Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Paljonko satoi vettä  (Luettu 841815 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5871
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Paljonko satoi vettä
viime vuoden kesäkuun sade omaan mittariin  86 milliä ja tän vuoden 113 milliä + sitten toukokuussakin tänä vuonna tuli vettä. Oraat osasta näkyy kärsivän ja sit nuo aikaset kylvöt oikein nauttii kohtuullisesta vesimäärästä. Luomut kärsii,kellastuu laikkuja keltasia. Tuleeko niistä mitään, ei kait ole tarkoituskaan. Syysvehnäkasvustot aivan mahtavia ja alkaa tuleentumisen merkkejä olevan. Näillä seuduin on öljykasvia ja alkaa maisemat kellastuun.

Kun en ole kasvibiologi tai mikään muukaan logi tai nomi vaan ainoastaan tyhmä maajussi niin en tiedä mistä tuo johtuu mut sama huomattu et vieressä oleva tavislohko ei samoista sateista ole moksiskaan verrattuna luomupeltoihin. Kai se ero lannoituksesta tulee. Joku viisaampi voi selittää.

Tänä vuonna on ekan kerran kun tuo ero näkyy. Muina vuosina on menty niin pienillä vesimäärillä et en ole omasta mielestä eroa nähnyt. Liika vettä ei se tavispeltokaan kestä ja niitäkin paikkoja löytyy mut tänä vuonna nyt löytyy erinomaisen ja täyden nollan väliltä kaikki mahdollinen..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Viljelijä evp

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4286
Vs: Paljonko satoi vettä
niin, ihan hyvä vertailu mulla luomun ja tavallisen viljelyn kasvuston. Peltoaue on samaa aluetta ja maalajia, mut kyllä tuo tavanomainen näkyy voivaan hyvin ja luomu kellastuu alavista kohdin. Onko se luomupelto sitten kuitenkin tillakoitu tiiviiksi. Julmetun isot sonnanlevityskoneet siinä ainakin pyöri ja moneen kertaan muokattu,kylvetty sitte isolla takapyöräkoneella, jyrätty päälle ja sen jälkeen sitte heinän siemen rapsuteltu. Ajokertoja kuitenkin huomattavan paljon verrattuna tavanomaiseen joka kynnetty ja sitten kylvömuokattu ja kylvetty. Olettasin että tiivistymisestä paljolti johtuu, vesi ei imeydy vaan jää pintaan ja tukahduttaa juuriston.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5871
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Paljonko satoi vettä
niin, ihan hyvä vertailu mulla luomun ja tavallisen viljelyn kasvuston. Peltoaue on samaa aluetta ja maalajia, mut kyllä tuo tavanomainen näkyy voivaan hyvin ja luomu kellastuu alavista kohdin. Onko se luomupelto sitten kuitenkin tillakoitu tiiviiksi. Julmetun isot sonnanlevityskoneet siinä ainakin pyöri ja moneen kertaan muokattu,kylvetty sitte isolla takapyöräkoneella, jyrätty päälle ja sen jälkeen sitte heinän siemen rapsuteltu. Ajokertoja kuitenkin huomattavan paljon verrattuna tavanomaiseen joka kynnetty ja sitten kylvömuokattu ja kylvetty. Olettasin että tiivistymisestä paljolti johtuu, vesi ei imeydy vaan jää pintaan ja tukahduttaa juuriston.
Kai sekin mahdollista on.

Itsellä nyt ei eroa työtavoissa ja silti tavis pärjää paremmin vesisateissa. Sen takia ajattelin et kaiketi se ravinteet on tuossa se ratkaiseva asia.
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6147
Vs: Paljonko satoi vettä
viime vuoden kesäkuun sade omaan mittariin  86 milliä ja tän vuoden 113 milliä + sitten toukokuussakin tänä vuonna tuli vettä. Oraat osasta näkyy kärsivän ja sit nuo aikaset kylvöt oikein nauttii kohtuullisesta vesimäärästä. Luomut kärsii,kellastuu laikkuja keltasia. Tuleeko niistä mitään, ei kait ole tarkoituskaan. Syysvehnäkasvustot aivan mahtavia ja alkaa tuleentumisen merkkejä olevan. Näillä seuduin on öljykasvia ja alkaa maisemat kellastuun.

Kun en ole kasvibiologi tai mikään muukaan logi tai nomi vaan ainoastaan tyhmä maajussi niin en tiedä mistä tuo johtuu mut sama huomattu et vieressä oleva tavislohko ei samoista sateista ole moksiskaan verrattuna luomupeltoihin. Kai se ero lannoituksesta tulee. Joku viisaampi voi selittää.

En ole sen viisaampi mutta kyllä mä sanoisin että se johtuu lannoituksesta. 
Märässä maassa ammoniumtypen hapettuminen nitraattitypeksi hidastuu ja nitraattitypen pelkistyminen kaasumaiseksi typeksi mikä haihtuu ilmakehään lisääntyy.
Luomussa kun typpeä on käytettävissä yleensä varsin rajallisesti verrattuna tavanomaiseen tämä varmasti vaikuttaa.
Vanhat miehet tarjoili kalkkisalpietaria ensiapuna kellastumiseen.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52081
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Paljonko satoi vettä
Se on märkää ny, kastematopellot on edukseen, ei seiso vesi ja kasvustot melko meheviä, kiloja tulee.

Kysymys onkin että pysyykö pystyssä?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Talepan

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2044
Vs: Paljonko satoi vettä
Tehän nyt ette edes tajua miten pystyssä te olette.

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2139
Vs: Paljonko satoi vettä
Vähä otettiin tänään jo alkutuntumaa ukkoskauteen. 10-25mm pudotteli. Aspektia pikkasen lakoon itelle. Maakunnassa ihmeesti kesti rukiitki, Pinja istahti vehnistä ekana. Päissä ei ole vielä kamalasti painoa myöhäsillä syysviljoilla. Vasta reilun viikon ollee tähkällä.

Hissunkissun tässä tarvii vaan lukea maaseutua ja uskoa, että katovuosi tulossa vaikka mustia ylitiheitä viljoja maakunta täynnä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12533
  • Virolaista kiitos!
Vs: Paljonko satoi vettä
Puintiaika ratkaisee aika paljon, jos menee hyvin, laadukasta leipäviljaa riittää. Nyt lienee jo selvää, että rehulaatuja tulee olemaan tarpeeksi. Aika pitkään kestää osalla kasvustoista valmistuminen. Myöhäinen lajike tai myöhään tehty. Hitakaista on kasvu. Kaurat on tulossa pikku hiljaa röyhylle. Muutaman päivän heittää Wisun antamasta arviosta. Mutta voi sanoa, että aika hyvin se kuitenkin näyttää olevan todellisen kasvun kanssa linjassa.

Omalla kohdalla oli ehkä urani haastavin kevät, nyt voi sanoa, että toukoaika oli vaikea ja sen seurauksena kolmasosa alasta on sellaista, että ei pahemmin jyviä tule. Myöhään tehdyt ohrat eivät menestyneet vaan kellastuivat sinne. En tiedä mitä noista voisi tulla, voiko tulla 1000kg/ha. En edes muista, koska olisi viimeksi ollut noin huonoa. Kaura on hyvää läpi linjan, paitsi kesäkuun ensimmäisellä viikolla kylvetty, mutta siitäkin tulee paremmin kuin ohrista. Vehnä on ihan hyvää ja melko hyvää. Okran aikana myöhemmin tehty osuus kellastui, ehkä toipuu siitä näillä poudilla. Aikaisemmin tehty on jo lippulehdellä ja kesti sateet hyvin. Tämä oli sellainen vuosi, että kaikki olisi pitänyt olla syysmuokattua. Sänki oli hyvin huono vaihtoehto ja toukokuun 23. päivän jälkeen homma meni melkein mahdottomaksi. Joutui tekeen kaikki väkisin aina kun keliä oli ja siitähän ei sitten hyvää tullut, kun sadetta kerrankin on tullut tarpeeksi. Erityisen pahoja oli nuo mustat savet, jotka normaalisti on hyviä kasvupaikkoja, jos ne osaa oikein käsitellä, mutta nyt siihen ei ollut mahdollisuutta ja ohraa vielä kasviksi. Voi, voi.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5871
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Paljonko satoi vettä
Ei kai sitä katovuotta nyt nyt tule. Varsinais suomen viljamäärä riittää aika pitkälle ja ei kai pohjanmaallakaan huonosti mene. Ainakaan omiin korviin ole kuulunut sellaisia juttuja.
Meidän syrjäseutujen viljelijöiden viljoilla ole kokonaisuuteen mitään merkitystä. Ainoastaan omaan tilanteeseen sillä on merkitystä.

Kylmikselle voisin todeta et olis ollut paras jos kaikki olisi ollut syysviljaa.  ;D

Muutama milli tuli eilen aamulla ukkoskuurosta. Ei oikein huvita enää edes laskea paljonko koska jokainen milli on jotain pois sadosta. Iltasella kävin hieman kiertelemässä peltoja niin pellon pinnalla on edelleen vesi jos yhtään notkoa. Muuten kenkiin tarttuvaa savea. Yhtään ei vettä tarvittaisi.

Jos itsellä olisi jotain myöhäisiä kevätvehniä kasvussa niin kyllä jännittäisi. Ollaan heinäkuun puolessa välissä eikä helle aalto näytä tulevan kuitenkaan tänne vaan jo ensi viikolla lämpötilat taas laskevat. Epäilen et noita puidaan sit lokakuussa. Siihen mahtuu aika monet sateet vielä väliin..  ::)
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21017
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Sukupolvikysymys tämä on. Vähänkin iäkkäämpi sukupolvi oli huomaavinaan, että kesäsateiden vaivaama raju lehtevä viljakasvusto silti tuotti satoa kolme kertaa niin paljon kuin sateettomana kesänä, viljan hinta oli kolme markkaa kilo, ja tappio oli todellinen.

Pinta-alatukia ja viljan hinnan painamista allekin maailmanmarkkinadumppaushintojen on osittain kiittäminen siitä, että sateiden tuoma lisäsato tulee kalliiksi ja muutenkin on tympivää, kun ei voi puida lyhyttä harvaa pölyävää kevätvehnää jo elokuulla suoraan varastokuivana siiloon.

En ymmärrä, miten kevätvehnää voisi jo nyt kovin varmasti pitää menetettynä, kukkiminen alkaa jo Emblalla ja Calisperolla, eivätkä ne ole lajikeluettelon aikaisimpia lajikkeita, eikä niitä ole kylvetty pääsiäisen alla vaan äitienpäivän seutuvilla. Kyllä sadokas ja myöhäinen kevätvehnä, jos sen saa vasta toukokuun lopulla kylvöön, on ennenkin tiedetty menevän puimisessaan syyskuun lopulle, jos se saa kasvaa oman lajikkeenomaisen kasvuaikansa loppuun.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3008
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Paljonko satoi vettä
Kevätvehnä on jo monilla pelloilla tähkällä. Ja aika lämpöistä säätä on tiedossa ainakin viikon verran, joten hyvin kirittää vehnienkin kasvua joten kyllä ainakin mun selina kevätvehnät  tulee puintikuntoon reilusti syyskuun puolella.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5871
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Paljonko satoi vettä
Sukupolvikysymys tämä on. Vähänkin iäkkäämpi sukupolvi oli huomaavinaan, että kesäsateiden vaivaama raju lehtevä viljakasvusto silti tuotti satoa kolme kertaa niin paljon kuin sateettomana kesänä, viljan hinta oli kolme markkaa kilo, ja tappio oli todellinen.

Pinta-alatukia ja viljan hinnan painamista allekin maailmanmarkkinadumppaushintojen on osittain kiittäminen siitä, että sateiden tuoma lisäsato tulee kalliiksi ja muutenkin on tympivää, kun ei voi puida lyhyttä harvaa pölyävää kevätvehnää jo elokuulla suoraan varastokuivana siiloon.

En ymmärrä, miten kevätvehnää voisi jo nyt kovin varmasti pitää menetettynä, kukkiminen alkaa jo Emblalla ja Calisperolla, eivätkä ne ole lajikeluettelon aikaisimpia lajikkeita, eikä niitä ole kylvetty pääsiäisen alla vaan äitienpäivän seutuvilla. Kyllä sadokas ja myöhäinen kevätvehnä, jos sen saa vasta toukokuun lopulla kylvöön, on ennenkin tiedetty menevän puimisessaan syyskuun lopulle, jos se saa kasvaa oman lajikkeenomaisen kasvuaikansa loppuun.

-SS-
Taitaa olla enempi paikkakunta kohtainen kysymys kuin ikäpolvi kysymys.  ::)

Hukkunut kasvusto ei tuota mitään. Kuivasta kärsineestä on aina tullut sentään jotain. Mut tämä nyt tällä alueella.

Mitä kevätvehnien valmistumiseen tulee niin jos lämmintä vihdoin tulee ja sateetonta riittää niin ei siinä mitään. Vaatii säätyypin muutokseen. Lokakuussa tiedetään sitten miten kävi..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 552
Vs: Paljonko satoi vettä
Täällä herran hylkäämällä seudulla tämän vuoden sateet on otettu vastaan kiitoksin yläkertaan. Voipi tulla ihan hitommoinen sato jos pysyy pystyssä.

Njotta kun viime vuonna ei tullut sadetta laisinkaan ennen kesäkuun loppua ja loputtomat hellejaksot polttivat viljaa karrelle saaden aikaan pienen hätätähkän. Nämä jotka ottavat mieluummin kuivan kesän, eivät ole sellasita koskaan kokeneetkaan.  Kuivan kesän määritelmä:

*Syysviljojen lannoitteet jäävät rakeina pintaan kun sitä ainoata kevätsadetta ei koskaan tule
*Jättimäiset railot pellossa jo toukokuun lopulla jotka ylttävät yli metrin syvyyteen. Tänne jos tipautat puhelimen niin saat tehdä toista tuntia töitä pistolapion kanssa että saan sen pelastettua.
*Kasvinsuojelutöissä traktori ja ruisku peittyy pölyyn samaan tapaan kuin äestystraktori.
*Tuulen synnyttämät isot pyörteet pellossa jotka vievät humusta mennessään jättäen vain karkean aineksen.
*Sadonkorjuun aikaan puidaan leikkuupöytä maata nuollen ja silti saadaan puitua pelkkiä tähkiä.

Tälläinen kesä oli 2024 täällä, sadetta tuli kyllä joka suunnasta mutta se kuivui kasaan aina 1 km päässä omalta tilakeskukselta.
Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4973
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Paljonko satoi vettä

Nämä jotka ottavat mieluummin kuivan kesän, eivät ole sellasita koskaan kokeneetkaan. 


Tai sitten kaikki eivät ole kokeneet märkää kesää.
Tuossa pitäisi järven sijaan olla vehnää...

Tuo ei ole omalta pelloltani, mutta veden vuoksi nollatuottoisia lohkoja taitaa jäädä käsiin mullekin.

Jos äärimmäisyyksiin mennään niin kai se on sama kumpi tuhon tekee, kuivuus tai märkyys. Kuivuus ei kuitenkaan pilaa pellon rakennetta ja mahdollistaa vaikka perusparannuksia tai syyskasvien kylvön. Jos vettä tulee edes syyskuussa..


4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 552
Vs: Paljonko satoi vettä
Njotta kun noi järvet pellolla on yleensä pienellä alalla, jossain rinnekohdista voi saada kovaakin satoa märkänä vuonna.

Kuivuus taas vie kaiken.
Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.