Lainaus käyttäjältä: hummeri5 - 04.10.23 - klo:20:38

Naapuri ruiskutti ja puol tuntia ni vettä perään... Ei hyvä

Kyllä se Roundup tehoaa nopeamminkin jos on lämmintä. Saattaa itse asiassa tehota heti kun ruiskutusliuos on kuivanut lehdellä.

-SS-

Tehoaa tosiaan yllättävän äkkiä vaikka vettä tulisi melkein heti perään. Pari kertaa nähnyt vastaavan ilmiön. Joku selitti niin, että kasvit vaistoavat lähestyvän sateen ja avaavat huokoisiaan valmiiksi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.10.23 - klo:22:08

Lainaus käyttäjältä: hummeri5 - 04.10.23 - klo:20:38

Naapuri ruiskutti ja puol tuntia ni vettä perään... Ei hyvä

Kyllä se Roundup tehoaa nopeamminkin jos on lämmintä. Saattaa itse asiassa tehota heti kun ruiskutusliuos on kuivanut lehdellä.

-SS-

Tehoaa tosiaan yllättävän äkkiä vaikka vettä tulisi melkein heti perään. Pari kertaa nähnyt vastaavan ilmiön. Joku selitti niin, että kasvit vaistoavat lähestyvän sateen ja avaavat huokoisiaan valmiiksi.

Vesi voi siis tulla aika pian roundupin jälkeen, mutta kyntöaura ei. Kasvi ilmeisesti vaistoaa jotenkin heikkohermoisen viljelijän ja lähestyvän kyntöauran, ja roundup ei vaikutakaan mitään.

37mm viime yön sade. Näyttäs että ainakin ruis on jo valmiiks ottanu notkopaikoissa nokkiinsa kun on oranssin punaista sävyä, nyt on jo isoja lammikoita.

Miten käy vehnän kun lisää lupailee ja kylmääkin on tulossa..

Vehnät itävät hitaasti, vähän niin kuin viime huhtikuun kylvökset. Piikkiä on jo kuitenkin maan pinnalla. Enemmän huolettaa päisteiden vetisyys tuolla. Itse jätin nyt viimeisissä päisteet kylvämättä, rinnepeltoa pitkin tulee kaikki vesi siihen ruohotuppaan viereen. Aina keväällä  semmoinen likaruohoinen harvakko kumminkin. On vähän haastavampi kasvulohkojumppa sitten.

Sellainen ero näkyy selvästi, kynnökseen tehdyissä orasmaissa ei ole lätäkköjä, sänkeen äestetyissä on vesi pinnalla, vaikka ei edes satanut paljon, olisiko 13 mm mittarissa äsken.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.10.23 - klo:13:41

37mm viime yön sade. Näyttäs että ainakin ruis on jo valmiiks ottanu notkopaikoissa nokkiinsa kun on oranssin punaista sävyä, nyt on jo isoja lammikoita.

Miten käy vehnän kun lisää lupailee ja kylmääkin on tulossa..

Vehnät itävät hitaasti, vähän niin kuin viime huhtikuun kylvökset. Piikkiä on jo kuitenkin maan pinnalla. Enemmän huolettaa päisteiden vetisyys tuolla. Itse jätin nyt viimeisissä päisteet kylvämättä, rinnepeltoa pitkin tulee kaikki vesi siihen ruohotuppaan viereen. Aina keväällä  semmoinen likaruohoinen harvakko kumminkin. On vähän haastavampi kasvulohkojumppa sitten.

Sellainen ero näkyy selvästi, kynnökseen tehdyissä orasmaissa ei ole lätäkköjä, sänkeen äestetyissä on vesi pinnalla, vaikka ei edes satanut paljon, olisiko 13 mm mittarissa äsken.

-SS-

Ei oo oppinut oraat uimaan vieläkään. 145.25mm tarkka sademäärä mittariin pellolla, viimeisestä ruisvehnän kylvöstä laskien. Ekat saaneet vielä enemmän vettä. Ei auttanut optimaaliset olosuhteet kylvöaikaan, sen jälkeen ollut ihan karseaa. Tää meneillään oleva sade 18mm tähän mennessä, lupailee vielä 20mm lisää. Oraat sinänsä nättejä, nuo viimeiset kylvöt saaneet 121 astetta lämpösummaa, ekat huomattavasti enemmän kuin silloin kylvöaikaan oli tosi lämmintä öisinkin. Ihmeen hitaasti kehittyneet, lienee tuon veden syytä, kaikki energia hengissä pysymiseen. Ihan jees, paitsi ne kohdat mitkä talvi veisi, on menneet jo nyt.

2013 ei ollut kasitonnarien vuosi syysviljalla. Syy lienee syys-lokakuun äärimmäinen kosteus. Joulukuun äkkipakkanen umpiliettyneeseen maahan viimeisteli työn. Ruis oli keväällä ihan hengissä olevan näköinen, mutta oras kitui kevään ja tuotti melko hipsua kasvustoa. Mutta puitiin kuitenkin joltinenkin sato, vaikka esimerkiksi ruutukokeet peruutettiin sen vuoden osalta.

-SS-

2013 ei ollut kasitonnarien vuosi syysviljalla. Syy lienee syys-lokakuun äärimmäinen kosteus. Joulukuun äkkipakkanen umpiliettyneeseen maahan viimeisteli työn. Ruis oli keväällä ihan hengissä olevan näköinen, mutta oras kitui kevään ja tuotti melko hipsua kasvustoa. Mutta puitiin kuitenkin joltinenkin sato, vaikka esimerkiksi ruutukokeet peruutettiin sen vuoden osalta.

-SS-

Tämän vuoden syysviljat oli mitä oli, viime syksynäkin oli tosi märkää. Muttei tällaista. Tänään tullut jo 52 milliä mittariin vettä. Nyt myrskyää armottomasti ja sade hellittänyt hetkeksi. Yli 180 mm vettä kolmeen ja puoleen viikkoon. Eikä loppua näy. Ennätykset paukkuu, ja näitä sateisia loppusyksyjä on ollut useita, oisko kolmas neljään vuoteen. Syysviljat meinaa hukkua väkisinkin jo syksyllä, ei tarvi talvea jännittää, keväällä saa paikata tai uusia kaiken.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.10.23 - klo:19:24

2013 ei ollut kasitonnarien vuosi syysviljalla. Syy lienee syys-lokakuun äärimmäinen kosteus. Joulukuun äkkipakkanen umpiliettyneeseen maahan viimeisteli työn. Ruis oli keväällä ihan hengissä olevan näköinen, mutta oras kitui kevään ja tuotti melko hipsua kasvustoa. Mutta puitiin kuitenkin joltinenkin sato, vaikka esimerkiksi ruutukokeet peruutettiin sen vuoden osalta.

-SS-

Tämän vuoden syysviljat oli mitä oli, viime syksynäkin oli tosi märkää. Muttei tällaista. Tänään tullut jo 52 milliä mittariin vettä. Nyt myrskyää armottomasti ja sade hellittänyt hetkeksi. Yli 180 mm vettä kolmeen ja puoleen viikkoon. Eikä loppua näy. Ennätykset paukkuu, ja näitä sateisia loppusyksyjä on ollut useita, oisko kolmas neljään vuoteen. Syysviljat meinaa hukkua väkisinkin jo syksyllä, ei tarvi talvea jännittää, keväällä saa paikata tai uusia kaiken.

750mm on kohta sääasema mitannut tänne vettä vuotuiseksi sademääräksi,tämä aiheuttaa myös sitä ettei pellot voi millään kuivua,vettä on vain yksinkertaisesti liikaa.Juu eilenillalla tuli vettä tuiskuttamalla,tuntui,että katot hajoaa,todellinen koiranilma ja sähköt taas yön poikki,ihme kyllä aamulla saivat päälle.

Vuosi 1981 oli sateinen etelässä, semmoista 1,1 metrin vuosisadannan luokkaa. Elokuukin oli rankkasateinen. Silloin ei kahteen viikkoon päässyt ohraa puimaan, Sampokaan ei mennyt eteen päin. Taakse päin tuli pois.  Samoin vuosi 2017 oli kostea Uudenmaan Lääniin länsiosassa, koko vuoden sademäärä noin 1 m.  2006 ja 2017 lokakuut olivat erittäin sateiset, lähes 230 mm.

Siksi on hiukan vaikeaa joutua kertomaan kasvukauden kuivuudesta, kun vettä vaan lotisee vuodessa toista metriä. Mutta se tuntuu satavan syksyllä ja sydäntalven talvikuukausina, ei olennaisina kasvukauden kuukausina huhti-heinäkuussa..

-SS-

Mutta ei se hyvä olisi jos huhti-heinäkuussa sataa sen metrin. Tai ei viljat ainakaan lakoon mene kun siemenet jää säkkiin tai oraat hukkuu peltoon. Parempi ylenpalttinen sade kasvukauden ulkopuolella kun ei siellä pellolla tartte töitä tehdä.

Mutta ei se hyvä olisi jos huhti-heinäkuussa sataa sen metrin. Tai ei viljat ainakaan lakoon mene kun siemenet jää säkkiin tai oraat hukkuu peltoon. Parempi ylenpalttinen sade kasvukauden ulkopuolella kun ei siellä pellolla tartte töitä tehdä.

Nojaa, vajaa 50ha ruisvehnää kylvettynä ja kylvön jälkeen, eli 15.9 satanut nyt 192mm vettä. Ja lisää tulee tihuuttamalla. Vuorokauden sademäärä 64.5mm. Haittaa aikalailla, osa oraista menetetty ja tämän sateen myötä menetetty alue kasvaa. Ellei mene kohta kaikki uusiksi.

 Ja kuten SS sanoi, kyllähän se kyrsii kun satoa vei osittain tänäkin vuonna kuivuus. Joka loppui kaatosateeseen joka hukutti viljaa. Eli ääripäästä toiseen, keskimäärin tilastoissa näyttää mukavalta mutta kasvukauden sisällä toista. Hiukan vettä kuivuuden keskelle, ja pois kaatosateesta, niin olisi ollut supervuosi, kuten jossain ihan lähistöllä.

1981 lienee ollut märkä joka paikassa, itse pikkupoikana olin isällä kaverina eli pyörittelin rattia kun isä laittoi traktorin vetämään puimuria ja itse hyppäsi puimurin rattiin. Kävi sitten pysäyttämässä traktorin kun kuivalle maalle pääsi. Muistan elävästi missä oltiin ja mitä tapahtui, Sen jälkeen ollut monet kerrat märkää ja toisaalta ultrakuivaakin. 2006 oli toisaalta kuivin kesä "koskaan", ja onpa noita sen jälkeen ollut muitakin. Kelit vaihtelee vuosittain rajusti, ennenkin ollut isoja vaihteluja mutta ehkä nykyvuosina vielä rajumpia. Ja alueelliset erot isoja, tässä rannikolla tullut omaan sääasemaan 210mm syyskuun alusta laskien, 60km sisämaahan 120mm. Tuo viimeksi mainittu vielä siedettävä määrä, meillä tässä satanut ihan överiä. Ei auta karkeat hietamaatkaan, kun kuivattavaa poutaa ei vain tule ja ojat ei meinaa ehtiä vetämään sitä mitä tulee.

hui.   puhuttiinko silloin jo ilmastomuutoksesta?   en ite muista että olis..     nuita märkiä/kuivia syskyjä oli ainakii monta....

hui.   puhuttiinko silloin jo ilmastomuutoksesta?   en ite muista että olis..     nuita märkiä/kuivia syskyjä oli ainakii monta....

Vuosisadannassa on hiukan ehkä nousua. Vuodesta 1900 rekisteröityjä yli metrin vuosisadantoja on ollut 19 kappaletta. Niistä yhdeksän on 2000-luvulla.

-SS-

Mitenkäs syksyisen märkyyden kituuttamat kellertävät oraat, toipuvatko yhtään talven aikana? Joskus on ollut syksyllä sellaisia selviä kellertäviä läiskiä, mutta mielestäni ovat joskus kuitenkin näyttäneet seuraavana kesänä ihan ok:lta ja silmämääräisesti sanoen aika samalta kuin muutkin kohdat...

Mitenkäs syksyisen märkyyden kituuttamat kellertävät oraat, toipuvatko yhtään talven aikana? Joskus on ollut syksyllä sellaisia selviä kellertäviä läiskiä, mutta mielestäni ovat joskus kuitenkin näyttäneet seuraavana kesänä ihan ok:lta ja silmämääräisesti sanoen aika samalta kuin muutkin kohdat...

Syysvehnä toipuu, kun versoaa voimakkaasti keväällä. Ainakin populaatiorukiilla paras veto on pois, se kellastuminen harventaa kasvustoa kevääksi. Ruis on liikavedelle yllättävän herkkä. Voi myös olla, että kellastuminen ei ole veden vaivaa, vaan kahukärpäsen toukka on päässyt lämpimänä syksynä pesiytymään kasvustoon ruiskutuksista huolimatta. Näin noita kellastuneita jo ennen sateita, rukiilla, joka oli elokuulla kylvetty. Varsinkin jos koko ruis-into aukea ei ole samaan aikaan käsitelty, voi kärvänen munia.

-SS-

eilen,  kun oli poutaa,  keräilin laitumilta aitoa ja en muista milloin olisi ollu maat noin märkiä vastaavaan aikaan.     monessa paikassa vesi seisoi pellossa isoina lätäkköinä ja noilla ei koneella polettu vuosiiin..                       ja pitäis silppurilla ajella nokkoskasvustot pois..     kait sit kun on pakkasta..