Juu niin on mutta viljan tukitason ylittää hyvin moni muukin vaihtoehto, jotka saavat myös kasvipeitteisyyskorvauksen.
Kovin heikosti olen hömppiin perehtynyt, kun en löydä satokasveihin verrattuna merkittävää eroa nimenomaan "hömpillä", jos hömpillä siis tarkoitetaan kasvustoja, joita ei tarvitse kuin niittää, jos sitäkään. Toki itselläkin on tänä vuonna viherkesantoa, jossa on kuminantaimia alikasvoksena. Olen merkinnyt siis 2. vuoden kuminan viherkesannoksi, koska itse en ole sen vertaa epärehellisyyttä saanut äidinmaidossa, että panisin härskisti rastin kuminaruutuun ja luottaisin äskettäisen kokotilavalvonnan olevan tämän vuosikymmenen viimeinen.
Herneen ja härkäpavun viljely "emohernekasvustona", eli vain siemenet seuraavaksi vuodeksi keräten ottaa tuotantopalkkiot kyllä kotiin. Mutta siinä joutuu kyllä rounduppaamaan ja suorakylvämään joka vuosi, ja sähläämään kuivaamisen ja siemensäkkien kanssa. En oikein ymmärrä, miten sitäkin siis täysiverisenä hömppänä voisi pitää. Näennäisruis kerääjäkasvilla on maan rakenteelle vähintään yhtä hyvä ja normi viljaa reilusti enemmän tukea tuottavampi, siementä on helpompi valmistaa ja sadonkorjuu on helpompaa, jos tulee kuitenkin sille päälle. Mutta kyllä sekin kylvää pitää vuosittain, samoin kuin riistat ja monimuotoisuudet.
Yli 75% nurmiprosentti vie taas kasvipeite ym. tukia alaspäin, ja vähintään kesantorajoite ja monimuotoisuusrajoite estää riistojen kukkapeltojen ja luonnonhoitopeltonurmien laajamittaisen käytön, jos aikoo saada täydet luonnonhaittakorvaukset. Monivuotiset ympäristönurmet muutettiiin 2016 alkaen tavallisiksi nurmiksi, että sitäkään ei saanut enää. Alle 75% nurmiprosentilla pitää olla useampi kasvi ja täällä etelässä EFA-alasta ainakaan ei saa tukia viljan vertaa, jollei nimenomaan viljele esimerkiksi hernettä/papua , ja vieläpä ilman torjunta-aineita.
Ja säilörehunurmet eivät taida saada viljaa suurempaa tukea, kokotilan rehunurmi saa vähemmän, ainakin jos osalla vilja-alaa olisi kerääjäkasvi ja viljalajikohtainen tuotantopalkkio.
Yhtä monivuotista puutarhakasvitukea saavaa kasvia olen alkanut pellonreunasta lisätä, ja se on maa-artisokka. uudistuu ja leviää itsekseen kuin rikkaruoho, ei tapa mikään eikä miehenkorkuisena juurikaan jää rikkaruohojen alle. Siinä on se perustaminen vaan sen verran hankalaa, ettei oikein pelkäksi hömpäksi kannata nimitellä. Muuten kyllä helppohoitoinen, varret vaikka niittää syksyllä siistiksi ,siellä ne juurakot ovat kasvussa taas keväällä, vuosikaudet menestyy. No tämä 300 euronen vähenee muutenkin 80 euroon, että eipä siinä oikein enää järkeä ole tukien imurointitavoitteella. Ei ole ihme. että kunnan alueella joka lohko melkein on nyt palkoherneellä, otetaan se 300 euroa pois niin kauan kuin voidaan.
Mutta hehtaarirallikasvinviljelyluomu on eittämättä se kannattavampi hömppä, josta nyt puhutaan.
-SS-