• Tavallinen aihe

Aihe Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.  (Luettu 9560 kertaa)

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6042
Eli isänmaallisia ja kunniallisia kansalaisia ovat ne jotka eivät saa euroakaan maataloustukia.

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 655
Kansallisilla tuilla rahoitetaan pääasiassa C-aluetta ja sen maidontuotantoa. Suomi maksaa eeuulle jäsenmaksua ja saa takaisin esim. maataloustukia. Mutta kansalliset tuet ovat vielä päälle tähän pottiin.

Herääkin kysymys, onko eeusta hyötyä Suomelle.

On tietenkin. Vaikka maatalous näyttelee isoa osaa eeuun rahoitusviidakossa, eeuun jäsenyys vaikuttaa moniin sektoreihin myönteisesti. Esim. yhteisvaluutan muodossa. Jos eekoopee kaatuu ja räjähtää, niin Suomi ei yksin sekoa, vaan sekoaa isompi osa maailmaa. Kolahdus on silloin paljon komeampi ja näyttävämpi. Toisin kuin 90-luvun lama, joka kurjuutti Suomea vähän niinku yksin.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 521
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Määrällisesti vähän on  niitä  sivutoimisia kasvinviljelijöitä, jotka sen 50 000 tienaa palkkatöissä vuodessa,  siinä voi jo kysyä, että miksi vielä viitsii viljellä työn ohessa.
50 tonnia tienaavan työ on jo vaativaa ja vastuullista.  Sen sijaan  kuljetus- ja maansiirtoaloilla on paljon sivutoimisia viljelijöitä, samoin kuin metalli- ja rakennusaloilla.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2434
  • Kouvola, Kymenlaakso
Toiset saa tilan lahjaksi, toiset perinnöksi. Toisilla on enemmän hakkuukypsää metsää kuin toisilla, toiset ostaa kovalla rahalla ja käy töissä, että saa kaikki maksettua. Ihme kadehtimista, tehkää enemmän töitä.
Loppuu tunnit kellosta ja pitäis joskus ehtiä tekemään muutakin...

Mietin vaan, että...

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 158
  • Perussinivalkoineninen konservatiiviporvari.
Jos aloitus oli provo, niin ihan ok provo.

Muussa tapauksessa...

Viljelyyn voi panostaa, koska se ei ole elinehto.

Ei ole aloitukseni provo. Olen vaan vuosi vuodelta huomannut katteiden maatalouden harjoittamisessa pienenevän. Mitä lie seuraava viisvuotiskausi tullessaan... huh.

 Kun aloitinmaatalouden harjoittamisen kolmekymmentä vuotta sitten, viljanviljely oli pääelinkeinoni ja muualta hain sitten sivutuloja. Nyt tulisi perheelle nälkä jos toimisin samalla tavalla.
Maaseudulla asuvien pitäisi vetää yhtä köyttä tuotantosuunnasta ja -alueesta riippumatta.

Mietin vaan, että...

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 158
  • Perussinivalkoineninen konservatiiviporvari.
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Määrällisesti vähän on  niitä  sivutoimisia kasvinviljelijöitä, jotka sen 50 000 tienaa palkkatöissä vuodessa,  siinä voi jo kysyä, että miksi vielä viitsii viljellä työn ohessa.
50 tonnia tienaavan työ on jo vaativaa ja vastuullista.  Sen sijaan  kuljetus- ja maansiirtoaloilla on paljon sivutoimisia viljelijöitä, samoin kuin metalli- ja rakennusaloilla.

Heh. Mä just olen mainitsemallasi kuljetus- ja maansiirtoalalla ja ansaitsee yli 50 000 euroa vuodessa siitä työstä, tosin en palkkana koska omaan y-tunnuksen ja laskuaan sitä kautta.
Maaseudulla asuvien pitäisi vetää yhtä köyttä tuotantosuunnasta ja -alueesta riippumatta.

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 655
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Määrällisesti vähän on  niitä  sivutoimisia kasvinviljelijöitä, jotka sen 50 000 tienaa palkkatöissä vuodessa,  siinä voi jo kysyä, että miksi vielä viitsii viljellä työn ohessa.
50 tonnia tienaavan työ on jo vaativaa ja vastuullista.  Sen sijaan  kuljetus- ja maansiirtoaloilla on paljon sivutoimisia viljelijöitä, samoin kuin metalli- ja rakennusaloilla.

Heh. Mä just olen mainitsemallasi kuljetus- ja maansiirtoalalla ja ansaitsee yli 50 000 euroa vuodessa siitä työstä, tosin en palkkana koska omaan y-tunnuksen ja laskuaan sitä kautta.

Tuon ehkä ymmärtää moni, eikä siten laita vastaan. Mutta jos on palkkatöissä ja tienaa rahaa, niin se on kamalaa ja halveksuttavaa. Tai myös sitten jos on isokenkäinen ja tienaa miljardeja vuodessa.

Palkkatyöläinen ei saa bruttona käteen rahaa, jonka tienaa. Eikä täten voi "verosuunnitella" massejaan. Näin esim. pohjois-suomalaisten halu pudottaa kelkasta etelän jussi ei toimi yhtälönä, koska kansallisen tuen määrää ei voi suoraan korvata palkkatyöllä.

Joidenkin taliaivojen vaatimus tukien poistamista sivutoimisilta on juuri ehkä sitä taliaivoisuutta. On käytännössä mahdotonta määrittää sivutoimisuus ja täysipäiväisyys. Puhumattakaan siitä, että miksi maataloutta saisi tukien kanssa harjoittaa vain nämä jumalan valitut.

Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

voortimies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 868
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2434
  • Kouvola, Kymenlaakso
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.
Tuosta muuten on aika vaikea päästä poispäin. Tai tarkoitan sitä, että jos nyt yhtäkkiä kansalliset tuet lopetetaan niin aika ongelmallista tuosta tulee. Tuotanto kun on jo siirtynyt pohjoiseen ei se sieltä hetkessä palaa takaisin..

Onko tietoa mitä mahtaa esim. Ruotsin eu:lta saama tuki olla? Eikö näissäkin ollut sitä eroa, että osa sai eu:lta enemmän tukirahoja kuin toiset?

Viimeksi muokattu: 12.06.19 - klo:08:47 kirjoittanut ja101

AP120

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 661
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.

Se että 100000e tuista otettaisi 60000e pois. Ja mikään muu ei muuttuisi, nälkä tulisi varmasti viljelijälle.
Panoksien hinnat tuskin laskisi. Ja viljan hinta tuplaantuu.

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 655
Systeemi tervehtyisi. Ne joilla on rahkeita, jatkaisivat toimintaa. Jos tuotanto kannattaa, se siirtyy hetkessä sinne, missä se kannattaa.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2434
  • Kouvola, Kymenlaakso
Systeemi tervehtyisi. Ne joilla on rahkeita, jatkaisivat toimintaa. Jos tuotanto kannattaa, se siirtyy hetkessä sinne, missä se kannattaa.
Ai niiku sillee et ne joilla on kantaa rahaa bisnekseen ulkopuolelta jatkaisivat ja bisnes tervehtyisi.. ***** mitä paskaa..

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 241
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.

Asiassa unohtuu myös se että investointi tuet on myös osittain eu:n rahoittamia. Osuudet menee karkeasti 33% EU, 33% kansallisesti ja 33% pankki rahalla. Viime vuonna jäi käyttämättä Suomelta 100 miljoonaa juuri näitä koheesio rahoja. Tanskan ja Ruotsin rakentamiskustannukset eroavat Suomesta karkeasti 50%! Täällä' navetan parsipaikka maksaa heittämällä yli 8000€/paikka vaikka tekisi vain pihatto hallin! Tanskassa päästään koko navetan osalta kaikkineen parhaimmillaan alle 5000€/parsipaikka! Samoin Ruotsissa. Pelto maksaa Ruotsissa Tampereen korkeudella 2000€/HEHTAARI! Suomessa 20000€/HEHTAARI! Tähän jos otetaan Vielä Viro, niin pelto maksaa 1/3 Suomen hinnasta, työvoima 1/3 suomen hinnasta ja tuotantorakennukset 1/3 suomen hinnasta!

Ei tarvitse olla mikään einstein että suomessa joko pitää maksaa kansallisia tukia tai myydä pelloille kuusen taimet!

seegeri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 518
Onko ruotsissa maataloutta myös pohjosessa, jos vedetään raja tampereen korkeudelle.