Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 29.06.19 - klo:22:41
-
Kumpi on herkempi lumihomeelle, syysvehnä vai syysruis?
Entä kumpi on herkempi seisovalle vedelle, eli vaatii kuohkeamman kylvöpohjan? Syysvehnän viljelystä ei aikaisempaa kokemusta oo, ja suunnittelin että jospa kultivoisi ohramaan puinnin jälkeen, varmaan joskus elokuun alkupuolella, sit syyskuun alussa äestys ja kylvö.
-
Vastaisin molempiin että syysruis. Syksystä sitten riippuu ja sijainnistasi suomen kartalla kannattaako vielä syyskuun alussa kylvää. Itse tullut kylvettyä vasta syyskuun loppupuolella syysvehnät. Syysvehnä pensoo keväällä ja liian pitkästä ja rehevästä kasvusta syksyllä ei ole kuin haittaa...
-
Kumpi on herkempi lumihomeelle, syysvehnä vai syysruis?
Entä kumpi on herkempi seisovalle vedelle, eli vaatii kuohkeamman kylvöpohjan? Syysvehnän viljelystä ei aikaisempaa kokemusta oo, ja suunnittelin että jospa kultivoisi ohramaan puinnin jälkeen, varmaan joskus elokuun alkupuolella, sit syyskuun alussa äestys ja kylvö.
Näinä vuosina pellon avaus kuivumaan viikkoja ennen kylvöä ei ole ollut välttämättä hyvä ajatus. Viime syksynä kyntöön pääsi Vertin jälkeen noin elokuun puolivälissä. Pelto kerkesi olla heti tasattuna ehkä viikon, sitten jyrsimellä sileäksi ja hybridiruis noin 23.8 maahan. Kosteutta oli kylvöpohjassa ainakin jonkin verran. Sateet alkoivat vasta 10.9 tienoilla, jolloin osa matalaan kylvetyistä rukiinoraista kuivettui; jyvässä rihmaksi kuivettunut juuri, muuten kuivaksi rypistynyt jyvä. Siemenen jyväkokokin kyllä oli jotakin 28 g. En ole populaatiorukiissakaan useasti niin pientä jyvää nähnyt. Hybridirukiin syväkylvöä olen myös kokeillut aikaisemmin. Ei jatkoon. Syysvehnän kasvu oli parempaa, lisäksi laitoin TOS vehnää todella tiheästi ja kevätkylvön kaltaiseen normisyvyyteen. Syysvehnä kasvaa selvästi paremmin kynnetyssä. Ero saattaa olla tuhannen kilon luokkaa, jopa enemmän. Katsotaan sitten puidessa. Tämä kevät on kuitenkin ensimmäisiä onnistuneita kultivointikokeiluja, jolloin kannatti oikeasti jättää kultivoituun kylvetty uudelleenkylvämättä.
Keväällä kuivuus kuihdutti Brandie-ruista ja etenkin Ceylon syysvehnän kasvun:
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Ceylon/Ceylon_19052019A.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä vasta pienellä oraalla. 19.5.2019. Huomaa halkeama maassa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Ceylon/Ceylon_20052019A.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnän valju ulkomuoto ja pysähtynyt kasvu. 20.05.2019
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Ceylon/Ceylon_23062019A.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä 25.5. - 2.6. noin 25 mm sateiden jälkeen: 23.06.2019
Tätä tummumista ei aiheuttanut älytön kemikaalipuisuttelu, ei hivenlannoitus. Ainoastaan vesisade. Ruiskutuksessa lähinnä Express + Monitor. Lannoitteet tulivat kasvin käyttöön vasta kesäkuun alkuviikoilla. Lannoituspäivä oli huhtikuun 2. Mutta huhtikuussa ei satanut pätkääkään. Siellä ne rakeet kuivana kellivät. Aikaisemminkaan ei oikein päässyt, kun pölyävän mulloksen alla oli upottava sulava routa. Kovimmilla savilla levittivät jäätyneen kohvan päälle aikaisemmin (27.3. -8 astetta pakkasta) , ja saivat aprillipäivän aaton 5 cm lumisateen rakeiden päälle. Siitä syntyi suurin ero sadossa tänä vuonna. Minuuttipeliä melkein siis.
Olen miettinyt kollegan mönkkärin valjastamista tarkoitukseen (kevyt telikärry rangoille on siinä mukana) ja pienen viskoviskobögballen virittämistä ruohonleikkurin moottorilla pyörittämään edes 50 kg/ha jotakin korkeatyppistä viime roudan liejulle. Ruohonleikkurin pallorenkaat paripyöriksi. Kun tahtoo olla traktorivaja vielä maaliskuulla kovin ahdas ja koneet talvirasvassa.
En ole koskaan laittanut syysvehnälle lumihome- enkä kahukärpäsruiskutusta. Hybridiruista olen yrittänyt Kasvuohjelma™ - paapoa syksyisin huudattamalla voortia jopa viisi-kuusi kertaa syksyllä ruiskun edessä. Kestacilla pari kertaa, Gramitrelilla, typpiliuoksella/Solatrelilla , Prolinella, Amistarilla, Buctrililla, rakeena Sluxxia.
Syysvehnän kylvöaika on ollut siinä lehtien putoamisen aikaan. Jotain apulantaa mukaan jos jaksaa, muuten ei mitään muuta. paljon parempi tulos keskimäärin, näillä hintasuhteilla. Jotenkin alkaa epäilyttää rutikuivaan elokuun pölyyn yrittää saada hyviä rukiinoraita, hybridin HARVA kylvö on erittäin herkkä kuivumiselle juuri siinä pienessä orasvaiheessa, kun ei ole tuuheaa kasvustoa maata suojaamassa. Elokuulla oli hellepäiviäkin siinä vielä.
Hikevissä paikoissa - joita täällä hiekkaharjujen välissä ei juurikaan ole - hybridirukiin kasitonnari on varma, jollei glyfosaatilla sitten tuhoa ruistansa.
On minulla pieni ala Reettaakin, se meni ilman mitään toimenpiteitä syysvehnän kylvöjen alla, löytyi säkillinen jotakin siilonpohjaa, siitä nyt jäi kaikki kasvuohjelma tekemättä, syksyllä ja keväällä, mutta kyllä se kolmitonnari on, parempi tähkäkasvusto kuin tuolla harvahkolla hybridillä. Jos rukiin hinta olisi 220 euroa, niin voisi sanoa se olevan ihan tuottoisa. Näennäisruis. Helpoin mahdollinen viljeltävä.
-SS-
-
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.
-
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.
Skagen ja Ceylon, ei kahta sanaa: Skagen on satoisampi. Talvenkestävyys on erinomainen verrattuna Ceyloniin, joka myös on useimpia muita syysvehniä parempi "heräämään" keväällä, Ceylon "ihmeparantuu" heikostakin oraasta, Skagen ei niinkään. Skagenin leivontalaatu on parempi, korkeampi valkuainen ja todennäköisesti kestävämpi sakoluku, koska Tarso jalostuslinjassa. Siellä, missä Tarso kasvaa 6 - tonnareita, antaa Skagen kasitonnareita. Jos ja kun Tarsosta jollakin on kokemusta, tietää, että tarvitaan viljavuudeltaan ohralle sopiva maa ja reilusti voimaa, toistan, reilusti voimaa, 170+ N tai jotain. Muuten niittynurmikkakin voittaa Tarson kasvussaan.
Miksi sitten vaihdoin Ceyloniin ?
Skagen tarvitsee täydet laonestokäsittelyt, jos tulee edulliset olosuhteet. Enkä ole oikein koskaan onnistunut lakoruiskutuksissa vioittamatta viljaa jollakin tavalla. Skagen myös hyötyy tautipaketista, oikea-aikaisesta sellaisesta, eli tähkän pitää olla kunnolla jo esillä. 12 metrin ruiskulla ei oikein ole sopivan oloista se tallaaminen, ja keltaruoste näkyy kyllä Skagenin alalehdillä nytkin.
Skagenia ja Ceylonia oli vierekkäin 2015. Huomaa Skagenin rehevyys ja heleänvihreä väri.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_Skagen.jpg)
Kuva: Ceylon&Skagen, maaliskuun puoliväli 2015
Ceylonin ulkoasu - tänäkin keväänä - oli vatsaa kouristavan surkea. Esimerkiksi vuonna 2017 olin jo valmistautumassa Ceylonin ylös äestämiseen, koska Urholla, Olivinilla ym. tuho oli tuon värin seurauksena varma:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_Reetta_2017.jpg)
Kuva: Hyvin talvehtinut Reetta ja surkea Ceylon vierekkäin 2017
Puintiaikaan kyseinen Ceylon oli ihmeparantunut erinomaisesti, sato nimenomaan tuosta kasvulohkosta jopa 6,5 tonnia /ha
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_puinti.jpg)
Kuva: Ceylon puintia 2017
Skagen sen sijaan kasvaa ja kasvaa, mutta jos lannoitus menee hiukankin yli, eikä moddukset menneet oikeaan kasvuasteeseen, käy näin:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Skagen_lako.jpg)
Kuva: Skagen puinti 2015, lako noin 40% , sato 6300-6700 kg/ha
Loppuanalyysi: Vaikka Skagen on voittajavehnä, satokilpailuissa ja muualla, luovuin siitä. Ceylon on vaatimaton, hyvin vastustuskykyinen ruosteille, sivutoimiselle syysvehnänviljelijälle sopivampi, koska se pysyy pystyssä varmasti. Skagenin korsi on ohut ja rento, vaikka ei edes ole kovin pitkä. Siksi semmoiset liimalakoläiskät, joissa ei kuitenkaan ole rukiin pituista rättiä tartuttavaksi, ovat vaikeita puida. Laonnostajatkin nousevat laon päälle, tähkä on raskas ja roikkuu maassa.
Pieni puolto Ceylonille on myös pieni jyväkoko ja korkea hl-paino: halpaa kylvää, Skagenia tarvitaan 400 kg, Ceylon menee 230 kg:lla. Ceylon on noin pari päivää aikaisempi kuin Skagen.
Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria, Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.
-SS-
-
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.
Skagen ja Ceylon, ei kahta sanaa: Skagen on satoisampi. Talvenkestävyys on erinomainen verrattuna Ceyloniin, joka myös on useimpia muita syysvehniä parempi "heräämään" keväällä, Ceylon "ihmeparantuu" heikostakin oraasta, Skagen ei niinkään. Skagenin leivontalaatu on parempi, korkeampi valkuainen ja todennäköisesti kestävämpi sakoluku, koska Tarso jalostuslinjassa. Siellä, missä Tarso kasvaa 6 - tonnareita, antaa Skagen kasitonnareita. Jos ja kun Tarsosta jollakin on kokemusta, tietää, että tarvitaan viljavuudeltaan ohralle sopiva maa ja reilusti voimaa, toistan, reilusti voimaa, 170+ N tai jotain. Muuten niittynurmikkakin voittaa Tarson kasvussaan.
Miksi sitten vaihdoin Ceyloniin ?
Skagen tarvitsee täydet laonestokäsittelyt, jos tulee edulliset olosuhteet. Enkä ole oikein koskaan onnistunut lakoruiskutuksissa vioittamatta viljaa jollakin tavalla. Skagen myös hyötyy tautipaketista, oikea-aikaisesta sellaisesta, eli tähkän pitää olla kunnolla jo esillä. 12 metrin ruiskulla ei oikein ole sopivan oloista se tallaaminen, ja keltaruoste näkyy kyllä Skagenin alalehdillä nytkin.
Skagenia ja Ceylonia oli vierekkäin 2015. Huomaa Skagenin rehevyys ja heleänvihreä väri.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_Skagen.jpg)
Kuva: Ceylon&Skagen, maaliskuun puoliväli 2015
Ceylonin ulkoasu - tänäkin keväänä - oli vatsaa kouristavan surkea. Esimerkiksi vuonna 2017 olin jo valmistautumassa Ceylonin ylös äestämiseen, koska Urholla, Olivinilla ym. tuho oli tuon värin seurauksena varma:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_Reetta_2017.jpg)
Kuva: Hyvin talvehtinut Reetta ja surkea Ceylon vierekkäin 2017
Puintiaikaan kyseinen Ceylon oli ihmeparantunut erinomaisesti, sato nimenomaan tuosta kasvulohkosta jopa 6,5 tonnia /ha
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_puinti.jpg)
Kuva: Ceylon puintia 2017
Skagen sen sijaan kasvaa ja kasvaa, mutta jos lannoitus menee hiukankin yli, eikä moddukset menneet oikeaan kasvuasteeseen, käy näin:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Skagen_lako.jpg)
Kuva: Skagen puinti 2015, lako noin 40% , sato 6300-6700 kg/ha
Loppuanalyysi: Vaikka Skagen on voittajavehnä, satokilpailuissa ja muualla, luovuin siitä. Ceylon on vaatimaton, hyvin vastustuskykyinen ruosteille, sivutoimiselle syysvehnänviljelijälle sopivampi, koska se pysyy pystyssä varmasti. Skagenin korsi on ohut ja rento, vaikka ei edes ole kovin pitkä. Siksi semmoiset liimalakoläiskät, joissa ei kuitenkaan ole rukiin pituista rättiä tartuttavaksi, ovat vaikeita puida. Laonnostajatkin nousevat laon päälle, tähkä on raskas ja roikkuu maassa.
Pieni puolto Ceylonille on myös pieni jyväkoko ja korkea hl-paino: halpaa kylvää, Skagenia tarvitaan 400 kg, Ceylon menee 230 kg:lla. Ceylon on noin pari päivää aikaisempi kuin Skagen.
Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria, Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.
-SS-
Kiitos SS:lle informatiivisesta tietopaketista.
-
Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria, Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.
-SS-
Kyllä omien kokemuksien mukaan Ceylon on täysin kilpailukykyinen Skagenin kanssa sadossa. Ceylon vaatii vain noin 180 kg typpeä kasvukaudella, jotta voima riittää loppuun asti. Myös riittävän aikainen lannoitus näillä aitosavilla on tärkeää. Lakoprosentti on ollut myös tuplalannoituskohdissa 0. Saas nähdä mitä tulee tänävuonna Ceylonista, kun on aivan uskomatoman vahva kasvusto, mutta kuivuus vaivaa vaan täälläkin. (Rukiin korsi menee halkeamiin non 80cm syvälle):-\
-
Magnifigiä ei saanut nurin millään ja mukavasti sekin antoi satoa. Nyt kokeilussa KWS Malibu. Tähkä ainakin näyttää komealta.
-
Magnifigiä ei saanut nurin millään ja mukavasti sekin antoi satoa. Nyt kokeilussa KWS Malibu. Tähkä ainakin näyttää komealta.
Magifikin talvituho on Keskon koekentällä Ceyloniin verrattuna ollut vain hiukan suurempi:
talvituho lako %
Ceylon 18 0
Arktika 19 32
Skagen 20 25
Urho 21 27
SW Magnifik 23 0
Olivin 37 10
Todellisuudessa talousviljelmillä tuo 18% tarkoittaa noin 40%, ja 25% tarkoittaa 90 %
lakoprosentit pitävät paikkansa, Skagen ei ole lujakortinen vaan Urhon tyylinen nahkalako on
varmasti odotettavissa.
Sanotaan niin, että Ceylonin kanssa alkoi sellainen kepillä jään koettelu maistua, kun
keväällä oli ilman yrittämistäkin elossa olevaa juurakkoa, sieltä se kaivautui esiin
mullasta. Eli TOS- siementä reipas annos odottamaan talvea, ilman mitään kuraruiskutuksia.
Ajoin sen lokakuun lopulla kylvetyn TOS-Ceylonin keväällä äkeellä kerran, ja olisi pitänyt ehkä
ajella muutamana päivänä: Se alkoikin puolella lohkolla kasvaa läpi, ja nyt on sitten vehnä-ohraa.
Oli aivan vaalean harmaa mullos, ei olisi uskonut.
Lepotilassa ensimmäisen sateen odottaminen ehkä hyödyttää Ceylonia, kun
kasvunsa heti alkavat kuivettuvat kesken.
-SS-
-
Kyllä omien kokemuksien mukaan Ceylon on täysin kilpailukykyinen Skagenin kanssa sadossa. Ceylon vaatii vain noin 180 kg typpeä kasvukaudella
Juu enhän minä moiti Ceylonia ollenkaan, lyhytkasvuisena pitää olla rikkaohjelma kunnossa. Broadway lyhentää Ceylonin kortta mielestäni liikaa. Tiheyttä pitää olla myös riittävästi, etteivät rikat valtaa alaa. kerääjäkasvi ei onnistunut Ceylonilla kun italoheinä kasvoi yli. Zebrasta ei kasvanut. Mielestäni Ceylon parivertailuna ei ihan pärjää suotuisissa täyskemikalisoiduissa olosuhteissa Skagenille, mutta mielikuva on jäänyt, että Ceylonia ainakin on keväällä jäljellä maassa, mistä alkaa rakentamaan, Skagenista en olisi niin varma, ja Magnifikista ja Olivinista taas saattoi olla täysin varma, ettei tarvitse enää kesällä lähteä kilvoittelemaan.
Tuo ravinnetarve on tiedossa, siksipä sanoinkin, ettei Ceylonista välttämättä oteta ravinteita enempää jättisatoa, kananpötkön, lietesijoituksen ja apusäilörehulannoituksen ihannevilja se on..
-SS-
-
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍
-
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍
Kyllä noita jumalattoman hienoja vehnä ja varsinkin ruispeltoja oli ympäriinsä niitä seutuja reilun sadan kilometrin säteellä, porista tammisaareen ja sieltä lahteen. Kasvustot ehkä 2 viikkoa edellä mitä pohjoisempana, ja varsinkin rukiin tähkät kuin SS:n mainitsemia osmankäämiä. Ja niitä oli ruispelloilla tiheässä. Komeaa kateltavaa!
-
taasko on ylituotantoa pukkaamassa? on se vaan surkiaa kun toiset viljelee viljoja kunnolla ja eemeli joutuu vain tyhjästä pottukuopasta huuteleen..
-
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍
Kyllä noita jumalattoman hienoja vehnä ja varsinkin ruispeltoja oli ympäriinsä niitä seutuja reilun sadan kilometrin säteellä, porista tammisaareen ja sieltä lahteen. Kasvustot ehkä 2 viikkoa edellä mitä pohjoisempana, ja varsinkin rukiin tähkät kuin SS:n mainitsemia osmankäämiä. Ja niitä oli ruispelloilla tiheässä. Komeaa kateltavaa!
No tuon voisi ottaa jo kettuiluna, koska ohrat ovat rinteillä valkoisia, olisi kyllä pitänyt osua silmään kun siitä hiekkaharjumuodostelmien yli jouduit ajamaan.
Brandie ruis oli niin harvaa, ettei siihen tarvinnut panostaa. Kasvaa kuitenkin joutomaarinteessä, missä mikään muu ei kasva.
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Brandie/Brandie_07072019A.jpg)
Ceylon syysvehnässä on keltakärkiset lippulehdet. Kävikö ruiskutuksessa huonosti hellekesänä. Alalehdillä ei ole mitään oiretta tai lehtilaikkua. Tähkä on ihan OK, luohoa kasvaa yli.
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Ceylon/Ceylon_07072019A.jpg)
Melius otran piti olla oikein kunkku, jäi kyllä lyhyeksi ja heikoksi ja tähkäkin aika pikkanen, vaikka kaikki ravinteet laitettiin, Elmeri ohra kahtena vuotena, Meeri kaura, sekä rapsi kasvoivat oikein hyvin. Onko lajikkeessa samaa vaateliasta vikaa kuin SW Mitjassa ?
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Melius/Melius_07072019A.jpg)
-SS-
-
Tuosta keltalehtikärkisestä lippulehdestä.Samaa pohtinut yhdellä palalla Saanan kanssa.Vankka laiho mutta otti kai Modduksesta nokkiinsa,kellertää kärjet.Maa osaksi savikkoa ja siinä isoja halkeemia,kuivaa pitelee.No onhan sitä sanottu oraista ettei niitä kahta kertaa kehuta..
-
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍
Kyllä noita jumalattoman hienoja vehnä ja varsinkin ruispeltoja oli ympäriinsä niitä seutuja reilun sadan kilometrin säteellä, porista tammisaareen ja sieltä lahteen. Kasvustot ehkä 2 viikkoa edellä mitä pohjoisempana, ja varsinkin rukiin tähkät kuin SS:n mainitsemia osmankäämiä. Ja niitä oli ruispelloilla tiheässä. Komeaa kateltavaa!
No tuon voisi ottaa jo kettuiluna, koska ohrat ovat rinteillä valkoisia, olisi kyllä pitänyt osua silmään kun siitä hiekkaharjumuodostelmien yli jouduit ajamaan.
-SS-
Harjulla oli tosiaan heikompaa, mutta ei ny mitään pahan näköistä omaan silmään, tutun vaaleaa. Oli siellä nurkilla ja vähän hyvinkäälle päin karun näköisiä peltoja muutenkin (luomua?), saunakukkaa ja muutakin roskaa tolkuttomasti isoilla aloilla. Toinen paikka missä näkyi kuivuuden oireita nurmissa selkeästi, että kasvu oli stopannut, oli Hartola-Sysmä nurkilla. Toki oli todella raju vesikuuro läpiajaessa, että helpotusta tuli samalla hetkellä.
Onhan nuo sunkin kasvusto kuvat todella hienoja, kaukana mistään kuivuudesta kärsivistä ainakaan ulkoisesti? Ja ulkoisesti kun tottunut kuivuuden oireita kattelemaan, kasvusto on ruskean kellertävää, vihreää ole pahimmilla paikolla kuin tähkässä. Nyt sataa, taitaa tulla jopa useita millejä, kun ensimmäinen ja ehkä toinenkin on 6 ensimmäisen "sadetunnin" aikana mittariin kertynyt :p
-
Tuosta keltalehtikärkisestä lippulehdestä.Samaa pohtinut yhdellä palalla Saanan kanssa.Vankka laiho mutta otti kai Modduksesta nokkiinsa,kellertää kärjet.Maa osaksi savikkoa ja siinä isoja halkeemia,kuivaa pitelee.No onhan sitä sanottu oraista ettei niitä kahta kertaa kehuta..
Nii-i. hemmettiäkö minäkin rupesin sen Soniksen kanssa pelaamaan ! No kun Farmit.net naputti siinä ruudussa syyllistävästi: "Muista kasvunsääteiden käyttö kevätviljoilla" (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/06/05/muista-kasvunsaateiden-kaytto-kevatviljoilla)
Olisinpa katsellut vanhoja albumeja tähkättömästä Reetasta 2013, tai 20 cm korkeasta Bjarnesta, jonka sato lopuksi oli 1000 kg/ha. Korrensääteiden kanssa pelasin silloinkin. Vettä kun tuli ihan riittävästi. Ja sitten sen tulo vaan loppui.
-SS-
-
En tie mut kyl nyt ceyloni pukkaa sitä oikeaa nakki tähkää,tässä vaiheessa ei voi olla muutaku tyytyväinen ;)
-
En tie mut kyl nyt ceyloni pukkaa sitä oikeaa nakki tähkää,tässä vaiheessa ei voi olla muutaku tyytyväinen ;)
Ei ole kellastumassa tuleentumiseen päin vielä Ceylon, siitä voi jotakin odottaakin. Ruis on jo melko harmaata.
-SS-
-
Minkä tyyppinen typpi on parasta syysvehnän kevätlannoitukseen, salpietari, CANni vai ureatyppi?
esim. joku NS 38-8, siinähän on ureaa ja ammoniumtyppeä.
Vai onko kysymys liian vaikea, kun vuosien ajan on opittu tekemään se kevätlannoitus sillä perinteisellä, hitaasti liukenevalla Suomensalpietarilla?
-
Tuota cemagron ns38 tullut käytettyä jo monta vuotta. Etuina ainakin se, ettei tarvii kokoajan olla konetta täyttämäs ja tänä keväänä kun oli kuivaa, niin suli peltoon ilman sadettakin.
-
Tuota cemagron ns38 tullut käytettyä jo monta vuotta. Etuina ainakin se, ettei tarvii kokoajan olla konetta täyttämäs ja tänä keväänä kun oli kuivaa, niin suli peltoon ilman sadettakin.
Itse tullut laskettua ihan kylmästi suoraan typpikilon hintaa jaa canissa ollut viime aikoina halvin typpikilo. Syysvehnän lannotuksen olen jakanut kahteen osaan. Aikaseen keväällä pieni määrä. Sitten kun näkee mitkä pellot heräävät henkiin niin sitten kaikki mitä irti saa. Mietitytti silloin lannoituksen jakaminen kolmeen osaan mutta ajelu olisi vaan lisääntynyt niin en sitten ole viitsinyt. Kaiken voisi ajaa keväällä jos varmasti tietäisi että kasvusto on hengissä.
-
Tuota cemagron ns38 tullut käytettyä jo monta vuotta. Etuina ainakin se, ettei tarvii kokoajan olla konetta täyttämäs ja tänä keväänä kun oli kuivaa, niin suli peltoon ilman sadettakin.
Itse tullut laskettua ihan kylmästi suoraan typpikilon hintaa jaa canissa ollut viime aikoina halvin typpikilo. Syysvehnän lannotuksen olen jakanut kahteen osaan. Aikaseen keväällä pieni määrä. Sitten kun näkee mitkä pellot heräävät henkiin niin sitten kaikki mitä irti saa. Mietitytti silloin lannoituksen jakaminen kolmeen osaan mutta ajelu olisi vaan lisääntynyt niin en sitten ole viitsinyt. Kaiken voisi ajaa keväällä jos varmasti tietäisi että kasvusto on hengissä.
Syysvehnä onkin siitä jännä rukiiseen verrattuna, että rukiista pystyy lumien sulattua näkemään, selviääkö hengissä vai ei, mutta syysvehnä saattaa näyttää kuolleelta, mutta silti se saattaa vielä alkaa kasvamaan, vaikka olis ruskeana, tämä siis muiden kasvustoja seuranneena, itse en ole aiemmin viljellyt.
-
Mihin hintaan oikeen oot cania saanut?typpikilonhinta ollut aina edullisin juurikin ns38
-
Mihin hintaan oikeen oot cania saanut?typpikilonhinta ollut aina edullisin juurikin ns38
Nyt en ulkoa muista mutta joku hämärä muistikuva on, että jonkin matkaa alta 200.. on ainakin aina voittanut sen salpietarin. Cemagron ns kerran ollut ja silloin ei vakuuttanut kyseinen tuote. Tohon tullut verrattua. Mahtoiko muillakin olla.
En nyt väitä että se välttämättä on se halvin typpikilo ollut. Samalla tullut ostettua yleensä muutakin ja kokonaisuutta tullut katsottua myös.
-
Mukava kuljeskella hybridiruispellossa kun tähkät on isompia kuin isännän ***** 8)
-
Mukava kuljeskella hybridiruispellossa kun tähkät on isompia kuin isännän ***** 8)
No ei vakuuta, jos pystyst kulkeskelee, vai onko niin tihee että pystyt kävelee sen päälle?
Niin lämmintä nyt että lämpövärinää on pellon päällä. Sitten kun se on valmis puitavaksi, se rupee varmasti ukkostaa ja lakoon tai muuten vann sataa edes kerran päivässä.
-
Mukava kuljeskella hybridiruispellossa kun tähkät on isompia kuin isännän ***** 8)
Tänä vuonna ei kaikin paikoin tuo voi tehdä isännän itsetunnolle hyvää.
-SS-
-
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.
Skagen ja Ceylon, ei kahta sanaa: Skagen on satoisampi. Talvenkestävyys on erinomainen verrattuna Ceyloniin, joka myös on useimpia muita syysvehniä parempi "heräämään" keväällä, Ceylon "ihmeparantuu" heikostakin oraasta, Skagen ei niinkään. Skagenin leivontalaatu on parempi, korkeampi valkuainen ja todennäköisesti kestävämpi sakoluku, koska Tarso jalostuslinjassa. Siellä, missä Tarso kasvaa 6 - tonnareita, antaa Skagen kasitonnareita. Jos ja kun Tarsosta jollakin on kokemusta, tietää, että tarvitaan viljavuudeltaan ohralle sopiva maa ja reilusti voimaa, toistan, reilusti voimaa, 170+ N tai jotain. Muuten niittynurmikkakin voittaa Tarson kasvussaan.
Miksi sitten vaihdoin Ceyloniin ?
Skagen tarvitsee täydet laonestokäsittelyt, jos tulee edulliset olosuhteet. Enkä ole oikein koskaan onnistunut lakoruiskutuksissa vioittamatta viljaa jollakin tavalla. Skagen myös hyötyy tautipaketista, oikea-aikaisesta sellaisesta, eli tähkän pitää olla kunnolla jo esillä. 12 metrin ruiskulla ei oikein ole sopivan oloista se tallaaminen, ja keltaruoste näkyy kyllä Skagenin alalehdillä nytkin.
Skagenia ja Ceylonia oli vierekkäin 2015. Huomaa Skagenin rehevyys ja heleänvihreä väri.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_Skagen.jpg)
Kuva: Ceylon&Skagen, maaliskuun puoliväli 2015
Ceylonin ulkoasu - tänäkin keväänä - oli vatsaa kouristavan surkea. Esimerkiksi vuonna 2017 olin jo valmistautumassa Ceylonin ylös äestämiseen, koska Urholla, Olivinilla ym. tuho oli tuon värin seurauksena varma:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_Reetta_2017.jpg)
Kuva: Hyvin talvehtinut Reetta ja surkea Ceylon vierekkäin 2017
Puintiaikaan kyseinen Ceylon oli ihmeparantunut erinomaisesti, sato nimenomaan tuosta kasvulohkosta jopa 6,5 tonnia /ha
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ceylon_puinti.jpg)
Kuva: Ceylon puintia 2017
Skagen sen sijaan kasvaa ja kasvaa, mutta jos lannoitus menee hiukankin yli, eikä moddukset menneet oikeaan kasvuasteeseen, käy näin:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Skagen_lako.jpg)
Kuva: Skagen puinti 2015, lako noin 40% , sato 6300-6700 kg/ha
Loppuanalyysi: Vaikka Skagen on voittajavehnä, satokilpailuissa ja muualla, luovuin siitä. Ceylon on vaatimaton, hyvin vastustuskykyinen ruosteille, sivutoimiselle syysvehnänviljelijälle sopivampi, koska se pysyy pystyssä varmasti. Skagenin korsi on ohut ja rento, vaikka ei edes ole kovin pitkä. Siksi semmoiset liimalakoläiskät, joissa ei kuitenkaan ole rukiin pituista rättiä tartuttavaksi, ovat vaikeita puida. Laonnostajatkin nousevat laon päälle, tähkä on raskas ja roikkuu maassa.
Pieni puolto Ceylonille on myös pieni jyväkoko ja korkea hl-paino: halpaa kylvää, Skagenia tarvitaan 400 kg, Ceylon menee 230 kg:lla. Ceylon on noin pari päivää aikaisempi kuin Skagen.
Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria, Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.
-SS-
Kiitos SS:lle informatiivisesta tietopaketista.
Juu, kiitos tästä tietopaketista minultakin.
En ole koskaan aiemmin kokeillut syysvehnää, mutta nyt taitaa ajatus siirtyä toiminnan tasolle.
-
Jos siemenet ovat ostossa niin kannattaa ostaa vaikka molemmat ceylon sekä skagen. Kws malibu kai myös varteenotetta kokeiltava, mutta nuo kaksi nyt ainakin. Valitsee sitten niistä omalle viljelytyylille paremman jatkoon..