• Tavallinen aihe

Aihe Tuliko pelastus Karhiselta?  (Luettu 56376 kertaa)

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2645
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Eihän liikapellon määritteleminen ole edes vaikeaa.
Kaikki on kirjoissa ja kansissa.

Kaikki Unioniin liittymisen jälkeen raivattu jopa kiistatta sitä liikapeltoa.

Liityttäessä sovittiin tietty pinta-ala, tietty tuotanto ja tietty tuki.
Ja jopa kiellettiin maatalouden siirtyminen.

Sitten kuvioon iski ahneus, kepulainen maatalouspolitiikka sekä aluepolitiikka.

Miksi muutoin vasta silloin c-alueella alkoi mittavat raivuut.
Miksi ei historian saatossa jo aikaisemmin.

Mahdollisuus teki ahneesta varkaan.
Jaettavaan pottiin tuli laskettua enemmän jakajia, työnnettin kättä toisten taskuun.

Heikon liittymis-sopimuksen yksi työkalu oli aleneva tuotanto, mutta miten sitten kävikään.
Niin,että etelän viljan ylituotannolle ei tarvitse tehdä sitten mitään vai?No,takaahan Eetun ehdotus jatkossakin parkumisen alenevista hinnoista,mulle mulle kaikki kaikien tuet.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17305
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Niin,että etelän viljan ylituotannolle ei tarvitse tehdä sitten mitään vai?No,takaahan Eetun ehdotus jatkossakin parkumisen alenevista hinnoista,mulle mulle kaikki kaikien tuet.

1980 - luku meni jo. Ei ole ollut viljan ylituotantoa pariinkymmeneen vuoteen, on vain maailmanmarkkinahinnat, aivan sama, onko paikallisesti ylituotantoa tai paikallisesti alituotantoa. Erilliset projektit, kuten Pro-ruis vain sekoittavat paikallisen viljelyn täysin, jolloin yhden-kahden vuoden hintahypyt kostautuvat kymmenen vuoden alakulona.  Jos se vielä opittaisiin, ettei edes katsottaisi kotimaisen käytön suuntaan, ja isänmaallisesti toimitettaisi ensisijaisesti kotimaisille myllyille ja rehumyyjille,  vaan koko vilja-ala päättäisi hakea sen normihinnan ensisijaisesti ulkomailta, olisi viljakauppa tasaisempaa, hinnat tasaisemmat, eikä karjakeisarin tarvitsisi suhtautua viljanviljelijään alentuvasti, kuin hyväntekijä-pelastajana, kun suostuu ottamaan edes viljat vastaan.

Maailman viljasadosta koko Suomen markkinaviljan sato  on noin yksi promille. Suomen viljat mahtuvat mainiosti ulkomaille, kun lastaa yöllä ja on hissukseen. Kukaan ei huomaa mitään.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3292
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Niin,että etelän viljan ylituotannolle ei tarvitse tehdä sitten mitään vai?No,takaahan Eetun ehdotus jatkossakin parkumisen alenevista hinnoista,mulle mulle kaikki kaikien tuet.

1980 - luku meni jo. Ei ole ollut viljan ylituotantoa pariinkymmeneen vuoteen, on vain maailmanmarkkinahinnat, aivan sama, onko paikallisesti ylituotantoa tai paikallisesti alituotantoa. Erilliset projektit, kuten Pro-ruis vain sekoittavat paikallisen viljelyn täysin, jolloin yhden-kahden vuoden hintahypyt kostautuvat kymmenen vuoden alakulona.  Jos se vielä opittaisiin, ettei edes katsottaisi kotimaisen käytön suuntaan, ja isänmaallisesti toimitettaisi ensisijaisesti kotimaisille myllyille ja rehumyyjille,  vaan koko vilja-ala päättäisi hakea sen normihinnan ensisijaisesti ulkomailta, olisi viljakauppa tasaisempaa, hinnat tasaisemmat, eikä karjakeisarin tarvitsisi suhtautua viljanviljelijään alentuvasti, kuin hyväntekijä-pelastajana, kun suostuu ottamaan edes viljat vastaan.

Maailman viljasadosta koko Suomen markkinaviljan sato  on noin yksi promille. Suomen viljat mahtuvat mainiosti ulkomaille, kun lastaa yöllä ja on hissukseen. Kukaan ei huomaa mitään.

-SS-
Kaikenlaisia ongelmia. Taitaa siellä sitten oikein olla tunkua rehuviljasta karjaihmisten pihoilla jos on varaa käännytellä kuormia. Toista se on täällä, joutuu ihan maksamaan extraa, että saa rehua ostaa, ilmeisesti kivempaa myydä sinne avenalle polkuhintaan...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17305
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-

En ymmärrä millä perusteella te Avenaa haukutte. Netissä julkisesti kaikkien nähtävillä olevia hankkijan ja avenan ostohintoja jos vertaa, niin ainakin rehuohrissa ja rehuvehnissä hinnat on noilla keskimäärin samat, vastaanottopaikkakohtaisia eroja toki on, kummallakin, mutta kuten sanottu, keskimäärin samat hinnat kummallakin.
Vai lonkaltako tuollaisia väitteitä heittelette, luottaen siihen ettei kukaan viitsi faktantarkistuksia tehdä.  No minä tällä kertaa tein.
Myöskään muilla suuremmilla rehuviljanostajilla, kuten a-rehu ja lantmannen, hinnat ei eroa noiden kahden muun hinnoista, enempi vaikuttaa vastaanottopaikka, siellä missä rehutehtaita on enempi, hinnat on parempia, riippumatta ostajasta.

Viimeksi muokattu: 02.09.19 - klo:21:36 kirjoittanut Rakkine

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3292
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-

En ymmärrä millä perusteella te Avenaa haukutte. Netissä julkisesti kaikkien nähtävillä olevia hankkijan ja avenan ostohintoja jos vertaa, niin ainakin rehuohrissa ja rehuvehnissä hinnat on noilla keskimäärin samat, vastaanottopaikkakohtaisia eroja toki on, kummallakin, mutta kuten sanottu, keskimäärin samat hinnat kummallakin.
Vai lonkaltako tuollaisia väitteitä heittelette, luottaen siihen ettei kukaan viitsi faktantarkistuksia tehdä.  No minä tällä kertaa tein.
Myöskään muilla suuremmilla rehuviljanostajilla, kuten a-rehu ja lantmannen, hinnat ei eroa noiden kahden muun hinnoista, enempi vaikuttaa vastaanottopaikka, siellä missä rehutehtaita on enempi, hinnat on parempia, riippumatta ostajasta.
Ainakin hankkijan hinta on eri kuin millä tavaraa ostavat kuin mikä on ilmoitettu. En tosin itse ole kysynyt enkä tarkistanut, mutta näin kuulin kun rehuohraa ostelin.

Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-
Mitäpä tohonkin nyt sanoisi. Jokainen saa tietysti myydä sinne minne haluaa. Kovasti vaan ihmettelen kun täältä saa aika ajoin lukea juttuja, että taas on karjakeisari hakemassa 80e/tn ohraa ja "satasen olisi maksanut, mutta en mä sillä myyny". No en mäkään olisi myynyt, mutta ilmeisesti siellä suunnalla on sitten niin tunkua rehuviljasta, että karjatilalliset voivat veivata hintaa alas ja valikoida vielä kuormat. Täällä ei puhettakaan tuollaisesta. Jos, et maksa vähintään samaa kuin kaupan monttu niin turha luullakkaan. Ei sillä kyllä mä siitä saman maksan ja rahdeista kanssa, mut oikein extraakaan ei ole vara maksaa. En yhtään ihmettele, jos eläin bisnes jossain vielä kukoistaa, jos saa puoli-ilman ostaa rehua. Ei sitä kyllä kannattaisi enää silloin elukoille syöttää vaan myydä eteenpäin. Pääsisi itse paljon vähemmällä työllä..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17305
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
En yhtään ihmettele, jos eläin bisnes jossain vielä kukoistaa, jos saa puoli-ilman ostaa rehua. Ei sitä kyllä kannattaisi enää silloin elukoille syöttää vaan myydä eteenpäin. Pääsisi itse paljon vähemmällä työllä..

Hmm...ajattelet , että mietintösi on täysin spekulaatiota, joka ei voi toteutua reaalimaailmassa. Käytännössä tämä toteutuu siten, että toimivat omilla rehupelloillaan tuoreherne-vihannes-sokerijuurikas-öljykasvi-kumina ym-erikoiskasveilla ja antavat luottavaisten köyhien piruparkojen tuoda ne kahdeksankympin ohrat dankorniin.

Sitten kun tulee viime kesän kaltainen tilanne ja Dankorni jääkin puolilleen, ei opportunisti mieti sekuntia enempää, ja tilaakin tuontiviljaa elukkatehtaaseen hinnalla millä hyvänsä. Kokonaisuutena voittaa kahdeksana vuotena kymmenestä kokonaistuotoissa, että voikin kerran maksaa 300 euroa tuontitavarasta.

Viljanviljelykentällä tarkoituksellinen ja poikkeukseton suuntautuminen vientiin on tasaisin tulonmuodostaja pitkällä aikavälillä. Myös energiakäyttö pitää ottaa toimivaksi vaihtoehdoksi. Sopimuskurin korostaminen on tärkeää,  mikään vientirinki ei pysty viemään, jos viljelijät opportunistisesti lipeävät sopimksesta ja myyvätkin sinne dankorniin isommalla rahalla. Todellisuudessa viennin käyttö paikallisten hintojen säätelyyn on ainoa toimivaksi osoittautunut keino, kaikki hyötyvät, myös kotimaahan myyvät.

Viljanviljelyyn on ehdotettu vientitoiminnan turvaamiseksi markkinarahamaksua. Se kerryttäisi laivarahdin vakuuksien ja ALV-viiveen käteiskassaa, ja antaisi puskuria esimerkiksi laaturiskien varalta. Se, että viljelijöiden oma Viron vienti edellisen hintanotkahduksen aikana niin kovasti kiukutti keskusliikkeitä, kertoo, että yllätysvienti, vaikka vain 50000 tonnin volyymilla, iskee tikarin viljaoligopolin kylkiluiden väliin.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3292
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
En yhtään ihmettele, jos eläin bisnes jossain vielä kukoistaa, jos saa puoli-ilman ostaa rehua. Ei sitä kyllä kannattaisi enää silloin elukoille syöttää vaan myydä eteenpäin. Pääsisi itse paljon vähemmällä työllä..

Hmm...ajattelet , että mietintösi on täysin spekulaatiota, joka ei voi toteutua reaalimaailmassa. Käytännössä tämä toteutuu siten, että toimivat omilla rehupelloillaan tuoreherne-vihannes-sokerijuurikas-öljykasvi-kumina ym-erikoiskasveilla ja antavat luottavaisten köyhien piruparkojen tuoda ne kahdeksankympin ohrat dankorniin.

Sitten kun tulee viime kesän kaltainen tilanne ja Dankorni jääkin puolilleen, ei opportunisti mieti sekuntia enempää, ja tilaakin tuontiviljaa elukkatehtaaseen hinnalla millä hyvänsä. Kokonaisuutena voittaa kahdeksana vuotena kymmenestä kokonaistuotoissa, että voikin kerran maksaa 300 euroa tuontitavarasta.

Viljanviljelykentällä tarkoituksellinen ja poikkeukseton suuntautuminen vientiin on tasaisin tulonmuodostaja pitkällä aikavälillä. Myös energiakäyttö pitää ottaa toimivaksi vaihtoehdoksi. Sopimuskurin korostaminen on tärkeää,  mikään vientirinki ei pysty viemään, jos viljelijät opportunistisesti lipeävät sopimksesta ja myyvätkin sinne dankorniin isommalla rahalla. Todellisuudessa viennin käyttö paikallisten hintojen säätelyyn on ainoa toimivaksi osoittautunut keino, kaikki hyötyvät, myös kotimaahan myyvät.

Viljanviljelyyn on ehdotettu vientitoiminnan turvaamiseksi markkinarahamaksua. Se kerryttäisi laivarahdin vakuuksien ja ALV-viiveen käteiskassaa, ja antaisi puskuria esimerkiksi laaturiskien varalta. Se, että viljelijöiden oma Viron vienti edellisen hintanotkahduksen aikana niin kovasti kiukutti keskusliikkeitä, kertoo, että yllätysvienti, vaikka vain 50000 tonnin volyymilla, iskee tikarin viljaoligopolin kylkiluiden väliin.

-SS-
Mistä sitä kahdeksakympin ohraa saa ostaa?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17305
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Mistä sitä kahdeksakympin ohraa saa ostaa?

Eiköhän kohta ala kärryjä saapua nöyrät isännät hattu kourassa, kun kuivaamo on täynnä, kärryt on täynnä, konehalli on täynnä, viimeisen maanostolainan lyhennys on jo ylipäiväinen, eikä omamyyjä ota kiloakaan. Pahin tilanne on aivan rannikolla, jossa ei ole jättieläinyksiköitä 150 km säteellä, tai viljanvientirinki-vip-korttia ei ole vielä saanut.

Kyllä hunajakukan viljely oli mukavampi prosessi, kun ei ole sitä viljantuputtamisen vaivaa. Muutamat valtavaa satoa ennakoivat pellot siinä lähiseudulla saivat epäilemään, että miksi juuri tänä kesänä himmasin, mutta juuri otin Peltotuesta viimeistelemättömän katelaskelman: kyllä, hunajakukkamonimuotoisuuspelto oli ehdottomasti luotettavin tulomielessä. Pelkkä EFA-kesantokin perustuella ilman ympäristökorvausta on näin syksyllä rahamielessä parempi kuin kasvuohjelmaohra, josta ei välttämättä saa viiteen vuoteen rahojaan pois, ja apulannat, tautiaineet, kinvarat, glyfot, sertisiemenet on kumminkin maksettu.

"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"

Oli itselläkin tämän vuoden ohrasadosta toimitussopimus eläinhallille, ja nyt jo alkaa sieltä lähipelloilta tulla liiankin kanssa viljaa minun toimituksen tielle. Oma pelastus asiassa kuitenkin lienee erityistoivomuksella viljelty, jospa kuorma kelpaisi. Mutta jonkinlainen vakuus pitää löytyä, kellään ei liikoja rahoja ole, varsinkin jos maalattu rauta saa maksut päältä ensin.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3292
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Mistä sitä kahdeksakympin ohraa saa ostaa?

Eiköhän kohta ala kärryjä saapua nöyrät isännät hattu kourassa, kun kuivaamo on täynnä, kärryt on täynnä, konehalli on täynnä, viimeisen maanostolainan lyhennys on jo ylipäiväinen, eikä omamyyjä ota kiloakaan. Pahin tilanne on aivan rannikolla, jossa ei ole jättieläinyksiköitä 150 km säteellä, tai viljanvientirinki-vip-korttia ei ole vielä saanut.

Kyllä hunajakukan viljely oli mukavampi prosessi, kun ei ole sitä viljantuputtamisen vaivaa. Muutamat valtavaa satoa ennakoivat pellot siinä lähiseudulla saivat epäilemään, että miksi juuri tänä kesänä himmasin, mutta juuri otin Peltotuesta viimeistelemättömän katelaskelman: kyllä, hunajakukkamonimuotoisuuspelto oli ehdottomasti luotettavin tulomielessä. Pelkkä EFA-kesantokin perustuella ilman ympäristökorvausta on näin syksyllä rahamielessä parempi kuin kasvuohjelmaohra, josta ei välttämättä saa viiteen vuoteen rahojaan pois, ja apulannat, tautiaineet, kinvarat, glyfot, sertisiemenet on kumminkin maksettu.

"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"

Oli itselläkin tämän vuoden ohrasadosta toimitussopimus eläinhallille, ja nyt jo alkaa sieltä lähipelloilta tulla liiankin kanssa viljaa minun toimituksen tielle. Oma pelastus asiassa kuitenkin lienee erityistoivomuksella viljelty, jospa kuorma kelpaisi. Mutta jonkinlainen vakuus pitää löytyä, kellään ei liikoja rahoja ole, varsinkin jos maalattu rauta saa maksut päältä ensin.

-SS-
Oot kyllä sellainen änkyrä, että en edes ihmettele vaikka et yhteistyötä saisi toimimaan..
Mutta edelleen mistä tollasta 80e ohraa saa ostaa. Tolla hinnalla saa jos rekalla ajaa ympäri suomea ja hinta on vielä kilpailukykyinen. Taidat tarkoittaa tuoreohraa? En tunne tuota tuoreohran hinnoittelua, mutta jokuhan sen kuivauksen maksaa ja ei se silloin ole enää saman hintaista. Ihan hölmöä selittää tollasesta 80e ohrasta kun sitä ei kuitenkaan missään ole olemassa.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 55853
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
mutta paljon pitää olla rehuviljan kosteus?     itellä hinkalossa säilyy liki 18% vilja mutta miten siiloissa?      mikä lie korkein % kun vielä säilyy..   tuo 14 tuntuu jotenkin luonnottomalla kun sen alle harvoin pääsee halvalla.    paitti tänä vuonna kunaurinko paistaa pilvettömältä ja puidessakin jopa alle 10....

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3292
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Joku vanha sääntö jostain et metrii paksulta säilyy 17%. Meillä on hallissa betonilattialla paksuimmillaan ollut jotain kolmemetriä ja kosteus 14-15 välillä. Toista vuotta säilyi ainakin. Se ratkaisee myös et kauan tarvii säilöä. Itse kun en aina tiedä milloin minkäkin laittaa syöttöön niin kyl se kosteus sinne 14 paikkeille tulee kuivattua..

kärmeskytö

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 605
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
mutta paljon pitää olla rehuviljan kosteus?     itellä hinkalossa säilyy liki 18% vilja mutta miten siiloissa?      mikä lie korkein % kun vielä säilyy..   tuo 14 tuntuu jotenkin luonnottomalla kun sen alle harvoin pääsee halvalla.    paitti tänä vuonna kunaurinko paistaa pilvettömältä ja puidessakin jopa alle 10....

Täälläpäin (E-P) nuo tuhatmullimiehet pitää rajana 25 prosenttia,sen yli niin hintaa korjataan alaspäin. Eikä oikein paljoa alle 20 % soisi olevan,ei mene kunnolla valssimyllyn läpi.Happoa sekaan ja aumaan. Joku maksaa ohrasta 90 €/tn mutta en sen tarkemmin tiedä hinnoitteluperusteista ja muutenkin pientä vaihtelua hinnoissa.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1448
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
mutta paljon pitää olla rehuviljan kosteus?     itellä hinkalossa säilyy liki 18% vilja mutta miten siiloissa?      mikä lie korkein % kun vielä säilyy..   tuo 14 tuntuu jotenkin luonnottomalla kun sen alle harvoin pääsee halvalla.    paitti tänä vuonna kunaurinko paistaa pilvettömältä ja puidessakin jopa alle 10....

Linkin sivulla 3 on kaavio, miten vilja säilyy eri kosteuksissa ja lämpötiloissa:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/74/Viljankuivaus_netti.pdf&ved=2ahUKEwii173C7LfkAhUOs4sKHbVUCbwQFjAAegQIBBAB&usg=AOvVaw0DwNMBQ5S2mCJK_YWKyYg7

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17305
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ihan hölmöä selittää tollasesta 80e ohrasta kun sitä ei kuitenkaan missään ole olemassa.

Siinäpähän ihmettelet sitten.

Nämä huvikseen viljelevät, jotka veivät sun maat nenän edestä, eikö heiltä saa peräti ilman, kun ei rahasta väliä.

-SS-