Lämpöeristetyn lampolan yläkertaan on aikomus rakentaa toimisto- ja työtilaa, tuli käyttöullakkoristikot laitettua aikanaan. Kun siellä alakerrassa on aina nollakeli tai lämpimämpi, ajatus on ottaa yläkertaan lämpö ilmalämpöpumpulla alakerran poistohormista. Ideana on, ilppi toimisi paremmalla hyötysuhteella kuin ulkoilmasta.

Kuinka pitkä sisä-ulkoyksikön välinen putkisto voi olla? Perussuositus on aika lyhyt, mutta kuinka paljon ongelmia tulee, jos niiden etäisyys olisi luokkaa 12 metriä? Olisi vaan sijoittelun kannalta paras niin ylhäällä kuin alhaallakin, jos saisi etäisyyttä riittävästi. Ja sitten se(kin), että ulkoyksikön laittaisi mielellään poistohormiin "totaalisti tukkimaan" eli käydessään ulkoyksikkö puhaltaisi koko hormin (55x55 cm) täydeltä ja tämän kylmenneen ilman heittäisi näin taivaalle.

En ota kantaa putkiston pituuteen, mutta miten mahtaa olla ulkoyksikön puhtaana pysyminen/puhdistus?

En ota kantaa putkiston pituuteen, mutta miten mahtaa olla ulkoyksikön puhtaana pysyminen/puhdistus?

Samaa mietin .

Eiköhän ulkoyksikkö pysy puhtaana vaikka sulatussyklin aikana sumutetulla hetkittäisellä vesisuihkulla. Vesi täytyy joka tapauksessa poistaa tehokkaalla viemäröinnillä, ulkoyksikkö jäätyy tehontarpeen mukaan, vaikka läpilaskettava ilma olisikin lauhaa. Eläisuojasta tulee muutenkin kosteutta runsaammin.

Meillä on pisin ILP putkiveto noin 10 metriä, eristys pitää olla paksuin mahdollinen, muuten saattaa vaikuttaa toimintaan.

-SS-

Meillä on pisin ILP putkiveto noin 10 metriä, eristys pitää olla paksuin mahdollinen, muuten saattaa vaikuttaa toimintaan.

Tuota etäisyyttä haluan juuri sen vuoksi, että saadaan se ulkoyksikkö paikkaan, jossa puhdistaminen/peseminen on helppoa.

Onko ulkoyksikössä muuta kuin "syyläri", eli kenno, jossa kiertävä kaasu/neste lämpiää? Jos ei muuta, niin periaatteessahan putken pituus ei pitäisi vaikuttaa tehoon muuten kuin lisääntyneenä pumppaustarpeena?

Onko siihen jotakin järkevää syytä, paitsi kesäinen jäähdytysmahdollisuus, että ulkoyksikön pitää olla nimenomaan ulkona?  Kondenssivesikö vain?  Vai koska sen nimi on ulkoyksikkö? En tiedä.

Onko siihen jotakin järkevää syytä, paitsi kesäinen jäähdytysmahdollisuus, että ulkoyksikön pitää olla nimenomaan ulkona?  Kondenssivesikö vain?  Vai koska sen nimi on ulkoyksikkö? En tiedä.

eiköhän sitä lämpöä useimmiten oteta juurikin ulkoa, mistä sitä on 'rajattomasti' saatavilla. Tapauksessani sieltä lampolan ilmastoinnin poistoilmasta, useimmiten ulkoilmasta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.03.19 - klo:17:04

Meillä on pisin ILP putkiveto noin 10 metriä, eristys pitää olla paksuin mahdollinen, muuten saattaa vaikuttaa toimintaan.

Tuota etäisyyttä haluan juuri sen vuoksi, että saadaan se ulkoyksikkö paikkaan, jossa puhdistaminen/peseminen on helppoa.

Onko ulkoyksikössä muuta kuin "syyläri", eli kenno, jossa kiertävä kaasu/neste lämpiää? Jos ei muuta, niin periaatteessahan putken pituus ei pitäisi vaikuttaa tehoon muuten kuin lisääntyneenä pumppaustarpeena?

Sen paremmin ole tutustunut tuollaiseen kapistukseen, mutta eikös se kompura ole kanssa siellä ulkoyksikössä. Sisäyksiköt senverran pieniä ettei siellä varmaan tilaakaan ole ja oman älämölönsä kompura myös pitää.

Sikaloissa jokunen lämmönvaihtimella varustettu poistoilmakone on tullut alas kertyneen moskan painon takia.

eikös nuo seinilläkin olevat putkikierrihässäkätkin poistunnu aikanaan juuri tuon painon takia ja niiden työlään puhtaanapidon takia?     en muista nähneeni enää yhtään toiminnassa olevaa vuosiin.      eli joku tuossa tekniikassa vaan tökkii..          lie tuo pulssina toimiva puhallus jollain tekniikalla toimisi mutta kuka sen tekee toimivaksi?    pölynimureissa toimii mutta kuin noissa....?

Onhan olemassa varsinaisia PILP-laitteita, jotka voidaan kytkeä putkistoihin suoraan, sitähän tässä haetaan. ILPissä se laitteisto on siinä ulkoyksikön kotelossa, karjasuojan korroosiohöyryt kyllä tekevät selvää useimmista kuluttajaluokan laitteista. Kesäisin kun luomupeltojen ohdakevilla lentelee ympäri maakuntaa, ovat jäähdytyslaitteiden ulkoyksiköt kuin villasukan peitossa. Samalla tavalla karjasuojan pöly kertyy sinne kennoon.

Vesipesulla varustettuja olevia lämmönvaihtimia tässä ehkä voisi miettiä, kuivaamoissa on sellaisia käytetty koemielessä. Jos lämmöntalteenottokenno toimii, toimii ILP myös. Jos ja kun lämmityksessä se ILP "ulkoyksikkö" menee kondenssille, karjasuojan hapot varmasti liuottavat kuparia ja alumiinia. Siksi ruostumaton levylämmönsiirrin glykolikierrätyksellä ehkä olisi toimivin ratkaisu.

-SS-

Ja tälläisissa happokaasu kammioissa, joiden aromit liuottaa
Kuparit ja alumiinit yms.
Elläimet elää ja kasvaa, myös ihmiset hankkii elantoaan.
Vai onko tämä kaikki kuolemaksi,
tai kenties syy/seuraus ilmastonmuutokseen?
Ja ehkä muihinkin vaalikampanja
teemoihin.
Migreeni tulleepi ku miettii

Ja tälläisissa happokaasu kammioissa, joiden aromit liuottaa
Kuparit ja alumiinit yms.
Elläimet elää ja kasvaa, myös ihmiset hankkii elantoaan.
Vai onko tämä kaikki kuolemaksi,
tai kenties syy/seuraus ilmastonmuutokseen?
Ja ehkä muihinkin vaalikampanja
teemoihin.
Migreeni tulleepi ku miettii

Oletko koskaan nähnyt lannassa olleita metalliesineitä, jotka eivät olisi täysin ruostuneita ?
Tahi siistiä kiiltävää lantakärryä, josta maali on kulunut, mutta ei ollenkaan ruostunut ?
Kyllä ihmisen omatkin tuotokset syövyttävät materiaaleja.

Nautarakennuksissa liikutellaan  myös maitohappokäynyttä rehua, hapanta sekin. Hapolla
taidetaan säilöä liemiruokkijoiden sisältöäkin. Kyllä materiaalivalinnat haponkestävään
metalliin ja muoveihin luonnostaan taitavat olla etusijalla.

-SS-

Oletko itse haponkestävä?

Iho uusiutuu, keuhkojen pinnoista en ole niin varma.