötilat 30 päivää taaksepäin, tavanomaiset lämpötilat merkitty / Salo (FMI)
Se, että yön nollan tuntumassa oleva sumuinen yö tuntuu nyt syyskuun puolivälissä oudolta johtuu siitä, että elokuulla oli erittäin lämpimiä kausia, myös syyskuun 10. päivän tienoilla hellepäivät purkautuivat ukkossateisiin.
-SS-
-
Laatu ihan ok, mutta paljon täällä savossa on vielä puimatta. Kosteaa ja kylmää säätä. Loppujen viljojen kuivaukseen menee tolkuttomasti öljyä, jos edes noita vihreitä ohria edes jaksaa odottaa. Ehkä parempi ajaa murskaimella peltoon. Mukavaa lueskella miten etelässä saadaan ennätyssatoja 16% kosteudella ja täällä vasta näiden sateiden alla pystynyt aloittamaan. Nuokin aikaiset ohrat kylvetty toukokuun puolella mutta ei valmistu ei... :'(
Täällä on lisäksi painojen kanssa ongelmia osalla lohkoilla.
-
mollikka paistoi ja oli heinät tuoreina nuissa lopuisa pehkuissa, kosteena olis ollu paalissa.. muoviin en ihan heti kehtais laittaa ku kulutus pientä niin varmasti sit alkavat homehtua kun avaa käyttöön. ja löysiin paaleihin laittannu.. mutta kyllä tänä päivänä aika hyvin menöö pehku kaupaks, ei paljon viljoja ja käyttäjiä monta..
Otat sen verkon pois varastossa,niin auttaa ettei lämpiä ja homehdu.Noista vettä saaneista paaleista voi sen märän hatun heittää pois.
-
Eiks Puuro ole jostain Pohojanmaalta tjsp. Siellä kai oli 2017:kin erilaista kuin täälläpäin.
Näillä nurkilla on kolmas syksy (-12, -17, -19) tällä vuosikymmenellä, kun puintikelit on tiukassa. Vielä kun alkukesä oli rutikuivaa ja kasvustot sen mukaisia, niin silloinkin kun saa puitua niin ei siilon pohjalle kauheasti kerry...
Tuo 12 ja 17 olivat todellisia paskoja. 17 syksynä muistan, et aikaset ohrat saatiin puitua oikeassa puintisäässä. Kaurat sitten sateiden välillä kosteus prosentit jossakin 25 paikkeilla ja kaikki vehnät joita valtaosa niin vesisateessa, osa jäi puimatta. 12 vuonna sama homma osa vehnistä jäi puimatta. 12 vuonna muistaakseni puintikeliä oli kyllä pidemmälle. 16 vuonna muistaakseni puintikelit myös loppui kerrasta. Meidät pelasti silloin suuri syysvilja ala.
Paljon kevätvehnää viljeltynä ja sateinen syksy, se on todella huono yhdistelmä, tulee paljon halpaa rehuvehnää, jota joutuu kuivaamaan sen 15-24 tuntia per satsi. Ja nyt vielä kalliilla öljyllä.
Rehuksihan nuo on mennyt. Se on totta, että öljyä tuossa kyllä palaa. Ohraa ei tollasta määrää uskalla laittaa. Se ei tarvitse kuin yhden väärään aikaan tulevan kuuron orasvaiheessa niin se on keltasena ja sato samantien taputeltuna. Kaura taas ei oikein kelpaa sioille rehuksi. Syysvehnä oli jees kunhan sen vain sai aina onnistumaan. Joo en jaksa harrastaa sitä et viljelen jotain ja sitten myyn sen ja ostan tilalle toista. Siinä tulee pirusti pelaamista ja rahdit kun makselet kahteen suuntaan niin ei näillä perusviljan hinnoilla mihin nyt on palattua kannata vaivautua. Kaikki siis elukoiden kautta.
Nyt on sitten kuviot toiset. Ohraa voi hyvillä mielin ostaa elukoilla ja itse pelleilee näiden luomujen kanssa.
-
Nyt olis puinnit tehty. Vielä kun saa kaikki kuivaksi.
Keskiarvo huonompi kun viime vuonna.
Josko se ensi kesänä sataisi, alkaa nää kuivat vuodet riittämään.
-
Tuossa kyseltiin lumisateen jälkeen puinnista. Täällä satoi 1993 13.9 10 cm lunta. Kauraa oli meillä puimatta ja muilla kyläläisillä oli myös ohraa. Ohrat olivat niinmaassa että tais suurin osa jäädä peltoon. Kaurat oli laossa mutta kaikki puitiin kun lumi suli . Ja märkiä olivat, 186 massikasta seulat pois . Sitten kylmäkuivuriin kuivamaan. Kun olivat kuivia, ruuvattiin ruuvikuljettimella puimurin seulottavaksi ja saatiin puhtaat jyvät. Muuten ois ollu liikaa roskia. Tämän vuoden puinnit on ohi. Tänään putsattiin puimuri. Sato oli hyvä.
-
Nyt olis puinnit tehty. Vielä kun saa kaikki kuivaksi.
Keskiarvo huonompi kun viime vuonna.
Josko se ensi kesänä sataisi, alkaa nää kuivat vuodet riittämään.
Täällä kymenlaaksossa kuivat alkukesät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Omat viljelymetodit kannattaa muokata tuon mukaisiksi...
Btw. Äkkiähän ne sun puinnit sitten meni, kun muistelen, että valittelit vielä elokuun lopulla, että ei pääse vielä aloittamaan. Joko sulla on liian tehokas puimuri ja kuivuri tai liian vähän puitavaa.. ;D
-
Nyt olis puinnit tehty. Vielä kun saa kaikki kuivaksi.
Keskiarvo huonompi kun viime vuonna.
Josko se ensi kesänä sataisi, alkaa nää kuivat vuodet riittämään.
Täällä kymenlaaksossa kuivat alkukesät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Omat viljelymetodit kannattaa muokata tuon mukaisiksi...
Btw. Äkkiähän ne sun puinnit sitten meni, kun muistelen, että valittelit vielä elokuun lopulla, että ei pääse vielä aloittamaan. Joko sulla on liian tehokas puimuri ja kuivuri tai liian vähän puitavaa.. ;D
Muistaakseni tämä AP kertoi kesällä tehneensä 4 ruiskutuskierrosta, tais mennä aineet hukkaan, jos tuli huono sato.
-
Nyt olis puinnit tehty. Vielä kun saa kaikki kuivaksi.
Keskiarvo huonompi kun viime vuonna.
Josko se ensi kesänä sataisi, alkaa nää kuivat vuodet riittämään.
Täällä kymenlaaksossa kuivat alkukesät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Omat viljelymetodit kannattaa muokata tuon mukaisiksi...
Btw. Äkkiähän ne sun puinnit sitten meni, kun muistelen, että valittelit vielä elokuun lopulla, että ei pääse vielä aloittamaan. Joko sulla on liian tehokas puimuri ja kuivuri tai liian vähän puitavaa.. ;D
Täällä on totuttu että kesällä sataakin välillä.
25.8 alko ja tänään valmis. Rekkakuormaa tai kaks päivässä on menty eteen päin.
-
Nyt olis puinnit tehty. Vielä kun saa kaikki kuivaksi.
Keskiarvo huonompi kun viime vuonna.
Josko se ensi kesänä sataisi, alkaa nää kuivat vuodet riittämään.
Täällä kymenlaaksossa kuivat alkukesät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Omat viljelymetodit kannattaa muokata tuon mukaisiksi...
Btw. Äkkiähän ne sun puinnit sitten meni, kun muistelen, että valittelit vielä elokuun lopulla, että ei pääse vielä aloittamaan. Joko sulla on liian tehokas puimuri ja kuivuri tai liian vähän puitavaa.. ;D
Muistaakseni tämä AP kertoi kesällä tehneensä 4 ruiskutuskierrosta, tais mennä aineet hukkaan, jos tuli huono sato.
Juu ei joka paikassa antanut vaatetta, mut laatu tavaraa on kaikki ollut. Ei tarvi rehuna myydä.
-
Nyt olis puinnit tehty. Vielä kun saa kaikki kuivaksi.
Keskiarvo huonompi kun viime vuonna.
Josko se ensi kesänä sataisi, alkaa nää kuivat vuodet riittämään.
Täällä kymenlaaksossa kuivat alkukesät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Omat viljelymetodit kannattaa muokata tuon mukaisiksi...
Btw. Äkkiähän ne sun puinnit sitten meni, kun muistelen, että valittelit vielä elokuun lopulla, että ei pääse vielä aloittamaan. Joko sulla on liian tehokas puimuri ja kuivuri tai liian vähän puitavaa.. ;D
Täällä on totuttu että kesällä sataakin välillä.
25.8 alko ja tänään valmis. Rekkakuormaa tai kaks päivässä on menty eteen päin.
Sinne ei ole taineet kuurot sitten pahemmin osua. Täällä ei viikkoon ole oikein kunnollista puintipäivää ollut. Toisin sanoen kuuro tullut aina jossakin välissä päivää.. yli 50mm viikossa..
-
Hyvin on hra tai rva ap120:lla puinnitkin sujuneet. Onko tuo nyt uusi määre
puintisaavutukselle/päivä, siis montako rekallista? Itsellä ei täyspitkää ole
mutta naapuri sellaista näyttää käyttävän pellolta kuivuriin.
-
Nyt olis puinnit tehty. Vielä kun saa kaikki kuivaksi.
Keskiarvo huonompi kun viime vuonna.
Josko se ensi kesänä sataisi, alkaa nää kuivat vuodet riittämään.
Täällä kymenlaaksossa kuivat alkukesät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Omat viljelymetodit kannattaa muokata tuon mukaisiksi...
Btw. Äkkiähän ne sun puinnit sitten meni, kun muistelen, että valittelit vielä elokuun lopulla, että ei pääse vielä aloittamaan. Joko sulla on liian tehokas puimuri ja kuivuri tai liian vähän puitavaa.. ;D
Täällä on totuttu että kesällä sataakin välillä.
25.8 alko ja tänään valmis. Rekkakuormaa tai kaks päivässä on menty eteen päin.
Sinne ei ole taineet kuurot sitten pahemmin osua. Täällä ei viikkoon ole oikein kunnollista puintipäivää ollut. Toisin sanoen kuuro tullut aina jossakin välissä päivää.. yli 50mm viikossa..
Juu on kiertänyt hyvin tän alueen, niin kun koko kesän.
Tossa 8km päässä on kyllä sadellut.
Mut yleensä jos keväästä alkaa kiertämään, kiertää koko kesän.
-
Hyvin on hra tai rva ap120:lla puinnitkin sujuneet. Onko tuo nyt uusi määre
puintisaavutukselle/päivä, siis montako rekallista? Itsellä ei täyspitkää ole
mutta naapuri sellaista näyttää käyttävän pellolta kuivuriin.
50-100t
Parempi?
-
Vielä olisi kuivaajallinen vehnää odottamassa puintia, yllättäen se puimurin vuotuinen remmin vaihto tuli tänään. (Rehellisesti ottaen tuo hihna olisi kyllä pitänyt viitsiä vaihtaa jo ennen aloitusta, sen näki että ei se enään vuotta kestä)...
...ja sitten enään se apila joka kyllä hirvittää tämän vuodenajan kasteilla ja paljon... katsotaan...
-
Vielä olisi kuivaajallinen vehnää odottamassa puintia, yllättäen se puimurin vuotuinen remmin vaihto tuli tänään. (Rehellisesti ottaen tuo hihna olisi kyllä pitänyt viitsiä vaihtaa jo ennen aloitusta, sen näki että ei se enään vuotta kestä)...
...ja sitten enään se apila joka kyllä hirvittää tämän vuodenajan kasteilla ja paljon... katsotaan...
Jep. Apila jäljellä. Odottelen rauhassa sopivaa keliä. N. 7 ha. Voi ottaa parikin päivää puidessa...
-
Ihan joka päivä jonkinlaisia kuuroja jossain kohtaa. Tänäänkin piti olla sateeton päivä. Pari kärrylistä, sitten taas tuli sadetta.
Ketuttaa noi peuraat. Nyt kun meni näin möyhään niin se osittain puitu ja tallattu. Mutta kun se oli raakaa silloin edelis kerralla kun oli kunnolisia poutia. Ja nää päivittäist kuurot niin jos yrittää otta ne vähän liikaa nojalla olevia niin tulee sekä itänetä että vaalenapunaisia jyviä tankiin.
-
hitto, ku ei iha uskalla laittaa puimuria talviteloille, jos joku kaipaa piumaan vielä. viime syskynä laitoin teloille ja jo heti olipari isäntää kerjäämässä puimaan. noooo, 66 sai olla huilissaq. nyt on ehkä toisin.
-
hitto, ku ei iha uskalla laittaa puimuria talviteloille, jos joku kaipaa piumaan vielä. viime syskynä laitoin teloille ja jo heti olipari isäntää kerjäämässä puimaan. noooo, 66 sai olla huilissaq. nyt on ehkä toisin.
Jos olisin tuossa tilanteessa, niin kävisin kysymässä potentiaalisilta rahtipuijan tarvitsijoilta loppukauden suunnitelmia. Näin epätietoisuus loppuisi ja olisi yksi ongelma jälleen ratkaistu :)
-
Vielä olisi kuivaajallinen vehnää odottamassa puintia, yllättäen se puimurin vuotuinen remmin vaihto tuli tänään. (Rehellisesti ottaen tuo hihna olisi kyllä pitänyt viitsiä vaihtaa jo ennen aloitusta, sen näki että ei se enään vuotta kestä)...
...ja sitten enään se apila joka kyllä hirvittää tämän vuodenajan kasteilla ja paljon... katsotaan...
Jep. Apila jäljellä. Odottelen rauhassa sopivaa keliä. N. 7 ha. Voi ottaa parikin päivää puidessa...
Varaan suosiolla päivä per hehtaari... varsinkin jos ei tule pitkää poutaa jostain...
...pinnasta raapien voisi mennä helpommin, mutta massaa tekisi mieli samalla vähentää kun piti tuo kyntää...
-
Varaan suosiolla päivä per hehtaari... varsinkin jos ei tule pitkää poutaa jostain...
...pinnasta raapien voisi mennä helpommin, mutta massaa tekisi mieli samalla vähentää kun piti tuo kyntää...
Sama ajatus olisi minullakin, eli kyntö. Pääosa apilan siemenistä on kasvimassan pintaosissa joten saannon kannalta ei kannattaisi puida pohjia myöten. Katsotaan miten hermot ja sää antavat myöten. Murskaimellakaan ei saa niitä pohjimmaisia pitkiä ja sitkeitä korsia pätkittyä. Ajattelin kokeilla syksyllä järeää lautasäestä pilkkomiseen ja kyntää vasta keväällä. Jos nyt on edes välttämätöntä kyntää.
-
Hyvin on hra tai rva ap120:lla puinnitkin sujuneet. Onko tuo nyt uusi määre
puintisaavutukselle/päivä, siis montako rekallista? Itsellä ei täyspitkää ole
mutta naapuri sellaista näyttää käyttävän pellolta kuivuriin.
50-100t
Parempi?
Mahtaa olla tehokas puimuri ja isot lähekkäin olevat lohkot jos tota luokkaa pystyy puimaan joka päivä.. kylhän sitä aina silloi tällöin tulee itsellekkin sellanen päivä, mutta tuolla tahdilla loppuu äkkiä kesken. Nooh olkoon miten on pääasia on että puitu on.
-
Ei tuo hra tai rva ap120:n puintisaavutus niin ihmeellinen ole. Edellyttäen,
että puimurikuski saa puida koko ajan n.14ha/päivä. 1 miehen taktiikalla
pistää kiiruuksi, jos on satsinvaihtoa ja kippaaminen/auton siirtoa. Samoin
täytyy viljan myös täyttää agronet-satotasovaatimus, yli 7t/ha.
-
Ei tuo hra tai rva ap120:n puintisaavutus niin ihmeellinen ole. Edellyttäen,
että puimurikuski saa puida koko ajan n.14ha/päivä. 1 miehen taktiikalla
pistää kiiruuksi, jos on satsinvaihtoa ja kippaaminen/auton siirtoa. Samoin
täytyy viljan myös täyttää agronet-satotasovaatimus, yli 7t/ha.
Tämä nyt menee jaaritteluksi, mut jos joka päivä puinut tuo määrän ja kolme viikkoa sitten aloittanut. Niin kyllä kuivurin täytyy vetää tavaraa. Silti mainitsee että kunhan loput saa kuivaksi eli ei se kuivuri taida yhtä nopea kuitenkaan olla kuin puimuri. Ja satokaan ei huippu niin hehtaareita täytyy sitten kai olla vähintään top200 kerhon verran...
Mutta mukavahan se on joskus vetää tekstit suoriksi hieman liioitellen..
-
Hyvin on hra tai rva ap120:lla puinnitkin sujuneet. Onko tuo nyt uusi määre
puintisaavutukselle/päivä, siis montako rekallista? Itsellä ei täyspitkää ole
mutta naapuri sellaista näyttää käyttävän pellolta kuivuriin.
50-100t
Parempi?
Mahtaa olla tehokas puimuri ja isot lähekkäin olevat lohkot jos tota luokkaa pystyy puimaan joka päivä.. kylhän sitä aina silloi tällöin tulee itsellekkin sellanen päivä, mutta tuolla tahdilla loppuu äkkiä kesken. Nooh olkoon miten on pääasia on että puitu on.
Aika pienelläkin kalustolla saa tuon verran raa*****a kasaan päivässä, jos saa vain puida ja joku muu hoitaa kuivurin ja kärryt. Ainakin tuon alarajan verran.
Omalla kohdalla pitänyt alle 100tn päivää heikkona, mikäli puitavaa oikeasti ja keliä, tänä syksynä useita puintipäiviä jolloin vähintään tuon verran. Pakkokin olla, näinä viime aikojen ts. puolen toista viikon aikana ei oo tarttenut paljoa puida. Toissapäivänä jotain, viime lauantaina sitä edellinen puintipäivän pätkä.
Puitava määrä määrittää puinnin tehokkuuden kummasti, huomannut itsekin. Rahtia puidessa tavoite että täysi päivä puidaan samaan paikkaan, tai kaksi, kun etäisyydet pitkiä. Vastaanotto toimii kaikilla, eli se ei ongelma, pieniäkin lohkoja ehtii paljon päivässä ellei tarvi pöytää irroitella ja lähellä toisiaan. Pöytäsulkeiset ja peltojen väliset etäisyydet, pienet lohkot, johan aikaa kuluu. Tuohon jos lisää että yksin tekee, siirtäen kärryjä ja kuivurilla touhuten, voi olla ettei ymmärräkään kuinka paljon tehokkaampaa homma voi olla samankokoisellakin kalustolla kunhan muu infra edes suunnilleen kunnossa ja saa tosiaan keskittyä siihen puintiin.
Vajaa 160h tullut puimurin mittariin tänä syksynä, ja päivälleen kuukausi sitten alkoi. Hieman enemmänkin olisi ollut mahdollista toisella kuskilla ja pimeällä puiden, mutta ne vahingon riskit kasvaa yötä myöten touhuten. Vaikka on satanut usein, sadepäiviä 16 tämän em. kuukauden aikana, puitu 22 päivänä kuitenkin ja tänään ehkä lisää. Vettäkin kertynyt kuitenkin 83mm. Alkupuolella puinteja oli paljon hyviä päiviä että sai puida monta pitkää päivää putkeen. Tunteja paljon hehtaareihin nähden, juurikin edellä mainituista syistä, kun tienpäällä menee suht paljon aikaa ja paljon murskeviljan puintia ja voi sanoa että märkää on ollut. Sadot olleet ihan mallikkaita kuitenkin, ihme ja kumma, ei toki tavoitteiden mukaisia pl. ruis. Jota pitäisi lähteä puimaan kun olisi keliä, ehkä tänään illansuussa kaapillinen märkää... Poudat siirtyy päivä päivältä eteenpäin, ja tavara pellossa "paranee". Murskeviljan puintiin ois jo huono keli puida ja varmasti koneet liikkuu tänäänkin kuivattavallekin :/
-
Juu puimurin hytissä on tietysti kuski joka pui ja toin pyörittää kahta kuivaamoa.
En tiennyt että toi määrä nyt on mikään ihmeellinen.
Kolleeka vetelee tosta tupla määriä, no sillä onkin telajontikka 9m pöydällä.
-
Totta ihan homoja jos ette oo vielä puineet kaikkia. 😲
-
Totta ihan homoja jos ette oo vielä puineet kaikkia. 😲
Just joo, kiitoksia. Hyvä kun on saanu alotettua...
-
Totta ihan homoja jos ette oo vielä puineet kaikkia. 😲
Just joo, kiitoksia. Hyvä kun on saanu alotettua...
Et sinä mutta muut. 😂
No, ehkä kommenttini oli hieman kärkäs...
-
Totta ihan homoja jos ette oo vielä puineet kaikkia. 😲
Melkein kaikki mun lähiseudun ite mukaan lukien sitten ollaan homoja, ennen sateet oli raakoja, ja ei vaan monta h päivä ollut puinti ennen iltapäivä kuuroja.
-
Istun tuvassa ja katselen ulos ikkunasta ja harmittelen taas yhtä menetettyä puintipäivää. Päivätyöläisen olisi hyvä tehdä tehokkaita viikonloppuja.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Taitaa olla niin ettei hybridiruista enään tänä vuonna kylvellä joten voisi puhdistaa tänään kylvökoneen ja rasvata se talvisäilitykseen.
-
Istun tuvassa ja katselen ulos ikkunasta ja harmittelen taas yhtä menetettyä puintipäivää. Päivätyöläisen olisi hyvä tehdä tehokkaita viikonloppuja.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Taitaa olla niin ettei hybridiruista enään tänä vuonna kylvellä joten voisi puhdistaa tänään kylvökoneen ja rasvata se talvisäilitykseen.
Ei tartte harmitella kun kattoo pihalle, vettä tullut ihan kiitettävästi aamupäivän aikana. Ei niin haittaa, kun tarpeeksi sattuu, niin tottuu... Piti olla huomenna poutaa ja maanantaina voisi päästä jo puimaan. Taas ennuste lupaa sadetta, huomiselle ja maanantaikin jo epävarmaa. Niin vain luvattu superpouta ts. edes muutama poutapäivä putkeen, siirtyy hamaan tulevaan. Aina puidaan ku mahdollista, eilenkin iltasella kaapillinen ja just hetki sitten pysähtyi kuivaaja. Koskaan ennen ei oo vtuttanut ennätyssadon puinti...
-
Eilen olisi ollut loistava puimasää, ja huomiseksikin on luvattu. Vaan kun on puimuri hajalla ja aikasintaan maanantaina saa osan että pääsee edes kasaamaan.
-
"Koskaan ennen ei oo vtuttanut ennätyssadon puinti..."
Niin, tavaraa tulee, kärrytt täyteen, ei mee teeenpäin. Onneks on kuivurikärryt, saa puhallettua enimät suht helposti. Sitten vielä vetutus käyrä nousee kun huomaa kuinka poaljon peurat ja villisiat ja helikopterit tehnyt pahaa. Onneks se vilja nyt halpaa vaikka vähän jää villieläimille.....
-
Eilen olisi ollut loistava puimasää, ja huomiseksikin on luvattu. Vaan kun on puimuri hajalla ja aikasintaan maanantaina saa osan että pääsee edes kasaamaan.
Jos on oikein paljon vielä puitavaa ja ennuste ei näytä jatkossa hyvältä, niin liikenevää rahtipuijaa pyytäisin apuun. Näin kuivurillekin saa tasaista syöttöä koko ajan.
-
"Koskaan ennen ei oo vtuttanut ennätyssadon puinti..."
Niin, tavaraa tulee, kärrytt täyteen, ei mee teeenpäin. Onneks on kuivurikärryt, saa puhallettua enimät suht helposti. Sitten vielä vetutus käyrä nousee kun huomaa kuinka poaljon peurat ja villisiat ja helikopterit tehnyt pahaa. Onneks se vilja nyt halpaa vaikka vähän jää villieläimille.....
Sais olla kyllä kuivurikärryt, aina tällaisena syksynä tulee mieleen että miksei oo, tai hakkeella kuivurin lämpö. 1.89ha ruista eilen, muutamaa kiloa vaille 24 tonnia kuivurin vaakalle. Nyt kuivattu ko. erä, ja huima oli kilojen poistuma mutta paljon vielä jäikin. Lakopaikoissa hieman itänyttäkin, rehuksi menee loput eikä kannata enää isompaa siiloon sotkea. Harmittaisi enemmän jos hinta olisi 200€+ leiväksi kelpaavasta ja rehusta saisi 130€/tn. Nyt on ihan sama, kun hinnat heikkoja "ylimääräiselle". Ihan tällaiseen satoon ei ois uskonut, kun kesä vielä vähäsateisempi kuin edellisen kesän ennätyskuivuus. Kevätviljat sitten jotain muuta, laatu heikonlaista sama milloin on puinut ja mitä, pieniä poikkeuksia joukossa mutta keskimäärin heikonlaista.
-
Istun tuvassa ja katselen ulos ikkunasta ja harmittelen taas yhtä menetettyä puintipäivää. Päivätyöläisen olisi hyvä tehdä tehokkaita viikonloppuja.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Taitaa olla niin ettei hybridiruista enään tänä vuonna kylvellä joten voisi puhdistaa tänään kylvökoneen ja rasvata se talvisäilitykseen.
No ei todellakaan kannata, todennäköisesti tarinassa on dramatisoinnin vuoksi kyseinen valittelu, jo kuukausi sitten oli hybridirukiin optimi kylvöpäivä, ja lähes kaksi kuukautta sitten syysrapsin viimeinen kylvöpäivä.
Hybridirukiin sadontuotto lähtee aikaisesta ja harvasta kylvöstä; kasvavia yksilöitä pitää olla vähän, jotta ne eivät kilpaile toistensa kanssa, versoja rakentuu silloin paljon, tähkän aiheet muodostuvat, näin tähkäluku ja tähkän jyväluku pääsevät nousemaan sitten kasvukautena valtavaksi. Hybridirukiin sato muodostuu syksyllä, muiden syysviljojen enemmänkin keväällä.
Siksi lokakauussa kylvetystä syysvehnästä voi tulla satoa se kymppitonni, mutta samaan aikaan kylvetystä hybridirukiista maksimissaan tuhat kiloa, jos ollenkaan. Mutta elokuussa kylvetystä syysvehnästä harvoin tulee yli neljä tonnia, vastaavasti hybridirukiista on mahdollisuus korjata yhdeksän tonnia. Mutta yhdeksän tonnin satoa varten hybridiruis on käyttänyt syksystä jo sen 70 - 100 kiloa. Siksi parhaat hybridiruissadot tulevat avokesannosta, jota lannoitetaan karjanlannalla, tai vahvasta viherlannoituksesta, typpeä voi aktivoitua 200 kg/ha. Pelkkä avokesanto aktivoi multavuutta polttamalla 50 - 80 kg/ha typpeä/ha. Siksi ruis muutenkin kasvaa parhaiten avokesannon jälkeen..
On siis muistettava, että muodostaakseen sen huippusadon alun, on elokuulla kylvetyn hybridirukiin saatava kunnolla ravinteita käyttöönsä aikaisena syksynä, koska kasvukausi voi jatkua vielä kaksi kuukautta kylvöstä. Laittakaa kevätvehnä toukokuulla täysin ilman lannoitusta, ja lannoittakaa vasta heinäkuun alussa, niin ymmärrätte ehkä, mitä tarkoitan.
-SS-
-
Istun tuvassa ja katselen ulos ikkunasta ja harmittelen taas yhtä menetettyä puintipäivää. Päivätyöläisen olisi hyvä tehdä tehokkaita viikonloppuja.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Taitaa olla niin ettei hybridiruista enään tänä vuonna kylvellä joten voisi puhdistaa tänään kylvökoneen ja rasvata se talvisäilitykseen.
No ei todellakaan kannata, todennäköisesti tarinassa on dramatisoinnin vuoksi kyseinen valittelu, jo kuukausi sitten oli hybridirukiin optimi kylvöpäivä, ja lähes kaksi kuukautta sitten syysrapsin viimeinen kylvöpäivä.
Hybridirukiin sadontuotto lähtee aikaisesta ja harvasta kylvöstä; kasvavia yksilöitä pitää olla vähän, jotta ne eivät kilpaile toistensa kanssa, versoja rakentuu silloin paljon, tähkän aiheet muodostuvat, näin tähkäluku ja tähkän jyväluku pääsevät nousemaan sitten kasvukautena valtavaksi. Hybridirukiin sato muodostuu syksyllä, muiden syysviljojen enemmänkin keväällä.
Siksi lokakauussa kylvetystä syysvehnästä voi tulla satoa se kymppitonni, mutta samaan aikaan kylvetystä hybridirukiista maksimissaan tuhat kiloa, jos ollenkaan. Mutta elokuussa kylvetystä syysvehnästä harvoin tulee yli neljä tonnia, vastaavasti hybridirukiista on mahdollisuus korjata yhdeksän tonnia. Mutta yhdeksän tonnin satoa varten hybridiruis on käyttänyt syksystä jo sen 70 - 100 kiloa. Siksi parhaat hybridiruissadot tulevat avokesannosta, jota lannoitetaan karjanlannalla, tai vahvasta viherlannoituksesta, typpeä voi aktivoitua 200 kg/ha. Pelkkä avokesanto aktivoi multavuutta polttamalla 50 - 80 kg/ha typpeä/ha. Siksi ruis muutenkin kasvaa parhaiten avokesannon jälkeen..
On siis muistettava, että muodostaakseen sen huippusadon alun, on elokuulla kylvetyn hybridirukiin saatava kunnolla ravinteita käyttöönsä aikaisena syksynä, koska kasvukausi voi jatkua vielä kaksi kuukautta kylvöstä. Laittakaa kevätvehnä toukokuulla täysin ilman lannoitusta, ja lannoittakaa vasta heinäkuun alussa, niin ymmärrätte ehkä, mitä tarkoitan.
-SS-
Vai on joku nyt ramatisoinut Kaikkii ;D
-
Vihtiläinen pienviljelijä kylvi ennen luomuun siirtymistään hybridirukiita vuosittain syyskuun loppupuolella.
Kyllä niistä satoa otettiin.
-
Vihtiläinen pienviljelijä kylvi ennen luomuun siirtymistään hybridirukiita vuosittain syyskuun loppupuolella.
Kyllä niistä satoa otettiin.
Mutta muistettava on, että satokisakilpailun voittajanakin saavutti yli puolen tuhannen hehtaarin alalta keskisadon noin 4 t / ha. Kasitonnareita ei tule kuin juuri siihen oikeaan viikkoon osuvalla kylvöllä, satokisalohkot kannattaakin kylvää useana kerranteena viikon välein. Joskus syyskuivuus tappaa, joskus etanat, joskus kahukärpäset, joskus liika sade. Sen verran olen itsekin todennut, että aina ei edellisvuotinen resepti toimi samalla tavalla, mutta jotkin resepit epäonnistuvat aina.
-SS-
-
Eikös oikeat puimurit vedä tuon 50-100 t tunnissa? Siinä ei sitten tosin vekslailla puimuria pellonpäätyyn parkkeeratun kiesin viereen ja kasvustotkin on oltava tukevia.
Omat puitavat viljat meni sitten yhtä kuivattua 12 kuution kärryä vaille mursketuubiin. Kuivatun Meliuksen hlp oli 73 ilman tautiruiskutusta ja kasvunsäädettä. En tiedä olisiko ne auttaneet, mutta jätin ajamatta, kun kasvustot näyttivät niin masentavilta kesällä. Satotasoa on hiukan vaikea määrittä tarkasti, kun ei punnittu ja kosteudetkin vaihteli melkoisesti, mutta johonkin neljän viiden tonnin (hiukan yli) haarukkaan lohkosta riippuen menivät. Olen tyytyväinen. Heinä alla pelastui, eikä ollut lakoa. Jyväkokokin oli ihan messevä.
-
Sade alkoi kun ajoin puimurin katoksen alle. Rypsit viimeisenä, hyvin sekulia. Ehkä aloitin hieman liian aikaisin aamulla, ja sain silpurin tukkoon. Illaksi luvattu sade, otin silpurin ales. Kai ne lahoo ensi kevääksi ne karhot?
-
Ei lahoa, tai riippuu karhon koosta. Rapeaa se kyllä on kuivana et varmaan onnistuu muokata. Palaa keväällä hyvin🤣
-
Synthiaa puitu pari päivää.. Ja saalis on noin 400 hl. Puintikosteus noin 14..Vielä on kahden päivän puinnit, sitten on tämän syksyn puinnit tehty :)
-
Hyvin kutistuu kuivurissa brutto kuutiot netoiksi, onneksi jäljelle jääneissä jyväsissä kuitenkin kokoa ihan kivasti.
-
Hyvin kutistuu kuivurissa brutto kuutiot netoiksi, onneksi jäljelle jääneissä jyväsissä kuitenkin kokoa ihan kivasti.
Näköjään mitä enemmän joulu lähestyy,sitä enemmän kuorma pienenee.
-
Hyvin kutistuu kuivurissa brutto kuutiot netoiksi, onneksi jäljelle jääneissä jyväsissä kuitenkin kokoa ihan kivasti.
Näköjään mitä enemmän joulu lähestyy,sitä enemmän kuorma pienenee.
Satotaso silti nousee kun kuormia tuodaan pellolta enemmän ja ovat painavampiakin.. ;D
-
Hyvin kutistuu kuivurissa brutto kuutiot netoiksi, onneksi jäljelle jääneissä jyväsissä kuitenkin kokoa ihan kivasti.
Näköjään mitä enemmän joulu lähestyy,sitä enemmän kuorma pienenee.
Satotaso silti nousee kun kuormia tuodaan pellolta enemmän ja ovat painavampiakin.. ;D
Totta, kun viimeisenä puitiin satoisin kasvi :) Tänään loppui omat, huomenna viimeiset kuivuriin ja tietää lopullisen sadon.
Ruista siis, sakoluku ensimmäisissä 100 tonnissa vajaa 100, viimeiset 100 tonnia alle 60, joka mittausasteikon alaraja. Näytteen analysoija naurahti, että näytesylinterin mäntä putosi alas kuin kivi :D Ei tartte arpoa onko rehua vai leipää.
Mutta onkohan tuollaiselle vajaan 100 sakoiselle rukiille käyttöä? Näkkäriksi ainakin, mämmiksi? Voiko niihin käyttää parempi sakoista vai pitääkö olla matala sako. Kun eikös kaikki saaneet huippulaatua, ainakin lehtien mukaan. Täällä periferiassa ruis ei kypsynyt lainkaan, sateet kypsytti ja lakokohdissa alkoi jo itämään.
-
Rehuviljaa
-
Fazer ostaa myös matala sakoista ruista.
-
Kun eikös kaikki saaneet huippulaatua, ainakin lehtien mukaan. Täällä periferiassa ruis ei kypsynyt lainkaan, sateet kypsytti ja lakokohdissa alkoi jo itämään.
Ei se täälläkään kypsy, jos lannoitus on syysvehnäluokkaa, lisäksi pari korrensäädettä matkalla ja mahdollinen ränsistymistä estävä puolikas annos strobiluriineja. Ilman käsittelyjä rukiinpuinti oli täällä heinäkuun lopulla. Normaalisti on saanut jatkaa saman tein syysvehnällä, nyt meni syysvehnällä kolme - osin neljä viikkoa myöhempään, ja eroa oli lähinnä lannoitus- ja tautiainepaketeissa.
Briteissä viljellään satoisia rehusyysvehniä, siellä on sääntönä 3 -4 korrensäädekierrosta, saman verran tautiaineita, ja lopuksi ns, "desiccation" Roundupilla. Se vehnä ei muuten lopeta kasvamista koskaan.
-SS-
-
Kun eikös kaikki saaneet huippulaatua, ainakin lehtien mukaan. Täällä periferiassa ruis ei kypsynyt lainkaan, sateet kypsytti ja lakokohdissa alkoi jo itämään.
Ei se täälläkään kypsy, jos lannoitus on syysvehnäluokkaa, lisäksi pari korrensäädettä matkalla ja mahdollinen ränsistymistä estävä puolikas annos strobiluriineja. Ilman käsittelyjä rukiinpuinti oli täällä heinäkuun lopulla. Normaalisti on saanut jatkaa saman tein syysvehnällä, nyt meni syysvehnällä kolme - osin neljä viikkoa myöhempään, ja eroa oli lähinnä lannoitus- ja tautiainepaketeissa.
Briteissä viljellään satoisia rehusyysvehniä, siellä on sääntönä 3 -4 korrensäädekierrosta, saman verran tautiaineita, ja lopuksi ns, "desiccation" Roundupilla. Se vehnä ei muuten lopeta kasvamista koskaan.
-SS-
Multava maa, syksyllä sai pelkän naudan lietteen alle, ei muuta lannoitusta. Keväällä typpeä reilu 100kg, vähän jarrua tasaamaan versojen kasvua ja myöhemmin oikea korrensäätö että pysyy pystyssä. Ja reilu annos SDHI-ainetta, kun alkoi näyttää lupaavalta enkä halunnut ryssiä ilman tautiainetta. Tullut mieleenkään ettei tuo valmistuisi, kesä oli ihmeellinen muutenkin.
Paras lohko 9-10 väliin, satoa muutamaa sataa kiloa vaille 200 tonnia alle 25ha:n alalta. Alalta jossa tehty paljon maansiirtotöitä, yhdistämisiä ym. toimia jossa ei kasvanut mitään eikä muutenkaan pellot oo olleet koskaan parhaita sadontuotoltaan. Että tavaraa tuli uskomattoman paljon, ilman torajyviä. Ja öljyä paloi tolkuttomasti kuivaamiseen, lähes 10 tonnia, moninkerroin muihin viljoihin nähden. Kokeillaan kylvää uusiksi ens kesänä kun voi olla mahdollisuus, mutta aukealle jossa talvehtiminen yleensä enemmänkin onnenkauppaa. Eiköhän se totuus valkene tästäkin syyskasvista :)
-
No kylläpä poltatti öljyä ! 40 euroa tonni kuivaukseen, 120 euroa jos saisi kiinnitellyksi, kymppi rahtia ja muutamakymppi hehtaarilta muokkaukseen, niin tarvitsee sen varman kymppitonnarin, että saa hybridisiemenet ja laajan kasvinsuojelupaketin maksetuksi, voi olla, että ei riitäkään. Savimailla seuraavan vuoden sato on aikas kellertävä, jos todellakin 400 kg:n salpietarilla saa kymppitonnarin.
Tuo ongelma on aika monessa katelaskelmassa, että kuivauskuluja ja rahtikuluja ei nosteta samaan tahtiin satotason noustessa. Ja sitten sen 4 t sadon siemenkustannus on sen 300 €/tonni/0,3 tonnia /ha , vaikka tosiasiassa sen 4 t sadon voi kylvää ihan sillä samalla 120 euron siiloviljalla.
Eri asia on, jos viljan hinta on 230 €/tonni, silloin kannattaa pää täristen laittaa kaikki laillinen ja laiton, mitä irti saa.
-SS-
-
Mietin vaan, että onkohan tässä nii n kauheasti järkeä.
Viimeiset vehnät oli pakko eilen saada pois ruoppamailta, kun on niin sadetta luvassa. Eikä ollu vielä lähelläkään valmista. Vahva kasvusto, kyllä. Mutta eka satsi 18 tuntia kuivurissa, kun puintikosteus oli yli 30....pikamittarin lukemat päättyi siihen. Toka satsi olikin vähän kuivempaa, kuivurissa noin 14 tuntia.
kylvöpäivä jäi vähän myöhäiseksi, kun siviilityöt painoi päälle, oliko 20.5 kylvö...normi lannoitustason mukainen Y3:n, yksi Broadway ruiskutus, ei muuta. mutta kun ei valmistunut millään.
ens vuonna ei sitten enää vehnää ruoppaan. mut nyt oli puolipakko, ei voinut kauraakaan laittaa, kun hukkistilanne päällä.
-
Onko briteissä sallittua vetää roundupia kasvustoon
-
Puinnit puitu. Viikko sitten ohrat, kosteus noin 19, ja vehnistä puolet torstaina, kosteus 27 ja loput lauantaina, kosteus 21. Pari päivää vielä kuivatuksia ja homma on tältä erää valmis. Kylvöpäivät vehnä 16-17.5 ja ohra 19-20.5
Sato noin viittä tonnia kummassakin, muokkaus kerta-ajo jyrsimellä sänkeen ja laahavannaskoneella kylvö. Siemenet suoraan siilosta, lannoitus pelkällä salpietarilla. Joskus aikaisemmin tuli panostettua ihan kunnolla kasitonnereihin, mutta tällä hintatasolla nyt minimikustannusstrategialla. Ruiskutukset on kuitenkin hoidettu asiallisesti. Nyt varmaan vaan pakko kyntää.
-
Onko briteissä sallittua vetää roundupia kasvustoon
Täytyyhän rikkaruohot tappaa
-
Onko briteissä sallittua vetää roundupia kasvustoon
On, varoaika on 1-2 viikkoa ennen puintia, ja siemenen kosteus alle 30%, käytännössä kuitenkin jopa taikinajyvälle. ohralla ja vehnällä käyttävät, en tiedä leipäviljalla käytäntöä. Rapsia kyllä ruiskuttavat tarvittaessa, siellä sekin on yleisintä, muualla Euroopassa noin 20% rapsista käsitellään.
Ohralla puintikosteuden aleneminen, sadon puhtaus ja puimurin lisääntynyt teho ovat olleet merkittävät, siksi aika iso osa ohrasta ruiskutetaan. Vehnällä ei niin isoa etua ole nähty, mutta jos korsi ei ala ollenkaan tuleentua kostean loppukesän aikana, silloin ero puintikelvottoman ja puitavissa olevan sadon välillä on tietenkin olemassa.
Sanovat, että lähinnä rehuviljalla ja öljykasveilla sallitaan glyfosaatti ennen puintia, kuitenkin 15% leipäviljanäytteistä sisältää säännöllisesti glyfosaattijäämiä, vehnäjauhoissa melkein joka näytteessä. Mutta tämä ruiskutustapa on ollut käytössä briteissä jo 1980, eli kohta 40 vuotta sitten. Mallasohrasta en tiedä, vaikuttaako mallastuksen laatuun, kuitenkin oluissa on glyfosaattijäämiä joissakin päin Eurooppaa ollut, kuitenkin kyse on AMPA:sta , glyfosaatin sanotusta hajoamistuotteesta, jota on myös pesuaineissa, joita saattaa pästä sammioihin ja pulloihin pesun yhteydessä.
-SS-
-
Toisaalta kyllä suomessakin näkee ohralla ja kauralla jotkut käyttävän, tai miksi siellä muuten ajaisi ruiskulla. Onko siis suomessakin laillista rehuviljaan.
-
Toisaalta kyllä suomessakin näkee ohralla ja kauralla jotkut käyttävän, tai miksi siellä muuten ajaisi ruiskulla. Onko siis suomessakin laillista rehuviljaan.
On laillista, rehuohralla, rehukauralla, rypsillä ja rapsilla sekä bioenergiakasveilla.
-SS-
-
Siis voiko vaikka kauralle käyttää jos myy rehuna kauppaan jos ei ole omia elukoita jolle syöttää..
-
Ainakaan isot ostajat eivät taida suostua ostamaan, vaikka laillista olisikin.
-
Mutta ulkomainen käy, tämähän on ihan sairasta, koko touhu.
-
Mietin vaan, että onkohan tässä nii n kauheasti järkeä.
Viimeiset vehnät oli pakko eilen saada pois ruoppamailta, kun on niin sadetta luvassa. Eikä ollu vielä lähelläkään valmista. Vahva kasvusto, kyllä. Mutta eka satsi 18 tuntia kuivurissa, kun puintikosteus oli yli 30....pikamittarin lukemat päättyi siihen. Toka satsi olikin vähän kuivempaa, kuivurissa noin 14 tuntia.
kylvöpäivä jäi vähän myöhäiseksi, kun siviilityöt painoi päälle, oliko 20.5 kylvö...normi lannoitustason mukainen Y3:n, yksi Broadway ruiskutus, ei muuta. mutta kun ei valmistunut millään.
ens vuonna ei sitten enää vehnää ruoppaan. mut nyt oli puolipakko, ei voinut kauraakaan laittaa, kun hukkistilanne päällä.
Täälläpäin TM on tällä viikolla parturoitu kesäkuun kylvöksiä, valmista ei ole mutta ensi viikon sadekausi ajaa puimaan. 30 kantturoissa oli viellä viimeisten kosteudet, kuivausajat kaksinumeroisia. Oma rehuvilja on halpaa, sanois yksi ruokintakonsultti... ;D
-
No kylläpä poltatti öljyä ! 40 euroa tonni kuivaukseen, 120 euroa jos saisi kiinnitellyksi, kymppi rahtia ja muutamakymppi hehtaarilta muokkaukseen, niin tarvitsee sen varman kymppitonnarin, että saa hybridisiemenet ja laajan kasvinsuojelupaketin maksetuksi, voi olla, että ei riitäkään. Savimailla seuraavan vuoden sato on aikas kellertävä, jos todellakin 400 kg:n salpietarilla saa kymppitonnarin.
Tuo ongelma on aika monessa katelaskelmassa, että kuivauskuluja ja rahtikuluja ei nosteta samaan tahtiin satotason noustessa. Ja sitten sen 4 t sadon siemenkustannus on sen 300 €/tonni/0,3 tonnia /ha , vaikka tosiasiassa sen 4 t sadon voi kylvää ihan sillä samalla 120 euron siiloviljalla.
Eri asia on, jos viljan hinta on 230 €/tonni, silloin kannattaa pää täristen laittaa kaikki laillinen ja laiton, mitä irti saa.
-SS-
Juu, tuota luokkaa oli öljyn kulutus, karkeasti tuo kun kaks kertaa 5 tonnin säiö kurppas sopivasti tyhjäksi. Todellinen kulutus 9 tonnin nurkilla, tonnille 45l, sylettää kovasti kun ensimmäiset 415 tonnia ohraa meni yhdellä täytöllä ts. eka täyttö kun oli kuivattu tuo määrä. Loppujen lopuksi kului keskimäärin paljon per tonni, kun ruista tuli poskettomasti ja se vaati paljon öljyä. Rukiin hinta myydylle rehulle 130 euroa tonni, tässä tapauksessa oli ehkä hyvä ettei ollut mitään kiinnityksiä kun voi olla ettei tuolle paremmalle eli vajaan 100 sakoiselle rukiillekaan leipäreikää löydy. Menee nekin rehuksi sitten joskus, sais parikymppiä lisää, niin ois jo lähempänä siedettävää hintaa.
Keskisato reilu 8 tonnia a´130 euroa eli 1040€ tulo rukiilla. Ohraa JOS 5 tonnia a´140 euroa, tulot 700 euroa. Kuivauksessa ohralle alle 40 euroa löpöön, rukiilla 265€.
Erotus rukiilla 1040-265 = 775€, ohralla 700-40= 660€ eli reilu satanen eroa, tukitasossa eroa noin 150 euroa. Rahtikulut ym. kun laskee, vaikka itse tekeekin, aikalailla samoihin voi periaatteessa laskea ohran 5 tonnin sadon ja kasitonnari rukiin. Tänä vuonna nuo oli realismia, joten ei hääviltä näytä... Kasvinsuojelu ohralla taitaa olla kalliimpikin, kuin rukiilla, siemen kulut rukiilla, lannoitus aikalailla tasan. Puinti ja pellolta kuivurille vei tuhottomasti enemmän aikaa kun massaa oli tuoreena noin 2 kertaa enemmän kuin ohraa tuoreena eli lähes 2 kertaa enemmän ruiskuormia.
Summauksena, huippusadolla rukiin rehulaadulla, pääsi samaan käytännön tulokseen kuin 5 tonnin rehuohralla hyvissä oloissa puituna. Ei loppujen lopuksi katastrofi, vaikka joidenkin mielestä tuollainen tuore ruis kannattaa jättää puimatta kun öljyä palaa kuivurilla niin hirveästi. Joo, oishan se puitu kuivana jos se ois jossain vaiheessa syksyä sellaista ollut. Eilen loppui puinnit, oletettavasti, ja nuo viimeiset rukiit torstaina eli kolme päivää aiemmin. Ei vain kypsynyt mutta alkoi jo itämään tähkissä...
-
voi periaatteessa laskea ohran 5 tonnin sadon ja kasitonnari rukiin.
Kasitonnari rukiissa on kyllä enemmän riskiä, ja on riippuvainen siitä lisätuesta myös. Tuotantopalkkiolla saatiin markkinat tulvimaan ruista, eikä se ruuhka hevin helpota. Eli on alettava tottumaan siihen, että rukiin hinta jää 20 euroa vehnän alle, niin kuin muuallakin Euroopassa.
Lisäksi, en oikein hevin usko sitä, että hybrideistä säännönmukaisesti voi korjata sadan kilon negatiivisella typpitaseella lähes kaksikertaisen valkuaissadon kuin ohrasta ? Eli tietenkin viime vuoden typpitaseiden ylijäämä aika selvästi näkyy tänä vuonna, jos on satanut edes vähän.
Sanoisin, että kasitonnari hybridiruis kilpailee 7-tonnariohran ( Melius, Iron, Laureate, Kaarle) kanssa, ei hybridiruis kuitenkaan ihan heikon viljavuuden maissa kasva. Jos sama hinta noilla, ohra nousee voittajaksi, tuotantopalkkiosta huolimatta.
En meinaa kiloakaan ruista enää, antaa toisten polkea vettä, että leuka pysyy veden pinnalla, viiden vuoden päästä tarvitaan 12-tonnari.
-SS-
-
Kuulin viljakauppiaalla saapuneiden näytteiden tyypillisisä valkuaistuloksia:
Kevätvehnissäkin on melko alhaiset valkuaiset:
Zebra, 10,9%
Wellamo, 13,2%
Zebralla on se taipumus, että jos laittaa näennäiskevätvehnää kylvä-ja unohda-tyylillä, niin hyvien olosuhteiden osuessa Zebra muuttaa valkuaista massaksi.
Läänin kovimmalla lannoittajalla sentään Mistral 14 % päälle. Sako oli noin 200, eli aika vähän on marginaalia tihkusateisiin.
Syysvehnissä Ceylonit 10,0% - 11,2 %
Magnifik 11,1%
Satoisammat rehusyysvehnät 8 - 10%
-SS-
-
Kevätrapsit oikein pölysivät tänään puidessa. Normiaika, jos 1970-lukua muistelee.
Niin vaan juhannuksen alla kylvetty ohrakin on parturoitu Lohjan apsin tontin vieressä.
Sängestä päätellen hyvä sato, kuin kokolattiamatto.
-SS-
-
Joskus täällä kirjoitellaan eturivin viljelijöistä.
Mutta tänään on täällä takarivissäkin saatu jotain aikaan: viimeiset rypsit tuli pois pellolta puoliltapäivin.
Ens viikolla saa varmaan laitella auran Valmetin keulalle ja lingon perään... :o
-
mut eiks paras kynnös tule lumen seassa? ite kynnin tuossa pari vuotta sit ku oli satanna lumen maahan. ja hyvin män. oli nätin näköstä kynnöstä ja sopivaa murakkaa..
-
Joskus täällä kirjoitellaan eturivin viljelijöistä.
Mutta tänään on täällä takarivissäkin saatu jotain aikaan: viimeiset rypsit tuli pois pellolta puoliltapäivin.
Ens viikolla saa varmaan laitella auran Valmetin keulalle ja lingon perään... :o
Juuri näin, oli kerrankin mukavan kuiva päivä, yölläkin tuuli niin että hädin tuskin oli edes kastetta...
Joudun myöntämään että konerikon takia muutama pieni kolmio apilaa jäi korjaamatta mutta saa perkele riittää, jääköön sinne.
-
Aloitin kyntää tänään, yllätävän kuivaa on. Mutamaa tartuu mutta savi osio puhdisti.
-
Joskus täällä kirjoitellaan eturivin viljelijöistä.
Mutta tänään on täällä takarivissäkin saatu jotain aikaan: viimeiset rypsit tuli pois pellolta puoliltapäivin.
Ens viikolla saa varmaan laitella auran Valmetin keulalle ja lingon perään... :o
Toi eturivin viljelijä on SS korporaation keksimä haukkuma nimi jostakin viljelijästä, mutta millainen sellainen viljelijä mahtaa olla? Onko se SS:n naapurin suomen suurin yksityinen viljelijä, nykyisin luomu Nikona tunnettu vai kuka?
Tarkoitan tällä sitä, että ihan samalla tavalla se hintojen kiinnitys mahdollisuus on kaikille, enkä ainakaan ole tunnistanut täälläpäin sellaista, että hintakiinnitys olisi mahdollista vasta tietyn hehtaarimäärän täyttymisen jälkeen.
Se on sitten ihan jokaisesta ollut kiinni onko halunnut hintoja kiinnittää.
-
Minkälaisia nuo kiinnityssopimukset yleensä on? Jos satoa ei tulekaan soviddua määrää, niin tuleeko sanktioita?
-
Ite ainakin hommasin viime kesällä ja keväällä termiini sopimuksia. Niissä "force major" ehtona oli että jos ei laatu riitä niin pitää myydä samalle liikkeelle rehuna tai voidaan purkaa koko diili. Määrän puutteesta en tiedä mutta voisi luulla että samat sanat olisi siellä ollut. Olen myös kuullut että eräällä toisella firmalla olisi samanlainen tilanne.
-
Minkälaisia nuo kiinnityssopimukset yleensä on? Jos satoa ei tulekaan soviddua määrää, niin tuleeko sanktioita?
Kyllähän se määrä minkä on luvannut toimittaa täytyisi suurinpiirtein löytyä.
Eli jos vaikka on 30ha ohraa, laskee keskisadon sen mukaan mikä tulee yleensä joka vuosi ainakin. Eli 30ha*4t=120t
Yleensä on helppo laittaa aina auto kuormittan (50t) hintaa kiinni.
Se että laittaako koko alan kiinni,vaiko puolet. Jonka sadon nyt ainakin saa varmasti kasaan, oli vuosi mikä tahansa. On sitten itsestä kiinni.
Jos viljelee mallasohraa hintahan tietysti kiinnitetään siitä. Sitten jos käy huonosti ja tavara ei menekkään maltaaksi. Voi myös kiinnittää rehuohran hinnan millä se sitten menee, tai jättää sen menemään sitten olevan markkinahinnalla.
Sitten on so*****na toimitus ajankohta, mikä on yleensä satovuoden lopussa. Tilitykset voi halutessaan yleensä sopia vaikka seuraavan vuoden puolelle.
Hintojen seuraamista pitää jaksaa tehdä, tiettyä kaavaa ne yleensä vuoden aikana
tekevät. Jolloin hinta kannattaa laittaa kiinni.
Se mikä on hyvä hinta, näkee sitten kun tavara lähtee ja katsoo markkina hintaa. Välillä voi hymyilyttää enemmän, välillä vähemmän.
-
Tarkoitan tällä sitä, että ihan samalla tavalla se hintojen kiinnitys mahdollisuus on kaikille
Niin sitä tyhmempi luulisi. Ja pitihän vielä sikamiehellekin myydä sopuhintaan, eikö.
-SS-
-
Tarkoitan tällä sitä, että ihan samalla tavalla se hintojen kiinnitys mahdollisuus on kaikille
Niin sitä tyhmempi luulisi. Ja pitihän vielä sikamiehellekin myydä sopuhintaan, eikö.
-SS-
Nyt kaipaa kyllä perusteluja miten ei muka kaikilla ole mahdollisuus kiinnittää hintaa?
Kyllä se 10ha tilallakin onnistuu kun ei pilko monelle eri kasville.
-
Ei ole tullut koskaan vielä hintaa kiinnitettyä, mutta nyt oli sellainen hintarallisyksy että olisi kannattanut, vientikaura ja rehuohra molemmat hinnaltaan vähän alamaissa.
-
Ei ole tullut koskaan vielä hintaa kiinnitettyä, mutta nyt oli sellainen hintarallisyksy että olisi kannattanut, vientikaura ja rehuohra molemmat hinnaltaan vähän alamaissa.
Joo kesälläkin sai kauran vielä kiinni 190€/tn.
Kauran hintaa en ole seurannut, ohraa kylläkin sattuneesta syystä.
Tällä hetkellä tilanne tuntuu olevan se, että vaikka rehuohralle ilmotetaan hinnaksi 110€ ylöspäin niin tavara ei liiku. Ne joiden on tarvinut myydä ovat jo myyneet ja muut ovat laittaneet kuivurin ovet tiukasti kiinni ja odottelevat parempia hintoja. Ymmärtäähän sen ei siinä mitään.
Joskus miettinyt ratkaisua, että onnistuisiko rehuviljan myyjien kanssa tekemään sellaisen sopimuksen, että maksaa aina "keskihinnan" eli nyt jos hinta on 110€ niin, maksaisi vaikka 155€ tonnilta sitten taas kun hinta on 200€ niin maksaisi saman 155€ tonnilta. Ongelmaksi muodostuu se, että lihatalo hinnoittelee edelleen sen viljan tällä hetkellä 110€ hintaiseksi ja meillä vaikka käytetään paljon muutakin siinä rehussa niin tuollainen 45€ korkeampi tonnihinta maksaa sikaa kohden noin 10€ ruokintakuluissa. Tämä vie pohjan koko kannattavuudelta.
Noita huippuhinta vuosia on ollut nyt keskimäärin 5 vuoden välein. Entä jos olisi hinta olisi takautuva 5 vuoden keskihinnoista esim. 110€ + 120€ + 120€ + 200€ + 130€ = 680€ josta keskihinta 136€. Sikaa kohden rehu maksaisi reilun vitosen enemmän. Tämä alkaisi jo mahtumaan jotenkin budjettiin, mutta viljanviljelijä tuohon tuskin suostuu. Tämän vuoksi olen hylännyt kaikki suunnitelmat ja yrittänyt vain mennä tämän hetkisen hinnan mukaan.
-
Ei ole tullut koskaan vielä hintaa kiinnitettyä, mutta nyt oli sellainen hintarallisyksy että olisi kannattanut, vientikaura ja rehuohra molemmat hinnaltaan vähän alamaissa.
Joo kesälläkin sai kauran vielä kiinni 190€/tn.
Kauran hintaa en ole seurannut, ohraa kylläkin sattuneesta syystä.
Tällä hetkellä tilanne tuntuu olevan se, että vaikka rehuohralle ilmotetaan hinnaksi 110€ ylöspäin niin tavara ei liiku. Ne joiden on tarvinut myydä ovat jo myyneet ja muut ovat laittaneet kuivurin ovet tiukasti kiinni ja odottelevat parempia hintoja. Ymmärtäähän sen ei siinä mitään.
Joskus miettinyt ratkaisua, että onnistuisiko rehuviljan myyjien kanssa tekemään sellaisen sopimuksen, että maksaa aina "keskihinnan" eli nyt jos hinta on 110€ niin, maksaisi vaikka 155€ tonnilta sitten taas kun hinta on 200€ niin maksaisi saman 155€ tonnilta. Ongelmaksi muodostuu se, että lihatalo hinnoittelee edelleen sen viljan tällä hetkellä 110€ hintaiseksi ja meillä vaikka käytetään paljon muutakin siinä rehussa niin tuollainen 45€ korkeampi tonnihinta maksaa sikaa kohden noin 10€ ruokintakuluissa. Tämä vie pohjan koko kannattavuudelta.
Noita huippuhinta vuosia on ollut nyt keskimäärin 5 vuoden välein. Entä jos olisi hinta olisi takautuva 5 vuoden keskihinnoista esim. 110€ + 120€ + 120€ + 200€ + 130€ = 680€ josta keskihinta 136€. Sikaa kohden rehu maksaisi reilun vitosen enemmän. Tämä alkaisi jo mahtumaan jotenkin budjettiin, mutta viljanviljelijä tuohon tuskin suostuu. Tämän vuoksi olen hylännyt kaikki suunnitelmat ja yrittänyt vain mennä tämän hetkisen hinnan mukaan.
Varmasti saat nytkin ohraa ostettua, jos tarjoat vaikkapa 130-140€/ tonni hintaa.
-
Ei jumankaut, kyl mää kovasti ihmettelin että näänkö mie oikein. Mutta totta se oli sillä näin jonkun puivan kauraa vanhalla Sammolla -3 asteen pakkasessa 7.11 Kangasalan keskustan lähellä.
Itse kääntelen tähän aikaan vuodesta jo joulukinkkuja Prisman pakastealtaissa ja syön piparkakkuja.
-
Älä nyt, mie luulin täälläpäin olleeni viimonen, mutta ehei. Kollega pisteli vielä alkuviikosta vehnää Samposta läpi 6-tien varressa.
-
Tänään nähty claassi rypsin/rapsin puinnissa...
-
Tänään nähty claassi rypsin/rapsin puinnissa...
Saahan sen sieltä pois tällä kelillä, mutta kelpaako sit laadun puolesta kellekkään, se on toinen juttu sit.
-
Tänään nähty claassi rypsin/rapsin puinnissa...
Saahan sen sieltä pois tällä kelillä, mutta kelpaako sit laadun puolesta kellekkään, se on toinen juttu sit.
Joo no siitä en osaa sanoa mitään...
-
Tänään nähty claassi rypsin/rapsin puinnissa...
Saahan sen sieltä pois tällä kelillä, mutta kelpaako sit laadun puolesta kellekkään, se on toinen juttu sit.
Ei mahdotonta . Joskus ovat keväälläkin puineet ja saaneet kauppakuntoista . Facessa yks kehu ohraa puineensa . Laadusta ei tietoa .
-
Oiskos viime viikolla yks jontikka pui joku uusvanha yrttikasvia nelostien varella keravalla.
Ooteko joskus tutkinnu esm jääniviljaa vaikkapa reunassa nyt näin myöhään? Kaura varamasti syöty mutta harva ohra, jos pystyssä voi olla kovia puhtaita jyviä. ne vehnä tyypit jotka tähkä jää pystyyn homehtuu varmasti, mutta ne jotka niska taittu saatta olla sateensuojassa, eihän se kylmyys vaan lämmin ja kostee joka tekee pahaa.
-
Pystyssä oleva ohra ei juuri muuta tee kuin tummu. Rehuksi voi kelvata. Joku vuosi aikaa varsinais-suomessa
puitiin rapseja joulukuulla.(syytä en tiedä). Ohraseulat oli kai paikallaan. Jotkut oli kompuralla puhaltaneet
seulat puhtaaksi jäisestä härmästä tyhjennyksellä. Oliko kauppakelpoista,en tiedä. Polttoon kovaa tavaraa
kyllä. Ja taitaa rypsiöljy karjan rehuun kelvata,öljy tuskin huononee?
-
Pystyssä oleva ohra ei juuri muuta tee kuin tummu. Rehuksi voi kelvata. Joku vuosi aikaa varsinais-suomessa
puitiin rapseja joulukuulla.(syytä en tiedä). Ohraseulat oli kai paikallaan. Jotkut oli kompuralla puhaltaneet
seulat puhtaaksi jäisestä härmästä tyhjennyksellä. Oliko kauppakelpoista,en tiedä. Polttoon kovaa tavaraa
kyllä. Ja taitaa rypsiöljy karjan rehuun kelvata,öljy tuskin huononee?
Rypsiöljy ei käy naudoille ainakaan rehuksi.
-
Pystyssä oleva ohra ei juuri muuta tee kuin tummu. Rehuksi voi kelvata. Joku vuosi aikaa varsinais-suomessa
puitiin rapseja joulukuulla.(syytä en tiedä). Ohraseulat oli kai paikallaan. Jotkut oli kompuralla puhaltaneet
seulat puhtaaksi jäisestä härmästä tyhjennyksellä. Oliko kauppakelpoista,en tiedä. Polttoon kovaa tavaraa
kyllä. Ja taitaa rypsiöljy karjan rehuun kelvata,öljy tuskin huononee?
Rypsiöljy ei käy naudoille ainakaan rehuksi.
Semmosen tapauksen tiijän et Tuottaja laitoi rypsit joukkoon myllytyksen yhteydessä , lehmät voi ja lypsi hyvin . Sijoille tuo öljy ainakin kelpaa .
-
Rypsiöljy ei käy naudoille ainakaan rehuksi.
Miksei kävisi kohtuuden rajoissa? Onhan rypsipuristeessa (noin 10% kuiva-aineesta) ja varsinkin kylmäpuristetussa (noin 25% kuiva-aineesta) öljyä jäljellä. Maidon rasvan koostumusta suuri määrä rypsiöljyä kyllä vissiin muuttaisi.
-
Niin, miksipä sitä öljyä suotta siitä rypsistä erottaa, jos sen rehuksi syöttää. Siinähän ne on pienessä rypsin siemenessä kaikki samassa, valkuaiset ja rasvat.
Semmosen tapauksen tiijän et Tuottaja laitoi rypsit joukkoon myllytyksen yhteydessä , lehmät voi ja lypsi hyvin . Sijoille tuo öljy ainakin kelpaa .
Lehmistä en tiedä, mutta vasikoille ainakin kelpasi vasaramyllyn läpi ajettu rypsi, joka oli sitten sekoitettu viljaseokseen.
Tosin tuohon aikaan rypsin hinta oli noin 250 €/tn ja rypsirouheen hinta samaa luokkaa.
-
viljan seassa ei kait voi rypsiä ajella valssin läpi? kuin tiukka pitää olla murska tuota rypsiä ajellessa?
-
viljan seassa ei kait voi rypsiä ajella valssin läpi? kuin tiukka pitää olla murska tuota rypsiä ajellessa?
Voi olla aika vaikea ajaa rypsiä valssin läpi. Välys pitää ainakin olla todella pieni, ei saa olla yhtään kuluneet valssit. Siinä luultavasti vielä käy niinkin, että liian pienellä välyksellä tekee puuroa valssin päälle, jos pelkkää rypsiä ajaa, viljan seassa ei varmaan ongelmia. Epäilen vielä, että pysyykö välys riittävän pienenä viljan kanssa.
Vasaramyllyllä onnistuu helpposti.
-
Joskus oikein ihmetyttää, miten ohkaisilla tiedoilla itseään maidontuotannon ammattilaisina pitävät ovat liikenteessä. Minua hävettäisi, jos olisin maidontuottaja ja tietämykseni olisi noin heikkoa. Muistan vielä, kun Alem (joka on muuten nainen, tummapintainen, hyvinkin tummapintainen) väänsi tuota väitöskirjaansa.
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003146008.html
"Rypsiöljy lisää säilörehulla ruokitun lehmän maidontuotantoa"
"Tesfa pyrki tutkimuksessaan selvittämään väkirehuun lisätyn rypsiöljyn vaikutusta maidontuotantoon, maidon koostumukseen sekä pötsiaineenvaihduntaan. Tutkimuksesta kävi ilmi, että rypsiöljyn lisäämisellä voidaan vaikuttaa paitsi maitotuotokseen myös maitorasvan rasvahappokoostumukseen. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus laski, ja steariini- ja öljyhapon osuus nousi. Rypsiöljyn lisäys ei vaikuttanut maidon hajuun tai makuun.
Ongelmaksi osoittautui se, että rypsiöljy alensi merkittävästi maidon valkuaispitoisuutta sekä valkuaistuotosta. Lisäksi ravitsemuksellisesti epäedullista on trans-öljyhapon osuuden nousu maitorasvassa."
Juttu on Hesarista ja varsin vanhakin, pötsin toiminta tuskin on silti tässä ajassa paljon muuttunut. En nyt löytänyt pikaisesti muuta referaattia siitä. Viittaaukset tuohon väitöskirjaan ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa taas ovat Lontoon murteella ja jos ei ole tietämystä edes tuosta, niin en oikein luota, että Lontoon murre taipuisi niin, että jotakin ymmärtäisikin.
Niin ja eihän sitä paljon saa olla, juurikin tuollaisia määriä, mitä öljynpuristuksen jälkeen on jäljellä. Mutta voidaan hyvin käyttää öljyäkin, jos ei käytä noita rypsijätteitä.
Tuolloin neljännesvuossata sitten ei pitoisuudet vaikuttaneet paljoakaan maidon hintaan. Josku korvasin kolmanneksen rypsirouheesta puristeella niin valkuainen putosi 3 kymmenystä ja rasvakin pari. Tuollainen pudotus tekee 10% alennuksen maidon hintaan nykypäivänä.
-
Tuolloin neljännesvuossata sitten ei pitoisuudet vaikuttaneet paljoakaan maidon hintaan. Josku korvasin kolmanneksen rypsirouheesta puristeella niin valkuainen putosi 3 kymmenystä ja rasvakin pari. Tuollainen pudotus tekee 10% alennuksen maidon hintaan nykypäivänä.
Lisäksi tuosta ajasta ymmärrys pötsin toiminnasta lisääntynyt paljon ja joskus väitöskirjat on tehty aika yksisilmäisesti siinä mielessä ettei edes asiaan kuuluvista sivujuoteista mainita mitään vaikka niitä olisi yksittäisissä tutkimuksissa havaittu.
Harmaiden ja huonosti palautuneiden muistikuvien mukaan liika rasva tai öljy rehussa hankaloittaa tai hidastaa pötsin mikrobien toimintaa tai jotain sinne päin. Jos näin on niin ei ihmekään että pitoisuudet huononivat. Yritin vilkaista minkä verran rasvaa lypsylehmien täysrehuissa on mutta rehuista ei näköjään nykyään ainakaan netissä kerrota paljoakaan. Pötsisuojattu rasva kyllä mainittiin joidenkin rehujen kohdalla joten kyllä liiasta rasvasta jotain haittaa taitaa olla. Ja jos rouhetta alkaa korvaamaan puristeella puhumattakaan rypsin siemenistä niin rasvaa tulee äkkiä paljon lisää.
Harmi kun se neuvojanplanttu on syystä tai toisesta vaiennut....
-
Tuolloin neljännesvuossata sitten ei pitoisuudet vaikuttaneet paljoakaan maidon hintaan. Josku korvasin kolmanneksen rypsirouheesta puristeella niin valkuainen putosi 3 kymmenystä ja rasvakin pari. Tuollainen pudotus tekee 10% alennuksen maidon hintaan nykypäivänä.
Lisäksi tuosta ajasta ymmärrys pötsin toiminnasta lisääntynyt paljon ja joskus väitöskirjat on tehty aika yksisilmäisesti siinä mielessä ettei edes asiaan kuuluvista sivujuoteista mainita mitään vaikka niitä olisi yksittäisissä tutkimuksissa havaittu.
Harmaiden ja huonosti palautuneiden muistikuvien mukaan liika rasva tai öljy rehussa hankaloittaa tai hidastaa pötsin mikrobien toimintaa tai jotain sinne päin. Jos näin on niin ei ihmekään että pitoisuudet huononivat. Yritin vilkaista minkä verran rasvaa lypsylehmien täysrehuissa on mutta rehuista ei näköjään nykyään ainakaan netissä kerrota paljoakaan. Pötsisuojattu rasva kyllä mainittiin joidenkin rehujen kohdalla joten kyllä liiasta rasvasta jotain haittaa taitaa olla. Ja jos rouhetta alkaa korvaamaan puristeella puhumattakaan rypsin siemenistä niin rasvaa tulee äkkiä paljon lisää.
Harmi kun se neuvojanplanttu on syystä tai toisesta vaiennut....
Juuri hiljattain tehtiin tutkimusta ja siinä puristeen korvaaminen rypsillä laski metaanin tuotantoa viidenneksellä. Johtuu juuri siitä, että rasva haittaa pötsimikrobien toimintaa ja lehmästä tulee "yksimahainen". Valkuainen laskee myös, kun mikrobit ei sitä tuota. Itse aikoinaan syötin viljana lehmille pelkkää kauraa ja laskin tuleeko kaurasta jo liikaa rasvaa ja paljon ei jäänyt pelivaraa suosituksiin. Jo paljon ennen voortimiehen linkittämää tapausta asiaa tutkittiin, koska voista haluttiin tehdä pehmeämpää jääkaappilämpötiloissa. Jotain edistystä varmaan tulikin, mutta käytännössä voimariini eli kasviöljyn sekoittaminen voihin toi ratkaisun.
-
Pötsisuojattu rasva on energiarehu.En tiedä mihin Suomessa rypsiöljy menee.mutta tuotahan voi käyttää vaikka palmuöljyä korvaamaan bensiinissä.
-
Pötsisuojattu rasva on energiarehu.En tiedä mihin Suomessa rypsiöljy menee.mutta tuotahan voi käyttää vaikka palmuöljyä korvaamaan bensiinissä.
Rypsiöljyä myydään kaupoissa , osa menee sikojen rehuksi .
-
Pötsisuojattu rasva on energiarehu.En tiedä mihin Suomessa rypsiöljy menee.mutta tuotahan voi käyttää vaikka palmuöljyä korvaamaan bensiinissä.
Rypsiöljyä myydään kaupoissa , osa menee sikojen rehuksi .
Kaikki maitokin saadaan kaupasta ja sähköä tulee töpselistä
-
Urani surkein rypsi tilitys lappu tuli, kun posti rupes kulkee, kaiken puolin surkea. Sato n. 500kg/ha. Öljypitoisuus petitalla 30, 9, yleensä petitasta saanut lisiä öljypitoisuudesta, nyt -50€/tonni. Lehtivihreä 3mg,valkuainen 16%, Pra 53% ja -92€. Eli miinusta tuli reilusti, ainoa että kokonaisumma ja määrä pieni, maksoi ne kuitenkin jotain, eli kotiinpäin.
Vehnät painavia ja sato oikein hyvä ja valkuainen zebralla kelpas leväksi, kaikki hyvin.
-
Urani surkein rypsi tilitys lappu tuli, kun posti rupes kulkee, kaiken puolin surkea. Sato n. 500kg/ha. Öljypitoisuus petitalla 30, 9, yleensä petitasta saanut lisiä öljypitoisuudesta, nyt -50€/tonni. Lehtivihreä 3mg,valkuainen 16%, Pra 53% ja -92€. Eli miinusta tuli reilusti, ainoa että kokonaisumma ja määrä pieni, maksoi ne kuitenkin jotain, eli kotiinpäin.
Vehnät painavia ja sato oikein hyvä ja valkuainen zebralla kelpas leväksi, kaikki hyvin.
Tuo oli tiedossa. Nämä öljykasvit ehkä ovat semmoisia sopulivuosien kaltaisia menestyjiä. PIenen matalasuhdanteen jälkeen lähes kaikki, varsinkin ensimmäistä kertaa elämässään aloittavat, saavat huioppusatoja. Ja sitten tule satokilpailuraportetja, ja sitten hypeä yleisestikin.
Tänä kesänä ei enää tainnut olla niin helppoa, varsinkaan rapsilla. Että voi kylvää vaikka toukokuun puolivälissä, ja ennen syyskuun puoltaväliä pois lähes kolmen tonnin sato. Mikäs sen helpompaa. Todellisuus saattoi olla vaikka tämä. Kylvöstä puintiin puoli vuotta (https://viljelijanberner.fi/ajankohtaista/kylvosta-puintiin-puoli-vuotta.html)
Sanoisin, että nyt on herne- ja härkäpapu-hype päällänsä, ja kaikki voivat saada jopa kuusi tonnia herneitä ! (https://kaytannonmaamies.fi/kuusi-tonnia-herneella/)
-SS-
-
Rgt planetissa taas itävyys alle mallasrajan.
Viime vuonna sama homma.
Onko lajikeominaisuus vai mitä?
Aikasemmin oli barkea ja itävyydestä ei ollu ikinä kiinni.
Quarnat taasen oli parempia kuin koskaan, sato tosin jäi alle 4tonniin.
-
Rgt planetissa taas itävyys alle mallasrajan.
Viime vuonna sama homma.
Onko lajikeominaisuus vai mitä?
Aikasemmin oli barkea ja itävyydestä ei ollu ikinä kiinni.
Quarnat taasen oli parempia kuin koskaan, sato tosin jäi alle 4tonniin.
Missä vaiheessa puit planetit? Tiedän yhden tapauksen jossa kylvöt toukokuun lopulla ja puinnit venyi näin ollen syyskuun lopulle ja ehti syksyllä saada muutamia sateita kaiketi ja itävyys ilmeisesti kärsi..
Btw. Viikolla nähty viimeinen puimuri puintitöissä. Rypsirapsia siinä syötiin. On se niin ihanaa tässä vaiheessa vuotta, että tekee melkein mieli alkaa viljelemään rypsirapsia..
-
Älä nyt, mie luulin täälläpäin olleeni viimonen, mutta ehei. Kollega pisteli vielä alkuviikosta vehnää Samposta läpi 6-tien varressa.
Samainen sampokuski sai 26.11. viimeiset ohrat puitua.
-
Rgt planetissa taas itävyys alle mallasrajan.
Viime vuonna sama homma.
Onko lajikeominaisuus vai mitä?
Aikasemmin oli barkea ja itävyydestä ei ollu ikinä kiinni.
Quarnat taasen oli parempia kuin koskaan, sato tosin jäi alle 4tonniin.
Missä vaiheessa puit planetit? Tiedän yhden tapauksen jossa kylvöt toukokuun lopulla ja puinnit venyi näin ollen syyskuun lopulle ja ehti syksyllä saada muutamia sateita kaiketi ja itävyys ilmeisesti kärsi..
Btw. Viikolla nähty viimeinen puimuri puintitöissä. Rypsirapsia siinä syötiin. On se niin ihanaa tässä vaiheessa vuotta, että tekee melkein mieli alkaa viljelemään rypsirapsia..
Kyllähän ne viimeiseksi jäi kun ei meinannu millään kypsyä, molempina vuosina.
-
Rgt planetissa taas itävyys alle mallasrajan.
Viime vuonna sama homma.
Onko lajikeominaisuus vai mitä?
Aikasemmin oli barkea ja itävyydestä ei ollu ikinä kiinni.
Quarnat taasen oli parempia kuin koskaan, sato tosin jäi alle 4tonniin.
Kannattaa muuten viedä esinäyte useammalle ostajalle, näyttää olevan itävyyksissä eroja.
-
Rgt planetissa taas itävyys alle mallasrajan.
Viime vuonna sama homma.
Onko lajikeominaisuus vai mitä?
Aikasemmin oli barkea ja itävyydestä ei ollu ikinä kiinni.
Quarnat taasen oli parempia kuin koskaan, sato tosin jäi alle 4tonniin.
Kannattaa muuten viedä esinäyte useammalle ostajalle, näyttää olevan itävyyksissä eroja.
Ei ole kyllä lajike ominaisuus.
Puitu vaan liian aikaisin, eikä itävyys ole kerinnyt vielä tulemaan jyvään kunnolla?.
Tuskin olet liian kuumalla ilmalla kuivannutkaan?
Planetin itävyydet itsellä ollut kolmena vuotena 96-99% välissä.
-
ite aina ihmetelly kuin viljankasvattaja aina pui niiiin myöhään, ja kasvusto aina ränsistynny mut nyt selvis; siksi itävyys välillä 94-97 % kun siementä hakee.. kypsä vilja ei aina ihan valmis. ihan kuin omenoissakin. siemenet kyllä tummia mut malto kova, mutta kun kypsä on maltokin sit pehmeä.