1,5 mm Salossa. Tätä tahtia taudit vievät sadot lopullisesti. Toivoa kuitenkin on, jollakin todennäköisyydellä kuiva hellesää palaisi, sitä tässä vaiheessa tarvitaan, jotta olisi jäljellä edes vähän terveitä viljoja valmiina kesän lopetukseen 300 mm:n sademyrskyyn puintien keskelle.

-SS-

Huonoja on nykylajikkeet, jos taudit iskee pientenkin sateiden seurauksena.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.07.24 - klo:12:11

1,5 mm Salossa. Tätä tahtia taudit vievät sadot lopullisesti. Toivoa kuitenkin on, jollakin todennäköisyydellä kuiva hellesää palaisi, sitä tässä vaiheessa tarvitaan, jotta olisi jäljellä edes vähän terveitä viljoja valmiina kesän lopetukseen 300 mm:n sademyrskyyn puintien keskelle.

-SS-

Huonoja on nykylajikkeet, jos taudit iskee pientenkin sateiden seurauksena.

Tuon tautien pelon täytyy olla osasyy hyvin yleisesti nuoremmissa viljelijöissä esiintyvään sadeahdistukseen. Ennen vanhaan oli näkyvästi septoriaa, keltaruostetta ja kaikkea muuta sadekesinä, ja aineena ainoastaan Tilt. Mutta viljaa tuli kaksinkertaisesti viimeisen kuuden vuoden keskisatoihin nähden. Keväällä kylvettiin ja syksyllä puitiin. Hormotuho 80 saattoi mennä, jos pahasti likaruohoa oli.

Ehkä näkemys sateisen kesän ongelmasta on myös peräisin nykylajikkeiden matalajuurisuudessa, sillä matalajuurinen ohra kärsii sateista eniten, samoin kuivuudesta.

Tänä syksynä saan taas yhden pisteen sademäärä vs. sato - käyrääni, ja näyttää vahvasti siltä, ettei toistaiseksi tarvitse luopua tuosta latteasta hypoteesista - rain makes grain.

Tietysti olisi toivottavaa, että kuiva sää osuisi joskus jonnekin muualle kuin tänne, ei siksi, että haluaisin olla vahingoniloinen, mutta siksi, että avaisi jonkun muunkin silmät havaitsemaan veden merkittäväksi kasvun minimitekijäksi, silloin kun siitä on puutetta. Saisikohan Rakkineesta tämän syksyn jälkeen meikäläisen hengenheimolaisen ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 06.07.24 - klo:13:40

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.07.24 - klo:12:11

1,5 mm Salossa. Tätä tahtia taudit vievät sadot lopullisesti. Toivoa kuitenkin on, jollakin todennäköisyydellä kuiva hellesää palaisi, sitä tässä vaiheessa tarvitaan, jotta olisi jäljellä edes vähän terveitä viljoja valmiina kesän lopetukseen 300 mm:n sademyrskyyn puintien keskelle.

-SS-

Huonoja on nykylajikkeet, jos taudit iskee pientenkin sateiden seurauksena.

Tuon tautien pelon täytyy olla osasyy hyvin yleisesti nuoremmissa viljelijöissä esiintyvään sadeahdistukseen. Ennen vanhaan oli näkyvästi septoriaa, keltaruostetta ja kaikkea muuta sadekesinä, ja aineena ainoastaan Tilt. Mutta viljaa tuli kaksinkertaisesti viimeisen kuuden vuoden keskisatoihin nähden. Keväällä kylvettiin ja syksyllä puitiin. Hormotuho 80 saattoi mennä, jos pahasti likaruohoa oli.

Ehkä näkemys sateisen kesän ongelmasta on myös peräisin nykylajikkeiden matalajuurisuudessa, sillä matalajuurinen ohra kärsii sateista eniten, samoin kuivuudesta.

Tänä syksynä saan taas yhden pisteen sademäärä vs. sato - käyrääni, ja näyttää vahvasti siltä, ettei toistaiseksi tarvitse luopua tuosta latteasta hypoteesista - rain makes grain.

 Saisikohan Rakkineesta tämän syksyn jälkeen meikäläisen hengenheimolaisen ?

-SS-

Varmasti saat. 

Jatkuvaa satamista rupee olemaan. Eilen tuli 10mm, tänään kolme. Huomenna jatkuu aika myräkällä. Sit kesää väliin onneks. Loppukausi vaatis aurinkoa.

Kosteus ja leuto sää irrottaa sen kolmannensadan typpikilon orgaanisella ladatuista maista. Kannattaa varautua glyfosaatilla hyvän sään aikana, niin saa ainakin korjaamiskelpoiseksi rehut.

Uudessa-Seelannissa ja Brittein Saarilla 250-300 kg typpiannokset edellyttävät kasvuston lopettamista kemiallisesti, joko dikvatilla tai glyfosaatilla.

Mutta siellä korjataankin lähes 18 t vehnäsatoja, 314 kg:n typpiannoksella.

https://www.cpm-magazine.co.uk/news/dsv-champion-at-core-of-wheat-yield-world-record/

-SS-

Kosteus ja leuto sää pistää myös tuleennuttavat taudit vauhtiin. Harva suomessa troppaa sitävertaa että suuremmin tuleentuminen viivästyisi. Sen mitä saa viivästettyä kyllä näkyy sadossa.

Ehkei niistä taudeista vain ennen välitetty? Nykyään kontataan persepystyssä pitkin viljapeltoa ja etsitään merkkejä taudeista ja kun niitä löytyy niin saman tien ruuttaamaan.

Onhan lajikejalostuksella varmasti merkityksensä mut et olisiko oikeasti niin et nyt olisi jalostettu erittäin tautisia lajikkeita? Vaikuttaisi jonkinlaiselta salaliitolta.

Jalostuksen kautta on vaikutettu korsien pituuteen ja samalla juuristoon. Kaiketi haluttu tehdä talousviljelyyn sopivia lajikkeita. Mitä jos olisi vain pitkiä joita voisi sitten ylilannoittajat säädellä kasvunsääteillä  tai kun sattuu satamaan? Mielelläni varsinkin tähän näkisin suunnan muutoksen. Maailmalta se suunnan muutos tuskin tulee ja kotimaisella kasvinjalostuksella nyt olisi eka alettava jalostamaan lajeja jotka soveltuvat etelän saviseudulle eikä ainoastaan Pohjanmaan kukkamullille.. 

Sade tekee epäilemättä sadon mut näin oman muistin mukaan kun siitä vedestä on ollut puutetta oikeaan aikaan kasvukautta niin kauan kuin minä muistan niin jotenkin tästä menosta on tullut jo uusi normaali.

Tämä kausi on mennyt pelkillä rikkaruiskutuksilla. Kasvunsääteet ja tautiaineet ovat pysyneet tiukasti purkissa. Naapuri soitteli eilen, että useampi isäntä ajanut Desicistä vehnän tähkäsääskille. Niitä on kuulemma paljon. Minulla ei oikein vehnät onnistuneet ja päätin, että ei ajeta mitään sinne. Viime vuonna ruiskutin tautiainetta vain parhaalle vehnälohkolle. Kokemuksena tuli, että ruiskuttamattomat pääsi puimaan valmiina hyvissä olosuhteissa. Ruiskutettu puitiin puoliväkisin märkänä hankalissa olosuhteissa. Noin yleisellä tasolla, tämä juhannuksen jälkeinen aika on ollut viljalle ihan kaikkein parasta. Epävakaista, ei liian lämmintä ja sadetta riputtelee tasaisesti. Kasvustot ovat voimistuneet kovasti. Ohra ja vehnä ovat tykänneet vallan mahdottomasti ja niiden kasvustot ovat vahvoja, joskin monin paikoin helkkarin epätasaisia. Kirjavaa viljaa ja vaikeata puintia on luvassa paljon. Olen ollut jo kauan sitä mieltä, että kun viljalla on riittävästi vettä ja asiat kunnossa, niin ei sinne mitään tauteja tule näillä savimailla. Se *****mainen kuumuus ja kuivuus murtaa kasvien kestävyyden ja sen seurauksena niitä tautilaikkuja tulee. Itte näkisin, että heinäkuu saisi mennä vielä epävakaisen sään merkeissä. Kaurat otti eniten nokkiinsa kuumasta jaksosta ja jäivät mataliksi, eivätkä näytä siitä pituutta enää kasvavan. Jos mielitään hyvää jyväkokoa ja hehtopainoa niin yhtään hellettä ei sitten tarvita. Vettä vaan ja pilvisiä päiviä kiitos.

Haluaisin vielä palata tähän Onni Pohjanheimon Maatalouden Tutkimuskeskuksen julkaisuun 192. Muutamia lainauksia:

                 *******

vaikka kaikkien kevätviljalajien satotaso Jokioisissa on viime vuosikymmenellä (1951-1960) ja eritoten tämän jälkipuoliskolla ollut
selvästi korkeampi kuin edellisellä vuosikymmenellä ja eritoten tämän jälkipuoliskolla ollut selvästi korkeampi kuin edellisellä vuosikymmenellä, ei kuivuudelle altteimmilla koekenttien lohkoilla — maalajiltaan hieta- tai hiesusavea olevilla — ole saavutettu
sellaista viljelyvarmuutta, joka olisi merkinnyt satotason pysyvää nousua selvästi aikaisempaa keskitasoa korkeammalle.

                 *******

Kuivuudelle altteimmilla koekenttien osilla voitaisiin ilmeisesti keinokastelulla välttää määrältään huonot kevätviljasadot

                 *******
Toisaalta viime vuosikymmenen satotulokset Jokioisten koekentillä osoittavat käytettyjen viljelytoimenpiteiden tehneen entisiä runsaampien satojen saannin mahdolliseksi sadeoloiltaan edullisina kasvukausina sekä aikaansaaneen sen, että satotaso ei kuivinakaan vuosina ole jäänyt niin alhaiseksi kuin aikaisemmin vastaavanlaisina vuosina. (runsaampi lannoitus)

                 *******
Toimenpiteillä, jotka aikaansaisivat keskimääräiseen satotasoon parannusta siten, että heikompien satojen taso kohoaisi, lienee kuitenkin suurempi käytännöllinen merkitys kuin niillä, jotka tekisivät jo saavutettuja huippusatoja suurempien satojen saannin mahdolliseksi.

                 *******

On osoittautunut, että Jokioisissa valitut lajikkeet, jotka Jokioisten koekentillä ovat parhaiten välttyneet kuivuuden haitallisilta vaikutuksilta ja tuottaneet tasaisimpia satoja, eivät ole osoittautuneet maamme muilla koekentillä välttymisessä lakoutumiselta tyydyttäviksi.

                 *******

Kultasade II - kauran 10 vuoden keskisato 1947 - 1957 oli Jokioisissa 4591 kg/ha ! HUOM ! Ei ollut olemassa Elatus Eraa, ei Balayaa, ei Folicurs Experttiä, Ei Zaftraa. Suomen kauranviljelyn keskisato ei ole vuoden 2000 jälkeen ylittänyt 4000 kg/ha.
                 
Etelärannikon lajikkeet on haettava Keski-Euroopasta, Baltiasta ja Etelä-Ruotsista. Sanoisin, että kotimainen lajikejalostus on eniten keskittynyt lantakasaviljelyyn hikevillä multamailla, alueilla, joilla riisikin kasvaisi.

-SS-

......useampi isäntä ajanut Desicistä vehnän tähkäsääskille. Niitä on kuulemma paljon....

Huomattavaa on, että melko usein näkyy prentin keulakuomussa vehnän helpeitä valkoisenaan. Yrittävät vaikuttaa sekä tähkän suojaamiseen taudeilta että tähkäsääskeen.

Mikä ei todellakaan onnistu samalla kerralla.

-SS-

Salossa 2,6 mm. Kova tuuli kuivatti kasvustot, heti kun sade lakkasi. Aamuinen sade ei ollut runsaan elokuisen kasteen veroinen.

Edelleen ollaan heinäkuun lopun puinnin aloituksen vauhdissa.

-SS-

6 milliä tänään ja eilen 2. Sopiva tahti,nyt lämpöä taas vähän lisää.

18mm tänään .
6mm eilen ja 6mm ed päivänä

Edelliset 4 viikkoa sääaseman datasta, 22 sadepäivää jolloin satanut vähintään mittarin kippaava 0.25mm. Parina päivänä tihuuttanut jotain, ettei tullut millejä. Aika kostealla kantilla ollut siis, mutta millejä kertynyt näistä sadepäivistä "vain" 85, ja kaksi sadetta ollut yli 10mm, 14. kesäkuuta tuli 16mm juuri viime hetkillä kuivuutta katkaisemaan ja tänään on tullut 15mm. Maa taisi kostua tänään ensimmäistä kertaa läpi asti, aiemmat sateet sitoneet vain pölyä kuivimmilla mailla. Viileät kelit edesauttaneet kosteuden pysymistä, onneksi helteet jääneet vähäisiksi pl. alkukesän lämpimät.

Kauraa paljon kasvussa, kuten monella muullakin, ja viimeiseen 10 päivään mahtuu 8 sadepäivää, kaurat tullut ja tulossa röyhylle. Lupailee lisää sateita ainakin kolmena päivänä tulevalla viikolla. Homeiden juhlaa kuten viime kesänä? Aikalailla samaa tahtia mennään viime kesän kanssa, vain muutaman millin ero sademäärissä tähän mennessä. Kummatkin alkukesät oli kuivia mutta viime vuonna rävähti kerralla vettä yli normaalin kuukauden sademäärä, Juhannuksena. Elokuun 20. olikin jo kasassa 230mm vettä mutta kelit ei kuitenkaan olleet ihan tällaista tuhnua kuin tänä kesänä. Ellei ilma-ala kuivahda pikkuhiljaa, kasvitaudit juhlii isosti ellei niitä torjuttu vahvalla kädellä. Ensimmäistä kertaa koskaan tuli ajettua ohrillekin tähkälle tautitorjunta, tällä hetkellä vaikuttaa vielä voittajavedolta mutta puintien jälkeen tuon näkee. 

Onko jossakin sovelluksessa sadepäivä/määrä/kosteusindeksi, joka antaa tautiaineruiskutuksen suosituksen ? Jos laikkuja / viiruja / ruostetta / härmää ei näy, onko enää ehdollisuuden vaatimuksissa sallittua käyttää ruiskutusta vakuutuksen tyyliin. Ehdollisuuden oppaassa kerrotaan, että IPM ei kuulu ehdollisuuden vaatimuksiin suoraan, mutta "ne kuuluvat lainsäädännön vaatimuksiin".

Jos laikkuja tai pilkkuja ei näy, mainitaan asetuksessa, että on käytettävä "kasvintuhoojien esiintymistä ennustavia malleja ja asiantuntijapalveluita" . Varmaan Bernerin konsulentti käy siihen, sieltä tulee kyllä suositus ruiskuttaa, oli kasvusto mitä tahansa.

-SS-