Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 22.06.19 - klo:22:17
-
Ennuste meinaa reilua lisäystä. Tähän sitten tulevaisuudessa sadonkorjuuvelvoite. Nouseeko kannattavuus? Mitähän ajattelee Jari Leppä?
-
Ennuste meinaa reilua lisäystä. Tähän sitten tulevaisuudessa sadonkorjuuvelvoite. Nouseeko kannattavuus? Mitähän ajattelee Jari Leppä?
Eiköhän se markkinatalous ole karsinut lähes kaikkea muuta maataloustuotantoa kuin viljantuotantoa,jos sitten alhaisilla hinnoilla viljantuotantoakin.Vaikka kylläkin mieluummin viljaa kuin höpöheinää.
-
Ennuste meinaa reilua lisäystä. Tähän sitten tulevaisuudessa sadonkorjuuvelvoite. Nouseeko kannattavuus? Mitähän ajattelee Jari Leppä?
Ennuste on ennuste. Vielä ei ole yhtään jyvää puitu. Kun nyt pitelee seuraavat kaksi kuukautta poutaa ja sitten alkaa sataa päivästä toiseen niin voidaan uudelleen katsella sitä satoa..
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Joo samaa mieltä mä oon ei siinä mitään.
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Jotta ei olisi ristiriitaisuuksia tuossa ajatuksessa, kumpaan ne ei-päätoimiset viljelijät nyt sitten oikein syyllistyvät: hömppäheinien viljelyllä rikastumiseen vai järjettömiä viljasatoja vuodesta toiseen hinnasta huolimatta väkisinviljellen ? Että hyväntekijöitä sitten ovat, jos ja kun aina viljelevät viljaa nii peekeleesti.
Korjuuvelvoitteen tullessa pitää viljellä kaikkien - ja myös korjata talteen - paitsi ehkä elämänvoimaa ja mykoritsoja latailevien.
-SS-
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Mikäs sen höpöheinän rajoittaa?
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Mikäs sen höpöheinän rajoittaa?
Jos en nyt ihan väärin ole ymmärtänyt niin sen prosenttirajan jälkeen tuet tippuu melkolailla. Tuskin valtaosalla vilja tiloista antaa rahatilanne tai pankki sitä myöten... Ja ihan oikeasti, mistä pirusta jonkulle on tullut tuollainen ajatusmalli ettei viljatilalla olisi vilja tulolla merkitystä. Toki on varmasti sellaisia tiloja jossa ulkopuoliset tulot ovat moninkertaiset tilaan verrattuna eikä näin ollen ole niin suurta merkitystä, mutta nämä on marginaaliin osuvaa joukkoa.
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Niin elukkatilalla voi aina ne elukat laittaa pois ja alkaa viljanviljelijäksi :) Montako karjatilaa tiedätte jotka ei ole toiminut näin? Ja vielä jäljellä olevia ja niiden tukia karehditaan ihan homona :) Kyllä ne vähenee älkää peljätkö, lisää rehuviljan kasvattajia tarvitaan aina.
-
Kyllähän kasveja on olemassa mitä vaan. Syyskylvöille ja kevätkylvöille. Ja juhannuksellekin.
Onhan siinä eroa, jos kylvää ruista ja saa hehtaarisatoa keskimäärin sen kolme tonttua tai vaikka seitsemän tonttua. Niin no hybridi on hybridi ja vaatii vähän enemmän huolenpitoa. Jos saa tehokkaasti ruiskutettua ja ötököitä tuhottua, niin kyllä hybridi on aika kova juttu satotasoon nähden. Jos se onnistuu.
Samoin syysrapsi. Jos saa hehtaarisadoksi alle tontun tai vaikka neljä tonttua, niin onhan siinä eroa.
Nämä kuitenkin vaativat veronsa. Maa on oltava kasvukuntoinen. Peehoot ja vesitalous. Entisillä juurikasmailla on vielä sen verran perintöä jäljellä, että muut kasvit ovat ihmeissään.
Kaikkialla näin ei tietenkään ole. Ja monet maat ovat sopimattomia esim. syyskasvien viljelyyn talvituhojen vuoksi.
Kaikki pellot eivät ole katon alla tasaisessa olosuhteessa lypsykonetta ihmettelemässä. Tuskin monikaan.
Silti jostain syystä aito luonnon olojen armoilla olo on aliarvoisessa asemassa suljettuun systeemiin nähden...
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Säilis ab alueella on ainaki varteenotettava vaihtoehto. Sama tuki kuin viljalla. Viis vuotta voi pitää, niitto kerran kesässä ja viljelyn voi keskittää 25% alasta eli parhaimmille pelloille. Jos korjuu velvoite palautuisi niin ainakin olisi se pieni pelko että tarkastaja tulisi kyselemään paalien perään. Parhaiten asia ratkeaisi sillä, että elukoille maksettaisiin tuki ey kautta ja säilis pellon tuki tiputettaisiin alas.
Ja mitä elukoiden pidon kannattavuuteen tulee niin mä olen jo sen homman vakavuutta laskenut eli optimoidaan tuet niinkuin muutkin tekee...
Karjatilat loppuu tällä menolla niinkuin lypsyukko totesi. Ihmiset alkaa ymmärtämään sen että jos rahaa ei tule ja silti olet eläimissä kiinni 24/7 niin elämällä voi tehdä muutakin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kasvattaa toimintaa siihen mittaan että voi kävellä kovat kaulassa kaiket päivät ja ukrainalaiset hoitaa hommat.
Kyllä täällä ymmärretään viljelijän säiden armoilla olo, mutta on se silti aika helppoa. Pari viikkoa keväällä ja pari syksyllä kun rutistaa ja viikon päivät kesällä ruiskutuksia ja muistaa vaan tukipaperit täytää oikein niin hyvä tulee..
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Mikäs sen höpöheinän rajoittaa?
Jos en nyt ihan väärin ole ymmärtänyt niin sen prosenttirajan jälkeen tuet tippuu melkolailla. Tuskin valtaosalla vilja tiloista antaa rahatilanne tai pankki sitä myöten... Ja ihan oikeasti, mistä pirusta jonkulle on tullut tuollainen ajatusmalli ettei viljatilalla olisi vilja tulolla merkitystä. Toki on varmasti sellaisia tiloja jossa ulkopuoliset tulot ovat moninkertaiset tilaan verrattuna eikä näin ollen ole niin suurta merkitystä, mutta nämä on marginaaliin osuvaa joukkoa.
Ammattitaidon puutetta, jos ei osaa valita sellaisia kasveja, joihin ei tuo 25% lhk-leikkuri vaikuta. Tilasta voi olla 100% hömpällä ja jos homman oikein oivaltaa, niin tukitaso on parempi hehtaaria kohden kuin viljalla.
Mitä viljatilin merkitykseen tulee, niin suosittelisin pikkuisen kertaamaan talouden perusopintoja. Lähde vaikka tutkimaan kohtaa "kate".
-
Ammattitaidon puutetta, jos ei osaa valita sellaisia kasveja, joihin ei tuo 25% lhk-leikkuri vaikuta. Tilasta voi olla 100% hömpällä ja jos homman oikein oivaltaa, niin tukitaso on parempi hehtaaria kohden kuin viljalla.
Mitä viljatilin merkitykseen tulee, niin suosittelisin pikkuisen kertaamaan talouden perusopintoja. Lähde vaikka tutkimaan kohtaa "kate".
Suuressa mittakaavassa vain näennäispuutarhakasvinviljelyluomu ylittää tukitasoissaan mitkä tahansa muut yritelmät. On muistettava, että suojavyöhykkeitä ei ole aikoihin enää saanut uusia perustetuiksi, samoin ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystuki on merkittävä viljan suorakylvötaloudessa.
-SS-
-
Ammattitaidon puutetta, jos ei osaa valita sellaisia kasveja, joihin ei tuo 25% lhk-leikkuri vaikuta. Tilasta voi olla 100% hömpällä ja jos homman oikein oivaltaa, niin tukitaso on parempi hehtaaria kohden kuin viljalla.
Mitä viljatilin merkitykseen tulee, niin suosittelisin pikkuisen kertaamaan talouden perusopintoja. Lähde vaikka tutkimaan kohtaa "kate".
Suuressa mittakaavassa vain näennäispuutarhakasvinviljelyluomu ylittää tukitasoissaan mitkä tahansa muut yritelmät. On muistettava, että suojavyöhykkeitä ei ole aikoihin enää saanut uusia perustetuiksi, samoin ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystuki on merkittävä viljan suorakylvötaloudessa.
-SS-
Juu niin on mutta viljan tukitason ylittää hyvin moni muukin vaihtoehto, jotka saavat myös kasvipeitteisyyskorvauksen.
Eiköhän tuo suojavyöhyke asia ole kaikilla tiedossa, kun uusia ei ole saanut enää 2015 vuoden jälkeen.
-
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. ;D
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Mikäs sen höpöheinän rajoittaa?
Jos en nyt ihan väärin ole ymmärtänyt niin sen prosenttirajan jälkeen tuet tippuu melkolailla. Tuskin valtaosalla vilja tiloista antaa rahatilanne tai pankki sitä myöten... Ja ihan oikeasti, mistä pirusta jonkulle on tullut tuollainen ajatusmalli ettei viljatilalla olisi vilja tulolla merkitystä. Toki on varmasti sellaisia tiloja jossa ulkopuoliset tulot ovat moninkertaiset tilaan verrattuna eikä näin ollen ole niin suurta merkitystä, mutta nämä on marginaaliin osuvaa joukkoa.
Ammattitaidon puutetta, jos ei osaa valita sellaisia kasveja, joihin ei tuo 25% lhk-leikkuri vaikuta. Tilasta voi olla 100% hömpällä ja jos homman oikein oivaltaa, niin tukitaso on parempi hehtaaria kohden kuin viljalla.
Mitä viljatilin merkitykseen tulee, niin suosittelisin pikkuisen kertaamaan talouden perusopintoja. Lähde vaikka tutkimaan kohtaa "kate".
Toimii ehkä velattomalla tilalla tai ainakin sellaisella missä ei kaikki hehtaari ole velkana. 7500€ osto hinnalla lainaa täytyy lyhentää se 500€ vuodessa 15v maksuajalla ja siihen korot päälle, myel maksut, verot, vakuutukset jne. Ei taida ihan eurot riittää pitämään kaikkia tyytyväisinä pelkällä tuki taloudella vaikka kulut ja työmäärä olisikin mitätön. Ja sitten vielä se kysymys että saako sitä peltoa tuohon hintaan vaiko ei.
Itsellä on sellanen tavoite että joka hehtaarilta pitäisi saada 800€ myyntiä ja tuet päälle (on toki pakollista kesantoa ja metsänreunoissa riistapeltoa peurahoukuttimeksi). Tarkoittaa 6tn 135€ kauraa tai ohraa, tai sitten 5tn 160€ mallasta tai pullavehnää. Ihan realistisia lukemia kohtuullisella panostuksella. Loput kulut on sitten tilakohtaisia mitä sitä katetta saa jäämään, osa tuollaisissa katelaskelmissa on täysin laskennallisia kuluja jotka ei näy muualla kuin siinä paperilla jos sellaisia haluaa laskea - käytäntö on toinen vaikka mitä väitetään.
-
Juu niin on mutta viljan tukitason ylittää hyvin moni muukin vaihtoehto, jotka saavat myös kasvipeitteisyyskorvauksen.
Kovin heikosti olen hömppiin perehtynyt, kun en löydä satokasveihin verrattuna merkittävää eroa nimenomaan "hömpillä", jos hömpillä siis tarkoitetaan kasvustoja, joita ei tarvitse kuin niittää, jos sitäkään. Toki itselläkin on tänä vuonna viherkesantoa, jossa on kuminantaimia alikasvoksena. Olen merkinnyt siis 2. vuoden kuminan viherkesannoksi, koska itse en ole sen vertaa epärehellisyyttä saanut äidinmaidossa, että panisin härskisti rastin kuminaruutuun ja luottaisin äskettäisen kokotilavalvonnan olevan tämän vuosikymmenen viimeinen.
Herneen ja härkäpavun viljely "emohernekasvustona", eli vain siemenet seuraavaksi vuodeksi keräten ottaa tuotantopalkkiot kyllä kotiin. Mutta siinä joutuu kyllä rounduppaamaan ja suorakylvämään joka vuosi, ja sähläämään kuivaamisen ja siemensäkkien kanssa. En oikein ymmärrä, miten sitäkin siis täysiverisenä hömppänä voisi pitää. Näennäisruis kerääjäkasvilla on maan rakenteelle vähintään yhtä hyvä ja normi viljaa reilusti enemmän tukea tuottavampi, siementä on helpompi valmistaa ja sadonkorjuu on helpompaa, jos tulee kuitenkin sille päälle. Mutta kyllä sekin kylvää pitää vuosittain, samoin kuin riistat ja monimuotoisuudet.
Yli 75% nurmiprosentti vie taas kasvipeite ym. tukia alaspäin, ja vähintään kesantorajoite ja monimuotoisuusrajoite estää riistojen kukkapeltojen ja luonnonhoitopeltonurmien laajamittaisen käytön, jos aikoo saada täydet luonnonhaittakorvaukset. Monivuotiset ympäristönurmet muutettiiin 2016 alkaen tavallisiksi nurmiksi, että sitäkään ei saanut enää. Alle 75% nurmiprosentilla pitää olla useampi kasvi ja täällä etelässä EFA-alasta ainakaan ei saa tukia viljan vertaa, jollei nimenomaan viljele esimerkiksi hernettä/papua , ja vieläpä ilman torjunta-aineita.
Ja säilörehunurmet eivät taida saada viljaa suurempaa tukea, kokotilan rehunurmi saa vähemmän, ainakin jos osalla vilja-alaa olisi kerääjäkasvi ja viljalajikohtainen tuotantopalkkio.
Yhtä monivuotista puutarhakasvitukea saavaa kasvia olen alkanut pellonreunasta lisätä, ja se on maa-artisokka. uudistuu ja leviää itsekseen kuin rikkaruoho, ei tapa mikään eikä miehenkorkuisena juurikaan jää rikkaruohojen alle. Siinä on se perustaminen vaan sen verran hankalaa, ettei oikein pelkäksi hömpäksi kannata nimitellä. Muuten kyllä helppohoitoinen, varret vaikka niittää syksyllä siistiksi ,siellä ne juurakot ovat kasvussa taas keväällä, vuosikaudet menestyy. No tämä 300 euronen vähenee muutenkin 80 euroon, että eipä siinä oikein enää järkeä ole tukien imurointitavoitteella. Ei ole ihme. että kunnan alueella joka lohko melkein on nyt palkoherneellä, otetaan se 300 euroa pois niin kauan kuin voidaan.
Mutta hehtaarirallikasvinviljelyluomu on eittämättä se kannattavampi hömppä, josta nyt puhutaan.
-SS-
-
Kyllä luomussa on ne omat rajoitteensa. 160e/ha ei nyt vielä ole kummoinen lisä. Tosin minimimäärä luomuemolehmiä siihen päälle niin sitten alkaa tulonmuodostus olemaan kohdillaan tuotos panossuhteessa.
-
Kyllä luomussa on ne omat rajoitteensa. 160e/ha ei nyt vielä ole kummoinen lisä. Tosin minimimäärä luomuemolehmiä siihen päälle niin sitten alkaa tulonmuodostus olemaan kohdillaan tuotos panossuhteessa.
Toki on näin, mutta käytännössä, mitä olen Uudenmaan Läänin lounaisosissa katsellut, niin korjuukalustoa ja kuivuria ei tarvita ollenkaan. 100 ha:n tilalla viljakalusto ja kevättyöt vastaavat noin 20 ha:n tehotilan töitä, ilman ruiskutuksia tietenkin. Perustraktori, aurat, kultivaattori, äes, ja kiekkokylvökone, joku 3 m Juko tai 4 m Nordsten. Ei siis kylvölannoitin. Myöhästetyllä kylvöllä homma näyttää melkein riistapeltoviljelyltä, niinä vuosina kun ei haljua heinää siinä kasva.
Ainoa rajoittava tekijä on juurikin pinta-ala, koska vasta muutamansadan hehtaarin tahi muutamantuhannen hehtaarin alalla tukiero alkaa purra, että kannattaa viljelyteknologia uusia, ja sitä myyntikasvisatoakin alkaa tulla enemmän kuin säkillinen.
Eläinluomussa pitää niitä haikkuja tai mustia lihaelukoita kuitenkin siellä rantaruovikoissa laiduntaa isot laumat, tehdä aitoja ja keräillä heiniä ja jättiläisenmunia. Varsinais-Suomessa luomulampaiden määrä on kasvanutkin todella isoksi, aloituskynnys näkyy olevan matalampi, rakennusinvestoinnit robonavettaan verrattuna erittäin pienet. ja laumaa kasvatetaan omavoimaisesti sitten. Rantaniittybiotooppituet tuottavat lisärahoitusta mukavasti, kun niitä lampaita käytetään maisemanhoitoon.
Luomulammasvolyymi alkaa kuitenkin olla ehkä jo etelässä aika täynnä, kun niitä pääsiäis- ja joululammaspaisteja tungetaan paikallisissa kaupoissa jo melkein väkisin mukaan kaupantekijäisiksi, jos ostat leivänpaahtimen.
-SS-
-
Kyllä, Kuluvalla tukikaudella eräällä tuttavalla on luomussa suomenlampaita, biotooppeja, max määrä suojavyöhykenurmea, ei valitellut töittenpaljoutta eikä rahanpuutetta.
-
Kyllä, Kuluvalla tukikaudella eräällä tuttavalla on luomussa suomenlampaita, biotooppeja, max määrä suojavyöhykenurmea, ei valitellut töittenpaljoutta eikä rahanpuutetta.
No ens vuonna sitten pääsee valittaan kylillä rahanpuutetta kun tuet putoo 7 prosenttia, ei auta vaikka kuinka Suomi olisi Eu puheenjohtajamaa päin vastoin niinkuin aamuteeveessä tänään sanottiin. Mitä tulee viljasatoon 2019 niin nyt näyttää kohtuu hyvältä. En ole budjetoinut 2020 budjettiini kuivuus/märkyys tukia. Ei silläkö että niitä joskus ois saanut. Omillaan on joutunut tulee toimeen . Ainoastaan odotettavissa on satovakuutuksen kautta tulevia rahoja jos iso raekuuro sattuu kohdalle. Kahtena viime vuotena sieltäkään ei ole tullut latiakaan. Kyllä 2000-luvun alussa vielä senaikainen mmm ministeriö piti viljelijän puolta :) ennen kaikki oli paremmin niinkuin vanhat isännät tuppaa sanomaan
-
Mikä tuki putoaa 7%. Perusosa ympäristötuesta putoaa 17 euroon/ha. Tippuuko myöskin tilatuki/lfa?
-
Otti myös eilisaamuna korvaan tuo keskustelu tulevista tuista ja vaatimuksista,haastattelun loppua kuulin.Taisi olla tämä prof.Jyrki Niemi ja joku MTK:n jehu.Särähti kyllä korvaan kun tuo proffa sanoi että tulevaisuudessa vaaditaan enemmän tuon ympäristön suojelun suhteen vähemmällä rahalla ja että siinä on suomalaisilla viljelijöillä myös mahdollisuus kun voi vedota Suomen edelläkävijyyteen ja tuotteiden korkeampaan laatuun ja ympäristösuojelullisiin käytäntöihin sekä muita tiukempiin vaatimuksiin.MTK:n mies vähän äkelteli että onko esim.Eu:n alueella likikään samat käytännöt mutta nyökytteli osalle ajatuksista.
Käyköhän siinä kuitenkin niin että asiakas kaupassa ostaa sen halvimman vaikka tuote on tuotettu vähän löysemmillä säännöillä.Hintako ratkaisee?
-
Otti myös eilisaamuna korvaan tuo keskustelu tulevista tuista ja vaatimuksista,haastattelun loppua kuulin.Taisi olla tämä prof.Jyrki Niemi ja joku MTK:n jehu.Särähti kyllä korvaan kun tuo proffa sanoi että tulevaisuudessa vaaditaan enemmän tuon ympäristön suojelun suhteen vähemmällä rahalla ja että siinä on suomalaisilla viljelijöillä myös mahdollisuus kun voi vedota Suomen edelläkävijyyteen ja tuotteiden korkeampaan laatuun ja ympäristösuojelullisiin käytäntöihin sekä muita tiukempiin vaatimuksiin.MTK:n mies vähän äkelteli että onko esim.Eu:n alueella likikään samat käytännöt mutta nyökytteli osalle ajatuksista.
Käyköhän siinä kuitenkin niin että asiakas kaupassa ostaa sen halvimman vaikka tuote on tuotettu vähän löysemmillä säännöillä.Hintako ratkaisee?
Ihmetyttää ja naurattaa tuo maatalouden ympärillä pyörivien kravattikaulojen lapsellinen usko siihen että suomalaisen maatalouden parempi ympäristöystävällisyys ja tiukemmat vaatimukset olisi jonkinlainen etu ja myyntivaltti.
Ei ulkomainen ruuanostaja ruokahyllyn äärellä ajattele, että ostanpa tuon suomalaisen tuotteen, kun se on tuotettu niin ympäristöystävällisesti.
-
80-luvulla taisi ruotsalainen perunantuotanto olla reilusti yli sata, samoin maito, possun liha, kananmunat ja sokeri.
Perunasta nyt enää 70% omavaraisuus, kananmunat nyt aika tasapainossa, sokerin tuotanto kattaa myös edelleen kulutuksen, porkkanoista on ylituotantoa. Viljaa tuotetaan kuitenkin edelleen eniten yli tarpeen. Lopuisssa onkin sitten vaihtelevasti alituotantoa.
Tuotantohan ei kuitenkaan ole kaikessa laskenut, mutta väkiluku Ruotsissa on kasvanut 2000-luvulla lähes 2 miljoonaa asukasta, joten kulutuksen kasvu selittänee osan alituotannosta.
-
Mikä tuki putoaa 7%. Perusosa ympäristötuesta putoaa 17 euroon/ha. Tippuuko myöskin tilatuki/lfa?
Maaseudun tulevaisuudessa on ollut kirjoituksia , jossa ens vuonna pudotus verrattuna tämän vuoden tukiin olisi kokonaisuudessaa 7 prosenttia. Tammikuussa 2021 olemme viisaampia tämän asian suhteen. Palaan silloin asiaa tämän asian tiimoilta.
Mitä tulee mahdolliseen hyvään viljasatoon, niin paras ratkaisu sen "ongelmaan" on että kehitysapurahoilla ostetaan isäntien mahdolliset ylituotantoviljat viljat 200 euroo/tonni ja viedään laivalla Välimeren eteläpuolelle. Uskoisin että koko kansa olisi tähän ratkaisuun tyytyväinen.
-
mutta liian helppo ratkaisu. ei voi ottaa käyttöön. kuka moista haluais?
-
Mikä tuki putoaa 7%. Perusosa ympäristötuesta putoaa 17 euroon/ha. Tippuuko myöskin tilatuki/lfa?
Maaseudun tulevaisuudessa on ollut kirjoituksia , jossa ens vuonna pudotus verrattuna tämän vuoden tukiin olisi kokonaisuudessaa 7 prosenttia. Tammikuussa 2021 olemme viisaampia tämän asian suhteen. Palaan silloin asiaa tämän asian tiimoilta.
Mitä tulee mahdolliseen hyvään viljasatoon, niin paras ratkaisu sen "ongelmaan" on että kehitysapurahoilla ostetaan isäntien mahdolliset ylituotantoviljat viljat 200 euroo/tonni ja viedään laivalla Välimeren eteläpuolelle. Uskoisin että koko kansa olisi tähän ratkaisuun tyytyväinen.
Eipä taida mennä tuollainen läpi mtk porukoilla. Viljan pitää olla halpaa ja taas puheet ovat että huippusato ja viljanhinta palautuu oikealle tasolleen n. sataseen. Hyvin on taas unohtunut yhteispeli kirjoittelut viimevuoden rehupulan aikaan...
-
Nyt voi jo todeta oman viljasadon jäävän niukaksi, kuuden tonnin kerholaiset ovat jossain muualla.
-
Nyt voi jo todeta oman viljasadon jäävän niukaksi, kuuden tonnin kerholaiset ovat jossain muualla.
Kuivuus vie Kaikki . Ei ole satanut pariin kuukauteen eikä ole vettä luvassakaan
-
Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.
-
Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.
Ilo saattaa hiipua, kun pui pää täristen kosteaa ruisvehnäohrakauraa lämpimien syyssateiden alkaessa ja kuivuripaahtimo höyryää yösumuissa euron polttoöljyllä, sitten rahtaa viljan omaan laskuun jonnekin Naantaliin asti, ja noteeraukset jäävät sataan euroon.
MT:ssa oli ennuste, että viljojen hinnat painuvat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi melkoisen alas, ei ole mitään nousupiikkiä näkyvissä.
Jos 30000 eekkerin ja 100 bushelin vehnäammattilaisetkin kiemurtelevat kustannuskriiseissä, huolimatta double-crop-viljelystä, on suomalaisen eturiviläisen aika hankala ilman tukia selittää, että kilpailukyky jee jee, vallataan maailmanmarkkinat.
-SS-
-
Otti myös eilisaamuna korvaan tuo keskustelu tulevista tuista ja vaatimuksista,haastattelun loppua kuulin.Taisi olla tämä prof.Jyrki Niemi ja joku MTK:n jehu.Särähti kyllä korvaan kun tuo proffa sanoi että tulevaisuudessa vaaditaan enemmän tuon ympäristön suojelun suhteen vähemmällä rahalla ja että siinä on suomalaisilla viljelijöillä myös mahdollisuus kun voi vedota Suomen edelläkävijyyteen ja tuotteiden korkeampaan laatuun ja ympäristösuojelullisiin käytäntöihin sekä muita tiukempiin vaatimuksiin.MTK:n mies vähän äkelteli että onko esim.Eu:n alueella likikään samat käytännöt mutta nyökytteli osalle ajatuksista.
Käyköhän siinä kuitenkin niin että asiakas kaupassa ostaa sen halvimman vaikka tuote on tuotettu vähän löysemmillä säännöillä.Hintako ratkaisee?
Ihmetyttää ja naurattaa tuo maatalouden ympärillä pyörivien kravattikaulojen lapsellinen usko siihen että suomalaisen maatalouden parempi ympäristöystävällisyys ja tiukemmat vaatimukset olisi jonkinlainen etu ja myyntivaltti.
Ei ulkomainen ruuanostaja ruokahyllyn äärellä ajattele, että ostanpa tuon suomalaisen tuotteen, kun se on tuotettu niin ympäristöystävällisesti.
Tässä on tämä kyselyjen ja hyllyjen välisen toiminnan ristiriita. Kun kyselyssä kysytään, että "vaikuttaako ilmasto", niin siihen kuuluu vastata, että vaikuttaa, koska se on hyvä asia. Joillakin se oikeasti vaikuttaakin, mutta isolla osalla hinta/laatu ratkaisee. Vaikka ei aina etsisikään sitä halvinta, mutta jos rahalle ei katsotaa saatavan vastinetta, tavara jää hyllyyn.
Kyselyistä vielä, että jos ihmiset käyttäisivät alkoholia saman verran kuin kyselyissä vastaavat käyttävänsä alkoholia, niin Suomen alkoholinkulutus olisi muistaakseni kolmanneksen pienempi siihen nähden mitä se on.
Mutta jos joku sanoo, että "valloitamme maailman, koska meillä on puhtaimmat elintarvikkeet". Niin ensinnäkin niiden puhtaimpien elintarvikkeiden tuottamiseen on käytetty maailman eniten tukea. Ja vielä omasta pussista, ei EUn. Onko tässä mitään järkeä? Tuemme eniten maailmassa, jotta saisimme sen ilon, että viemme ulos ja ulkomaiset kuluttajat saavat tukisubvention? Minusta järjetöntä. Pitäisi olla Ruotsin malliin eli tuki järkeviin rajoihin ja tuotanto luokkaa 60-80% kotimaisesta kulutuksesta. Ruotsissa taitaa EU-tuettu vilja olla ainoa, jossa 100% omavaraisuus. Mm peruna. Vaikka meille tuodaan Ruotsista varhaisperunaa, niin sitä tuodaan meidän kuluttajiemme persouden (pitää saada uusia perunoita) takia kun markkinat (kysyntä) sen mahdollistavat. Mutta Ruotsin omavaraisuus perunasta oli joku vuosi sitten 60-70% luokkaa. Mutta meillä omavaraisuus lähes kaikessa on 90+ prosenttia. Ja tuet korkeat. Meneekö Ruotsilla heikosti? Elintarvikkeet hirmuhinnoissa? Ei mene heikosta ja ei hirmuhintoja. Miksi emme tässä ota mallia?
Mutta aina kun aletaan puhua puhtaimmista elintarvikkeista, niin poistan varmistimen. Ihan kiva se on. Mutta kyselyissä lähes kaikkien maiden kansalaiset pitävät oman maan elintarvikkeita puhtaimpina ja parhaimpina. Siinä on vaikea millään mainoskampanjalla tms ottaa merkittävää siivua markkinoista. Ainakaan jos hinta on niin korkea, kuin joidenkin mielestä tällaisella puhtaimmalla tuotteella pitäisi olla.
Ruottalaisilla menee niin kauan hyvin, kun ruokamarkkina pelaa, mutta rajojen sulkeutuessa loppuu ruoka ja alkaa anarkia viikossa. Näin on ruottalaiset asiantuntijat itse kertoneet. Näistä ei hirveästi puhuta. Sivulauseessa saatetaan mainita. Ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta. Sähköstäkin on pari varoittavaa esimerkkiä viime ajoilta sekä kansainvälisesti että ihan paikallisesti. Fingridillä kun tuli pari kertaa jakeluhäiriö jostakin syystä, niin muutama Kuopion maalaisesikaupunki oli pimeänä. Taisi yltää naapurimaakunnan puolelle asti.
-
Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.
Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.
Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.
-
Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.
Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.
Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.
Ei ole voinut olla normaali, kun oli niin kuiva kesä. Etkö ole vielä oppinut ettei viljasatoa silloin tule..
-
Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.
Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.
Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.
Ei ole voinut olla normaali, kun oli niin kuiva kesä. Etkö ole vielä oppinut ettei viljasatoa silloin tule..
Oli mikä oli, mutta varmasti paras kesä vuodesta 1994 lähtien !
-
Ruottalaisilla menee niin kauan hyvin, kun ruokamarkkina pelaa, mutta rajojen sulkeutuessa loppuu ruoka ja alkaa anarkia viikossa. Näin on ruottalaiset asiantuntijat itse kertoneet. Näistä ei hirveästi puhuta. Sivulauseessa saatetaan mainita. Ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta. Sähköstäkin on pari varoittavaa esimerkkiä viime ajoilta sekä kansainvälisesti että ihan paikallisesti. Fingridillä kun tuli pari kertaa jakeluhäiriö jostakin syystä, niin muutama Kuopion maalaisesikaupunki oli pimeänä. Taisi yltää naapurimaakunnan puolelle asti.
Uhkakuvia voidaan maalailla aina. Mikä on uhkakuvan toteutumisen todennäköisyys? Toisena puolena vaakakupissa on aina uhkakuvaan varautumisen hinta? Ja aikajänne. Jos nyt ei totaalista katastrofia tule tyylin iso meteoriitti iskeytyy maahan, niin vaikkapa sodan merkit ovat yleensä sen verran etukäteen näkyvissä, että on aikaa varautua. Aika hätäiseen se ruokapula täälläkin yllättää, jos öljyhanat menee kiinni. Kun merkittävä osa maataloudesta on siirretty kauas asutuksesta. Vaikkapa Tanska niin selviää paljon helpommalla, kun kaikki sekä asutus että tuotanto noin Helsinki - Hanko - Pori - Tampere alueella. Mutta olennaista on todennäköisyys ja varautumisen hinta. Siinä sitten tehdään riskianalyysi.
Näitä uhkakuvien totetumisien riskejä kai nämä huoltovarmuuskeskuksen tyypit just laskee ja arvioi. En osaa arvioida, miten nopeasti ja milloin tällainen rajat sulkeva kriisi tulisi, mutta ei se välttämättä suoraan sotaan välttämättä liity. Pakolaistulva afrikasta on varmaan yksi iso uhka ja se voi pullahtaa aika nopeastikin sitten, kun sen aika on. Putin tolskaa omalla ja vähän toistenkin tontillaan. Britit kinaavat brexitistään ja eu kipuilee äärioikean ja -vasemman välissä. Sitten on vielä idän pikkuvaltio Kiina. En tiedä. Nämä jos sopivasti yhtä aikaa kohtaavat.
Mutta oma viljasato jää niukaksi kuivuuden takia ja voi olla joutuu senkin vähän ajamaan säilörehuksi.
-
Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.
Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.
Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.
Ei ole voinut olla normaali, kun oli niin kuiva kesä. Etkö ole vielä oppinut ettei viljasatoa silloin tule..
Oli mikä oli, mutta varmasti paras kesä vuodesta 1994 lähtien !
Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.
-
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/07/19/luvassa-keskinkertainen-viljasato-36-miljardia-kiloa
Enää sitten keskinkertainen. Kauraa taitaa tulla niin paljon, että mahtaako hinta alkaa edes ykkösellä?
-
Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.
Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Satotasot_2000_2018.jpg)
Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.
-SS-
-
Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista. ;D ;D ;D ;D
-
Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.
Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Satotasot_2000_2018.jpg)
Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.
-SS-
Tuollaisen käppyrän jos tekisi meidän tilalta niin näyttäisi kovin erilaiselta. Ehkä mä en sitten vaan osaa viljellä noina märkinä vuosina. Sinänsä hyvä kun noita kuivia on yleisemmin ;D
Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista. ;D ;D ;D ;D
Ja SS:kö ei yleistä? Vaikka hänelle ja muutamalle muulle 2017 on ollut huippuvuosi niin kaikille se ei ole ollut... ehkä siellä ss:n kumpuilevassa maastossa ne kummut kuivuu sellaisiksi että hommasta ei tule mitään, jos taivaalta ei tule vettä. Täällä tasamaalla pärjätään kai sitten paremmin.
Täällä sitten taas esim. Tuolloin 2017 kasvukausi loppui auttamatta kesken. Lämpösummaa ei vain kertynyt tarpeeksi. Täällä varmaan kylvettiin kuukautta myöhemmin, että tuollaisena vähä lämpöisenä vuonna keväältäkin annetaan heti tasoitusta.
Tänä vuonnahan on jo keretty hehkutella varsinais-suomen suurta satoa. Vettä tuli sopivasti kylvöjen jälkeen ja kesäkään ei ihan kuiva ole ollut, ehkä kesäkuun kuivuus leikkasi kirkkaimman kärjen veke. Toista se on täällä kymenlaaksossa. Täällä yleisesti piti alkaa kylvämään silloin kun ne toukokuun sateet alkoi. Ne joiden maalajit salli kylvön ennen sitä saivat kyllä aikaan hienot viljat, muut sitten heikompaa. Kesäkuun kuivuus kruunasi homman.
Ymmärrän kyllä, että eri vuodet näyttävät eri puolilla suomea erilaisilta. Ei pitäisi kenenkään yleistää mitään vuotta... Meillä esim. Lähi historian paras vuosi oli 2016..
-
Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.
Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Satotasot_2000_2018.jpg)
Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.
-SS-
Tuollaisen käppyrän jos tekisi meidän tilalta niin näyttäisi kovin erilaiselta. Ehkä mä en sitten vaan osaa viljellä noina märkinä vuosina. Sinänsä hyvä kun noita kuivia on yleisemmin ;D
Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista. ;D ;D ;D ;D
Ja SS:kö ei yleistä? Vaikka hänelle ja muutamalle muulle 2017 on ollut huippuvuosi niin kaikille se ei ole ollut... ehkä siellä ss:n kumpuilevassa maastossa ne kummut kuivuu sellaisiksi että hommasta ei tule mitään, jos taivaalta ei tule vettä. Täällä tasamaalla pärjätään kai sitten paremmin.
Täällä sitten taas esim. Tuolloin 2017 kasvukausi loppui auttamatta kesken. Lämpösummaa ei vain kertynyt tarpeeksi. Täällä varmaan kylvettiin kuukautta myöhemmin, että tuollaisena vähä lämpöisenä vuonna keväältäkin annetaan heti tasoitusta.
Tänä vuonnahan on jo keretty hehkutella varsinais-suomen suurta satoa. Vettä tuli sopivasti kylvöjen jälkeen ja kesäkään ei ihan kuiva ole ollut, ehkä kesäkuun kuivuus leikkasi kirkkaimman kärjen veke. Toista se on täällä kymenlaaksossa. Täällä yleisesti piti alkaa kylvämään silloin kun ne toukokuun sateet alkoi. Ne joiden maalajit salli kylvön ennen sitä saivat kyllä aikaan hienot viljat, muut sitten heikompaa. Kesäkuun kuivuus kruunasi homman.
Ymmärrän kyllä, että eri vuodet näyttävät eri puolilla suomea erilaisilta. Ei pitäisi kenenkään yleistää mitään vuotta... Meillä esim. Lähi historian paras vuosi oli 2016..
Varsinais-Suomi ei kyllä mitään ennätyksiä tee. Pienellä alalla on sateita tullut, mutta suurin osa on saanut jopa viimevuotta vähemmän. Kesäkuussa 5mm ja siihen tyyliin. Savimaat toki kestää liian kuivaa paremmin kuin liikamärkyyttä. Harvassa on hyvät kevätviljat vaikka Turku Loimaa välillä.
-
Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.
Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Satotasot_2000_2018.jpg)
Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.
-SS-
Tuollaisen käppyrän jos tekisi meidän tilalta niin näyttäisi kovin erilaiselta. Ehkä mä en sitten vaan osaa viljellä noina märkinä vuosina. Sinänsä hyvä kun noita kuivia on yleisemmin ;D
Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista. ;D ;D ;D ;D
Ja SS:kö ei yleistä? Vaikka hänelle ja muutamalle muulle 2017 on ollut huippuvuosi niin kaikille se ei ole ollut... ehkä siellä ss:n kumpuilevassa maastossa ne kummut kuivuu sellaisiksi että hommasta ei tule mitään, jos taivaalta ei tule vettä. Täällä tasamaalla pärjätään kai sitten paremmin.
Täällä sitten taas esim. Tuolloin 2017 kasvukausi loppui auttamatta kesken. Lämpösummaa ei vain kertynyt tarpeeksi. Täällä varmaan kylvettiin kuukautta myöhemmin, että tuollaisena vähä lämpöisenä vuonna keväältäkin annetaan heti tasoitusta.
Tänä vuonnahan on jo keretty hehkutella varsinais-suomen suurta satoa. Vettä tuli sopivasti kylvöjen jälkeen ja kesäkään ei ihan kuiva ole ollut, ehkä kesäkuun kuivuus leikkasi kirkkaimman kärjen veke. Toista se on täällä kymenlaaksossa. Täällä yleisesti piti alkaa kylvämään silloin kun ne toukokuun sateet alkoi. Ne joiden maalajit salli kylvön ennen sitä saivat kyllä aikaan hienot viljat, muut sitten heikompaa. Kesäkuun kuivuus kruunasi homman.
Ymmärrän kyllä, että eri vuodet näyttävät eri puolilla suomea erilaisilta. Ei pitäisi kenenkään yleistää mitään vuotta... Meillä esim. Lähi historian paras vuosi oli 2016..
Varsinais-Suomi ei kyllä mitään ennätyksiä tee. Pienellä alalla on sateita tullut, mutta suurin osa on saanut jopa viimevuotta vähemmän. Kesäkuussa 5mm ja siihen tyyliin. Savimaat toki kestää liian kuivaa paremmin kuin liikamärkyyttä. Harvassa on hyvät kevätviljat vaikka Turku Loimaa välillä.
Joo en tiedä muuta kuin mitä okra reissulla näin. Ei ne nyt mitään häikäiseviä ollut. Toki ei ihan "tyhjiä" peltojakaan näkynyt niinkuin viime kesänä. Tietoni perustuu lähinnä lehtikirjoitteluun ja satunnaisiin hehkutuksiin täällä.
-
Mökkinaapurin kans juttelin eilen viljelystä. Taikka se toimitti viljelijä serkkunsa jutelleen, että ihan paska vuosi tulossa viljan viljelijöille. Satoa on odotettavissa paljon ja hinta tulee tippumaan ennätyksellisen alas. Peikkona vielä vaanii puintiajan sateet ja pitkät kuivausajat. Oli kaipaillut vuoden 2018 satoa, hintaa ja halpaa kuivausta sekä helppoa puintia.
-
Kyä se tuppaa olemaan niin, että viljaa tulee määrällisesti hyvin sateisina kesinä, mutta se sateisuus jatkuu puintiaikana ja kuivausajat on pitkiä ja viljojen laadut heikkoja. Viime vuonna oli kaikki muut asiat ok paitsi hehtaarisadot, jotka oli surkeita.
-
Kyä se tuppaa olemaan niin, että viljaa tulee määrällisesti hyvin sateisina kesinä, mutta se sateisuus jatkuu puintiaikana ja kuivausajat on pitkiä ja viljojen laadut heikkoja. Viime vuonna oli kaikki muut asiat ok paitsi hehtaarisadot, jotka oli surkeita.
Älä yleistä...
-
Nuo oheistamani käyrät ovat koko Suomen keskisatoja, eivät mitään yksittäisen tilan tuloksia.
-SS-
-
Nuo oheistamani käyrät ovat koko Suomen keskisatoja, eivät mitään yksittäisen tilan tuloksia.
-SS-
Ok meidän tila on sitten poikkeus..
-
Vaikka jokunen viikko sitten ripottelin tuhkaa ylleni, niin ei eilinen peltokierros nyt niin huonolta näyttänyt. Ohrassa on pääversossa keskimäärin 42 jyvää tähkässä ja orastuvuus oli 450 oraan tietämillä silloin kesäkuussa. Taudeista ei ole havaintoja, ei tosin ole tauteja vastaan ruiskutettukaan, korreensääteet ovat myöskin purkissa.
Toimiva salaojitus, apilanurmi - viljakierto, säännöllinen karjanlannan käyttö, säännöllinen kalkitus, inhimillisen suuruiset koneet, hyvät tilustiet. Siinä on ihan koeteltu resepti. Ja tärkein, vapun ja Aleksis kiven välinen aika pitää viihtyä pellolla.
-
ja kun euroopassa vielä helle vie sadon niin voisko oottaa jopa hintaa viljalle jonka puit?
-
ja kun euroopassa vielä helle vie sadon niin voisko oottaa jopa hintaa viljalle jonka puit?
Ei se noin toimi. Virolaisesta tuontikamasta voidaan toki maksaa, mutta vastaavasti kotimainen pitää sitten saada halvalla. Sitä miettiessä vois syödä vaikka fazerin leipää...
-
ja kun euroopassa vielä helle vie sadon niin voisko oottaa jopa hintaa viljalle jonka puit?
Ehkä jos saadaan samanlainen rummutus aikaan niinkuin viime kesänä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että vaikka se kato on osumassa taas johonkin niin tahtotilaa ei ole..
-
Kato tulee olemaan tänä vuonna kovempi kuin viime vuonna, viljat kuivahtaneet pystyyn eikä tähkät/kasvustot olleet lähellekään samassa kunnossa kuin viime vuonna.
Vaikka helle loppuikin 8 päivän putkeen, ja tuhoa teki, vielä on aikaa viljan kypsyä mutta kuivuus vienyt terän viljoista. Heinäkuun sateet oli 12mm, viime vuonna "kuivuudessa ja kuumuudessa" 10.5mm. Kesäkuussa syntyi se ero, miksi kasvustot niin kurjia, viime vuonna satoi 64mm Juhannuksen tienoilla vaikka sekin oli aivan liian vähän tarpeeseen nähden, tänä vuonna kesäkuun sateet 34mm. Pohjamaat kuivia ja toukokuu optimaalinen sopivine sateineen. Viljat kasvatti pintajuuret toisin kuin viime kevätkesän kuivuudessa eikä ollut mitään mahdollisuuksia kuivuutta vastaan.
Tänään hukkiskierrosta "kuivan kesän mailla", ja kyllähän meinas kyrsästä. Ajatus että hikevimmiltä ts. turvemultamailta tulisi vielä se 5tn/ha mutta ei tule, ei voi tulla. Taitaa olla ettei edes yhdelläkään lohkolla ylitetä tuota "perussadon" määritettä, puhumattakaan keskiarvoista.
Otetaan mitä annetaan, tänä vuonna vielä vähemmän kuin viime vuonna, joka oli huonoin ainakin -87 vuoden jälkeen, ellei sadot jopa heikompia kuin silloin. Ainoastaan hybridirukiit näyttää vieläkin elinvoimaisilta, mutta senhän paikkaa suhteessa muihin huonoihin viljan hintoihin vielä heikompi hinta :/
-
Kato tulee olemaan tänä vuonna kovempi kuin viime vuonna, viljat kuivahtaneet pystyyn eikä tähkät/kasvustot olleet lähellekään samassa kunnossa kuin viime vuonna.
Vaikka helle loppuikin 8 päivän putkeen, ja tuhoa teki, vielä on aikaa viljan kypsyä mutta kuivuus vienyt terän viljoista. Heinäkuun sateet oli 12mm, viime vuonna "kuivuudessa ja kuumuudessa" 10.5mm. Kesäkuussa syntyi se ero, miksi kasvustot niin kurjia, viime vuonna satoi 64mm Juhannuksen tienoilla vaikka sekin oli aivan liian vähän tarpeeseen nähden, tänä vuonna kesäkuun sateet 34mm. Pohjamaat kuivia ja toukokuu optimaalinen sopivine sateineen. Viljat kasvatti pintajuuret toisin kuin viime kevätkesän kuivuudessa eikä ollut mitään mahdollisuuksia kuivuutta vastaan.
Tänään hukkiskierrosta "kuivan kesän mailla", ja kyllähän meinas kyrsästä. Ajatus että hikevimmiltä ts. turvemultamailta tulisi vielä se 5tn/ha mutta ei tule, ei voi tulla. Taitaa olla ettei edes yhdelläkään lohkolla ylitetä tuota "perussadon" määritettä, puhumattakaan keskiarvoista.
Otetaan mitä annetaan, tänä vuonna vielä vähemmän kuin viime vuonna, joka oli huonoin ainakin -87 vuoden jälkeen, ellei sadot jopa heikompia kuin silloin. Ainoastaan hybridirukiit näyttää vieläkin elinvoimaisilta, mutta senhän paikkaa suhteessa muihin huonoihin viljan hintoihin vielä heikompi hinta :/
Siinä on aika paljon asiaa, vaikka eihän se noin voi olla kun sitä ei missään toitoteta tai täälläkin osa porukasta mainostanut kuinka loistava sato tulee. Ymmärrän kyllä, samassa veneessä ollaan, vaikka kaiketi eripuolilla suomea. Viime vuosi oli huippuvuosi ja se siitä. Tämän vuoden kruunaa se, että kohta alkaa satamaan ja sade ei lopu ennen joulua...
-
Kato tulee olemaan tänä vuonna kovempi kuin viime vuonna, viljat kuivahtaneet pystyyn eikä tähkät/kasvustot olleet lähellekään samassa kunnossa kuin viime vuonna.
Vaikka helle loppuikin 8 päivän putkeen, ja tuhoa teki, vielä on aikaa viljan kypsyä mutta kuivuus vienyt terän viljoista. Heinäkuun sateet oli 12mm, viime vuonna "kuivuudessa ja kuumuudessa" 10.5mm. Kesäkuussa syntyi se ero, miksi kasvustot niin kurjia, viime vuonna satoi 64mm Juhannuksen tienoilla vaikka sekin oli aivan liian vähän tarpeeseen nähden, tänä vuonna kesäkuun sateet 34mm. Pohjamaat kuivia ja toukokuu optimaalinen sopivine sateineen. Viljat kasvatti pintajuuret toisin kuin viime kevätkesän kuivuudessa eikä ollut mitään mahdollisuuksia kuivuutta vastaan.
Tänään hukkiskierrosta "kuivan kesän mailla", ja kyllähän meinas kyrsästä. Ajatus että hikevimmiltä ts. turvemultamailta tulisi vielä se 5tn/ha mutta ei tule, ei voi tulla. Taitaa olla ettei edes yhdelläkään lohkolla ylitetä tuota "perussadon" määritettä, puhumattakaan keskiarvoista.
Otetaan mitä annetaan, tänä vuonna vielä vähemmän kuin viime vuonna, joka oli huonoin ainakin -87 vuoden jälkeen, ellei sadot jopa heikompia kuin silloin. Ainoastaan hybridirukiit näyttää vieläkin elinvoimaisilta, mutta senhän paikkaa suhteessa muihin huonoihin viljan hintoihin vielä heikompi hinta :/
Siinä on aika paljon asiaa, vaikka eihän se noin voi olla kun sitä ei missään toitoteta tai täälläkin osa porukasta mainostanut kuinka loistava sato tulee. Ymmärrän kyllä, samassa veneessä ollaan, vaikka kaiketi eripuolilla suomea. Viime vuosi oli huippuvuosi ja se siitä. Tämän vuoden kruunaa se, että kohta alkaa satamaan ja sade ei lopu ennen joulua...
Suomi on iso maa, ja tuntuis että alueelliset erot on tänä kesänä suuremmat kuin viime kesänä. Toissa vuonnahan lounais-suomi tais olla paras alue vähempine sateineen, kun muualla jäi paljon viljoja peltoon.
-
Kato tulee olemaan tänä vuonna kovempi kuin viime vuonna, viljat kuivahtaneet pystyyn eikä tähkät/kasvustot olleet lähellekään samassa kunnossa kuin viime vuonna.
Vaikka helle loppuikin 8 päivän putkeen, ja tuhoa teki, vielä on aikaa viljan kypsyä mutta kuivuus vienyt terän viljoista. Heinäkuun sateet oli 12mm, viime vuonna "kuivuudessa ja kuumuudessa" 10.5mm. Kesäkuussa syntyi se ero, miksi kasvustot niin kurjia, viime vuonna satoi 64mm Juhannuksen tienoilla vaikka sekin oli aivan liian vähän tarpeeseen nähden, tänä vuonna kesäkuun sateet 34mm. Pohjamaat kuivia ja toukokuu optimaalinen sopivine sateineen. Viljat kasvatti pintajuuret toisin kuin viime kevätkesän kuivuudessa eikä ollut mitään mahdollisuuksia kuivuutta vastaan.
Tänään hukkiskierrosta "kuivan kesän mailla", ja kyllähän meinas kyrsästä. Ajatus että hikevimmiltä ts. turvemultamailta tulisi vielä se 5tn/ha mutta ei tule, ei voi tulla. Taitaa olla ettei edes yhdelläkään lohkolla ylitetä tuota "perussadon" määritettä, puhumattakaan keskiarvoista.
Otetaan mitä annetaan, tänä vuonna vielä vähemmän kuin viime vuonna, joka oli huonoin ainakin -87 vuoden jälkeen, ellei sadot jopa heikompia kuin silloin. Ainoastaan hybridirukiit näyttää vieläkin elinvoimaisilta, mutta senhän paikkaa suhteessa muihin huonoihin viljan hintoihin vielä heikompi hinta :/
Siinä on aika paljon asiaa, vaikka eihän se noin voi olla kun sitä ei missään toitoteta tai täälläkin osa porukasta mainostanut kuinka loistava sato tulee. Ymmärrän kyllä, samassa veneessä ollaan, vaikka kaiketi eripuolilla suomea. Viime vuosi oli huippuvuosi ja se siitä. Tämän vuoden kruunaa se, että kohta alkaa satamaan ja sade ei lopu ennen joulua...
Suomi on iso maa, ja tuntuis että alueelliset erot on tänä kesänä suuremmat kuin viime kesänä. Toissa vuonnahan lounais-suomi tais olla paras alue vähempine sateineen, kun muualla jäi paljon viljoja peltoon.
Toissa vuosi oli sadollisesti erinomainen, kun vettä tuli runsaasti. Kallis kylläkin, kuivaaminen maksoi maltaita ja vehnän huippuhieno kasvusto ei kypsynyt lainkaan, sato tasan neljä tonnia kahuja. Muut viljat takoi hyviä satoja. 2016 oli todellinen sadevuosi, sama missä näkyi pilvi, aina satoi. Kesä-Elokuun sateet yli 370mm hyvin tasaisesti kuukausittain jakautuen, keskimäärin noin 4mm jokaikinen päivä. Jos oli satamatta kolme päivää, neljäntenä satoi 16mm jne. Se oli jo liikaa osalle maita, mutta sellainen 100mm kesä ja heinäkuussa ois melkolailla täydellistä.
Rukiita tuli käväistyä kattomassa, on niissä helkkarista tähkää ja jyvää, vieläkin korsi ja lehdet vihreää, samoin jyvät nippanappa taikinalle tulossa. Kuukauden luokkaa vielä puintiin, ja jokohan silloin sataisi kunnolla. Noista täytyy tulla viisinumeroisia kiloja parhailta paikoilta, keskiarvo talvituhoineen jne. sitten jotain muuta, mutta vielä on toivoa.
-
Kato tulee olemaan tänä vuonna kovempi kuin viime vuonna, viljat kuivahtaneet pystyyn eikä tähkät/kasvustot olleet lähellekään samassa kunnossa kuin viime vuonna.
Vaikka helle loppuikin 8 päivän putkeen, ja tuhoa teki, vielä on aikaa viljan kypsyä mutta kuivuus vienyt terän viljoista. Heinäkuun sateet oli 12mm, viime vuonna "kuivuudessa ja kuumuudessa" 10.5mm. Kesäkuussa syntyi se ero, miksi kasvustot niin kurjia, viime vuonna satoi 64mm Juhannuksen tienoilla vaikka sekin oli aivan liian vähän tarpeeseen nähden, tänä vuonna kesäkuun sateet 34mm. Pohjamaat kuivia ja toukokuu optimaalinen sopivine sateineen. Viljat kasvatti pintajuuret toisin kuin viime kevätkesän kuivuudessa eikä ollut mitään mahdollisuuksia kuivuutta vastaan.
Tänään hukkiskierrosta "kuivan kesän mailla", ja kyllähän meinas kyrsästä. Ajatus että hikevimmiltä ts. turvemultamailta tulisi vielä se 5tn/ha mutta ei tule, ei voi tulla. Taitaa olla ettei edes yhdelläkään lohkolla ylitetä tuota "perussadon" määritettä, puhumattakaan keskiarvoista.
Otetaan mitä annetaan, tänä vuonna vielä vähemmän kuin viime vuonna, joka oli huonoin ainakin -87 vuoden jälkeen, ellei sadot jopa heikompia kuin silloin. Ainoastaan hybridirukiit näyttää vieläkin elinvoimaisilta, mutta senhän paikkaa suhteessa muihin huonoihin viljan hintoihin vielä heikompi hinta :/
Siinä on aika paljon asiaa, vaikka eihän se noin voi olla kun sitä ei missään toitoteta tai täälläkin osa porukasta mainostanut kuinka loistava sato tulee. Ymmärrän kyllä, samassa veneessä ollaan, vaikka kaiketi eripuolilla suomea. Viime vuosi oli huippuvuosi ja se siitä. Tämän vuoden kruunaa se, että kohta alkaa satamaan ja sade ei lopu ennen joulua...
Suomi on iso maa, ja tuntuis että alueelliset erot on tänä kesänä suuremmat kuin viime kesänä. Toissa vuonnahan lounais-suomi tais olla paras alue vähempine sateineen, kun muualla jäi paljon viljoja peltoon.
Toissa vuosi oli sadollisesti erinomainen, kun vettä tuli runsaasti. Kallis kylläkin, kuivaaminen maksoi maltaita ja vehnän huippuhieno kasvusto ei kypsynyt lainkaan, sato tasan neljä tonnia kahuja. Muut viljat takoi hyviä satoja. 2016 oli todellinen sadevuosi, sama missä näkyi pilvi, aina satoi. Kesä-Elokuun sateet yli 370mm hyvin tasaisesti kuukausittain jakautuen, keskimäärin noin 4mm jokaikinen päivä. Jos oli satamatta kolme päivää, neljäntenä satoi 16mm jne. Se oli jo liikaa osalle maita, mutta sellainen 100mm kesä ja heinäkuussa ois melkolailla täydellistä.
Rukiita tuli käväistyä kattomassa, on niissä helkkarista tähkää ja jyvää, vieläkin korsi ja lehdet vihreää, samoin jyvät nippanappa taikinalle tulossa. Kuukauden luokkaa vielä puintiin, ja jokohan silloin sataisi kunnolla. Noista täytyy tulla viisinumeroisia kiloja parhailta paikoilta, keskiarvo talvituhoineen jne. sitten jotain muuta, mutta vielä on toivoa.
Vieläkö nurmet on täysin palaneita siellä?
-
Kato tulee olemaan tänä vuonna kovempi kuin viime vuonna, viljat kuivahtaneet pystyyn eikä tähkät/kasvustot olleet lähellekään samassa kunnossa kuin viime vuonna.
Vaikka helle loppuikin 8 päivän putkeen, ja tuhoa teki, vielä on aikaa viljan kypsyä mutta kuivuus vienyt terän viljoista. Heinäkuun sateet oli 12mm, viime vuonna "kuivuudessa ja kuumuudessa" 10.5mm. Kesäkuussa syntyi se ero, miksi kasvustot niin kurjia, viime vuonna satoi 64mm Juhannuksen tienoilla vaikka sekin oli aivan liian vähän tarpeeseen nähden, tänä vuonna kesäkuun sateet 34mm. Pohjamaat kuivia ja toukokuu optimaalinen sopivine sateineen. Viljat kasvatti pintajuuret toisin kuin viime kevätkesän kuivuudessa eikä ollut mitään mahdollisuuksia kuivuutta vastaan.
Tänään hukkiskierrosta "kuivan kesän mailla", ja kyllähän meinas kyrsästä. Ajatus että hikevimmiltä ts. turvemultamailta tulisi vielä se 5tn/ha mutta ei tule, ei voi tulla. Taitaa olla ettei edes yhdelläkään lohkolla ylitetä tuota "perussadon" määritettä, puhumattakaan keskiarvoista.
Otetaan mitä annetaan, tänä vuonna vielä vähemmän kuin viime vuonna, joka oli huonoin ainakin -87 vuoden jälkeen, ellei sadot jopa heikompia kuin silloin. Ainoastaan hybridirukiit näyttää vieläkin elinvoimaisilta, mutta senhän paikkaa suhteessa muihin huonoihin viljan hintoihin vielä heikompi hinta :/
Siinä on aika paljon asiaa, vaikka eihän se noin voi olla kun sitä ei missään toitoteta tai täälläkin osa porukasta mainostanut kuinka loistava sato tulee. Ymmärrän kyllä, samassa veneessä ollaan, vaikka kaiketi eripuolilla suomea. Viime vuosi oli huippuvuosi ja se siitä. Tämän vuoden kruunaa se, että kohta alkaa satamaan ja sade ei lopu ennen joulua...
Suomi on iso maa, ja tuntuis että alueelliset erot on tänä kesänä suuremmat kuin viime kesänä. Toissa vuonnahan lounais-suomi tais olla paras alue vähempine sateineen, kun muualla jäi paljon viljoja peltoon.
Toissa vuosi oli sadollisesti erinomainen, kun vettä tuli runsaasti. Kallis kylläkin, kuivaaminen maksoi maltaita ja vehnän huippuhieno kasvusto ei kypsynyt lainkaan, sato tasan neljä tonnia kahuja. Muut viljat takoi hyviä satoja. 2016 oli todellinen sadevuosi, sama missä näkyi pilvi, aina satoi. Kesä-Elokuun sateet yli 370mm hyvin tasaisesti kuukausittain jakautuen, keskimäärin noin 4mm jokaikinen päivä. Jos oli satamatta kolme päivää, neljäntenä satoi 16mm jne. Se oli jo liikaa osalle maita, mutta sellainen 100mm kesä ja heinäkuussa ois melkolailla täydellistä.
Rukiita tuli käväistyä kattomassa, on niissä helkkarista tähkää ja jyvää, vieläkin korsi ja lehdet vihreää, samoin jyvät nippanappa taikinalle tulossa. Kuukauden luokkaa vielä puintiin, ja jokohan silloin sataisi kunnolla. Noista täytyy tulla viisinumeroisia kiloja parhailta paikoilta, keskiarvo talvituhoineen jne. sitten jotain muuta, mutta vielä on toivoa.
Vieläkö nurmet on täysin palaneita siellä?
Eipä ne tuosta parane, päivä päivältä palaa pahemmin kun vettä ei tule eikä ole tullut. Osa lohkoista sellaisia, ettei toista satoa kannata tehdä lainkaan mutta jollakin tavoin pitää puhdistusniittää.
Osa tehnyt kakkossatoa kiireellä, jopa keskenkasvuisenakin, kun päivä päivältä sato vähenee. Hikevimmät maat ehkä hiukan kasvaakin vielä, tai ei ainakaan tarvitse liian aikaisin niitttää, voi odottaa oikeaa korjuuaikaa. Ihan olemattomia sateita pienellä prosentilla lupaa seuraava 10vrk:n ennuste parina päivänä, täysin merkityksettömiä. Tarkoittaa sitä, että kohta ei tarvitse kolmossatoakaan haaveilla, ja nyt jo niitetyillä sekä niitettävillä suuri sängen palamiseen.
Eka sato oli hyvä, se paikkaa paljon, varsinkin kun useimmilla rehuala viime vuotista suurempi mikäli mahdollista. Tavoitteena kasvattaa varmuusvarastot takaisin, mutta tais tulla nollavuosi tästäkin, ellei jää pahoin miinukselle, kuten viime vuosi. Sillä erolla, että nyt ei ole vanhoja varastoja syötettäväksi lainkaan, toisaalta suht läheltä löytynee syötettävää kun lähialueella kuitenkin tullut hyvin vettä ja rehusatoa.
-
Hehtolitrapaino saattaa jäädä tänä vuonna heikommaksi kaksitahoisella ohralla. Tähkä ehti tupesta puoliksi ulos ja hellekasvunsääde pysäytti sen siihen paikkaan. On mielenkiintoista kasvustoa tuo Melius. Vertti sentään kerkesi tekemään viimeisille vesille ihan mukavankokoisen tähkän. Kaarle on huomattavasti heikompaa. Aikaisuus ei välttämättä merkitse kuivana kesänä heikkoutta.
Reetta sentään kasvaa, saa ainakin syyskylvösiementä. On mennyt itsekseen lakoon tähkän painosta.
Hybridiruis ei menee lakoon vaikka jyräisi. On niin köykäinen latva siinä. Luoho kyllä voi hyvin.
Jos toiveita vielä elättelee, on syysvehnä kypsymässä myös, ja jyvät näyttävät normaalikokoisilta sentään. Valkuainen riittänee leipäviljaksi. Lehtien kärjet ovat tässä kuivuudessa ruskettuneet ja koko kasvi paikoin kellastunut. Mutta tuleentumisen alla ei tautiaine enää ole sallittu, varoaikojen takia. Helteen aiheuttamaa stressiä potevat.
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Ceylon/Ceylon_27072019A.jpg)
Kuva. Ceylon kuivettuu, mutta ei ole rikkakasvillakaan helppoa, tilaa olisi, mutta ei vaan rikkakaan jaksa kasvaa.
-SS-
-
Ruokonata lohkot ovat korjuussa ensiviikolla, timo/nata ei kakkossadolla mitenkään hääviä ollut.
-
Ameriikan maissisato vielä korjaamatta (viikko 41)
https://pbs.twimg.com/media/EG315WFX0AALtdK.jpg
Soijassa tilanne sama..
https://pbs.twimg.com/media/EG8nTGGXkAE8T4K.jpg
Kunhan ihmettelen..
-
Kyllä maissia ja soijaa on puitu kuluneella viikolla 42 koko maissivyöhykkeellä. Pakkaset ovat laittaneet kuivumiseen vauhtia; on muistettava, että iso osa Amerikan maissista pyritään laittamaan suoraan siiloon 14-15% kosteana, ehkä pieni puhallin tuulettaa. Soijapapu myös useimmiten puidaan varaston suoraan.
Amerikkalaisella pinta-alatuettomalla viljelyllä ei ole helppoa irtonaista pääomaa laittaa polttokaasuun lämminilmakuivausta varten.
-
Minkäläinen tukijärjestelmä usa:lla muuten on, onko jollain tietoo?
-
USA:ssa on luonnonhoitopeltojärjestelmän kaltainen nurmiohjelma. Pyrkii säätelemään ylituotantoa, pakettipeltosopimuksen kaltainen. Sitten on vientitukea, tuotantotukea, satovakuutuksen avustusta (joka lienee suurimpia tukimuotoja). Jos kaikki tuet lasketaan keskimäärin hehtaarille (suoranaisia hehtaaritukia ei liene kuin nämä luontotuet) , niin USA:n koko maataloustukibudjetti jakaantuu keskimäärin noin 210 €/ha
Satovakuutuksen maksu->korvausprosentti ei ole tiedossa, hyötyhän ei mene kuin tappioita kärsineelle viljelijälle.
-SS-
-
2019 tuet nousevat usealla kympillä /ha , tullitariffikorvausten muodossa (Trumpin kauppasota) . Vuonna 2016 tuet olivat pienimmät, alle 120€ /ha, lähinnä satovakuutustukea.
-SS-
-
Kyllä maissia ja soijaa on puitu kuluneella viikolla 42 koko maissivyöhykkeellä. Pakkaset ovat laittaneet kuivumiseen vauhtia; on muistettava, että iso osa Amerikan maissista pyritään laittamaan suoraan siiloon 14-15% kosteana, ehkä pieni puhallin tuulettaa. Soijapapu myös useimmiten puidaan varaston suoraan.
Amerikkalaisella pinta-alatuettomalla viljelyllä ei ole helppoa irtonaista pääomaa laittaa polttokaasuun lämminilmakuivausta varten.
Aika monen f***-sanan säestämänä siellä nyt paraikaa puidaan..
https://m.youtube.com/watch?v=DY0oXozkiEY
Märkää näyttäs olevan..
https://m.youtube.com/watch?v=x56EWSUo4v8
-
Syyssateet ja lumipyryt haittaavat lähinnä Kanadan rajan läheisiä osavaltoja. Maissivyöhykkeen aivan luoteisosia. Ovat ottaneet tietoisen riskin sitä, että lumisen maan puinteja tulee. Voisit vaikka kerätä tubevideoita Nebraskasta, Iowasta, Indianasta, Illinoisista, Ohiosta, Wisconsinista. Sieltä on jo paljon 2019 puintivideota, soijat on puitu, ja maissinkorjuu on meneillään. Monet ovat jopa nolostellen yllättyneet sadosta, joka on yllättävän normaali päinvastaisista peloista huolimatta. Rain makes grain.
(http://www.viistonninen.com/muut/Maissivyohyke.jpg)
Kuva: USA maissivyöhyke.
-SS-
-
Nuo maissintuotannon ydinalueet taitaa olla MN, IA, IL
Minnesota:
Koleaa, pieni lämpökertymä, kasvukausi jäi liian lyhyeksi
https://m.youtube.com/watch?v=aNnUGAGDJ28
Illinois
Märkää ja aikaista hallaa
https://m.youtube.com/watch?v=6dHWIOL3wTw
Wisconsin
Kolme viikkoa jäljessä, kylmää, 3%a maissista korjattu..
https://brownfieldagnews.com/news/wisconsin-crops-harvesting-slowed-by-cold-wet-weather/
Iowa
Pakkanen päätti kasvukauden, 7%a maissista korjattu, märkää..
http://www.kbew98country.com/2019/10/harvest-progress-in-mn-and-iowa-slowed-by-cold-wet-weather/
SD, ND tilanne jo nuissa aiemmissa postauksissa..
No etelämpänä tietty valoisampaa..
-
Super-Electric saa toivoa. Amerikoissa pyritään satokriisejä uutisoimalla hakemaan lisätukia tai vaikuttamaan hintaan. Ihan kuin täälläkin. Maa on niin iso , että kuivaa ja märkää on samaan aikaan, ja sopivaakin.
Wiconsinissa maissin puinti käynnissä, maksimit 19 t/ha.
Rain makes grain.
https://youtu.be/I1jiF5YUHTE
-SS-
-
Iowassa vielä maissi pääosin korjaamatta. :-\
https://www.iowapublicradio.org/post/harvest-lags-and-weeks-snow-wont-help#stream/0
-
Ilmaston lämpeneminen hidastaa sadonkorjuuta jenkkilässä 8)
https://www.wunderground.com/maps/snow/snow-cover
Puolet sadosta korjaamatta
https://www.agriculture.com/news/crops/usda-crop-progress-report-prints-corn-harvest-at-41
Kanadassa lakoontunutta rapsia päästään taas korjaamaan kun ilmasto lämpenee.. ja lumi (1 m) sulaa..
https://m.youtube.com/watch?v=VGFicwnVgAA
Taitaa olla Case-mainos tämä video
-
ja hyä kun ruokaa halpuuttaa. hilijälki kiittää..
-
Wisconsinin pellot saivat muutaman tuuman lisää ilmaston muutosta.. Mutta nou hätä.. maissin voi korjata vaikkapa keväällä..
https://m.youtube.com/watch?v=xsx15kcX2aA