Tuli 33mm tänään

Tänään oli kasvukauden ensimmäinen "sadepäivä". Kertymä 14 mm. Eilen tuli 10 mm:n kuuro. Tätä menoa kun jatkaa alkavan viikon, on jotain toivoa saada niistä vähäisistä jyvistä edes jyviä.

Osa puinneista on varmaan jo tehty. 100mm viikon vesimäärä. Lakoontuneita ohria ja lisää vettä viikolle luvassa n. 60 mm ja jos ennusteet toimii kuten tässä viikonlopussa niin tuon saa kertoa ainakin kahdella.

Osa puinneista on varmaan jo tehty. 100mm viikon vesimäärä. Lakoontuneita ohria ja lisää vettä viikolle luvassa n. 60 mm ja jos ennusteet toimii kuten tässä viikonlopussa niin tuon saa kertoa ainakin kahdella.

Olitkos sä jostain Pohjanmaalta? Siellä seudulla taisi ollakin jyviä tulossa mut se sit tasaa noin tilejä.. 

Osa puinneista on varmaan jo tehty. 100mm viikon vesimäärä. Lakoontuneita ohria ja lisää vettä viikolle luvassa n. 60 mm ja jos ennusteet toimii kuten tässä viikonlopussa niin tuon saa kertoa ainakin kahdella.

Ohrille jätettiin kasvunsääteet ajamatta, kun näyttivät niin paskoilta ruiskutusaikaan. No nyt kaikki kohtuulliset ja paremmat kohdat on iloisesti sekaisin. Heinäpellot on kuin jyrättyjä. Eikä tässä tullut edes paljoa vettä, ~50 milliä viikonlopun aikana. ~260 milliä tullut vajaassa 6 viikossa. Ensimmäiset 100 milliä tuli tarpeeseen, loput on ollut liikaa. 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 30.07.23 - klo:08:29

Osa puinneista on varmaan jo tehty. 100mm viikon vesimäärä. Lakoontuneita ohria ja lisää vettä viikolle luvassa n. 60 mm ja jos ennusteet toimii kuten tässä viikonlopussa niin tuon saa kertoa ainakin kahdella.

Ohrille jätettiin kasvunsääteet ajamatta, kun näyttivät niin paskoilta ruiskutusaikaan. No nyt kaikki kohtuulliset ja paremmat kohdat on iloisesti sekaisin. Heinäpellot on kuin jyrättyjä. Eikä tässä tullut edes paljoa vettä, ~50 milliä viikonlopun aikana. ~260 milliä tullut vajaassa 6 viikossa. Ensimmäiset 100 milliä tuli tarpeeseen, loput on ollut liikaa. 

Täällä melko normaali tilanne, että ruiskutusaikaan kasvustot ovat nääntyneitä ja vaivaisia. Ei oikein mitään uskaltaisi ajaa. Vaikeita valintoja. On sitten käynyt niinkin, että kasvunsääteet on ajettu ja sateita ei enää ennen puinteja tullutkaan. 

Syyskuun puolivälin jälkeen vois sataa seuraavan kerran. Jälleen kerran hyvin kaksijakoista, ensin liian kuivaa, sitten Juhannuksena osaa viljan oraista keltaiseksi värittävää rankkasadetta, kuivahkoa ja taas märkää. Milloin saataisiin se tasaisemman sadannan vuosi...

Hyvin perinteinen kymenlaaksolainen vuosi. Alkukesä kuivaa juhannusviikolla asti ja sen jälkeen säätyyppi vaihtuu. Tälläisiä vuosia on ehkä 7/10. Loput 3/10 jakautuu sit sen mukaan et yhtenä vuonna on koko kesä kuivaa, yhtenä tulee vettä jo kesäkuussa (tämä se hyvä vuosi) ja yhtenä rankkasateet pilaa homman jo heti alkuunsa.

Säätyyppiä kun ei pysty vaihtamaan niin ainut mahdollisuus on yrittää muuttaa viljelytapoja ja kasveja. Syyskasveja kaiken uhalla, suorakylvö keväisin pelastanut itsellä paljon.

Nyt luomussa eri jutut ja vanhat ongelmat palasi. Edelleen mietitään et lopetetaanko tämä pelleily vai mitä. Ei toki taviksessa kannusta oikein sekään et lisäpanoksiin laitetut eurot eivät välttämättä tuo yhtään lisää tuloa pitkällä aikavälillä..

Säätyyppiä kun ei pysty vaihtamaan niin ainut mahdollisuus on yrittää muuttaa viljelytapoja ja kasveja. Syyskasveja kaiken uhalla, suorakylvö keväisin pelastanut itsellä paljon.

Lajikevalinta vaikutta myös. Katsele EkoNu:n tilastoja, ja vertaile kuivien ja märkien vuosien lajike-eroja. Samaa tietty löytyy Luken suuremmista testijoukoista, mutta luomussa tietynlainen rakenteellinen ravinnepuutos muuttaa tilannetta melkoisesti. EkoNU:n lajikekokeet ovat korvaamattomia luettavia, jos viljelee haasteellisilla alueilla, jotenkin nyt omat epäonnistumiset, lajikkeet ja säät ovat loksahtaneet yhteen.

Syysvehnään tulee nyt parivertailuun Ceylonin vierelle Aspekt. Suunnilleen sama kasvuaika, Aspekt on hiukan pitempi, lakoprosentista ei ole tietoa, mutta jos korsi on edes vahvempi kuin Vakan, niin kyllä sen kanssa näillä kovilla mailla pärjää.

Ceylon on mainio lajike, mutta lyhytkortisuus on hieman ärsyttävä piirre, kun esimerkiksi Broadway lyhentää voimakkaasti jo valmiiksi kääpiökokoista Ceylonin kortta. Jyvien kauhominen juuriheinästä, jos on kosteaa puintiaikana, asettaa terän leikkuuteholle vaatimuksia.

Ohrilla ongelmana on tosiaan nykylajikkeiden lyhyt tanakka korsi ja vaateliaisuus. Kuivuutta kestävät lajikkeet ovat säännönmukaisesti myöhäisiä, rentoja ja pitkäkortisia littulako-ohria. Elmeri-ohra on poikkeus, myöhäinen monitahoinen, joka ei vain mene lakoon, vaikka on pitkä ja kuivassa hyvin kasvava. Sitä on nyt etsinnässä uudelleenlisäykseen, varsinkin tavanomaisessa viljelyssä kunnon annos Balayaa tai vastaavaa kompensoi tautiherkkyyttä, joka Elmerillä ei edes ole mitenkään erityisen heikko. Kaksitahoisista parhaat lajikkeet näkyvät olevan mallastamoiden yksinmyynnissä. Harmi, sillä niissä näyttäisi olevan potentiaalia rehuvehnäksikin.

No, yleisessä myynnissä olevista ohrista voisi kokeilla Wish-merkkistä ohraa, lakoherkkyys kuin Pirkalla, mutta happaman maan kokeissa puolitoistakertainen sato, savimaan kokeissa sama tai suurempi sato, näihin superhyper Laureaatteihin verrattuna. Toinen ehdokas on Brienne. Feedwaysta on jo neljän vuoden kokemus, viihtyy hyvin kuivilla ja/tai happamilla mailla, mutta vaatii lannoitusta herääkseen eloon. On myös melko hidas itämään kylvössä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.07.23 - klo:21:20

Eilen tuli 2 ja tänään 5 mm puolentoista viikkoa onkin edellisestä 6 mm. Kylvön ja tähkimisen välillä tuli 15 mm. Toukokuussa 10 ja kesäkuussa 5.

Mää katsoinkin et siellä lounaassa päin kulki aina mustia pilviä, jotka sitten haihtuivat Muurlaan päin tullessa. Onneksi ei Kiskonjoki sentään tulvimaan alkanut.

Kirkonkylässä pääsee Karhujoen yli  melkein pohjakivikkoa pitkin kävelemällä. Sillat ehdottoman yliarvostettuja.

-SS-

Loppuun 70mm satanu eilen ja toissapäivänä.Jotakin vähän alle 150mm tämän kuun sademäärä ja kuukaudessa se n,260mm.Eilen vesi tuli pelto-ojista pellolle....viljoja nurin  ia tuskin pelloille pääsee muuta tekemään kuin korkeintaan aitaa ja veneellä riisiä viljelemään...ukkoskuuroja varsinkaan ei tarteta enään yhtään eikä kyllä vettä yleensäkkään.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.07.23 - klo:10:42

Säätyyppiä kun ei pysty vaihtamaan niin ainut mahdollisuus on yrittää muuttaa viljelytapoja ja kasveja. Syyskasveja kaiken uhalla, suorakylvö keväisin pelastanut itsellä paljon.

Lajikevalinta vaikutta myös. Katsele EkoNu:n tilastoja, ja vertaile kuivien ja märkien vuosien lajike-eroja. Samaa tietty löytyy Luken suuremmista testijoukoista, mutta luomussa tietynlainen rakenteellinen ravinnepuutos muuttaa tilannetta melkoisesti. EkoNU:n lajikekokeet ovat korvaamattomia luettavia, jos viljelee haasteellisilla alueilla, jotenkin nyt omat epäonnistumiset, lajikkeet ja säät ovat loksahtaneet yhteen.

Syysvehnään tulee nyt parivertailuun Ceylonin vierelle Aspekt. Suunnilleen sama kasvuaika, Aspekt on hiukan pitempi, lakoprosentista ei ole tietoa, mutta jos korsi on edes vahvempi kuin Vakan, niin kyllä sen kanssa näillä kovilla mailla pärjää.

Ceylon on mainio lajike, mutta lyhytkortisuus on hieman ärsyttävä piirre, kun esimerkiksi Broadway lyhentää voimakkaasti jo valmiiksi kääpiökokoista Ceylonin kortta. Jyvien kauhominen juuriheinästä, jos on kosteaa puintiaikana, asettaa terän leikkuuteholle vaatimuksia.

Ohrilla ongelmana on tosiaan nykylajikkeiden lyhyt tanakka korsi ja vaateliaisuus. Kuivuutta kestävät lajikkeet ovat säännönmukaisesti myöhäisiä, rentoja ja pitkäkortisia littulako-ohria. Elmeri-ohra on poikkeus, myöhäinen monitahoinen, joka ei vain mene lakoon, vaikka on pitkä ja kuivassa hyvin kasvava. Sitä on nyt etsinnässä uudelleenlisäykseen, varsinkin tavanomaisessa viljelyssä kunnon annos Balayaa tai vastaavaa kompensoi tautiherkkyyttä, joka Elmerillä ei edes ole mitenkään erityisen heikko. Kaksitahoisista parhaat lajikkeet näkyvät olevan mallastamoiden yksinmyynnissä. Harmi, sillä niissä näyttäisi olevan potentiaalia rehuvehnäksikin.

No, yleisessä myynnissä olevista ohrista voisi kokeilla Wish-merkkistä ohraa, lakoherkkyys kuin Pirkalla, mutta happaman maan kokeissa puolitoistakertainen sato, savimaan kokeissa sama tai suurempi sato, näihin superhyper Laureaatteihin verrattuna. Toinen ehdokas on Brienne. Feedwaysta on jo neljän vuoden kokemus, viihtyy hyvin kuivilla ja/tai happamilla mailla, mutta vaatii lannoitusta herääkseen eloon. On myös melko hidas itämään kylvössä.

-SS-

On noita ekonu kokeita tullut joskus katsottua. Silloin omat lajikkeet oli niitä jotka oli pärjänneet noissakin.. demostrant, belinda..

Luomu pakottanut muuttamaan lajikevalintaa. Quarnaa et saa edes joskus leipävehnää.. kaurasta on nyt Avenue, iso jyvä kestää jonkin aikaa surkastua lannoitepuutoksissa et kelpaa vielä elintarvikkeeksi. Ohrista olen pitänyt planettia varalla jos sattuu se vuosi et pellolle ei pääse ennen kesäkuuta, muuten ei kevätohran viljely innosta.

Olen pitänyt vielä demoa ja bettiinaa vielä varastossa mut taidan nyt hävittää. Bettiina ja belinda on kyl hyviä kauroja taviksessa, mut luomussa ainakin mulla jyväkoon ja hlp kans ongelmia vaik paskaakin on työnnetty. Toki myös huonoja vuosia. Bettiinassa myös doni herkkyyttä..

Syysvehnästä ollut ceylonia. Rikkojen kanssa ollut ongelmia, varsinkin saunakukka tulee kevytmuokatuilla päälle. Siitä hyvä et paskaa voi ajaa niin paljon kuin jaksaa.. lakoon sitä ei saa. Rehuvehnää aina kun luomussa syysvehnä on poikkeuksetta aina rehua.

Ruis ollut agattia. En ole niinä kahtena kertana onnistunut. Tai toinen vielä puimatta mut harvalta näyttää. Meinasin et kylväis tänäkin syksynä ruista mut en taida. Josko ainakin vuoden luomumarkkina hävittäisi vielä Nikon rukiita. Syysrypsi tai rapsi olis kova kun sais onnistumaan mut nyt ilmat ei suosi joten olkoon. Speltistä ei tehdä soppareita joten syysohraa ehkä laitan lisäykseen jos peltoa vapautuu ja syysvehnää. Molemmat kelpaavat elukoille luomunakin..

Syysohraa jos ruis ei onnistu ? Onko syysohran lajikkeistossa tapahtunut jokin jättiharppaus ?

-SS-

Syysohraa jos ruis ei onnistu ? Onko syysohran lajikkeistossa tapahtunut jokin jättiharppaus ?

-SS-

Ei kai siinä ihmeempiä ole tapahtunut mut meinasin kokeilla... olis ainakin parempi menekki kuin rukiilla.. luomussa.
Mielestäni rukiin epäonnistumiset on olleet kiinni liian myöhäisestä kylvössä. Vettä kun ei olekkaan tullut sitten heti niin itäminen jäänyt myöhäisemmäksi jolloin koko kasvuaika syksyllä on jäänyt myöhäiseksi eikä versominen ole näin ollen ollut riittävää..

Jännä lajike tuo calispero. Joka vuosi olen keväällä ihmetellyt kuinka semmoisesta hentoisesta vikaisesta oraan alusta voi tulla mitään, mutta kun kesä etenee tuo kirii yllättävästi. Nytkin jäi korrensääteet ajamatta, kun siinä vaiheessa näytti viellä aika huonolle, mutta yhtäkkiä tuo kasvanut niin, että nyt varmasti on paljon lakoa.

Ilmakehässä on satamatonta vettä odottelemassa. Jospa nyt alkaisi tihkuttaa kesältä puuttuvat 150 mm normielokuun sateiden lisäksi. Niin tulisi maa pehmeämmäksi pidellä syyskylvöjä varten.

-SS-

Useinhan on parhaat puintikelit syyskuussa. Toki ei siihenkään voi tuudittautua