En kyllä ole havainnut, että rehevillä kasvustoilla olisi jäänyt sato tulematta muuten kuin glyfosaattiajautuman takia. Sen kyllä olen nähnyt, että kuivuuden vallitessa sato on jäänyt tulematta, ruiskutat mitä ruiskutat, tai olet ruiskuttamatta. Kosteampina vuosina loppuu lannoitus kesken. Valkuaissato ei silloin suurene yhtään, se vaan jakautuu massan ja valkuaispitoisuuden yhdistelmäksi.
On tautiainevalmistajien tiedossa, että tautiruiskutusten yksittäiset satovaikutukset saadaan näyttämään kovin hyviltä, kun valitaan sellaiset vuodet, joina on suuria ongelmia kosteuden aiheuttamien tautien takia. Tietenkin yhdistetään samaan pakettiin viljelykierron puuttuminen ja kyntämättömyyden vaikutukset. Eikä tehdä riittävästi kerranteita alueittaisesti eikä myöskään eri puolilla maata, koska se vain olisi liian työlästä. Silloin kun MTT vielä mittaili tautiainevaikutuksia savimaan asemillaan, lajike-erot olivat dramaattiset, ja monella kestävällä lajikkeella ei satoero ollut sataakaan kiloa. Asia oli oikeasti hankala monelle lääkenarkomaanilajikkeen markkinoijalle, ja sittemmin nämä vertailut on jätetty tekemättä, ja hyväntekijämme Basf ja Bayer ovat saaneet monopolin käppyröiden esittämiseen. Oheistan muistin virkistämiseksi mittaamani sademääräerojen aiheuttamat
tuhansien kilojen keskisatovaihtelut. Vuosi 2016 näyttää poikkeavan trendistä; se johtuu siitä, että neljännes pinta-alasta, parhaat ja kosteimmat lohkot olivat sänki/apilakesannolla odottamassa syysrapsin kylvöä.

-SS-