Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.06.19 - klo:14:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 23.06.19 - klo:14:00

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.06.19 - klo:12:55

Lainaus käyttäjältä: iskra - 23.06.19 - klo:12:18

Sapausselkä pitää sateet pohjoispuolellaan , ainakin minusta tuntuu siltä..

Sama tunne. Ja jos etelästä tai  siltä suunnalta tulevat niin satavat vasta pohjoispuolella..

Sama täälläkin, kun on etelä puolella.
Ei tullu huippuvuosi. Vaikka kylväessä näytti siltä että hyvä tulee.
Tän kuivuuden kun olis arvannut, niin olisin jättänyt kaikki sängelle viime syksynä.

Tuleekohan vielä kolmas kuiva vuosi putkeen? 🤔

Edit:
Pavut kuolee kuivuuteen viikonsisällä jos ei ala satamaan.

En ole meiän papuja käynyt nyt katsomassa mutta viikko sitten oli vielä kosteutta hyvin. Tuo nyt oli sängestä tehty pari äestystä ja jyvät seittemään senttiin kiekoilla.

Itse olen sen huomannut, että melkein paras aina jättää maksimi sänkiä. Alkukesä on yleensä aina kuiva tällä seudulla niin parempi niiden kanssa on elää. Tietysti sitten kun tulee se yksi märkä alkukesä tai ei se tarvi kuin yhden kunnon ukkoskuuron niin homma on taputeltu.

Juu 9cm minäkin pavut upotin, kolme alinta lehtiriviä on jo keltasena ja ei ne nyt muutenkaan kauhean virkeiltä näytä.

Paljon on vaan mallasohraa viljelyksessä, se on niin herkkä sille vedelle. Jos ei ole vesitilaa.

2017 kun sitä vettä tuli, ei ollut mitään ongelmaa peltojen kanssa. Tavaraa tuli ja mikään kasvi ei hukkunut.
Täällä pärjää paremmin kylminä ja sateisina kesinä, kuin tälläsinä intiaani kesinä.

No 2017 oli muuten ok, mutta sitten ku se keli loppui syksyllä niin se todella loppui. Sitä märkää paskaa kun pui josta oli laatu mennyt ja kilot hävisi kuivurissa niin eipä tuota ikävä ole. Tässä samassa vaiheessa silloinkin näytti tietysti tosi hyvältä.

Ohra on kyllä ongelmallinen kasvi. Ei tykkää liiasta vedestä eikä liian vähästäkään. Itse olen parhaimmat ohra sadot saanut kun on ollut kuiva vuosi ja on tullut suorakylvettyä.  Sen vuoksi itse tuli aika vähän aina viljeltyä ohraa. Oikeastaan vain sen verran että pääsi syysvehnää tekemään.

On tää kymenlaakson rannikko hieno paikka Talvella sataa metri lunta ja kesällä saattaa muutama tippa välillä jopa tulla.

Tässä tuli eilen aamupäivällä n,9mm vettä.Paikkana etelä-kymenlaakso/rannikko.Tuli tosi tarpeeseen tuo vesimäärä.Kyllä se vaa on tosiasia että huippusadot on menetetty jo.Kylvöt pääsin aloittamaan 18.5;tä.Ja yksikään peltolohko ei ollut sellainen kuiva kuin normaalisti pitäisi olla kylvöaikana.

On tää kymenlaakson rannikko hieno paikka Talvella sataa metri lunta ja kesällä saattaa muutama tippa välillä jopa tulla.

No toi metri on harvinaisuus. Mutta viime talvena se toteutui. Kesät on niin kauan kun mä muistan aina olleet alusta kuivia. Juhannukselta on yleensä muuttunut tai siis juhannuksena on satanut. Nyt näyttää kuivaa jatkoakin, että mitähän sieltä mahtaa olla tulossa, märkä syksy?

Tässä tuli eilen aamupäivällä n,9mm vettä.Paikkana etelä-kymenlaakso/rannikko.Tuli tosi tarpeeseen tuo vesimäärä.Kyllä se vaa on tosiasia että huippusadot on menetetty jo.Kylvöt pääsin aloittamaan 18.5;tä.Ja yksikään peltolohko ei ollut sellainen kuiva kuin normaalisti pitäisi olla kylvöaikana.

Tänne ylemmäs ei osunut kuin muutama pisara, ei edes mittarin pohja kastunut. Vettä olisi täälläkin tar*****, mutta kun ei niin ei. Meillä ihan sama tilanne kun tuolloin samaan aikaan yritettiin niitä toukoja aloitella. Jälkeenpäin ajateltuna olisi voinut olla parempi tilanne jos olisi tehnyt silloin ennen äitienpäivää. Ei se kuivaa ollut silloinkaan, mutta sade olisi korjannut kyllä aika paljon.

Kyllä kymenlaakson huippusadot on mennyt. On tässä tullut iltasella ajeltua ympäristössä niin monella pellolla näkyy kevään hankalat olot ja nyt sitten kuivuus on selvästi alkanut näkymään enemmän.

13mm eilen. Aivan mahtava sade, perämeren rannikolla. Kuivuus on jo vienyt syysvehnät, kuivimmat paikat jo keltaisena, nyt vain mietinnässä kannattaako ajaa tautiainettakaan. Kevätviljat ok., toki niissäkin kuivimmat kohdat jo karrella.  Toivottavasti torstaina tulee lisää kuten luvassa, aika kaukana on ja prosentit vielä pieniä.  Kesäkuun sademäärä tuplaantui eilisellä sateella, tällaisessa koleudessa ei haihdukaan vaikka napakasti tuuleekin päivästä toiseen.

Toki kannattaa täysannos strobiluriineja laittaa, niillä on kuivuudenkestoa lisäävä vaikutus. Triatsolit ovat sitten toinen juttu. Sadonalennus ei kuitenkaan liene kovin suuri, kuivien kesien koetuloksissa sadonalenema on ollut ehkä vain 50 kg/ha.

-SS-

Toki kannattaa täysannos strobiluriineja laittaa, niillä on kuivuudenkestoa lisäävä vaikutus. Triatsolit ovat sitten toinen juttu. Sadonalennus ei kuitenkaan liene kovin suuri, kuivien kesien koetuloksissa sadonalenema on ollut ehkä vain 50 kg/ha.

-SS-

Strobia laitoin juuri tuosta syystä HIEMAN, antaa vähän pelivaraa tautiaineen ajoon. Viime vuoden kuivuudessa testiruutu kuivimassa saharatyyppisessä hietikossa korrensääde medax max+tautiaine, pysyi pidemään vihreänä kuin pelkän tautiaineen myöhemmin saanut osio. Silti ei uskalla ajaa missään nimessä korrensäädettä enää noihin kärsiviin lippulehdelle. Saman medax maxin jo saanut yliast kuin viime vuoden testiruutu, kasvusto oli paremmassa kunnossa kuin viime vuonna. Toki samalla hetkellä  kuivuus räpsähti näkyviin pellollakin, jäi luvatut varmat sateet välistä.

Ennustaminen niin pirun hankalaa, ainakin tulevaisuuden. Tautiaine on vain välttämätön paha, jos aikoo saada satoa rehevästä kasvustosta.  Ruis on nyt parhaimmillaan 160 senttistä yhdellä kasvunsäädekäsittelyllä, ja piti olla lyhyttä hybridiä, antaa jotain osviittaa valon määrän vaikutuksesta kasvuun. Mieluummin pimeät yöt jarruttamaan kasvua, kuin kemikaalit.

En kyllä ole havainnut, että rehevillä kasvustoilla olisi jäänyt sato tulematta muuten kuin glyfosaattiajautuman takia. Sen kyllä olen nähnyt, että kuivuuden vallitessa sato on jäänyt tulematta, ruiskutat mitä ruiskutat, tai olet ruiskuttamatta. Kosteampina vuosina loppuu lannoitus kesken. Valkuaissato ei silloin suurene yhtään, se vaan jakautuu massan ja valkuaispitoisuuden yhdistelmäksi.

On tautiainevalmistajien tiedossa, että tautiruiskutusten yksittäiset satovaikutukset saadaan näyttämään kovin hyviltä, kun valitaan sellaiset vuodet, joina on suuria ongelmia kosteuden aiheuttamien tautien takia. Tietenkin yhdistetään samaan pakettiin viljelykierron puuttuminen ja kyntämättömyyden vaikutukset. Eikä tehdä riittävästi kerranteita alueittaisesti eikä myöskään eri puolilla maata, koska se vain olisi liian työlästä. Silloin kun MTT vielä mittaili tautiainevaikutuksia savimaan asemillaan, lajike-erot olivat dramaattiset, ja monella kestävällä lajikkeella ei satoero ollut sataakaan kiloa. Asia oli oikeasti hankala monelle lääkenarkomaanilajikkeen markkinoijalle, ja sittemmin nämä vertailut on jätetty tekemättä, ja hyväntekijämme Basf ja Bayer ovat saaneet monopolin käppyröiden esittämiseen.  Oheistan muistin virkistämiseksi mittaamani sademääräerojen aiheuttamat tuhansien kilojen keskisatovaihtelut. Vuosi 2016 näyttää poikkeavan trendistä; se johtuu siitä, että neljännes pinta-alasta, parhaat ja kosteimmat lohkot olivat sänki/apilakesannolla odottamassa syysrapsin kylvöä.



-SS-

Tähän mennessä tämä sade inferno on viime yönä antanut 0.3mm vettä

En kyllä ole havainnut, että rehevillä kasvustoilla olisi jäänyt sato tulematta muuten kuin glyfosaattiajautuman takia. Sen kyllä olen nähnyt, että kuivuuden vallitessa sato on jäänyt tulematta, ruiskutat mitä ruiskutat, tai olet ruiskuttamatta. Kosteampina vuosina loppuu lannoitus kesken. Valkuaissato ei silloin suurene yhtään, se vaan jakautuu massan ja valkuaispitoisuuden yhdistelmäksi.

On tautiainevalmistajien tiedossa, että tautiruiskutusten yksittäiset satovaikutukset saadaan näyttämään kovin hyviltä, kun valitaan sellaiset vuodet, joina on suuria ongelmia kosteuden aiheuttamien tautien takia. Tietenkin yhdistetään samaan pakettiin viljelykierron puuttuminen ja kyntämättömyyden vaikutukset. Eikä tehdä riittävästi kerranteita alueittaisesti eikä myöskään eri puolilla maata, koska se vain olisi liian työlästä. Silloin kun MTT vielä mittaili tautiainevaikutuksia savimaan asemillaan, lajike-erot olivat dramaattiset, ja monella kestävällä lajikkeella ei satoero ollut sataakaan kiloa. Asia oli oikeasti hankala monelle lääkenarkomaanilajikkeen markkinoijalle, ja sittemmin nämä vertailut on jätetty tekemättä, ja hyväntekijämme Basf ja Bayer ovat saaneet monopolin käppyröiden esittämiseen.  Oheistan muistin virkistämiseksi mittaamani sademääräerojen aiheuttamat tuhansien kilojen keskisatovaihtelut. Vuosi 2016 näyttää poikkeavan trendistä; se johtuu siitä, että neljännes pinta-alasta, parhaat ja kosteimmat lohkot olivat sänki/apilakesannolla odottamassa syysrapsin kylvöä.



-SS-

Samaa mieltä SS:n kanssa. hyvästä kasvustosta tulee kyllä satoa ilman että ruiskuttaa kaikki tautiaineet. Ainakin jos on kynnetty.

On se nyt kumma , kun täällä on sataa hiputellut taas koko päivän. Tosin millejä tuskin on kertynyt montakaan, mutta kuivan heinän tekijät repivät jo pelihousujaan. Sää ennusteet ei tiedä nykyään yhtään mitään. *ittu jos jos koko kesä on taas tälläistä Alkaa vuodet 2016 ja 2017 toistamaan itseään. Se pouta on 4 päivän päässä

1,5 mm viikon saldo. Ei tarvitse muutella kertymäkaavioita. Nämä tihkut  eivät kastetta kummempia ole, niin vaan eilenkin meni paalaaja tuolla, vaikka oli pilvistä.

-SS-

1,5 mm viikon saldo. Ei tarvitse muutella kertymäkaavioita. Nämä tihkut  eivät kastetta kummempia ole, niin vaan eilenkin meni paalaaja tuolla, vaikka oli pilvistä.

-SS-

Milli tuli eilen. Tuuheat kasvustot pysyy kosteana päivästä toiseen, poutapäivinäkin kun viileää, vaikka tuuleekin. Tautiaineet tekee monitahoisilla ohrilla sadon, tärkein "kasvutekijä" lannoituksen jälkeen. Toki maan ja muiden viljelytekijiöiden tarttee olla kunnossa, mutta helpoimman tilin tekee tautitorjunnalla eikä tarvi arpoa kelpaako viljat ostajille vai ei.

Viime yön ja tän päivän saldo 15mm, lisää kiitos

Kesäkuussa ei edes reilun kasteen vertaa ole satanut, tänään oli kuin olis sumu laskeutunut, ei edes auton pelti kastunut..