Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Mietin vaan, että... - 10.06.19 - klo:16:28

Otsikko: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 10.06.19 - klo:16:28
 Teen tätä viljanviljelyä/-kasvatusta täysin sivutoimisesti. Olen kohtuullisen hyvällä tuntipalkalla päätyötä tekevä aliurakoitsija, lähinnä maanrakennusalalla.

 Olen aika lailla miettinyt sitä, paljonko itselleni/kaltaisilleni sivutoimisille viljamiehille ja -naisille jää katetta tuosta viljelyhommasta. Kun viljavarastoni ovat kovin pienet, joudun suurimman osan viljoista myymään heti syksyllä pois. Ja mihin hintaan, sitähän ei keväällä kylvöjä tehdessään tiedä.

 Meikäläisen kohdalla sivutoimisuus tarkoittaa sitä, että pellolla ei saisi paljoa aikaa hukata, koska joka ikinen työtunti pellolla on pois työtunnista vaikkapa kaivurin puikoista. Ja vaikkapa näissä aliurakointikaivurihommissa, kunhan muistaa tulla työmaalle ja astua huom. jonkun muun eli siis pääurakoitsijan omistaman kaivurin puikkoihin, voi helposti velottaa jokaisesta työtunnistaan 30-35 euroa tunnilta, alv. tietysti 0 %

 ja nyt tärkein: riippuen a) työstä ja työpäivän pituudesta b) viljan senhetkisestä hinnasta...

 yhden ainoan työpäivän kuluttomilla ansioilla voisi ostaa 1500 - 4000 kiloa rehuviljaa. Kyllä: yhden ainoan työpäivän ansioilla.

 Toki maanviljely on kiva harrastus ja vaihtelu arkirutiiniin, mutta ...

Onko tässä mitään järkeä?
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 10.06.19 - klo:17:13
Teen tätä viljanviljelyä/-kasvatusta täysin sivutoimisesti. Olen kohtuullisen hyvällä tuntipalkalla päätyötä tekevä aliurakoitsija, lähinnä maanrakennusalalla.

 Olen aika lailla miettinyt sitä, paljonko itselleni/kaltaisilleni sivutoimisille viljamiehille ja -naisille jää katetta tuosta viljelyhommasta. Kun viljavarastoni ovat kovin pienet, joudun suurimman osan viljoista myymään heti syksyllä pois. Ja mihin hintaan, sitähän ei keväällä kylvöjä tehdessään tiedä.

 Meikäläisen kohdalla sivutoimisuus tarkoittaa sitä, että pellolla ei saisi paljoa aikaa hukata, koska joka ikinen työtunti pellolla on pois työtunnista vaikkapa kaivurin puikoista. Ja vaikkapa näissä aliurakointikaivurihommissa, kunhan muistaa tulla työmaalle ja astua huom. jonkun muun eli siis pääurakoitsijan omistaman kaivurin puikkoihin, voi helposti velottaa jokaisesta työtunnistaan 30-35 euroa tunnilta, alv. tietysti 0 %

 ja nyt tärkein: riippuen a) työstä ja työpäivän pituudesta b) viljan senhetkisestä hinnasta...

 yhden ainoan työpäivän kuluttomilla ansioilla voisi ostaa 1500 - 4000 kiloa rehuviljaa. Kyllä: yhden ainoan työpäivän ansioilla.

 Toki maanviljely on kiva harrastus ja vaihtelu arkirutiiniin, mutta ...

Onko tässä mitään järkeä?

Ei.
Monellakaan sivutoimisella ei ole viljelyssä mitään järkeä. Jos on hyvä päätyö siis palkan muodossa niin kannattaisi ennemmin keskittyä siihen päätyöhön ja kysellä sieltä vaikka lisä/ylitöitä jos töitä haluaa tehdä sen 8 tunnin lisäksi tai lomilla.

Silti moni tuntuu haluavan harrastaa ja jotenkin koetaan velvollisuudeksi jatkaa sukutilan pitoa. Mutta ei siinä monestikkaan taloudellisesti ole järkeä. Tai no jos osaa optimoida tuet mahdollisimman pienillä kuluilla niin homma varmasti kannattaa ja maataloudesta tippuneet tukirahat voi sitten sijoittaa uudestaan maatalouteen lisämaan muodossa. Päätyö hoitaa sen elämiseen vaadittavan rahan.

Näin olen huomannut aika monen nykyään tekevän. Maatalous kun ei enää elätä. Tukipolitiikalla on tässäkin iso merkitys..
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 10.06.19 - klo:17:17
Teen tätä viljanviljelyä/-kasvatusta täysin sivutoimisesti. Olen kohtuullisen hyvällä tuntipalkalla päätyötä tekevä aliurakoitsija, lähinnä maanrakennusalalla.

 Olen aika lailla miettinyt sitä, paljonko itselleni/kaltaisilleni sivutoimisille viljamiehille ja -naisille jää katetta tuosta viljelyhommasta. Kun viljavarastoni ovat kovin pienet, joudun suurimman osan viljoista myymään heti syksyllä pois. Ja mihin hintaan, sitähän ei keväällä kylvöjä tehdessään tiedä.

 Meikäläisen kohdalla sivutoimisuus tarkoittaa sitä, että pellolla ei saisi paljoa aikaa hukata, koska joka ikinen työtunti pellolla on pois työtunnista vaikkapa kaivurin puikoista. Ja vaikkapa näissä aliurakointikaivurihommissa, kunhan muistaa tulla työmaalle ja astua huom. jonkun muun eli siis pääurakoitsijan omistaman kaivurin puikkoihin, voi helposti velottaa jokaisesta työtunnistaan 30-35 euroa tunnilta, alv. tietysti 0 %

 ja nyt tärkein: riippuen a) työstä ja työpäivän pituudesta b) viljan senhetkisestä hinnasta...

 yhden ainoan työpäivän kuluttomilla ansioilla voisi ostaa 1500 - 4000 kiloa rehuviljaa. Kyllä: yhden ainoan työpäivän ansioilla.

 Toki maanviljely on kiva harrastus ja vaihtelu arkirutiiniin, mutta ...

Onko tässä mitään järkeä?

Ei.
Monellakaan sivutoimisella ei ole viljelyssä mitään järkeä. Jos on hyvä päätyö siis palkan muodossa niin kannattaisi ennemmin keskittyä siihen päätyöhön ja kysellä sieltä vaikka lisä/ylitöitä jos töitä haluaa tehdä sen 8 tunnin lisäksi tai lomilla.

Silti moni tuntuu haluavan harrastaa ja jotenkin koetaan velvollisuudeksi jatkaa sukutilan pitoa. Mutta ei siinä monestikkaan taloudellisesti ole järkeä. Tai no jos osaa optimoida tuet mahdollisimman pienillä kuluilla niin homma varmasti kannattaa ja maataloudesta tippuneet tukirahat voi sitten sijoittaa uudestaan maatalouteen lisämaan muodossa. Päätyö hoitaa sen elämiseen vaadittavan rahan.

Näin olen huomannut aika monen nykyään tekevän. Maatalous kun ei enää elätä. Tukipolitiikalla on tässäkin iso merkitys..

Auts. Osui ja upposi. Nimittäin kirjoituksesi meikäläiseen. Varsinkin kohta "velvollisuus ja sukutilan jatko"...
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: seegeri - 10.06.19 - klo:17:52
Jos ei homma muuten kiinnosta, niin ei velvollisuuden tunteesta kyl kannata elämäänsä tuhlata, koskee muutakin kuin maataloutta, elämää on vaan yksi ja lyhenee jokapäivä. Huono palkkainen sivutyö, joten ajattelen että maatalous on päätyö ja palkka sivulisä. En kyllä omalla kohdalla maataloutta pienestä lopettais, meinaan tuo palkkatyö on myös melko perseestä, kokemusta on.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: -SS- - 10.06.19 - klo:18:42
Tuo kakkos- ja kolmostyö, välillä nelostyö ovat minun sikalani tai lypsynavettani. Onko jollakin siitä jotakin valittamista ? En saa sekatyömieslisää luonnonhaittakorvaukseenkaan, eli ei pitäisi kenelläkään eläinrakennemuutosviljelijällä olla kadehtimista ?

-SS-
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 10.06.19 - klo:19:52
Jos aloitus oli provo, niin ihan ok provo.

Muussa tapauksessa...

Viljelyyn voi panostaa, koska se ei ole elinehto.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: räckals - 10.06.19 - klo:21:26
En pelkkään maataisteluhommaan käytettynäkään pysty väittämään että tuntipalkka laskisi alle kympin vaikka vähän hehtaareja ja paljon pajoitettavaa kalustoa.  Toki taas jos laskee kaikki mahdolliset kartanon nurmikonleikkuut ja talonmaalaukset niihin työtunteihin joista pitäisi palkkaa saada niin ei se vitonen kaukana ole.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: -SS- - 10.06.19 - klo:21:38
Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan,
ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot,
joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä
rangaistut veroprogressiot.

-SS-
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 10.06.19 - klo:22:00
Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan,
ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot,
joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä
rangaistut veroprogressiot.

-SS-
Totuus löytyy jostain tuolta välistä. Ne päätoimiset hehtaarihirmut kilpailevat niistä vikoista hehtaareista itsensä ahdinkoon niin ettei tuloa juuri jää ainakaan paperilla. Jos vuokramaita niin helposti häviää tulot sekä rahat ja jos ostettuja niin sitten häviää vain rahat.

Sivutoimi viljelijä, pidempään jo hommaa tehnyt ja talouttakin seurannut saattaa maksaa kyllä todellisuudessa hyvin veroja vaikka maatalouden tulot menisikin jo osittain pääomatuloiksi. Verokikkailuun ei ole haluja tai mahdollisuutta. Tälläinen on tietysti yhteiskunnan kannalta hyvä viljelijä. Kääntöpuoli tässä on sitten se minkä olen jo monesti täälläkin maininnut, että harrastuksena kun maataloutta teet laskematta kannattavuutta niin kuset muiden viljelijöiden toimintaan. Sama asia jos mä tulisin sun työpaikalle polkemaan palkkoja..
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: mustaviiksi - 10.06.19 - klo:22:18
Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan,
ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot,
joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä
rangaistut veroprogressiot.

-SS-
Totuus löytyy jostain tuolta välistä. Ne päätoimiset hehtaarihirmut kilpailevat niistä vikoista hehtaareista itsensä ahdinkoon niin ettei tuloa juuri jää ainakaan paperilla. Jos vuokramaita niin helposti häviää tulot sekä rahat ja jos ostettuja niin sitten häviää vain rahat.

Sivutoimi viljelijä, pidempään jo hommaa tehnyt ja talouttakin seurannut saattaa maksaa kyllä todellisuudessa hyvin veroja vaikka maatalouden tulot menisikin jo osittain pääomatuloiksi. Verokikkailuun ei ole haluja tai mahdollisuutta. Tälläinen on tietysti yhteiskunnan kannalta hyvä viljelijä. Kääntöpuoli tässä on sitten se minkä olen jo monesti täälläkin maininnut, että harrastuksena kun maataloutta teet laskematta kannattavuutta niin kuset muiden viljelijöiden toimintaan. Sama asia jos mä tulisin sun työpaikalle polkemaan palkkoja..

Niin... Harrastuksena voisi hyvän palkkatyön ohessa istutella vuosittain jonkun 10-20 hehtaaria kuusia.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Hämeen hitain - 11.06.19 - klo:09:00
Toiset saa tilan lahjaksi, toiset perinnöksi. Toisilla on enemmän hakkuukypsää metsää kuin toisilla, toiset ostaa kovalla rahalla ja käy töissä, että saa kaikki maksettua. Ihme kadehtimista, tehkää enemmän töitä.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: lypsyukko - 11.06.19 - klo:09:40
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: mustaviiksi - 11.06.19 - klo:10:05
Toiset saa tilan lahjaksi, toiset perinnöksi. Toisilla on enemmän hakkuukypsää metsää kuin toisilla, toiset ostaa kovalla rahalla ja käy töissä, että saa kaikki maksettua. Ihme kadehtimista, tehkää enemmän töitä.

No jos palkkatöillä rahoittaa kauraharrastusta ja emännän liksoilla elelee, niin ei pitäisi itkeä sitä että päätoimiset vähän ihmettelee touhua.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 11.06.19 - klo:10:53
Älkää nyt lisätkö maanviljelijöiden eripuraisuutta päätoimiset vastaan sivutoimiset. Tällä hetkellä on jo kolme eri ryhmää: kasvinviljelijät, eläintilat ja luomu. Ja jokaista tarvitaan. Muistakaa aina että kun "viette" joltain peltoa niin se muistetaan yli sukupolvien 😀
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: voortimies - 11.06.19 - klo:10:56
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: lypsyukko - 11.06.19 - klo:11:41
Eli isänmaallisia ja kunniallisia kansalaisia ovat ne jotka eivät saa euroakaan maataloustukia.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 11.06.19 - klo:14:50
Kansallisilla tuilla rahoitetaan pääasiassa C-aluetta ja sen maidontuotantoa. Suomi maksaa eeuulle jäsenmaksua ja saa takaisin esim. maataloustukia. Mutta kansalliset tuet ovat vielä päälle tähän pottiin.

Herääkin kysymys, onko eeusta hyötyä Suomelle.

On tietenkin. Vaikka maatalous näyttelee isoa osaa eeuun rahoitusviidakossa, eeuun jäsenyys vaikuttaa moniin sektoreihin myönteisesti. Esim. yhteisvaluutan muodossa. Jos eekoopee kaatuu ja räjähtää, niin Suomi ei yksin sekoa, vaan sekoaa isompi osa maailmaa. Kolahdus on silloin paljon komeampi ja näyttävämpi. Toisin kuin 90-luvun lama, joka kurjuutti Suomea vähän niinku yksin.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Rakkine - 11.06.19 - klo:15:37
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Määrällisesti vähän on  niitä  sivutoimisia kasvinviljelijöitä, jotka sen 50 000 tienaa palkkatöissä vuodessa,  siinä voi jo kysyä, että miksi vielä viitsii viljellä työn ohessa.
50 tonnia tienaavan työ on jo vaativaa ja vastuullista.  Sen sijaan  kuljetus- ja maansiirtoaloilla on paljon sivutoimisia viljelijöitä, samoin kuin metalli- ja rakennusaloilla.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 11.06.19 - klo:15:51
Toiset saa tilan lahjaksi, toiset perinnöksi. Toisilla on enemmän hakkuukypsää metsää kuin toisilla, toiset ostaa kovalla rahalla ja käy töissä, että saa kaikki maksettua. Ihme kadehtimista, tehkää enemmän töitä.
Loppuu tunnit kellosta ja pitäis joskus ehtiä tekemään muutakin...
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 11.06.19 - klo:16:15
Jos aloitus oli provo, niin ihan ok provo.

Muussa tapauksessa...

Viljelyyn voi panostaa, koska se ei ole elinehto.

Ei ole aloitukseni provo. Olen vaan vuosi vuodelta huomannut katteiden maatalouden harjoittamisessa pienenevän. Mitä lie seuraava viisvuotiskausi tullessaan... huh.

 Kun aloitinmaatalouden harjoittamisen kolmekymmentä vuotta sitten, viljanviljely oli pääelinkeinoni ja muualta hain sitten sivutuloja. Nyt tulisi perheelle nälkä jos toimisin samalla tavalla.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 11.06.19 - klo:16:21
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Määrällisesti vähän on  niitä  sivutoimisia kasvinviljelijöitä, jotka sen 50 000 tienaa palkkatöissä vuodessa,  siinä voi jo kysyä, että miksi vielä viitsii viljellä työn ohessa.
50 tonnia tienaavan työ on jo vaativaa ja vastuullista.  Sen sijaan  kuljetus- ja maansiirtoaloilla on paljon sivutoimisia viljelijöitä, samoin kuin metalli- ja rakennusaloilla.

Heh. Mä just olen mainitsemallasi kuljetus- ja maansiirtoalalla ja ansaitsee yli 50 000 euroa vuodessa siitä työstä, tosin en palkkana koska omaan y-tunnuksen ja laskuaan sitä kautta.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 11.06.19 - klo:19:27
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Määrällisesti vähän on  niitä  sivutoimisia kasvinviljelijöitä, jotka sen 50 000 tienaa palkkatöissä vuodessa,  siinä voi jo kysyä, että miksi vielä viitsii viljellä työn ohessa.
50 tonnia tienaavan työ on jo vaativaa ja vastuullista.  Sen sijaan  kuljetus- ja maansiirtoaloilla on paljon sivutoimisia viljelijöitä, samoin kuin metalli- ja rakennusaloilla.

Heh. Mä just olen mainitsemallasi kuljetus- ja maansiirtoalalla ja ansaitsee yli 50 000 euroa vuodessa siitä työstä, tosin en palkkana koska omaan y-tunnuksen ja laskuaan sitä kautta.

Tuon ehkä ymmärtää moni, eikä siten laita vastaan. Mutta jos on palkkatöissä ja tienaa rahaa, niin se on kamalaa ja halveksuttavaa. Tai myös sitten jos on isokenkäinen ja tienaa miljardeja vuodessa.

Palkkatyöläinen ei saa bruttona käteen rahaa, jonka tienaa. Eikä täten voi "verosuunnitella" massejaan. Näin esim. pohjois-suomalaisten halu pudottaa kelkasta etelän jussi ei toimi yhtälönä, koska kansallisen tuen määrää ei voi suoraan korvata palkkatyöllä.

Joidenkin taliaivojen vaatimus tukien poistamista sivutoimisilta on juuri ehkä sitä taliaivoisuutta. On käytännössä mahdotonta määrittää sivutoimisuus ja täysipäiväisyys. Puhumattakaan siitä, että miksi maataloutta saisi tukien kanssa harjoittaa vain nämä jumalan valitut.

Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Forgiven - 11.06.19 - klo:22:26
On tuo -SS-:n oman elämän kehuminen niin vailla vertaa. Toki tietoakin löytyy, mutta jaksaa se kirjoittaa sivistyneesti kyllä täyttä paskaakin.

Niin jos tuolla paskalla viittaat tähän

Sivutoimiviljely on isänmaallista.

Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.

Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot, joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä rangaistut veroprogressiot.

-SS-

niin tuohon on täyttä asiaa, ei paskaa. Jos ajatellaan asia niin, että yhteiskunnan kannalta on nettomaksajia ja nettosaajia eli nettosaaja saa yhteiskunnalta enemmän tukia kuin maksaa veroja ja nettomaksaja sitten päinvastoin. Niin lukuun ottamatta eniten markkinataloudessa olevia AB-alueen broiler- ja sikatiloja niin lähes kaikki päätoimiset maatilat ovat nettosaajia. C-alueen maitotilat lähes kaikki varmaan. Yleinen laskutapahan pakkaa olemaan, että tuet jäävät palkaksi eli verotettavaksi tuloksi. Tästä sitten maksetaan kunkin oman prosentin mukaan verot mutta tuolla systeemillä yhteiskunta saa takaisin vain pienen osan tuista. Sen sijaan jos tekee palkkatöitä vaikkapa 50.000 vuosipalkalla. maksaa siitä palkasta jo veroja sen 30 pinnaa eli 15.000 ja viljelee sivutoimisesti sitä 30 hehtaaria ja saa tukia sen 500 per hehtaari eli 15.000 niin ollaan jo tasoissa. Jos kun maataloudestakin jotakin jää niin siitäkin menee verot. Mitä hyvätuloisempi palkansaaja, sitä todennäköisemmin on nettomaksaja. Mutta laske itse, maksatko veroja päätoimisena yhtä paljon kuin saat tukia. Rohkenen epäillä. Mutta että - SS - kirjoitus on harvinaisen oikeassa.

Ja valitettavasti tämäkin on harvinaisen totta täällä meillä Suomessa, jossa kansallisen rahoituksen osuus tuista on luokkaa 60%. Veronmaksaja maksaa ruokansa kahteen kertaan, ensin veroissaan ja sitten vielä ikävän kalliisti kaupassa. Jos Leppä ja keskusta saa tahtonsa läpi, niin hetken päästä vielä kalliimmiin. Asetan kyllä toivoni Anttiin ja Liihin, että eivät päästä tuota läpi.

Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: voortimies - 11.06.19 - klo:22:39
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 12.06.19 - klo:08:42
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.
Tuosta muuten on aika vaikea päästä poispäin. Tai tarkoitan sitä, että jos nyt yhtäkkiä kansalliset tuet lopetetaan niin aika ongelmallista tuosta tulee. Tuotanto kun on jo siirtynyt pohjoiseen ei se sieltä hetkessä palaa takaisin..

Onko tietoa mitä mahtaa esim. Ruotsin eu:lta saama tuki olla? Eikö näissäkin ollut sitä eroa, että osa sai eu:lta enemmän tukirahoja kuin toiset?
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: AP120 - 12.06.19 - klo:09:10
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.

Se että 100000e tuista otettaisi 60000e pois. Ja mikään muu ei muuttuisi, nälkä tulisi varmasti viljelijälle.
Panoksien hinnat tuskin laskisi. Ja viljan hinta tuplaantuu.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.06.19 - klo:11:34
Systeemi tervehtyisi. Ne joilla on rahkeita, jatkaisivat toimintaa. Jos tuotanto kannattaa, se siirtyy hetkessä sinne, missä se kannattaa.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 12.06.19 - klo:22:33
Systeemi tervehtyisi. Ne joilla on rahkeita, jatkaisivat toimintaa. Jos tuotanto kannattaa, se siirtyy hetkessä sinne, missä se kannattaa.
Ai niiku sillee et ne joilla on kantaa rahaa bisnekseen ulkopuolelta jatkaisivat ja bisnes tervehtyisi.. ***** mitä paskaa..
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: mustaviiksi - 13.06.19 - klo:10:40
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.

Asiassa unohtuu myös se että investointi tuet on myös osittain eu:n rahoittamia. Osuudet menee karkeasti 33% EU, 33% kansallisesti ja 33% pankki rahalla. Viime vuonna jäi käyttämättä Suomelta 100 miljoonaa juuri näitä koheesio rahoja. Tanskan ja Ruotsin rakentamiskustannukset eroavat Suomesta karkeasti 50%! Täällä' navetan parsipaikka maksaa heittämällä yli 8000€/paikka vaikka tekisi vain pihatto hallin! Tanskassa päästään koko navetan osalta kaikkineen parhaimmillaan alle 5000€/parsipaikka! Samoin Ruotsissa. Pelto maksaa Ruotsissa Tampereen korkeudella 2000€/HEHTAARI! Suomessa 20000€/HEHTAARI! Tähän jos otetaan Vielä Viro, niin pelto maksaa 1/3 Suomen hinnasta, työvoima 1/3 suomen hinnasta ja tuotantorakennukset 1/3 suomen hinnasta!

Ei tarvitse olla mikään einstein että suomessa joko pitää maksaa kansallisia tukia tai myydä pelloille kuusen taimet!
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: seegeri - 13.06.19 - klo:20:50
Onko ruotsissa maataloutta myös pohjosessa, jos vedetään raja tampereen korkeudelle.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 13.06.19 - klo:21:38
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.

Asiassa unohtuu myös se että investointi tuet on myös osittain eu:n rahoittamia. Osuudet menee karkeasti 33% EU, 33% kansallisesti ja 33% pankki rahalla. Viime vuonna jäi käyttämättä Suomelta 100 miljoonaa juuri näitä koheesio rahoja. Tanskan ja Ruotsin rakentamiskustannukset eroavat Suomesta karkeasti 50%! Täällä' navetan parsipaikka maksaa heittämällä yli 8000€/paikka vaikka tekisi vain pihatto hallin! Tanskassa päästään koko navetan osalta kaikkineen parhaimmillaan alle 5000€/parsipaikka! Samoin Ruotsissa. Pelto maksaa Ruotsissa Tampereen korkeudella 2000€/HEHTAARI! Suomessa 20000€/HEHTAARI! Tähän jos otetaan Vielä Viro, niin pelto maksaa 1/3 Suomen hinnasta, työvoima 1/3 suomen hinnasta ja tuotantorakennukset 1/3 suomen hinnasta!

Ei tarvitse olla mikään einstein että suomessa joko pitää maksaa kansallisia tukia tai myydä pelloille kuusen taimet!

Tuohon pellon hintaan on monta syytä. Korkeat tuet varmaan yksi syy, mutta kyllä mä väitän että syy on viljelijöiden laskutaidottomuudessa sekä siinä että rahaa syydetään sen pellon ostamiseen muualtakin. Jokainen nyt voi laskea ihan itse minkä verran näillä tukitasoilla voi hehtaarista maksaa jos maksuaika on 15 vuotta mikä on yleinen katto. Ei noita 5 numeroisia lukuja tuilla makseta kokonaan normaalissa viljelyssä. Jostakin muualta se raha raavitaan.

Se että jos tukia tiputetaan niin korjaako se ongelmaa. Voi olla että korjaa voi olla että ei. Äkki pudotusta ei ainakaan voi tulla koska siinä ei kaatua pelkästään maahan investoineet tilat vaan paikalliset pankitkin alkavat jo köhimään. Korttitaloa on pakko pitää pystyssä.

Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: räckals - 13.06.19 - klo:22:11
Aika monta Osuuspankkia ja koivunlehtipankkia saisi ottaa suomen pankin holhoukseen jos kävisi niin että pellon ja kiinteistöjen hinnat dramaattisesti laskisi.  Tätä nähdään jo siitä että alle tietyn tason ei lkv myynnissä olevat kiinteistöt "saa" laskea tappioalueilla. Ja ne roikkuvat vuosia ylihintaisen myynnissä :-\
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 14.06.19 - klo:08:27
Aika monta Osuuspankkia ja koivunlehtipankkia saisi ottaa suomen pankin holhoukseen jos kävisi niin että pellon ja kiinteistöjen hinnat dramaattisesti laskisi.  Tätä nähdään jo siitä että alle tietyn tason ei lkv myynnissä olevat kiinteistöt "saa" laskea tappioalueilla. Ja ne roikkuvat vuosia ylihintaisen myynnissä :-\
Niinpä homma on vinoutunut jo monta vuotta. Ja sama meno taitaa jatkua.

Edelleen pohjimmiltaan homma kuitenkin taitaa mennä niin että kysyntä ja tarjonta määrittelee hinnan ja nyt aina kysyntää ollut riittävästi hintoja nostamaan ja jos hinnat meinaisivat laskea niin ei muuta kuin kuusentaimia istuttamaan..
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: sorkkis - 14.06.19 - klo:08:32
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.
Lapissa on korkea maidontuotantotuki mutta peltotukia , onko niitä laisinkaan koska en löytänyt . 142 alueella on tukikatot maidontuotannolle joka pikkusen rajaa suuriin yksiköihin investoimisista .

Lyhyt on muisti ihmisellä . Sikaloiden lopettamistuet oli hyvät , sitä maksettiin kolmella vuodella jonka aikana ehti kouluttautua toiseen ammattiin ja laittaa pellot hyvään hintaa vuokralle .
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: mustaviiksi - 14.06.19 - klo:09:08
Aika monta Osuuspankkia ja koivunlehtipankkia saisi ottaa suomen pankin holhoukseen jos kävisi niin että pellon ja kiinteistöjen hinnat dramaattisesti laskisi.  Tätä nähdään jo siitä että alle tietyn tason ei lkv myynnissä olevat kiinteistöt "saa" laskea tappioalueilla. Ja ne roikkuvat vuosia ylihintaisen myynnissä :-\

Varsinkin nyt kun talous alkaa muutenkin köhiä. Jossain vaiheessa on vain PAKKO alkaa realisoimaan. Nytkin Pankit haluaa SPV tehtäessä velkaisella tilalla että vanha pari ottaa osan veloista ja makselee niitä eläkkeestä tai sitten nuorempi tulee remmiin mukaan ja laittaa nimen paperiin.

Eli periaatteessa velkojen alaskirjaus on jo menossa. 3 vuoteen vanhukset pääsee veloista erilleen velkajärjestelyllä ja jatkaja vastaa vain puolista veloista.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: sorkkis - 14.06.19 - klo:09:28
Aika monta Osuuspankkia ja koivunlehtipankkia saisi ottaa suomen pankin holhoukseen jos kävisi niin että pellon ja kiinteistöjen hinnat dramaattisesti laskisi.  Tätä nähdään jo siitä että alle tietyn tason ei lkv myynnissä olevat kiinteistöt "saa" laskea tappioalueilla. Ja ne roikkuvat vuosia ylihintaisen myynnissä :-\

Varsinkin nyt kun talous alkaa muutenkin köhiä. Jossain vaiheessa on vain PAKKO alkaa realisoimaan. Nytkin Pankit haluaa SPV tehtäessä velkaisella tilalla että vanha pari ottaa osan veloista ja makselee niitä eläkkeestä tai sitten nuorempi tulee remmiin mukaan ja laittaa nimen paperiin.

Eli periaatteessa velkojen alaskirjaus on jo menossa. 3 vuoteen vanhukset pääsee veloista erilleen velkajärjestelyllä ja jatkaja vastaa vain puolista veloista.

Pankit kauppailevat jo puskaradion , yhteyden otoin tiloille jossa maksuvalmius on kunnossa , velkaisia tiloja . Haluaisitteko vuokrata tilan jossa pankinrenki tekee pitkää päivää väsyneenä ja täysin epätoivoisena tulevaisuudesta .
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: -SS- - 14.06.19 - klo:10:10
Jos pankki muka haluaa vain vuokrata velkaisen tilan ulos, ei jatkoon. Ei kun kauppoja tekemään vaan. Ketkuilu jatkuu viime metreille asti. Jossakin vaiheessa sitten raha puhuu. 1980-luvulla aikansa venyttivät konkurssikypsiä tiloja, kun ostolupia ei herunut muille kuin ahneille, sitten kun maalaispankki oli menossa nurin, alkoivat arkkitehdit, eläinlääkärit/kirurgit, liikennelentäjät ja firmansa myyneet kelvata kaupan osapuoliksi, pankki sai omansa ja tila sai laskutaitoisen tilanhoitajan, joka oli käynyt kansakoulunsa loppuun.

Silloin paikalliset rakennemuutosisännät olivat tosi katkeria, kun jäivät nuolemaan näppejään, silti kyseiset tilat ovat toimineet siitä asti kuin muutkin, ja pihapiirit ovat siistimpiä kuin Tanskassa konsanaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: sorkkis - 14.06.19 - klo:10:44
Jos pankki muka haluaa vain vuokrata velkaisen tilan ulos, ei jatkoon. Ei kun kauppoja tekemään vaan. Ketkuilu jatkuu viime metreille asti. Jossakin vaiheessa sitten raha puhuu. 1980-luvulla aikansa venyttivät konkurssikypsiä tiloja, kun ostolupia ei herunut muille kuin ahneille, sitten kun maalaispankki oli menossa nurin, alkoivat arkkitehdit, eläinlääkärit/kirurgit, liikennelentäjät ja firmansa myyneet kelvata kaupan osapuoliksi, pankki sai omansa ja tila sai laskutaitoisen tilanhoitajan, joka oli käynyt kansakoulunsa loppuun.

Silloin paikalliset rakennemuutosisännät olivat tosi katkeria, kun jäivät nuolemaan näppejään, silti kyseiset tilat ovat toimineet siitä asti kuin muutkin, ja pihapiirit ovat siistimpiä kuin Tanskassa konsanaan.

-SS-
Niin tota . -80 luvulla maan hinta nousi koska sikaloilla , broilerilla ja kamanmuna tuottajilla meni hyvin . Viljanhinta oli korkealla joka innosti hyväpalkkaisia ostamaan tilan harrastusmielessä . Euun myötä tilanne muuttui radikaalisti . Nyt vaikeuksissa ovat tilat jotka ovat raskaasti investoineet , maidonhinta pudonnut ja kulut nousseet rajusti . On mahdoton yhtälö saada tila kannattamaan heikentyneillä tuottajahinnoilla .
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 14.06.19 - klo:12:14
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)

Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.
Lapissa on korkea maidontuotantotuki mutta peltotukia , onko niitä laisinkaan koska en löytänyt . 142 alueella on tukikatot maidontuotannolle joka pikkusen rajaa suuriin yksiköihin investoimisista .

Lyhyt on muisti ihmisellä . Sikaloiden lopettamistuet oli hyvät , sitä maksettiin kolmella vuodella jonka aikana ehti kouluttautua toiseen ammattiin ja laittaa pellot hyvään hintaa vuokralle .

Kyllä pellolle tukia löytyy.

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/oppaat-ja-esitteet/viljelijatukien-hakuopas-liite-h.pdf

Ja jos nurmea tarvitaan lisää, niin maan hinta taitaa olla kolmasosa siitä, mitä etelässä.

Eli tuki on täysin vääristynyt.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 15.06.19 - klo:09:35
Ennen sieltä pellolta täytyi sentään saada satoa, että sai rahaa. Nykyään riittää, että tukilomakkeet on oikein täytetty. Väittäisin että nykyään maaperä on otollisempi harrasteviljelijälle.

Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: räckals - 15.06.19 - klo:09:54
Karrikoidusti:
Verkot on vesillä jos kylillä alkaisi joku täysipäinen nuori oikeasti panostamaan ja viljelemään tosissaan, niin luopuminen tulisi kyseeseen.
Joillekkin nimille en edes vuokraisi, mieluummin niitä kuusentaimia ja tuettomia ikiniittyjä rantanäkymin talon ympärille.
Minulla on varaa maksaa viiskymppiä, että m*lkku ei saa satasta. :D
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 15.06.19 - klo:09:56
Ennen sieltä pellolta täytyi sentään saada satoa, että sai rahaa. Nykyään riittää, että tukilomakkeet on oikein täytetty. Väittäisin että nykyään maaperä on otollisempi harrasteviljelijälle.
Tukilomaakeiden pelkkä täyttäminen riittää ,niille joilla on paljon omaa peltoa, mutta joiden peltopinta-ala pääsääntöisesti koostuu vuokrapelloista niin täytyy saada myös satoa. Nyt kun viljanostajat ymmärtäisivät maksaa viljasta saman kun Euroopassa tälläisenä huippuvuotena saataisiin maatalouden koneisiin käytetty investointi velka kuitattua. Tällä hetkellä alle sadan uuden puimurin vuosivauhti on liian vähän, samoin kuin 450 vuosittaisen aloitustuki määrän nostaminen on nyt teollisuuden käsissä. Onneksi Prismoja ja Citymarketteja on riittävä määrä ja niitä ei tarvita enään lisää, nyt isot toimijat voisivat siirtää voittonsa alkutuotannon nautittavaksi.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 15.06.19 - klo:17:05
Ennen sieltä pellolta täytyi sentään saada satoa, että sai rahaa. Nykyään riittää, että tukilomakkeet on oikein täytetty. Väittäisin että nykyään maaperä on otollisempi harrasteviljelijälle.
Tukilomaakeiden pelkkä täyttäminen riittää ,niille joilla on paljon omaa peltoa, mutta joiden peltopinta-ala pääsääntöisesti koostuu vuokrapelloista niin täytyy saada myös satoa. Nyt kun viljanostajat ymmärtäisivät maksaa viljasta saman kun Euroopassa tälläisenä huippuvuotena saataisiin maatalouden koneisiin käytetty investointi velka kuitattua. Tällä hetkellä alle sadan uuden puimurin vuosivauhti on liian vähän, samoin kuin 450 vuosittaisen aloitustuki määrän nostaminen on nyt teollisuuden käsissä. Onneksi Prismoja ja Citymarketteja on riittävä määrä ja niitä ei tarvita enään lisää, nyt isot toimijat voisivat siirtää voittonsa alkutuotannon nautittavaksi.
Eiköhän siinä omassa pellossakin ole se ero onko oikeasti omaa vai pankin omistamaa. Ja vuokrapellossa sitten se että maksatko liian kovaa vuokraa? Jos nyt oikeasti katsotaan niin ab alueella ilmoittamalla rehunurmeksi tippuu se viis satanen tukea ja jos ton nyt kerran kesässä käy niittämässä. Perustamisvuonna tietysti enemmän touhua ja rahanmenoa, mutta menee sitten useamman vuoden jos ei välitä edes pysyvän nurmen statuksesta. Kyllä tollakin varmaan sen 400 voi jo vuokraa maksaa laskekoon joku tarkemmin jos haluaa.

Karrikoidusti:
Verkot on vesillä jos kylillä alkaisi joku täysipäinen nuori oikeasti panostamaan ja viljelemään tosissaan, niin luopuminen tulisi kyseeseen.
Joillekkin nimille en edes vuokraisi, mieluummin niitä kuusentaimia ja tuettomia ikiniittyjä rantanäkymin talon ympärille.
Minulla on varaa maksaa viiskymppiä, että m*lkku ei saa satasta. :D
Mielenkiintoinen näkökulma. Miten katsot sen että on täysipäinen ja muuten sopiva? Entä mikä on selvä stoppi että tolle ei ainakaan? Täällä suunnalla kun karjatilat on harvassa niin monissa vuokramarkkinoissa on ainakin puhuttu aina paskan ajamisesta. Se yara pussista on hajutonta ja mautonta niin vuokranantaja on siitä mielissään.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 16.06.19 - klo:14:29
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 17.06.19 - klo:18:24
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 17.06.19 - klo:21:15
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: seegeri - 17.06.19 - klo:21:41
Myy pois, helpottaa....
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 17.06.19 - klo:22:11
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.
Täältä voi olla vähän vaikea löytää samansuuntaisia ajatuksia, niin moni täällä liputtaa tuon sivutoimiviljelyn puolesta.

Monella voisi kuitenkin enemmän vapaa aikaa ja enemmän rahaa kun lopettaisi vaan viljelyn, mutta kai se halu viljellä on niin suuri.

Mä ymmärrän hyvin ajatuksesi ja jos mä olisin ulkopuolella töissä niin en todellakaan enää rassaisi vapaita ja lomia maatappeluiden kanssa. Pistäisin varmaan pellot vuokralle.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Don Essex - 17.06.19 - klo:22:54
Sivutoimisen... Olin mielestäni päätoiminen viljelijä, vaikka ajallisesti töitä tulikin tehtyä enemmän koneurakoinnin parissa viitisentoista vuotta. Viljelyn ja koneurakoinnin liikevaihdot olivat melko lähellä toisiaan, mutta viljelyn eduksi. Työ liittyi sahateollisuuteen. Ajoin tukkiautoa, urakoin omalla pyöräkuormaajallani niin tukinajossa, lautatarhalla kuin lumitöissäkin. Välillä ajoin trukkia ja jopa työskentelin sahalinjalla. Olin sellainen nollatuntiurakoitsija, joka tuli usein töihin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Ja joskus lähti kotiin kesken päivän, kun työt tuli tehtyä. Lumityöt olivat kyllä pahinta, kun yöt saattoivat mennä auratessa ja päivät vaikkapa tukinajossa.

Tuo sopi viljelyn aikatauluihin hyvin, koska kesällä sahalla oli hiljaisempaa. Kun syksyllä puinnit tuli tehtyä, alkoi sahauskin olla jo täysillä. Siispä usein lähdin suoraan puinneilta sahan hommiin. Ja keväällä kelirikon alkaessa olikin jo kiire laitella koneet lähtökuntoon toukotöihin. Kesälläkin tuli oltua urakoimassa kasvinsuojeluruiskutuksia ja heinätöitä.

Lomat? Mitä ne ovat...??? No toki tuo oli hurjaa ja oli siitä seuraamuksensakin. Tuli raja vastaan ja oli tehtävä päätös siitä, mitä tekisi isona. Urakointikoneet myytiin ja työt tilan ulkopuolella lopetettiin. Päätin kokeilla selviytyä pelkällä maataloudella. Ratkaisut tehtiin sen mukaan ja nyt näyttää siltä, että se toimii ihan hyvin. Kaksi ihmistä näkyy tulevan ihan kivasti toimeen päätoimisina viljelijöinä jopa ilman eläimiä. Luomu pitää kustannukset alhaalla ja pitää mielenkiinnon yllä. Ja lomaillakin ehtii niin kesällä kuin talvellakin sopivasti.

Taloudellisesti urakointi oli jännää hommaa. Toisinaan töitä oli vähän ja kulut juoksivat, toisinaan taas rahaa tuli oikeinkin hyvin. Hinnoittelu oli kyllä hieman haastavaa, kun usein ei ehtinyt pohtia kulurakenteen muutoksia. Kyllä siinä tienasi ihan hyvin, mutta aina välillä piti uusia pyöräkuormaajan renkaat (10 - 15 000 €/kierros) tai moottori sanoi sopimuksensa irti (vähän vajaat 20 000 €) tai jopa kone yritti palaa (20 000 €). Eli juuri kun alkoi saamaan rahaa talteen, tuli joku isompi remontti ja taas otti päähän. Siihen aikaan liikevaihto oli maatalouden puolella suurempaa. Tuloksellisesti molemmat menivät melko tasan. Nykyisin maataloudesta yksinään tehdään parempaa tulosta, kun ennen molemmista yhteensä. Syynä maatalouden valitsemiseen päätyöksi oli ensisijaisesti se, että tätä työtä oikeasti rakastan. Konetyö oli kivaa, mutta kyllä viljelijän sielu pellolle vetää. Ei kuitenkaan millä hinnalla hyvänsä. Tällä pitää elää, joten talous edellä mennään. Silti onnistunut kasvusto aiheuttaa hyvän olon väreet selkään ja mieleen.

Velkaa on vielä sen verran, että ihan pois vuokraamalla emme vaimon kanssa pystyisi elämään ja maksamaan velkoja pois. Sitäpaitsi, jos tämän homman jättäisin, saattaisin kyllä tympääntyä hyvinkin nopeasti. Varmaa jatkajaa ei tällä hetkellä ole. Tosin olen hereillä, jos joku jälkipolvesta ilmaisee halunsa jatkaa, me siirrymme vaimon kanssa nopeasti tukihenkilöstön puolelle. Siispä aion viljellä tuottavasti ja tehokkaasti niin pitkään kun jaksan. Tämä on hienoa hommaa jopa silloinkin kun kaikki menee pieleen kuten viime vuonna kuivuuden vuoksi. Kun kuitenkin ajoissa suunnittelee asiat niin kaikesta selviää. Kahta hommaa en enää tule tekemään.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: SKI - 18.06.19 - klo:00:57
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: vakka - 18.06.19 - klo:08:16
Siinä oli hyviä kirjoituksia nuo kaksi edellistä. Tutulta tuntuu.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 18.06.19 - klo:08:32
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.

Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.

Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.

Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Kaikki - 18.06.19 - klo:09:04
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.

Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.

Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.
Vain lehmä ja maitotehtaatko on oikeutettuja haalimaan Kaikki pellot ? Entäs suur ropotti navetat jossa lehmäpaikalle tulee 10tonni hintaa ,maksetaanko se lehmäpaikka sillä sen paikan lehmällä 15vuodessa ?
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: -SS- - 18.06.19 - klo:09:56
Kummallinen peruste, että sinne sikalan liemiruokkijan ruutuun tuijottelemaan tuomittu liikunta (?) vammainen olisi jotenkin vammaisavustuksen omaisesti etuoikeutettu myös peltoviljelijäksi, samalla siis myös oikeutettu lunastamaan maat ilmaiseksi niiltä viljelijöiltä, jotka osaavat ajaa taksia ?

Onko viljelijäoikeutta hakeva velvollinen esittämään jonkin sukutaulun viljelijähistoriastaan, että on ns. "kantaviljelijäinen" 8 sukupolven takaa ? Ja todistus siitä, ettei osaa mitään muussa yhteiskunnassa työllistymistä edistävää osaamista tai koulutusta ?

Osa Suomen suurimmista siis jäisi tästä jo kiinni, ovat ViTuja eli viljelijäksitunkeutujia, ehkä vasta toisessa sukupolvessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 19.06.19 - klo:08:08
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.

Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.

Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.
Vain lehmä ja maitotehtaatko on oikeutettuja haalimaan Kaikki pellot ? Entäs suur ropotti navetat jossa lehmäpaikalle tulee 10tonni hintaa ,maksetaanko se lehmäpaikka sillä sen paikan lehmällä 15vuodessa ?
En tiedä tuskin. Tuossa on vaan se ero, että tollasen lehmäpalatsin voi periaatteessa kuka tahansa laittaa pystyyn ja alkaa lypsämään maitoa. Mitään rajoitusta ei siis ole. Broileri on kai suomessa ainut eläinlaji missä on suljettu ympyrä etuoikeutetuille kasvattajille.

Pointtini on siinä että esim. Siellä lypsypuolella toimii vapaa kilpailu kuka tahansa voi alkaa lypsämään jos luulee pärjäävänsä vaikka sillä 10 tonnin lehmäpaikan hinnalla. Kilpailu ja valio kyllä hoitaa ettei ylihintaiset pärjää.

Peltopuolella taas hommaa rajoittaa se, että peltoa on rajallinen määrä olemassa. Vapaa kilpailu toki toimii eli eniten euroja laittanut saa pellot. Mutta mikäli koet että tolla hinnalla ei viljely toimi mutta tällä 50% alhasemmalla toimii niin mahdollisuutta toteuttaa tätä ei ole. Toisin kuin esim. Navetassa, et osta kalliita seiniä ja koneita vaan tyydyt vähempään. Kilpailu toimii näissä tavallaan eripäin. Pellossa mitä enemmän maksat sen varmemmin saat pellot. Navetassa taas toisinpäin mitä vähemmän rakennus maksaa sen varmemmin pärjäät..
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 19.06.19 - klo:11:48
Tavallisella kasvinviljelytilalla on mahdotonta kehittää toimintaa esim. maahankinnoilla. Pinta-ala yleensä on aika iso tekijä sadon määrässä. Pelto on liian kallista ostettavaksi ja vuokrat ovat liian korkeat.

Lisäksi vuokramaissa on ongelmana pellon kunto, johon ei yleensä panosta vuokralainen, eikä vuokranantaja.

Siksi on mahdotonta tehdä omalla työllä tilalla rahaa, jotta voisi viljellä sitä kasvumielessä. Ja mitä pienempi tila valmiiksi jo on, niin sitä vaikeampi on saada toimeentuloa siitä.

Velaton iso tila on taas eri asemassa. Siitä saa toimeentulon ja pankolla voi viettää aikaa yhä enemmän. Samalla ehtii olla myös lehtien palstoilla puremassa jyvää ja ihmettelemässä maailman menoa.


Etenkin lypsykarjatiloille on luotu mahdollisuus kehittää toimintaa suurilta osin kansallisin varoin. Toimintaa kasvattavat tai pienet kasvinviljelijät joutuvat etsimään rahansa tilan ulkopuolelta, joita sitten kritisoidaan markkinoita vääristäviksi tekijöiksi.

Usein viljelijöillä on se ajatus, että toiselle pää pölkylle, mutta ei mulle. Ja tämähän näkyy jopa "edunvalvonta" järjestössä.

Tilanne on siinä mielessä järjetön, että tavallista maanviljelyä ei ole kannattavaa harjoittaa, mutta silti sitä joku tekee. Toivoen sitä päivää, että tuotteen hinta nousee pilviin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Näinhän ei tule koskaan käymään, koska se tarkoittaisi katastrofia ja silloin maataloustuote viedään elintarviketuotantoon vaikka väkisin.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 19.06.19 - klo:20:16
Tavallisella kasvinviljelytilalla on mahdotonta kehittää toimintaa esim. maahankinnoilla. Pinta-ala yleensä on aika iso tekijä sadon määrässä. Pelto on liian kallista ostettavaksi ja vuokrat ovat liian korkeat.

Lisäksi vuokramaissa on ongelmana pellon kunto, johon ei yleensä panosta vuokralainen, eikä vuokranantaja.

Siksi on mahdotonta tehdä omalla työllä tilalla rahaa, jotta voisi viljellä sitä kasvumielessä. Ja mitä pienempi tila valmiiksi jo on, niin sitä vaikeampi on saada toimeentuloa siitä.

Velaton iso tila on taas eri asemassa. Siitä saa toimeentulon ja pankolla voi viettää aikaa yhä enemmän. Samalla ehtii olla myös lehtien palstoilla puremassa jyvää ja ihmettelemässä maailman menoa.


Etenkin lypsykarjatiloille on luotu mahdollisuus kehittää toimintaa suurilta osin kansallisin varoin. Toimintaa kasvattavat tai pienet kasvinviljelijät joutuvat etsimään rahansa tilan ulkopuolelta, joita sitten kritisoidaan markkinoita vääristäviksi tekijöiksi.

Usein viljelijöillä on se ajatus, että toiselle pää pölkylle, mutta ei mulle. Ja tämähän näkyy jopa "edunvalvonta" järjestössä.

Tilanne on siinä mielessä järjetön, että tavallista maanviljelyä ei ole kannattavaa harjoittaa, mutta silti sitä joku tekee. Toivoen sitä päivää, että tuotteen hinta nousee pilviin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Näinhän ei tule koskaan käymään, koska se tarkoittaisi katastrofia ja silloin maataloustuote viedään elintarviketuotantoon vaikka väkisin.
Edelleen jo aiemmin kirjoitin, että kyllä se täällä seudulla on ne sivutoimiviljelijät jotka ovat viimeiset ison rahan peltokaupat tehneet. Niillä tuntuu rahaa riittävän ja hehtaarit senkuin kasvaa..
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: räckals - 19.06.19 - klo:21:17
Tässä lienee pitäjäkohtaisia eroja kuten joskus aikaisemmin kirjoittelin.

Meillä ei kukaan uskalla ostaa, monetkin mäkitupalaistenkin pellot ovat edelleen alkuperäisissä suvuissa omistuksessa, mikäli perikunta ei ole lyönyt rahoiksi.
Toki vuokralle niitä saa, korkeimmat tarjoukset tällä puolen järviä ovat max 300e luokkaa.

Kirjoittelin aiemmin myynnistä.
Tuo tilakeskus sijaitsee keskellä peltoaukeaa jossa 90% kaikki on omistuksessani. Tiettyjä "isollaan" hommia pitäneitä en halua terassiltani 15m päähän touhuamaan. Periaatteesta. Karjanpaskan haju välillä olisi vain positiivistä, viimeinen navetta kylmeni muutaman km säteeltä kaksi vuotta sitten ja sikoja ei ole 2000 luvulla ollut enää kenelläkään.

Siitä olen Kouvolan miehen kanssa samaa mieltä että täytyy tienata aivan liikaa jos haluaa sijoittaa kaiken ylijäävän rahan muualta peltoon.
Kyllä sen maatalouden täytyisi edes kolmena vuotena viidestä tuottaa jotain muutakin kuin känsiä käsiin ja peräpukamat.

Itse olen onnistunut siinä, myönnettäköön että kädentaidot koneiden kanssa ja laskutaidot nykyisen tukiviidakon kanssa helpottavat asiaa vaikka hommaa tekeekin iltapuhteena.

Ja jos homma teetättää vain työtä niin luopuminen on tosiaan helppoa. Kaikki muu kalusto paitsi traktorit kuusakosken kuormaan ja vuokrahintaa 200e.

Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 19.06.19 - klo:21:37
Näin varmasti onkin että pitäjä kohtaisia eroja. Täältä puuttuu nuo karjatilat lähes kokonaan niin ei kai sitä kunnon hintaa olla vielä nähty. Kaikille on silti yhteistä se, että yksikään 5 numeroinen hehtaarihinta ei perusviljelyssä maksa itseään eli raha tulee ulkopuolelta on se sitten palkkatyö, tukkirahat tai elukat. Elukoista en tiedä muuta sioista vähän ja kyllä niistä saatavat eurot nykypäivänä menevät sen homman pyörittämiseen jos siitä vielä aikoo vähän palkkaakin itselle maksaa. Ei niillä rahoilla mitään peltoja ostella. Muista en sitten tiedä.

Hullua lukea kun nyt niin kovasti halutaan valtiovallan toimesta tukirahat ohjata aktiiviviljelyyn ja samalla halutaan suitsia eurojen siirtyminen peltojen hintaan. Kannattavuuskin täytyisi saada toimimaan. Mahdoton yhtälö sanon mä.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: kärmeskytö - 19.06.19 - klo:22:57
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 20.06.19 - klo:07:58
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.
Minkälaista elukkaa piti. Veikkaus että ei ainakaan sikoja...
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: lypsyukko - 20.06.19 - klo:08:11
Jokahinen saa omistaa, ostaa ja oma peltoansa myydä. Turha on voivotella jos sivullista hinnat hirvittää. Tai toki tuollaiset hinnat hirvittää, mutta kun ei ole aikomuksena myydä eikä ostaa, niin se on ihan sama onko hehtaari hinta 2000 vai 20 000 euroa /ha. Toki luokallensa täs on tullut jäätyä monella lailla. Vuonna -97 yks sairauteen lopettanut viljelijä myi peltonsa pois. Soitti mullekkin , että maksanko 15 000 markkaa hehtaarista. Oli kaupannut ensin lähi naapureilleen (useille) , mutta eivät olleet ostaneet. Tuos välis kyselin noilta naapureilta miksi eivät olleet ostaneet. Kuulemma huonoa avo-oja peltoa. Kaks tietäkin kuulemma katkaiseen palan kolmeen osaan joten 15ha:n lohko olikin kolme erillistä :) Pöhölönä en ostanut, ostaja tuli vielä kauempaa. Ja on tainneet nuo naapurit ostaa ihan muulla hintaa kauempaa. Tuo vaan oli aikaa kun "maatalous loppui" Eu:n takia.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 20.06.19 - klo:10:24
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.

Riippuu varmaan rahapussin paksuudesta ja "säästöjen" koosta, mutta samalta viivalta lähtien elukkaepelit ovat etulyöntiasemassa. Usein ihan kansallisten varojen aiheuttamasta vääristymästä.

Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: SKI - 20.06.19 - klo:13:09
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.

Riippuu varmaan rahapussin paksuudesta ja "säästöjen" koosta, mutta samalta viivalta lähtien elukkaepelit ovat etulyöntiasemassa. Usein ihan kansallisten varojen aiheuttamasta vääristymästä.

Siinä elukkatilat ovat jo eläinkorotuksella liki puoli tonnia per hehtaari edellä ennenkuin on yhtäkään jyvää kylvetty. Kuitenkin lopputuote ja toimitusosoite voi olla täysin sama kuin viljatilalla - viljatilan vaan pitää saada tonni enemmän satoa jotta päästään samoille lukemille.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 20.06.19 - klo:14:09
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: SKI - 20.06.19 - klo:15:37
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: kärmeskytö - 20.06.19 - klo:17:28
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.
Minkälaista elukkaa piti. Veikkaus että ei ainakaan sikoja...

Ei ollut sikatiloja.Isoja nautatiloja monessa muodossa,mulleja,emoja ja joku lypsykarjatilakin sai jotain.Hyvä kun kauppa käy,tarvitsijoita tuntuu olevan.



Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 20.06.19 - klo:17:40
Kaikki tuet tuotantoon sitoutumattomina. Silloin jokainen voi valita oman leikkinsä. Ei mitään eläin tai litratukia. C-alue lopetettaisiin kauttaaltaan.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: räckals - 20.06.19 - klo:18:45
Ylimääräinen murehtiminen on sinällään turhaa kun ei se mitään auta. Korkeammat voimat Helsingistä tai Brysselistä sen homman kuitenkin määrää.

Täytyy vain tanssia siihen tahtiin mitä nuotteja annetaan.

Ps. Raitis juhannus kaupungissa


Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: lypsyukko - 20.06.19 - klo:19:02
Ylimääräinen murehtiminen on sinällään turhaa kun ei se mitään auta. Korkeammat voimat Helsingistä tai Brysselistä sen homman kuitenkin määrää.

Täytyy vain tanssia siihen tahtiin mitä nuotteja annetaan.

Ps. Raitis juhannus kaupungissa

Järkevin kirjoitus tässä ketjussa. Ajatko juhannuksen taksia ?  ;D
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: räckals - 20.06.19 - klo:20:08
Ylimääräinen murehtiminen on sinällään turhaa kun ei se mitään auta. Korkeammat voimat Helsingistä tai Brysselistä sen homman kuitenkin määrää.

Täytyy vain tanssia siihen tahtiin mitä nuotteja annetaan.

Ps. Raitis juhannus kaupungissa

Järkevin kirjoitus tässä ketjussa. Ajatko juhannuksen taksia ?  ;D

Ei sentään ;D
Noita kuljettajia löytyy senverran hyvin noista syntymäruskettuneista valtioista ettei tälläisen auringossa palaneen betonimiehen sinne kannata lähteä!

Perheen kanssa aikaa, pihan hoitoa.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 20.06.19 - klo:21:56
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.
Lähes tulkoon samaa mieltä, mutta ei siitä olen eri mieltä ettei edelleenkään selkeytä peltomarkkinoita...
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 20.06.19 - klo:22:02
Ylimääräinen murehtiminen on sinällään turhaa kun ei se mitään auta. Korkeammat voimat Helsingistä tai Brysselistä sen homman kuitenkin määrää.

Täytyy vain tanssia siihen tahtiin mitä nuotteja annetaan.

Ps. Raitis juhannus kaupungissa

Eipä näitä murehtia kannata. Näiden tälläisten foorumien tarkoitus on kuitenkin tuoda epäkohtia esiin. Vaikkei tämä paikka niihin ehkä paras ole. Jokatapuksessa niillä korteilla pelataan mitä on annettu. Tällä hetkellä näyttää siltä että on jäämässä maija käteen. Luomulla yritetään nyt vielä lyödä ja jos ei onnistu niin taidan heittää kortit pöytään..
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: mustaviiksi - 22.06.19 - klo:22:16
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.

Miksi sitten kasvinviljelytilan pitäisi saada tukia kun myy kaiken ulkopuolelle? Rahasiilon rakentamista vartenko?
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 22.06.19 - klo:22:25
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.

Miksi sitten kasvinviljelytilan pitäisi saada tukia kun myy kaiken ulkopuolelle? Rahasiilon rakentamista vartenko?

Tässä varmaan tarkoitettiin sitä, että olisi hienoa jos kasvinviljelytila saisi SAMANKOKOISET tuet PINTA-ALAAN nähden, kuin eläintila. Nythän eläintila saa korotettua tukea hehtaaria kohden. Peruste tälle olisi hieno asia kuulla. Se oikea peruste.

Hei, kyllä joka uuno osaa nurmikkoa leikata.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: SKI - 22.06.19 - klo:23:02
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.

Miksi sitten kasvinviljelytilan pitäisi saada tukia kun myy kaiken ulkopuolelle? Rahasiilon rakentamista vartenko?

Jos nyt vaikka luet alkuun tuon kirjoittamani tekstinpätkän ihan ajatuksella - enkös nimenomaan sanonut että sille elukkatilalta ulos myytävälle viljalle tms sama tuki kuin kasvitilalla koska lopputuote ja myyntipaikka on sama kuin viljatillakin ja omaan käyttöön tulevalle jotenkuten ymmärrän sen korotetun tukiosan vaikka mielestäni sekin pitäisi maksaa eläinyksiköiden mukaan eikä hehtaareiden.
Otsikko: Vs: Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.
Kirjoitti: ja101 - 23.06.19 - klo:09:05
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.

Miksi sitten kasvinviljelytilan pitäisi saada tukia kun myy kaiken ulkopuolelle? Rahasiilon rakentamista vartenko?

Jos nyt vaikka luet alkuun tuon kirjoittamani tekstinpätkän ihan ajatuksella - enkös nimenomaan sanonut että sille elukkatilalta ulos myytävälle viljalle tms sama tuki kuin kasvitilalla koska lopputuote ja myyntipaikka on sama kuin viljatillakin ja omaan käyttöön tulevalle jotenkuten ymmärrän sen korotetun tukiosan vaikka mielestäni sekin pitäisi maksaa eläinyksiköiden mukaan eikä hehtaareiden.
Et ole sentään poistamassa eläimiltä kaikkia tukia... No helpottaisi ainakin minua niin voisi lopettaa koko tuon pelleilyn.

Eläintenpitoon on tullut kaksi koulukuntaa. Toiset pitävät elukoita täysillä kaikki pellon tuotteet kiertävät elukoiden kautta ja lisääkin joudutaan ostamaan. Sitten on se toinen porukka joka optimoi eläinmäärään ja tuet ja viljelet pelloilla myyntikasveja. Tästä saadaan kiittää nykyistä tukijärjestelmää...