Virossa 60 % viljakasveista ovat jo syysmuotoisia, johtuen kevätviljojen ja kevätöljykasvien säännönmukaisesta epäonnistumisesta. Kuivuus ?

Yksi mahdollisuus on viljellä syyskasveja 2/3 kierrolla; syysvehnä apila-aluskasvilla, puinnin jälkeen kesäkesanto ja syysrapsin kylvö, syysrapsin puinnin jälkeen syysohra, jonka jälkeen alkaa kierto jälleen alusta.

Virossa syysrapsin lajikekokeet tehdään syyskasvunsääteellä, mikä on tuonut talousviljelyyn kenttäkelpoisempia lajikkeita.

Vakoauramuotoilu voisi olla vaakasuoran pellon konsti vähentää jääpoltetta.

-SS-

 Jussina  alkoi  sataa kolmena päivänä yhteensä 95 milliä hämeessä

Virossa 60 % viljakasveista ovat jo syysmuotoisia, johtuen kevätviljojen ja kevätöljykasvien säännönmukaisesta epäonnistumisesta. Kuivuus ?

Näinhän ne tuossa Käytännön Maamiehessä kirjoitteli, että kevätviljoista olisi luovuttu ja kuivuus olisi se pääsyy.

Vaikkei nyt mahdottomia ole satanut eka 10mm kuuro juhannuksen aikoihin ja muutama kuuro sen jälkeen, niin kevätvehnä alkaa näyttää että ehkä siitä jotain tulee. Alkoi tehdä tähkää jo ennen sateita ja oli tosi surkean lyhyttä, mutta nyt reilu viikko ekasta sateesta ja on kyllä jonkunlainen kasvu pyrähdys tapahtunut ja näyttää jo ihan kohtuulliselta.
Kaurat näyttää edelleen huomattavasti heikommalta mutta luotetaan nyt vielä että sekin sen verran kasvaa että pystyy kohtuullisesti puimaan.
Syysvehnät näyttää että niistä saa normaalin sadon tai jopa hyvän.

Mahdollisimman paljon syysviljaa olen viljellyt jo pitkään. -21 pelasti paljon kun vain suojaviljat kevätviljaa, joka yleensä muutenkin korjataan kokoviljana. Sokerijuurikas myös pärjää heinäkuulle ilman sateita, savimaalla elokuulle.

Montanan yliopistossa on selvitetty vehnän vedentarvetta, ja saatu matemaattinen kaavakin, 5,8(maan hyötyvesi tuumaa + sadanta kasvukauden aikana tuumaa + kastelu kasvukauden aikana tuumaa - 4,1) = bu/ac

Laskin hyötyveden määrän 150 mm, toteutuvan sadannan, 100 mm, niin tuloksena on 2300 kg/ha, aika lähelle omien arvioiden mukainen tulos. Jos "maan rakennetta" on parannettu, voi hyötyveden määrä nousta 250 mm:iin savimailla. tällöin satotasopotentiaali on 100 mm.n kesäsateilla noin 4 tonnia.

Mutta jos sataísi kuin vuonna 2015,  yli 250 mm 3 kk aikana (ja maan laatu olisi optimaalinen) , kaava antaisikin jo reilusti yli kuustonnarin.

Että maataloustiedekään ei anna perustetta, että vain joku laserlanaus, säätösalaojitus, kalkitus ja taikakastemadot yksistään voisivat sateettoman kesän aikana tuottaa kuustonnareita, pelkillä viljelijän kiveshöyryillä.

-SS-

Keväinen sade tai sadetus orasvaiheessa lisää kasvin maasta saamaa vettä kun sen turvin juuristo pystyy kasvamaan syvemmälle. Tuossa onkin se idea, miksi nimenomaan kevätviljan sadetus kannattaa. Nyttenkin sadettamattomilta on tulossa 1500-2000 kg/ ha. Kertasadetuksella 30 mm satotaso nousee tasoon 5000 kg/ha Toisella sadetuskierroksella nousee vielä tonnilla.

Eilen 6mm. Pääosa sateista pysytteli valtatie 6 luoteispuolella mistä esim. Kertoo tuo ap:n sadelukema.

Mutta nyt tulee kyllä reippaasti taas vettä. Varmaan se 6mm jo tullut jos ei jopa tuplat..

Kylmiksen ehdottama syysviljakierto on kyl itselläkin käynyt mielessä mut näiden pöytätasaisten savipeltojen kanssa syksystä ja talvesta selviäminen on haasteellista. En ole vielä veden kestävää konstia keksinyt. Ja toki luomussa syyskasveille vähemmän kysyntää.

9mm tyhjäsin tänään ja kolme kuuroa on jo sen jälkeen tullut.. ja nytkin sataa. Alkaa tulemaan jo mieleen vuoden 2017 syksy kun aina vaan sataa ja ikinä ei lopu.. ei ole pellon pinta enää kahteen viikkoon pölissyt.. 

No toivotaan että syyskuussa kun puinnit alkaa olisi poutaa.

Alkaa tulemaan jo mieleen vuoden 2017 syksy kun aina vaan sataa ja ikinä ei lopu.. ei ole pellon pinta enää kahteen viikkoon pölissyt.. 

Kuulostaa maataloudelta, joko sataa liikaa tai sitten liian vähän.
Lauantaina 21, eilen milli, tänään viisi ja satelee

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.07.23 - klo:20:11

Montanan yliopistossa on selvitetty vehnän vedentarvetta, ja saatu matemaattinen kaavakin, 5,8(maan hyötyvesi tuumaa + sadanta kasvukauden aikana tuumaa + kastelu kasvukauden aikana tuumaa - 4,1) = bu/ac

Laskin hyötyveden määrän 150 mm, toteutuvan sadannan, 100 mm, niin tuloksena on 2300 kg/ha, aika lähelle omien arvioiden mukainen tulos. Jos "maan rakennetta" on parannettu, voi hyötyveden määrä nousta 250 mm:iin savimailla. tällöin satotasopotentiaali on 100 mm.n kesäsateilla noin 4 tonnia.

Mutta jos sataísi kuin vuonna 2015,  yli 250 mm 3 kk aikana (ja maan laatu olisi optimaalinen) , kaava antaisikin jo reilusti yli kuustonnarin.

Että maataloustiedekään ei anna perustetta, että vain joku laserlanaus, säätösalaojitus, kalkitus ja taikakastemadot yksistään voisivat sateettoman kesän aikana tuottaa kuustonnareita, pelkillä viljelijän kiveshöyryillä.

-SS-

Keväinen sade tai sadetus orasvaiheessa lisää kasvin maasta saamaa vettä kun sen turvin juuristo pystyy kasvamaan syvemmälle. Tuossa onkin se idea, miksi nimenomaan kevätviljan sadetus kannattaa. Nyttenkin sadettamattomilta on tulossa 1500-2000 kg/ ha. Kertasadetuksella 30 mm satotaso nousee tasoon 5000 kg/ha Toisella sadetuskierroksella nousee vielä tonnilla.

Noinkohan voin tuon ihan suoralta kädeltä uskoa. Viime vuonna tuli orasvaiheessa muutaman päivän sisään taivaalta tuo 30 mm, lisäksi kylvön ja orastumisen välissä tuli 20 mm. Siltikään ei viiden tonnin satoja tullut, kun varsinaisessa satoikkunassa oli kuivaa ja kuumaa. Heinäkuussa taas satelikin, helteitten välissä. Tokikaan tilan maat eivät ole karjanlannan ja kalkin kyllästämiä, ja kyntöauraakin on vedetty, eli kaikki on suurin piirtein tehty pieleen...

Mutta jos joku pystyy aukottomasti sadetuksen mahtivoiman todistamaan, silloin minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin uskoa se.

9mm tyhjäsin tänään ja kolme kuuroa on jo sen jälkeen tullut.. ja nytkin sataa. Alkaa tulemaan jo mieleen vuoden 2017 syksy kun aina vaan sataa ja ikinä ei lopu.. ei ole pellon pinta enää kahteen viikkoon pölissyt.. 

No mikä on viljojen laita? Ovatko kohentuneet?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.23 - klo:13:11

9mm tyhjäsin tänään ja kolme kuuroa on jo sen jälkeen tullut.. ja nytkin sataa. Alkaa tulemaan jo mieleen vuoden 2017 syksy kun aina vaan sataa ja ikinä ei lopu.. ei ole pellon pinta enää kahteen viikkoon pölissyt.. 

No mikä on viljojen laita? Ovatko kohentuneet?

Viljojen väri vaihtunut Claasin vihreästä Jontikan vihreään.

Ohraan tullut ihan mukavasti sivuversoja, ja niissä tähkiä, mutta aika lyhyiksi on  sivuversojen tähkät jääneet, pääverson tähkä aika normaalipituinen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.06.23 - klo:16:09

Erona tuohon 2021 voidaan pitää et silloin kyl taisi ollaa kautta maan kuivaa ja ensimmäisiäkään pisaroita ei tullut kesä eikä heinäkuussa? Nyt on sentään satanut, jos ei ihan kaikkialla niin edes jossain. Mut missä sit on satanut ja mis ei?

Kesäkuussa satoi laariin sentään 30mm. Lisäksi pohjalla oli erittäin runsas sadanta huhtikuun lopulta toukokuun loppuun. Keväthän oli v. 2021 märkä. Ennen juhannusta, kesäkuun puolivälin kieppeillä, vai koska se nyt sitten tarkalleen olikaan, säätyyppi vaihtui ankaran kuumaksi ja kuivaksi. Sitten satoikin seuraavaksi helteiden välissä vasta heinäkuun lopulla, ja eiväthän semmoiset sateet vaikuttaneet satoon enää mitään. Vilja käytännössä kuoli pystyyn, ei ollut esim. viitteitäkään siitä, että ohra taittaisi niskansa tuleentumisen merkiksi, vaikka jyvät olivat pystytähkässä jo kivikovia.

Joo, 2021 olis kannattanut kaikki kylvöt pidätellä kesäkuulle, niistä tuli olosuhteisiin nähden ihan kohtalainen sato ja myöhäisillekin kevätvehnille riitti hellaallossa lämpösumma.

Lainaus käyttäjältä: Make - 02.07.23 - klo:20:31

Keväinen sade tai sadetus orasvaiheessa lisää kasvin maasta saamaa vettä kun sen turvin juuristo pystyy kasvamaan syvemmälle. Tuossa onkin se idea, miksi nimenomaan kevätviljan sadetus kannattaa. Nyttenkin sadettamattomilta on tulossa 1500-2000 kg/ ha. Kertasadetuksella 30 mm satotaso nousee tasoon 5000 kg/ha Toisella sadetuskierroksella nousee vielä tonnilla.

Noinkohan voin tuon ihan suoralta kädeltä uskoa. Viime vuonna tuli orasvaiheessa muutaman päivän sisään taivaalta tuo 30 mm, lisäksi kylvön ja orastumisen välissä tuli 20 mm. Siltikään ei viiden tonnin satoja tullut, kun varsinaisessa satoikkunassa oli kuivaa ja kuumaa. Heinäkuussa taas satelikin, helteitten välissä. Tokikaan tilan maat eivät ole karjanlannan ja kalkin kyllästämiä, ja kyntöauraakin on vedetty, eli kaikki on suurin piirtein tehty pieleen...

Mutta jos joku pystyy aukottomasti sadetuksen mahtivoiman todistamaan, silloin minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin uskoa se.

Ei ennen kylvöä ja juuri kylvöksille tullut vesi auta yhtään mitään. Vuonna 2010 toukokuun 22. päivän aikoihin meillekin osui kapea ukkosmyrskyalue, joka pudotteli Perniöstä lähtien Kiikalaan asti vettä jopa lähes 200 mm, ei yksistään siitä yhdestä myrskystä, mutta neljän päivän aikana. Silloin oli hätäkokouksia Perniössä, osasta peltoja oli hävinneet oraat, ojat olivat täynnä kevytmuokattua olkimuraa ja vesijärvet laskivat tällaisten nykymallin mukaisten kuivien vuosien päällikköpelloilta vasta kesäkuulla. No, järviä ne pellot olivatkin olleet.

Vuosi 2010 oli muuten melko laimea sateiltaan, kuuma se oli. Silloin ei viljasadolla voinut juhlia. Savimaa meni pitkällisen vesikylvyn ja kuivan loppukesän ansiosta ansiosta jotenkin tiileksi. Mutta syysviljat tykkäsivät sateesta, taisi olla yksi harvoista onnistuneista hybridiruisvuosista. Ohra ja Bjarne-kevätvehnä olivat käytännössä siemenetöntä satoa.


Kuva: sateet alkoivat reippailla raekuuroilla (22.5.2010)


Kuva: Myrskyn jälkeen kylvettyjen peltojen pintamulta oli aika pitkälti matkalla mereen. (22.5.2010)


Kuva: sateet kestivät pyhän yli ja maanantaina aina vaan satoi lisää(24.05.2010)

Evolo ruis sen ainoan kerran kun tuli tavaraa kunnolla:

Kuva: Evolo ruis, 9.7.2010

Kevätvehnä ei sitten ollut oikein hyvää. Paremmasta paikasta otettu kuva:


Kuva: Bjarne-kevätvehnä, 16.7.2010

-SS-