Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 25.07.23 - klo:08:44

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.07.23 - klo:15:13

Toki parempi syysvehnä pitää löytyä, Ceylon lopulta jää peränpitäjäksi, ehkä vaatimattomammat peltoheitot vielä tulevaisuudessa näkevät Ceylonia, ja altakastelupalstat ja kasvitautikäsittelyllä turvotettavat supersatoruudut menevät näille uusille lajikkeille.

-SS-

Pari vuotta sitten kehuit Ceylonia ihan kelpo vehnäksi. Mistä mielenmuutoksesi?

 Samoin joskus aiemmin kritisoit kovastikin kalkituksen mielekkyyttä ja kannattavuutta, mutta kylläpä sen jälkeen olet peltojasi kalkinnut.

 Luen mielenkiinnolla kirjoituksiasi, mutta ristiriitaiset mielipiteesi hämmentävät. Avaatko vähän mistä on kyse. Käsittääkseni olet jo pitkän ajan viljellyt joten hetkittäiset mielenmuutokset ovat poissuljettuja.

Hyvä, kun otit asian puheeksi.

1997 lähtien jokainen kotipeltojen  kalkitus on ollut jään sulattamiseksi syysviljoilta (kuona sulattaa parhaiten, ei kalsiitti) . Kaikki muut kerrat onnistuivat, 2022 kevät ei. Kalkinlevittäjillä on tietty minimiannos, ja uusi Förbyn silikaatti- biotiitti kiertotaloustuote on tummahkoa ja kalkitukseltaan laimeampaa, joten 5 tonnia sitä tavaraa vastaa vain noin 2,5 t kalsiittia. Myönnän, että osin yli 7:n pH  alkaa olla osalla aluetta liikaa, tulee kuparin ja raudanpuutteen oireita. Eikä tuota kalkituskustannusta viljasta sadonlisänä todellakaan saa takaisin, kun ei ole olemassa kastelumahdollisuutta eikä rajatonta ravinnesivuvirtaa pihalla. Mutta jos saa hyvät oraat pelastetuksi, eikä kevätkylvöihin ole aikatauluja, siksi kalkki.

Kuten varmaan tiedät, Salon Kaupungin vuokrapalstoilla on 5v vuokra-ajan jatko-optio, jonka saa hyväkseenyhden kalkituskerran 5t /ha kalsiittiannoksella, joten 1. tai 2. vuokravuonna kannattaa kalkita, jos sai edullisesti sopimuksen kiinni.

Herää kysymys, mikä tahallisen väärinymmärryksen epidemia on kansaan levinnyt. Olisiko Twitter- kommunikointi levinyt tännekin.

En todellakaan ole Ceylonia millään  tavalla ansiottomasti arvostellut, olen viljellyt Ceylonia pisimpään, mitä minulla on ollut syysvehnää, koska se vehnälajike jatkaa, josta on kylvösyksynä puitavaa. Ihan siis sen takia, että se talvehtii. Mikään satotykki se ei todellakaan ole, ja Ceylon on poistumassa lähivuosina, onhan se ollut jo lähes kymmenen vuotta markkinoilla.

Vaikeina syysviljatalvina väiteltiin Murtolan palstalla siitä, mitä järkeä on viljellä syysvehnää kevätvehnän sijasta, koska talousviljelyn satotasot olivat melko samat, ja silloisista syysviljoista valittavissa olivat joko kotimaiset tautimagneetit tai aina kuoliaaksi ruskettuvat ulkomaiset, 150% lannoituksella ja täydellä tautiohjelmalla sama sato kuin satoisista kevätvehnistä.

Nyt kuivuuden tultua vallitsevaksi, syysvehnillä on kilpailukykyä, mutta samalla syysviljan heinämäiset rikat, kuten timotei, juolavehnä, ja etenkin luoho, ovat tulleet ongelmaksi. Pitkäkortisilla syysvehnillä ei ollut niinkään ongelmaa, mutta puolikääpiöivillä lajikkeilla on vaikea saada tähkää ylettymään juuriheinän yli. Varsinkin Broadway lyhentää Ceylonia kohtuuttomasti, koska Broadway ei kumminkaan kokonaan tapa luohoa. Niin, vielä, luohoa ei pysty hävittämään Roundupilla eikä kevätviljakierrolla.

Pidän Skagenia edelleen satoisimpana vehnänä, mutta näillä palstoilla se ei talvehdi oikeastaan parhaiten, ja sitten kun se sattuu ryöhähtämään vahvaksi naatiksi, se tarvitsee vähintään korrensääteen, ja korrensäädeviljelyyn minulla vaan ei osaaminen riitä.

Ehkä silloin kun itsellä oli nämä Olivinit ja Magnifikit, talvet vaan olivat niin vaikeita. Voi olla, että ne olisivat nyt voittajia. Mutta ei kiinnosta alkaa niitä uudelleen. Eikä meillä kauan sitten sentään ihan kyvyttömiä oltu: Vakka, Linna, Aura, niistäkin lajikkeista lehmänlantakasassa viljeltynä hyvinkin viiden tonnin myyntisatoja saatiin. Ainakin joskus. Ehkä sitten haksahdin uusiin keltaruostemagneetti-lajikkeisiin, kuten Nisu, Ilves, Aura ja Urho, ja aloin vähitellen epäillä kotimaisen syysviljajalostuksen  kykyä löytää luotettava talousviljelylajije. No, nämä Tryggvet, Ramirot, Gunbot ja Olivinit olivat niin voimaperäistä viljelyä vaativia, ettei köyhän mäkitupalaisen kukkaro kestänyt ruokkia niitä riittävästi. Gunbossa oli 8:lla alkavia valkuaisia. Ja myöhäinen, myöhäisempi kuin Zebra kevätvehnä.

Kyllä Skagen oli ihmeellinen vilja, se talvehti Urhoa paremmin lumettomana talvena, ja satotasot olivat uskomattomat. Hiukan Skagenin lakotyyppi tympi, raskas tähkänakki upposi melkein maahan sisään, ja maan pinnassa kiinni oleva lyhyehkö korsi oli vaikea saada puimurin laonnostimien päälle.

Ceylon oli aluksi vain ihan huvikseenkokeilu, lyhyt korsi epäilytti, Tarso-seikkailun jälkeen. Tarso on ihan okei, mutta kääpiölajikkeena ei nouse riittävän pitkäksi kilpailemaan rikkojen kanssa. Ceylonin ensimmäiset talvehtimiset näyttivät jo syyn, miksi se jäi meille(kin)talousviljelyyn. Luohottomilla ja Roundupilla puhdistetuilla pelloilla Ceylon tuotti helppoa satoa, pystyviljaa ja painavaa tavaraa. Niin, Urhosta vielä: aika harvinaista oli Urholla päästä yli 76 kg:n hl- painon.

Mutta niin kuin aina, kaikki eivät löydä kirjoituksistani mieleen korjattavaa satoa, lähinnä väärinymmärysten rikkaruohoja tikun nokkaan laitettavaksi, näinhän viljalajikkeissakin käy, joku saa lajikkeen onnistumaan joku toinen ei. Elämä on.

-SS-

Hieno, kattava ja informatiivinen vastaus. Kiitos!👍

P.S. Pari vuotta sitten valitsin Ceylonin aika paljon sinun kirjoittamisen satovarmuus-suosittelun vauhdittamana. En ole katunut valintasi. Satovarma on ollut, Eikä oikein saa millään lakoon vaikka voimaa laittaisi reilustikin.

Edit. Olen nyt kahtena vuonna viljellyt hiukan syysvehnää, siis Ceylonia. Aiemmin viljakasveista vain kevätviljoja. Ihmettelin kun, mistä hiivatista ceylonlohkoille tuli tänä kesänä timoteita ja muuta pitkäkasvuista heinäkasvit. Selvisi sekin.

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 24.07.23 - klo:18:40

 "silmämääräisesti'

Oliko koko ajan sama auto? Lavojen koot voi vähän vaihdella autojen välillä, tuo silmämääräinen arvio on kuitenkin  aika epäluotettava  arviointitapa

Jups sama auto. Eniten ihmettelen asiaa juuri siksi kun olin kiinnittänyt yhden kuorman rehuksi, ja se kiinnitys onnistui hyvään hintaan joten silloin kuorma yritettiin täyttää mahdollisimman suureksi. Leipävehnä kuormat olivat huonommalla hinnalla, mutta tonneja enemmän. Tosiaan viime vuoden sadossa ei suuria vaihteluja ollut, niin tuo rehuvehnä kuorma oli käytännössä aivan samaa tavaraa. Oli aika yllätys kun tuo kuorma oli 51 tonnia ja leipävehnät 55 tonnia järjestäin.

Joskus täytyy kylvää sitä, mitä siementä on saatavilla. Tästä syystä tilalle valikoitui lajikkeeksi Skagen. Ja aivan mielihyvin toivotin sen tervetulleeksi, kun olin jo vuosia seurannut naapurin voimaperäistä Skagen-viljelyä. Enkä voi kehua katuneeni Skagenin valintaa. Vuonna 2021 kasvoi tosiaan naattimaisesti. Sato olisi silloin ollut valehtelematta vähintään 10 000 kg/ha, jos kosteus olisi riittänyt loppuun asti ja jos olisi antanut toisen lannoitekierroksen, yy-kakkosta esimerkiksi 200 kg/ha.

Ceylonin ja Skagenin talvehtimiseroa olen koettanut havainnoida jo vuosia, mutta en osaa sanoa siihen tyhjentävästi oikein mitään. Molemmat kyllä talvehtivat mielestäni kohtalaisen hyvin. Jos jotain eroa haluaa löytää, niin näillä kulmilla kaikki säästetyt syysvehnät taisivat olla viime vuonna Skagenia tai Magnifikia, Ceylonia ei tainnut jäädä yhtään.

Joskus täytyy kylvää sitä, mitä siementä on saatavilla. Tästä syystä tilalle valikoitui lajikkeeksi Skagen. Ja aivan mielihyvin toivotin sen tervetulleeksi, kun olin jo vuosia seurannut naapurin voimaperäistä Skagen-viljelyä. Enkä voi kehua katuneeni Skagenin valintaa. Vuonna 2021 kasvoi tosiaan naattimaisesti. Sato olisi silloin ollut valehtelematta vähintään 10 000 kg/ha, jos kosteus olisi riittänyt loppuun asti ja jos olisi antanut toisen lannoitekierroksen, yy-kakkosta esimerkiksi 200 kg/ha.

Ceylonin ja Skagenin talvehtimiseroa olen koettanut havainnoida jo vuosia, mutta en osaa sanoa siihen tyhjentävästi oikein mitään. Molemmat kyllä talvehtivat mielestäni kohtalaisen hyvin. Jos jotain eroa haluaa löytää, niin näillä kulmilla kaikki säästetyt syysvehnät taisivat olla viime vuonna Skagenia tai Magnifikia, Ceylonia ei tainnut jäädä yhtään.

Kyllä Skagen on vahva talvehtija. Magnifik ei ole ollut tässä paikassa rousteenkestävä. Kuitenkin, uuden sadon siementavaraa oli Ceylonista viime syksynä myynnissä yhtä hyvin kuin Skagenia, eli tasapuolisen vähäisesti kumpaakin. Onneksi pääsi kylvämään omalta säästyneeltä alalta TOS-Ceylonia: kylvin sen viimeiseen syöttökammion jyvään. Merkittävää on myös se, että monella koeruututilalla vuosi 2022 oli syysvehnien osalta jäänyt väliin, samoin kuin ruisruuduilta ei ole vuodelta 2013 tietoja.

-SS-

Viime talvena kävi ihme homma. Tehtiin kuormia ja yksi oli myyty kaipiasiin, ja se kuorma tuli silmämääräisesti isoimmaksi. Jännä homma kuitenkin, että paino oli 4 tonnia pienempi mitä Loviisaan tai Fazerille meni. Samaa tavaraa kuitenkin meni rekkaan, ja ei pitäisi olla mitään eroa. Oli viimeinen kuorma kun kaipiaisiin lähti.

Minkälaisesta siilosta kuormia tehtiin? Vilja lajittuu ihan uskomattoman paljon kun sitä käsitellään ja esim. pyöreässä siilossa voi se lopputavara olla huomattavasti kevyempää.

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 24.07.23 - klo:18:40

Viime talvena kävi ihme homma. Tehtiin kuormia ja yksi oli myyty kaipiasiin, ja se kuorma tuli silmämääräisesti isoimmaksi. Jännä homma kuitenkin, että paino oli 4 tonnia pienempi mitä Loviisaan tai Fazerille meni. Samaa tavaraa kuitenkin meni rekkaan, ja ei pitäisi olla mitään eroa. Oli viimeinen kuorma kun kaipiaisiin lähti.

Minkälaisesta siilosta kuormia tehtiin? Vilja lajittuu ihan uskomattoman paljon kun sitä käsitellään ja esim. pyöreässä siilossa voi se lopputavara olla huomattavasti kevyempää.

Paketti kuivaamon kolmesta siilosta. Silleen on myös siitä helppoa seurata itse laskettuja kuutioita, kun kaksi täyttä paketti kuivaamon siiloa yli 80hlp vehnällä on aina oli 50 tonnia. Yleensä teenkin niin vehnien kanssa, että ensin ajetaan kaksi siiloa kuormaan ja jos haluaa ison kuorman niin kolmannesta päälle. Näin tein juuri tuossa, ja silti 51 tonnia. Toki tuo ei muutenkaan mennyt kaipaisissa putkeen, kun kuski sanoi seuraavalla kerralla, että joutui odottamaan 4h kippiä, kun siellä harvakseltaan silloin vehniä kippailtiin niin jotkut luukut olivat jäässä. Lieneekö myös vaaka ollut en tiedä.

Kyllä nyt vettä riittää jokaiselle päivälle, lauantaillekkin lupaa 40mm. Toivottavasti tässä tulee nyt puintiajankin sateet..

Elokuu on vuoden sateisin kuukausi. Pitkäaikaisennusteissa on mainittu kaksi ensimmäistä elokuun viikkoa normaalia sateisempaa.

Nyt saamme hyvän kostean puintiajan alun. Kerrankin monimuotopellot kasvavat hyvin. Berner jo suosittelikin heikkojen kevätviljakasvustojen tuhoamista ja kylvämistä syysöljykasville.

Rukiit ovat hyvästi jo tähkät alaspäin. Voidaan saada tänä vuonna mämmiruista enemmänkin.

-SS-

Kyllä nyt vettä riittää jokaiselle päivälle, lauantaillekkin lupaa 40mm. Toivottavasti tässä tulee nyt puintiajankin sateet..

Tänne tais luvata jotain 50mm kahelle päivälle,mutta ennusteet näkyy muuttuvan jatkuvasti. Se on varmaa,jossain sataa Suomessa kohtapuoliin ja melko rankasti.

Ajelin iltapäivästä Lappeenrannasta kotiinpäin, vauhti kuutostiellä parhaimmillaan 65, rakeet kuulosti kuin olis 8 millin muttereita mätetty lapiolla Volkkarin katolle.

Reilu 10 mm tuli.

Mitä sääennustetta katsoin, Lounais-Suomen sisämaassa jäänee vedentulo taas melko vähäiseksi. Vaan antaas katsoa nyt...

Tuli aika maltilliset reilu 40mm eilisen ja tämän aamun välillä, aamulla melkoisen tuulen saattelemana mutta ihmeellisesti viljat pysyi pystyssä, aiemmin jo pientä lakoa mutta ei merkittävää lisää. 40km:n päässä sisämaassa tulikin jo yli 80mm, jossain samalla nurkalla yli 100mm vuorokauteen. 50mm on ollut vuorokauteen hyvinkin perusmäärä tässä viimeisen parin päivän aikana, joten kiitollinen saa olla että tuli vain hieman liikaa. Ojissa vettä reilusti, salaojista työntää mitä ehtii ja joki tulvakorkeudessa, hiukan näkyy "hiuksia" toisesta saaresta joen keskellä. Vesi noussut noin 1.5m, virtaama noin 7 kertaistunut parissa päivässä.

Syyskuun puolivälin jälkeen vois sataa seuraavan kerran. Jälleen kerran hyvin kaksijakoista, ensin liian kuivaa, sitten Juhannuksena osaa viljan oraista keltaiseksi värittävää rankkasadetta, kuivahkoa ja taas märkää. Milloin saataisiin se tasaisemman sadannan vuosi...

192.75mm, tarkka sademäärä Toukokuun 15. päivästä lähtien, jolloin eka kylvöt. lähes 2/3 noista sateista kahdessa päivässä

Olen mennyt jo laskuista sekaisin mut on sitä tullut. Mittarista kaadoin 40mm aamulla pois. Siinä taisi olla eilinen ja keskiviikon sade 
Nyt voisi seuraavan kerran sataa puintien jälkeen..

n.45mm vuorokausi ei paha ,lisää tuloo.

75 mm vajaassa 1 1/2 vuorokaudessa.