Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syysvehnä vs syysruis  (Luettu 12594 kertaa)

Rakkine

  • Vieras
Syysvehnä vs syysruis
Kumpi on herkempi lumihomeelle,  syysvehnä vai syysruis?
Entä kumpi on herkempi seisovalle vedelle, eli vaatii kuohkeamman kylvöpohjan? Syysvehnän viljelystä ei aikaisempaa kokemusta oo, ja suunnittelin että jospa kultivoisi  ohramaan puinnin jälkeen, varmaan joskus elokuun alkupuolella, sit syyskuun alussa äestys ja kylvö.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Vastaisin molempiin että syysruis. Syksystä sitten riippuu ja sijainnistasi suomen kartalla kannattaako vielä syyskuun alussa kylvää. Itse tullut kylvettyä vasta syyskuun loppupuolella syysvehnät. Syysvehnä pensoo keväällä ja liian pitkästä ja rehevästä kasvusta syksyllä ei ole kuin haittaa...
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19860
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Kumpi on herkempi lumihomeelle,  syysvehnä vai syysruis?
Entä kumpi on herkempi seisovalle vedelle, eli vaatii kuohkeamman kylvöpohjan? Syysvehnän viljelystä ei aikaisempaa kokemusta oo, ja suunnittelin että jospa kultivoisi  ohramaan puinnin jälkeen, varmaan joskus elokuun alkupuolella, sit syyskuun alussa äestys ja kylvö.

Näinä vuosina pellon avaus kuivumaan viikkoja ennen kylvöä ei ole ollut välttämättä hyvä ajatus. Viime syksynä kyntöön pääsi Vertin jälkeen noin elokuun puolivälissä. Pelto kerkesi olla heti tasattuna ehkä viikon, sitten jyrsimellä sileäksi ja hybridiruis noin 23.8 maahan. Kosteutta oli kylvöpohjassa ainakin jonkin verran. Sateet alkoivat vasta 10.9 tienoilla, jolloin osa matalaan kylvetyistä rukiinoraista kuivettui; jyvässä rihmaksi kuivettunut juuri, muuten kuivaksi rypistynyt jyvä. Siemenen jyväkokokin kyllä oli jotakin 28 g.  En ole populaatiorukiissakaan useasti niin pientä jyvää nähnyt. Hybridirukiin syväkylvöä olen myös kokeillut aikaisemmin. Ei jatkoon.  Syysvehnän kasvu oli parempaa, lisäksi laitoin TOS vehnää todella tiheästi ja kevätkylvön kaltaiseen normisyvyyteen. Syysvehnä kasvaa selvästi paremmin kynnetyssä. Ero saattaa olla tuhannen kilon luokkaa, jopa enemmän. Katsotaan sitten puidessa. Tämä kevät on kuitenkin ensimmäisiä onnistuneita kultivointikokeiluja, jolloin kannatti oikeasti jättää kultivoituun kylvetty uudelleenkylvämättä.

Keväällä kuivuus kuihdutti Brandie-ruista ja etenkin Ceylon syysvehnän kasvun:


Kuva: Ceylon syysvehnä vasta pienellä oraalla. 19.5.2019. Huomaa halkeama maassa.



Kuva: Ceylon syysvehnän valju ulkomuoto ja pysähtynyt kasvu. 20.05.2019


Kuva: Ceylon syysvehnä 25.5. - 2.6. noin 25 mm sateiden jälkeen: 23.06.2019

Tätä tummumista ei aiheuttanut älytön kemikaalipuisuttelu, ei hivenlannoitus. Ainoastaan vesisade. Ruiskutuksessa lähinnä Express + Monitor. Lannoitteet tulivat kasvin käyttöön vasta kesäkuun alkuviikoilla. Lannoituspäivä oli huhtikuun 2. Mutta huhtikuussa ei satanut pätkääkään. Siellä ne rakeet kuivana kellivät. Aikaisemminkaan ei oikein päässyt, kun pölyävän mulloksen alla oli upottava sulava routa. Kovimmilla savilla levittivät jäätyneen kohvan päälle aikaisemmin (27.3.  -8 astetta pakkasta) , ja saivat aprillipäivän aaton 5 cm lumisateen rakeiden päälle. Siitä syntyi suurin ero sadossa tänä vuonna. Minuuttipeliä melkein siis.

Olen miettinyt kollegan mönkkärin valjastamista tarkoitukseen (kevyt telikärry rangoille on siinä mukana) ja pienen viskoviskobögballen virittämistä ruohonleikkurin moottorilla pyörittämään edes 50 kg/ha jotakin korkeatyppistä viime roudan liejulle. Ruohonleikkurin pallorenkaat paripyöriksi.  Kun tahtoo olla traktorivaja vielä maaliskuulla kovin ahdas ja koneet talvirasvassa.

En ole koskaan laittanut syysvehnälle lumihome- enkä kahukärpäsruiskutusta. Hybridiruista olen yrittänyt Kasvuohjelma™ - paapoa syksyisin huudattamalla voortia jopa viisi-kuusi kertaa syksyllä ruiskun edessä. Kestacilla pari kertaa, Gramitrelilla, typpiliuoksella/Solatrelilla , Prolinella, Amistarilla, Buctrililla, rakeena Sluxxia.

Syysvehnän kylvöaika on ollut siinä lehtien putoamisen aikaan. Jotain apulantaa mukaan jos jaksaa, muuten ei mitään muuta. paljon parempi tulos keskimäärin, näillä hintasuhteilla. Jotenkin alkaa epäilyttää rutikuivaan elokuun pölyyn yrittää saada hyviä rukiinoraita, hybridin HARVA kylvö on erittäin herkkä kuivumiselle juuri siinä pienessä orasvaiheessa, kun ei ole tuuheaa kasvustoa maata suojaamassa. Elokuulla oli hellepäiviäkin siinä vielä.

Hikevissä paikoissa - joita täällä hiekkaharjujen välissä ei juurikaan ole - hybridirukiin kasitonnari on varma, jollei glyfosaatilla sitten tuhoa ruistansa.

On minulla pieni ala Reettaakin, se meni ilman mitään toimenpiteitä syysvehnän kylvöjen alla, löytyi säkillinen jotakin siilonpohjaa, siitä nyt jäi kaikki kasvuohjelma tekemättä, syksyllä ja keväällä, mutta kyllä se kolmitonnari on, parempi tähkäkasvusto kuin tuolla harvahkolla hybridillä. Jos rukiin hinta olisi 220 euroa, niin voisi sanoa se olevan ihan tuottoisa. Näennäisruis. Helpoin mahdollinen viljeltävä.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19860
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.

Skagen ja Ceylon, ei kahta sanaa: Skagen on satoisampi. Talvenkestävyys on erinomainen verrattuna Ceyloniin, joka myös on useimpia muita syysvehniä parempi "heräämään" keväällä, Ceylon "ihmeparantuu" heikostakin oraasta, Skagen ei niinkään. Skagenin leivontalaatu on parempi, korkeampi valkuainen ja todennäköisesti kestävämpi sakoluku, koska Tarso jalostuslinjassa. Siellä, missä Tarso kasvaa 6 - tonnareita, antaa Skagen kasitonnareita. Jos ja kun Tarsosta jollakin on kokemusta, tietää, että tarvitaan viljavuudeltaan ohralle sopiva maa ja reilusti voimaa, toistan, reilusti voimaa, 170+ N tai jotain. Muuten niittynurmikkakin voittaa Tarson kasvussaan.

Miksi sitten vaihdoin Ceyloniin ?

Skagen tarvitsee täydet laonestokäsittelyt, jos tulee edulliset olosuhteet. Enkä ole oikein koskaan onnistunut lakoruiskutuksissa vioittamatta viljaa jollakin tavalla. Skagen myös hyötyy tautipaketista, oikea-aikaisesta sellaisesta, eli tähkän pitää olla kunnolla jo esillä. 12 metrin ruiskulla ei oikein ole sopivan oloista se tallaaminen, ja keltaruoste näkyy kyllä Skagenin alalehdillä nytkin.

Skagenia ja Ceylonia oli vierekkäin 2015. Huomaa Skagenin rehevyys ja heleänvihreä väri.


Kuva: Ceylon&Skagen, maaliskuun puoliväli 2015

Ceylonin ulkoasu - tänäkin keväänä - oli vatsaa kouristavan surkea. Esimerkiksi vuonna 2017 olin jo valmistautumassa Ceylonin ylös äestämiseen, koska Urholla, Olivinilla ym. tuho oli tuon värin seurauksena varma:


Kuva: Hyvin talvehtinut Reetta ja surkea Ceylon vierekkäin 2017

Puintiaikaan kyseinen Ceylon oli ihmeparantunut erinomaisesti, sato nimenomaan tuosta kasvulohkosta  jopa 6,5 tonnia /ha


Kuva: Ceylon puintia 2017

Skagen sen sijaan kasvaa ja kasvaa, mutta jos lannoitus menee hiukankin yli, eikä moddukset menneet oikeaan kasvuasteeseen, käy näin:


Kuva: Skagen puinti 2015, lako noin 40%  , sato 6300-6700 kg/ha

Loppuanalyysi: Vaikka Skagen on voittajavehnä, satokilpailuissa ja muualla, luovuin siitä. Ceylon on vaatimaton, hyvin vastustuskykyinen ruosteille, sivutoimiselle syysvehnänviljelijälle sopivampi, koska se pysyy pystyssä varmasti. Skagenin korsi on ohut ja rento, vaikka ei edes ole kovin pitkä. Siksi semmoiset liimalakoläiskät, joissa ei kuitenkaan ole rukiin pituista rättiä tartuttavaksi, ovat vaikeita puida. Laonnostajatkin nousevat laon päälle, tähkä on raskas ja roikkuu maassa.

Pieni puolto Ceylonille on myös pieni jyväkoko ja korkea hl-paino: halpaa kylvää, Skagenia tarvitaan 400 kg, Ceylon menee 230 kg:lla. Ceylon on noin pari päivää aikaisempi kuin Skagen.

Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria,  Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.

Skagen ja Ceylon, ei kahta sanaa: Skagen on satoisampi. Talvenkestävyys on erinomainen verrattuna Ceyloniin, joka myös on useimpia muita syysvehniä parempi "heräämään" keväällä, Ceylon "ihmeparantuu" heikostakin oraasta, Skagen ei niinkään. Skagenin leivontalaatu on parempi, korkeampi valkuainen ja todennäköisesti kestävämpi sakoluku, koska Tarso jalostuslinjassa. Siellä, missä Tarso kasvaa 6 - tonnareita, antaa Skagen kasitonnareita. Jos ja kun Tarsosta jollakin on kokemusta, tietää, että tarvitaan viljavuudeltaan ohralle sopiva maa ja reilusti voimaa, toistan, reilusti voimaa, 170+ N tai jotain. Muuten niittynurmikkakin voittaa Tarson kasvussaan.

Miksi sitten vaihdoin Ceyloniin ?

Skagen tarvitsee täydet laonestokäsittelyt, jos tulee edulliset olosuhteet. Enkä ole oikein koskaan onnistunut lakoruiskutuksissa vioittamatta viljaa jollakin tavalla. Skagen myös hyötyy tautipaketista, oikea-aikaisesta sellaisesta, eli tähkän pitää olla kunnolla jo esillä. 12 metrin ruiskulla ei oikein ole sopivan oloista se tallaaminen, ja keltaruoste näkyy kyllä Skagenin alalehdillä nytkin.

Skagenia ja Ceylonia oli vierekkäin 2015. Huomaa Skagenin rehevyys ja heleänvihreä väri.


Kuva: Ceylon&Skagen, maaliskuun puoliväli 2015

Ceylonin ulkoasu - tänäkin keväänä - oli vatsaa kouristavan surkea. Esimerkiksi vuonna 2017 olin jo valmistautumassa Ceylonin ylös äestämiseen, koska Urholla, Olivinilla ym. tuho oli tuon värin seurauksena varma:


Kuva: Hyvin talvehtinut Reetta ja surkea Ceylon vierekkäin 2017

Puintiaikaan kyseinen Ceylon oli ihmeparantunut erinomaisesti, sato nimenomaan tuosta kasvulohkosta  jopa 6,5 tonnia /ha


Kuva: Ceylon puintia 2017

Skagen sen sijaan kasvaa ja kasvaa, mutta jos lannoitus menee hiukankin yli, eikä moddukset menneet oikeaan kasvuasteeseen, käy näin:


Kuva: Skagen puinti 2015, lako noin 40%  , sato 6300-6700 kg/ha

Loppuanalyysi: Vaikka Skagen on voittajavehnä, satokilpailuissa ja muualla, luovuin siitä. Ceylon on vaatimaton, hyvin vastustuskykyinen ruosteille, sivutoimiselle syysvehnänviljelijälle sopivampi, koska se pysyy pystyssä varmasti. Skagenin korsi on ohut ja rento, vaikka ei edes ole kovin pitkä. Siksi semmoiset liimalakoläiskät, joissa ei kuitenkaan ole rukiin pituista rättiä tartuttavaksi, ovat vaikeita puida. Laonnostajatkin nousevat laon päälle, tähkä on raskas ja roikkuu maassa.

Pieni puolto Ceylonille on myös pieni jyväkoko ja korkea hl-paino: halpaa kylvää, Skagenia tarvitaan 400 kg, Ceylon menee 230 kg:lla. Ceylon on noin pari päivää aikaisempi kuin Skagen.

Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria,  Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.

-SS-

Kiitos SS:lle informatiivisesta  tietopaketista.

ALP

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: Syysvehnä vs syysruis

Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria,  Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.

-SS-
Kyllä omien kokemuksien mukaan Ceylon on täysin kilpailukykyinen Skagenin kanssa sadossa. Ceylon vaatii vain noin 180 kg typpeä kasvukaudella, jotta voima riittää loppuun asti. Myös riittävän aikainen lannoitus näillä aitosavilla on tärkeää.  Lakoprosentti on ollut myös tuplalannoituskohdissa 0. Saas nähdä mitä tulee tänävuonna Ceylonista, kun on aivan uskomatoman vahva kasvusto, mutta kuivuus vaivaa vaan täälläkin. (Rukiin korsi menee halkeamiin non 80cm syvälle):-\

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Magnifigiä ei saanut nurin millään ja mukavasti sekin antoi satoa. Nyt kokeilussa KWS Malibu. Tähkä ainakin näyttää komealta.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19860
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Magnifigiä ei saanut nurin millään ja mukavasti sekin antoi satoa. Nyt kokeilussa KWS Malibu. Tähkä ainakin näyttää komealta.

Magifikin talvituho on Keskon koekentällä Ceyloniin verrattuna ollut vain hiukan suurempi:

   
         talvituho   lako %
Ceylon      18           0
Arktika     19           32
Skagen      20           25
Urho        21           27
SW Magnifik 23           0
Olivin      37           10


Todellisuudessa talousviljelmillä tuo 18% tarkoittaa noin 40%, ja 25% tarkoittaa 90 %
lakoprosentit pitävät paikkansa, Skagen ei ole lujakortinen vaan Urhon tyylinen nahkalako on
varmasti odotettavissa.

Sanotaan niin, että Ceylonin kanssa alkoi sellainen kepillä jään koettelu maistua, kun
keväällä oli ilman yrittämistäkin elossa olevaa juurakkoa, sieltä se kaivautui esiin
mullasta.  Eli TOS- siementä reipas annos odottamaan talvea, ilman mitään kuraruiskutuksia.
Ajoin sen lokakuun lopulla kylvetyn TOS-Ceylonin keväällä äkeellä kerran, ja olisi pitänyt ehkä
ajella muutamana päivänä: Se alkoikin puolella lohkolla kasvaa läpi, ja nyt on sitten vehnä-ohraa.
Oli aivan vaalean harmaa mullos, ei olisi uskonut.

Lepotilassa ensimmäisen sateen odottaminen ehkä hyödyttää Ceylonia, kun
kasvunsa heti alkavat kuivettuvat kesken.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19860
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Kyllä omien kokemuksien mukaan Ceylon on täysin kilpailukykyinen Skagenin kanssa sadossa. Ceylon vaatii vain noin 180 kg typpeä kasvukaudella

Juu enhän minä moiti Ceylonia ollenkaan, lyhytkasvuisena pitää olla rikkaohjelma kunnossa. Broadway lyhentää Ceylonin kortta mielestäni liikaa. Tiheyttä pitää olla myös riittävästi, etteivät rikat valtaa alaa. kerääjäkasvi ei onnistunut Ceylonilla kun italoheinä kasvoi yli. Zebrasta ei kasvanut. Mielestäni Ceylon parivertailuna ei ihan pärjää suotuisissa täyskemikalisoiduissa olosuhteissa Skagenille, mutta mielikuva on jäänyt, että Ceylonia ainakin on keväällä jäljellä maassa, mistä alkaa rakentamaan, Skagenista en olisi niin varma, ja Magnifikista ja Olivinista taas saattoi  olla täysin varma, ettei tarvitse enää kesällä lähteä kilvoittelemaan.

Tuo ravinnetarve on tiedossa, siksipä sanoinkin, ettei Ceylonista välttämättä oteta ravinteita enempää jättisatoa, kananpötkön, lietesijoituksen ja apusäilörehulannoituksen ihannevilja se on..

-SS-

ceylon

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 101
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍

Kyllä noita jumalattoman hienoja vehnä ja varsinkin ruispeltoja oli ympäriinsä niitä seutuja reilun sadan kilometrin säteellä, porista tammisaareen ja sieltä lahteen. Kasvustot ehkä 2 viikkoa edellä mitä pohjoisempana, ja varsinkin rukiin tähkät kuin SS:n mainitsemia osmankäämiä. Ja niitä oli ruispelloilla tiheässä. Komeaa kateltavaa!
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64940
Vs: Syysvehnä vs syysruis
taasko on ylituotantoa pukkaamassa?   on se vaan surkiaa kun toiset viljelee viljoja kunnolla ja eemeli joutuu vain tyhjästä pottukuopasta huuteleen..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19860
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍

Kyllä noita jumalattoman hienoja vehnä ja varsinkin ruispeltoja oli ympäriinsä niitä seutuja reilun sadan kilometrin säteellä, porista tammisaareen ja sieltä lahteen. Kasvustot ehkä 2 viikkoa edellä mitä pohjoisempana, ja varsinkin rukiin tähkät kuin SS:n mainitsemia osmankäämiä. Ja niitä oli ruispelloilla tiheässä. Komeaa kateltavaa!

No tuon voisi ottaa jo kettuiluna, koska ohrat ovat rinteillä valkoisia, olisi kyllä pitänyt osua silmään kun siitä hiekkaharjumuodostelmien yli jouduit ajamaan.

Brandie ruis oli niin harvaa, ettei siihen tarvinnut panostaa. Kasvaa kuitenkin joutomaarinteessä, missä mikään muu ei kasva.



Ceylon syysvehnässä on keltakärkiset lippulehdet. Kävikö ruiskutuksessa huonosti hellekesänä. Alalehdillä ei ole mitään oiretta tai lehtilaikkua. Tähkä on ihan OK, luohoa kasvaa yli.



Melius otran piti olla oikein kunkku, jäi kyllä lyhyeksi ja heikoksi ja tähkäkin aika pikkanen, vaikka kaikki ravinteet laitettiin, Elmeri ohra kahtena vuotena, Meeri kaura, sekä rapsi kasvoivat oikein hyvin. Onko lajikkeessa  samaa vaateliasta vikaa kuin SW Mitjassa ?



-SS-

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Vs: Syysvehnä vs syysruis
Tuosta keltalehtikärkisestä lippulehdestä.Samaa pohtinut yhdellä palalla Saanan kanssa.Vankka laiho mutta otti kai Modduksesta nokkiinsa,kellertää kärjet.Maa osaksi savikkoa ja siinä isoja halkeemia,kuivaa pitelee.No onhan sitä sanottu oraista ettei niitä kahta kertaa kehuta..