Agronet

Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: timotej - 07.02.19 - klo:17:15

Otsikko: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 07.02.19 - klo:17:15
Tänään se tuli sitten julki: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maatalousselvityksen-jatkotoimet-hallituksen-pohdittavaksi
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: optimisti - 07.02.19 - klo:21:21
Ei. Perustelut tulevat myöhemmin, lumenlapioinnin jälkeen.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: jylperö - 07.02.19 - klo:22:20
Sama asia ollut tiedossa jo 20 vuotta hyvä jos nyt asia jopa tietoistetaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Peltola - 07.02.19 - klo:22:45
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 07.02.19 - klo:22:47
Taitaa olla vaalien jälkeen eri henkilöt juttelemas
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 08.02.19 - klo:00:11
tulipa luettua läpi.

Kummallista ettei sisältänyt mitään analyysia siitä, miten tähän sivun 9 kaavioon maataloustulon kehittymisestä on päädytty? Vaikka kyseessä on "Uusi alku" niin silti olisi pitänyt esimerkiksi tätä tukipolitiikkaa katsoa taaksepäin, mitä siinä on tehty väärin? Miksi miljardista on pudottu 400 miljoonaan? Silti lääkkeeksi tarjotaan melkein samoja elementtejä, kuin ennekin... investointitukia, neuvontaa, asiantuntijaryhmiä, vientiä. Esimerkiksi viennin suunnittelu ennen, kuin kotimarkkinat ovat hallussa on resusrssien tuhlausta, ellei kyetä omissa kaupoissa puolustautumaan tuontia vastaan, niin miten se kilpailu onnistuisi ulkomailla?

Markkinataloutta yritetään suitsia kaikin mahdollisin keinoin... punavihreiden ohjeita lainattu:
Jos joku liikkuu, niin verota sitä. Jos se liikkuu vielä senkin jälkeen, niin säätele sitä. Ja kun se lakkaa liikkumasta, niin maksa sille tukiaisia.

Tulee taas mieleen, että onhan näitä raportteja tehty ennenkin... ja naureskeltu niille.
Ollilan johtama maabrändityöryhmä: Lisää luomua ja järvet juomakelpoisiksi. Ryhmä muun muassa haluaa Suomen vesistöt juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä.
https://yle.fi/uutiset/3-5676473
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: eevertti - 08.02.19 - klo:06:55
Vai juomakelpoisiksi :)
Eihän niihin viime suvena saanut menä edes uimaan :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Magia - 08.02.19 - klo:07:07
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 08.02.19 - klo:07:36
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.
Mitenkäs synkronointi EU:n kanssa? EU haluaa tuet pois suurilta tiloilta ja Karhinen Suomessa pieniltä. Mitä jää jäljelle?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Oksa - 08.02.19 - klo:07:53
keskikokoset.  elikkä palataan taas perheviljelmiin.   mutta mikä olikaan kehitys?   sähköauto??
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Härö - 08.02.19 - klo:07:58
Ei kyllä aukene, miten maataloustulo kasvaisi isolla tilalla, ottamalla tuet pois pienemmiltä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 08.02.19 - klo:08:17
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.
Mitenkäs synkronointi EU:n kanssa? EU haluaa tuet pois suurilta tiloilta ja Karhinen Suomessa pieniltä. Mitä jää jäljelle?
Arvostan Karhisen työtä ja näyttää hyvää esimerkkiä, että pieneltä tilaltakin voi nousta urallaan korkealle. Mitä tulee raporttiin niin arvostan siinä sitä että Karhinen on nostanut tämän tärkeän asian esille. Asia mihin emme vaan voi vaikuttaa on kuluttajat. He ostavat sitä minkä parhaaksi näkevät ja valitettavan usein hinta on tärkein tekijä ostopäätöstä tehdessä. Ja mitä tulee 20 000 myyntitulo vaatimukseen niin se hiljentää syrjäkyliä entisestään. Onko se, mitä maatalouspolitiikalta haluamme ?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 08.02.19 - klo:10:07
Mitenkäs synkronointi EU:n kanssa? EU haluaa tuet pois suurilta tiloilta ja Karhinen Suomessa pieniltä. Mitä jää jäljelle?
Arvostan Karhisen työtä ja näyttää hyvää esimerkkiä, että pieneltä tilaltakin voi nousta urallaan korkealle. Mitä tulee raporttiin niin arvostan siinä sitä että Karhinen on nostanut tämän tärkeän asian esille. Asia mihin emme vaan voi vaikuttaa on kuluttajat. He ostavat sitä minkä parhaaksi näkevät ja valitettavan usein hinta on tärkein tekijä ostopäätöstä tehdessä. Ja mitä tulee 20 000 myyntitulo vaatimukseen niin se hiljentää syrjäkyliä entisestään. Onko se, mitä maatalouspolitiikalta haluamme ?
tämähän on ollut seurausta kuluvan tukikauden ehdoista, poistettiin sadonkorjuuvelvoite ja avokätisesti tuetaan "maisemanhoitoa" ym, se mahdollisti näiden tilojen ilmaantumisen ja osittain selittää maataloustulon painumisen alle 400 miljoonan kokonaistasolle. Mikä mahtaa olla esimerkiksi luomutilojen tukien ja myyntitulon välinen suhde? Luomuun siirtyminen taas kannattaa, koska tuotantopanosten hinta näytti olevan vertailumaita korkeammalla tasolla.... eli korjaavat toimet löytyisi helposti?

Jos vaaditaan 20 k€ myyntiä eli noin 30 ha peltoa, tukijärjestelmän kynnykseksi ja asetetaan vuokrasääntely, jota myös ehdotettiin, niin voi tulla aika hankalia tilanteita. Omasta mielestään hyvin toimeentulevan pienen tilan isännältä pellot siirtyvät, vahvasti tappiolliselle isolle naapuritilalle. Jos vuokraus tehtäisiin mahdottomaksi tällä sääntelyllä, niin myös pelloista saatu myyntihinta olisi murto-osa käyvästä hinnasta, muistuttaisi pakkolunastusta enemmän. Lisäksi isännällä saattaisi olla vielä pitkälti eläkeikään ja joutuisi menemään naapurille töihin... tekemään siis samaa työtä, kuin ennekin. Peltoreformi 2025 - uhka vai mahdollisuus?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: carhu - 08.02.19 - klo:10:39
Tänään se tuli sitten julki: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maatalousselvityksen-jatkotoimet-hallituksen-pohdittavaksi

Ee tua varmaan mikkää pelastus ollu,vaan hyvijä vinkkejä siitä mitä pitää tehdä notta pysyy mukana. Ee auta jäädä tuleen makaamaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Äärisosialisti - 08.02.19 - klo:10:57
Mitenkäs synkronointi EU:n kanssa? EU haluaa tuet pois suurilta tiloilta ja Karhinen Suomessa pieniltä. Mitä jää jäljelle?
Arvostan Karhisen työtä ja näyttää hyvää esimerkkiä, että pieneltä tilaltakin voi nousta urallaan korkealle. Mitä tulee raporttiin niin arvostan siinä sitä että Karhinen on nostanut tämän tärkeän asian esille. Asia mihin emme vaan voi vaikuttaa on kuluttajat. He ostavat sitä minkä parhaaksi näkevät ja valitettavan usein hinta on tärkein tekijä ostopäätöstä tehdessä. Ja mitä tulee 20 000 myyntitulo vaatimukseen niin se hiljentää syrjäkyliä entisestään. Onko se, mitä maatalouspolitiikalta haluamme ?
tämähän on ollut seurausta kuluvan tukikauden ehdoista, poistettiin sadonkorjuuvelvoite ja avokätisesti tuetaan "maisemanhoitoa" ym, se mahdollisti näiden tilojen ilmaantumisen ja osittain selittää maataloustulon painumisen alle 400 miljoonan kokonaistasolle. Mikä mahtaa olla esimerkiksi luomutilojen tukien ja myyntitulon välinen suhde? Luomuun siirtyminen taas kannattaa, koska tuotantopanosten hinta näytti olevan vertailumaita korkeammalla tasolla.... eli korjaavat toimet löytyisi helposti?

Jos vaaditaan 20 k€ myyntiä eli noin 30 ha peltoa, tukijärjestelmän kynnykseksi ja asetetaan vuokrasääntely, jota myös ehdotettiin, niin voi tulla aika hankalia tilanteita. Omasta mielestään hyvin toimeentulevan pienen tilan isännältä pellot siirtyvät, vahvasti tappiolliselle isolle naapuritilalle. Jos vuokraus tehtäisiin mahdottomaksi tällä sääntelyllä, niin myös pelloista saatu myyntihinta olisi murto-osa käyvästä hinnasta, muistuttaisi pakkolunastusta enemmän. Lisäksi isännällä saattaisi olla vielä pitkälti eläkeikään ja joutuisi menemään naapurille töihin... tekemään siis samaa työtä, kuin ennekin. Peltoreformi 2025 - uhka vai mahdollisuus?

Mahdollisesti kävisi myös niin, että ei siirry. Miksi myydä pilkkahinnalla , varsinkin jos maatalouteen ei kohdistu edes velkoja. Velattomuus ei ole ymmärtääkseni mitenkään harvinaista tuon kokoisella tilalla. Lainhuudon omistaja voi laittaa vaikka taimet kiinteistöllensä, jos siltä tuntuu. Saa seuraava sukupolvi edes jotain hyötyä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 08.02.19 - klo:12:12
Eihän tuolla vuokrasääntelyllä ole mitään hyvää saatu aikaan esim. vuokra asuntomarkkinoilla. Ruotsi taisi olla viimeinen kokeilija sillä sektorilla.
Mitäs sitten jos esim. pellolle lätkäistään max. vuokra esim. 400 e/ha? Jos kaksi maankiimaista alkaa kilpaa tarjoilemaan,niin ylittävä osuus
lyödään suoraan näppiin pöydän alta. Jollain on aina suurempi tarve/isompi kassa/venyvämpi vekseli/laskento 4.
Sama pidemmillä vuokra ajoilla; jos olisin 7 v aikaa tehnyt 25v vuokrasopimuksen, olisin varmaan joutunut ottaan lakin käteen ja
lähtenyt tinkimään vuokraa alas. Olisi ollut pakko. Maatalous politiikka toimii 5 v aikajänteellä ja sitten taas eri suunta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: nautafarmari - 08.02.19 - klo:12:45
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.

Kokeileppa emojen pitoa, niin tuntuu pahalta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 08.02.19 - klo:13:24
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.

Kokeileppa emojen pitoa, niin tuntuu pahalta.
osaisiko joku sanoa, miten tämä 20 k€ tulovaatimus toteutettaisiin käytännössä? Ei ainakaan euroja laskemalla... joku laskennallinen malli pitäisi olla, jossa tukihakemuksesta selviää ettei koko alalla ole näitä hömppäkasveja, vaan myös myyntituloa on odotettavissa. Tukiprosessi meinaan kestäisi ikuisuuden, jos jostain kuiteista näitä tuloja aletaan laskemaan.

Suunta myyntitulojen kasvattamiseen on muuten positiivinen. Tilan tulot koostuvat myyntituloista ja tuista, nyt on ollut mahdollista korvata puuttuvia myyntituloja valitsemalla korkeampia tukitasoja. Jos tuotantopanoksissa vielä säästää, niin voi pärjätä pelkillä tuilla. Tilan tuotantosuuntana voi olla laitos, joka jalostaa miljoonan tukipotin neljännesmiljoonan tuloksi... kuten SS asian ilkeästi ilmaisi :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 08.02.19 - klo:14:10
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.

Kokeileppa emojen pitoa, niin tuntuu pahalta.
osaisiko joku sanoa, miten tämä 20 k€ tulovaatimus toteutettaisiin käytännössä? Ei ainakaan euroja laskemalla... joku laskennallinen malli pitäisi olla, jossa tukihakemuksesta selviää ettei koko alalla ole näitä hömppäkasveja, vaan myös myyntituloa on odotettavissa. Tukiprosessi meinaan kestäisi ikuisuuden, jos jostain kuiteista näitä tuloja aletaan laskemaan.

Suunta myyntitulojen kasvattamiseen on muuten positiivinen. Tilan tulot koostuvat myyntituloista ja tuista, nyt on ollut mahdollista korvata puuttuvia myyntituloja valitsemalla korkeampia tukitasoja. Jos tuotantopanoksissa vielä säästää, niin voi pärjätä pelkillä tuilla. Tilan tuotantosuuntana voi olla laitos, joka jalostaa miljoonan tukipotin neljännesmiljoonan tuloksi... kuten SS asian ilkeästi ilmaisi :)
Sen pitäisi tietysti perustua historiatietoon eli katsottaisiin muutaman edellisen vuoden tilanne veroilmoituksista. Silloin myöskään myyntien tilapäiset vaihtelut eivät vaikuttaisi tukien saantiin. Tätä tukiehtoa ei tietysti voitaisi panna käytäntöön kuin korkeintaan kansallisten tukien osalta ja sekään ei todennäköisesti menisi läpi EU:n  ja WTO:n seulasta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PELTOLAINE - 08.02.19 - klo:14:36
Minun heinäni alkavat maksaa maitotilalliselle 20001 €. Ei mulla muuta. Tietysti voin ostaa häneltä palveluja kuten heinän korjuuta lähes samalla summalla. Tai laitan sitten vaikka peltoni kasvamaan kuitupuuta teollisuudelle, loppuupahan tuo ELY-keskuksen valvonta...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: antti-x - 08.02.19 - klo:14:49
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.

Kokeileppa emojen pitoa, niin tuntuu pahalta.

Miten onnetonta emojen pitoa pitää olla jos ei saa 20 000€ myyntiä kasaan vuodessa? Sellainen harrastelauma jonka tukeminen on joka tapauksessa aika hassua? Jotain tukihaikkuja ehkä?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: nautafarmari - 08.02.19 - klo:14:59
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen  tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.

Kokeileppa emojen pitoa, niin tuntuu pahalta.

Miten onnetonta emojen pitoa pitää olla jos ei saa 20 000€ myyntiä kasaan vuodessa? Sellainen harrastelauma jonka tukeminen on joka tapauksessa aika hassua? Jotain tukihaikkuja ehkä?

30 emolla suunnilleen pääsi tuohon, tosin vasikkatili meni lannoitteisiin ja käärintämuoveihin.  :(
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 08.02.19 - klo:15:31
Tässä Karhisen raportissa on sama vika kuin kaikissa muissakin poliittisissa agendoissa nykyään. On hienoja tavoitteita, mutta keinoista ei niin väliä. Keinoissa on täysin vaikuttamattomia tai jopa päinvastoin vaikuttavia kuin oli tarkoitus. Ei ole välitetty tutkia niiden vaikutuksia tai edes sitä ovatko ne mahdollisia toimintaympäristössä. Hyvää tässä on kuluttajan toiveiden esilletuominen. Mutta niitäkään ei pystytä toteuttamaan nykyisessä toimintaympäristössä ainakaan vielä. Siihen olisi tar***** konkreettisia ehdotuksia lakimuutoksista.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: 1960 - 08.02.19 - klo:18:12
Ompa vaativa tehtävä annettu yhdelle hyvälle mutta vanhalle miehelle. Tulevaisuutta siinä koitetaan pohtia ja ennustaa. Se onkin erityisen vaativaa kun "muutokset seuraavan 20 vuoden aikana ovat suuremmat kuin edellisten  200 vuoden aikana yhteensä". Vanhaa painolastia siinä on huomaamatta mukana ja rasitteena.
Maataloutta halutaan ohjata ja valvoa yhteiskunnan toimesta suuntaamalla tukia, valvontaa ja neuvontaa järjestelmän, johdon ja poliittisilla päätöksillä. Huonosti harkittu on ehdotus 20 ooo E myyntitulosta tai vaatimus tilan kehittämisestä tukien ehtona (investointituet kai erikseen) Yhteiskunta asettaisi viljelijät eriarvoiseen asemaan keskenään. Hyvää siinä on se että vanhasta asenteesta tukien suuntaamisesta sosiaalisin perustein on ehkä (osittain) luovuttu: pienviljelijä, pinta-ala lisä, perheviljelijä, etuosto-oikeus, luvanvaraisuus ym. Yleinen asenne on kai vielä  että Nallelle ja vastaaville ei kuitenkaan pitäisi/tarvitsisi tukia maksaa. Tässä tiulee sammalla mieleen MTK:n Marttilan tavoite politiikassa: KEPU ja SDP yhteistyöhön ja hallitukseen niin köyhien asia tulee hoidettua eli sulle-mulle politiikka toimisi taas vanhaan malliin.
Ps. Parempi ja tasapuolisempi vaihtoehto 20000 E myyntitulon rajalle olisi että merkittävä osa tuista maksettaisiin tuotannon perusteella. Kukaan ei jäisi ilman ja menestyvä tila/viljelijä saisi edellytyksiä/resursseja kehittä tuotantoa ja tilaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 08.02.19 - klo:19:21
Edellinen kirjoittaja uskalsi taas tuoda esiin tukien maksun tuotannon perusteella. Onkohan SS lomalla kun ei ole jo kirjoittanut sivun referaattia aiheesta? ;D
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 08.02.19 - klo:19:38
Myönnän, että itse en ole ehtinyt kyseistä raporttia lukea. Jos aikaa viikonloppuna tulee niin luen muuten jää tulevaisuuteen. Kuitenkin mitä aiheesta on kirjoiteltu niin saa mietteliääksi, ehkä mäkin tuon oman näkökulman asioihin, sanan vapaus nääs...

Itse en tuota tulorajaa pidä mitenkään järkevänä. Kyllä asia täytyisi saada jotenkin muuten ratkaistua. Tuo toisi mukanaan kaikenlaista keinottelua yms. Jossakin (taisi olla MT:ssä) kirjotettiin, että porsaanreikien tukkiminen olisi todella vaikeaa. Helpoin olisi kuin palautettaisiin vain se sadonkorjuuvelvoite. Hömppäpelloille (kesanto) yksi tuki, 50 e/ha tai jotain sen suuntaista mikä lähinnä pitäisi sen niittokustannuksen sisällään. Vesistöjen varsille muutaman metrin vihreä alue joka saa saman tuen kuin lohkolla viljeltävä kasvi. VLN voisi olla tuessa niin, että saisi esim. saman tuen kuin vilja, mutta jokaisen vuoden jälkeen olisi pidettävä 3 kertainen määrä satokasvia. Eli 1 vuosin VLN = 3 vuotta satokasvia, 2 vuotta VLN = 6 vuotta satokasvia jne. Tosta voisi nyt vaikka aloittaa...

Vuokrakatto on nyt ihan yhtä järjetön. Pimeenä maksettava vuokra lisääntyisi, joka taas aiheuttaisi tiloille enemmän ja enemmän ongelmia. Jotenkin muuten tämäkin pitäisi ratkaista. Siinä Karhinen on oikeassa, että tukieurot valuvat vuokraan ja ostohintoihin.

Mun on vaikea vieläkään ymmärtää sitä miksi tuki ei voisi olla tuotantosidonnaista. Olet iso taikka pieni niin kun teet hommasi kunnolla tuki saat tukea enemmän. Jos viljaa tulee markkinoille liikaa niin sen hinta laskee suomessa joten vienti on helpompaa edullisen hinnan vuoksi. Eläintenpidossa mennään kuitenkin tuotantosopimusten mukaan niin tuotannon lisäyksissä on joka tapauksessa haettava "lupa" lihatalolta, meijeriltä jne.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Cynic - 08.02.19 - klo:19:44
Lainaus
osaisiko joku sanoa, miten tämä 20 k€ tulovaatimus toteutettaisiin käytännössä?

Tuo on tavallinen neuvottelutaktiikka.
Ensin uhotaan 20k€:lla, maajussit sanovat ei käy, 10k€ on parempi vaihtoehto, ja sitten sovitaan niin.

Oikea vastaus olisi ollut sama kuin ennen.

Sinänsä logiikka ontuu, kun alkuperäinen ongelma on tuotteiden kysyntä ja hinta, niin miten päästäisiin sen paremmin tuohon rajaan kun juurisyyhan on se että tällä alalla kaikki muut määrävät tuotteiden hinnat kuin tuottaja itse. Ei se hinta siitä muutu että asetetaan euroraja.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: jylperö - 08.02.19 - klo:19:50
Jos ei ole eläimiä mistä tulisi tuo 20k€ myyntitulo, voisi olla hehtaari perusteinen laskenta vaikka 500€/ha, tuohon nyt luulisi melko monen pystyvän.
Näin pienemmille tiloille jotka oikeasti viljelevät hyväksyttäisiin pienempi summa 10ha 5000€ ja näin edespäin.
Idea on hyvä, näennäisviljelyä kun halutaan karsia tämä on oikea tie.
Muutaman harraste emon pitäminen ei ole viljelyä vaan elämäntapa ja harrastus ja sen voi halutessaan kustantaa itse.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: jylperö - 08.02.19 - klo:20:31
Niin ja saunassa ollessa tuli mieleen että eläkeläisiltä tuet pois se on joko tuet tai eläke, se on tällä hetkellä pahin jarru tilojen kehitykselle.
Hevostiloillehhan tämä on paha juttu, mutta ei oikein jaksa herättää sääliä. Harrastushan  se on ja ei valtio tue esimerkiksi sulkapalloilijoita tahi astantajoogaajia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 08.02.19 - klo:20:56
Tämä 20 k€ myyntituottovaatimushan on minun lukeakseni tarkoitettu suitsimaan näennäisviljelyä. Siihen se toimii mahdollisimman huonosti Ensinnäkin pienet tilat ovat kaikkein tehokkaimpia tuottajia/ha. Toiseksi se toimisi esim. viljanviljelyssä vain ensimmäisellä 40 hehtaarilla, sen jälkeen voisi viljellä niin näennäisesti kuin sielu sietää. Jos näennäisviljelyä haluttaisiin aikuisten oikeasti vähentää myyntituottovaatimuksella, niin sen pitäisi koskea jokaista hehtaaria kuten jylperö esittää. Silloin se toimisi jopa niin päin, että se pakottaisi ostajat maksamaan jotakin tuotteista. Muuten he eivät saisi mitään, koska myyntituottovaatimus ei täyty pilkkahinnalla.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 08.02.19 - klo:21:04
Tuotantosidonnainen tuki ratkaisi tuonki ongelman...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Kaikki - 08.02.19 - klo:21:06
Kaikki haluaa tietää kumpiko tulevaisuusarvio tuli valtiolle kalliimmaksi .Himasen vai tämän Karhisen ?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: jylperö - 08.02.19 - klo:21:53
Kaikki haluaa tietää kumpiko tulevaisuusarvio tuli valtiolle kalliimmaksi .Himasen vai tämän Karhisen ?

Himasen on kalliimpi tuskin kukaan muistaa mitä siinnä luki ja keskustelua ei syntynyt, nyt keskustelua syntyy ainakin pienessä viljelijöiden piirissä muista en tiedä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 08.02.19 - klo:22:20
Niin ja saunassa ollessa tuli mieleen että eläkeläisiltä tuet pois se on joko tuet tai eläke, se on tällä hetkellä pahin jarru tilojen kehitykselle.
Hevostiloillehhan tämä on paha juttu, mutta ei oikein jaksa herättää sääliä. Harrastushan  se on ja ei valtio tue esimerkiksi sulkapalloilijoita tahi astantajoogaajia.
eläkettä on monenlaista... millä perusteella näin tehtäisiin?

Jos olet koko ikäsi maksanut työeläkeyhtiö Ilmariseen yhdessä työnantajasi kanssa työeläkemaksuja, niin sitten kun alat nostaa eläkettä niin menettäisit maataloustuet, miten nämä liittyvät toisiinsa? Entä loppuuko eläkeläiseltä MYEL-maksu? Eipä lopu vaan sekin perustuu hallinnassa oleviin pelto- ja metsähehtaareihin, riippumatta siitä saatko eläkettä vai ei. Melan eläkkeet tai esimerkiksi luopumistuet voivat olla asia erikseen, kuitenkin sama kohderyhmä. Tukia koitettiin joskus poistaa >65 vuotiailta, käsittääkseni laihoin perustein, ei onnistunut sekään. Aina löytyy joku side johonkin kaukaiseen yhtymän osakkaaseen, joka toimi tuenhakijana. Näiden asioiden sotkeminen toisiinsa kannattaa jättää oitis pois keinovalikoimasta.

Et taida olla eduskuntavaaliehdokkaana? Miten voisit leikata pienituloisilta eläkeläisiltä, kaikkein huonoimmassa asemassa olevilta, köyhyysrajan alapuolella olevilta....

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: 1960 - 09.02.19 - klo:00:16
Tuet tai eläke on vähän samanlainen vaihtoehto kuin rahat tai henki. Se poistettiin kun ei  ei ole EU lainsäädännön mukainen eikä  kai Suomen perustuslainkaan.                           
Niitä on yritetty esittää muitakin rajaavia ehtoja esim. tuet tai palkka, tuet tai sivutoiminen, tuet tai rikas(Nalle), tuet ja etuosto-oikeus, tuet ja asumisvaatimus j.n.e.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Cynic - 09.02.19 - klo:08:34
Lainaus
Silloin se toimisi jopa niin päin, että se pakottaisi ostajat maksamaan jotakin tuotteista

Valitettavasti tuo ei toimi. Maailma määrää hinnan.

Itse näen vain kaksi tietä vähemmän huonoon kannattavuuteen;
tuotteiden kysynnän radikaalista lisäämistä ja/tai kustannusten leikkaaminen.

Tuotteiden kysyntää ei voi lisätä Suomessa koska täällä ei ole kuin 5 miljoona asiakasta. Eli vaikka nostaisimme asiakasmäärän 5,5 miljoonaan niin se on yhdentekevää. Eli vientiä sinne missä on miljardi ihmisitä, jos 5% heistä ostaa kinkkua niin tilanne helpottuu jo. Tätä virkamiehet voisivat edesauttaa jos heillä olisi pätevyys siihen, mutta kun ei ole sitä eikä tulosvastuuta niin ei tarvi.

Kustannusten leikkaaminen olisi mahdollista, vaikkakin lyhytvaikutteista ja herättää poliittista närää. Tämä tarkoittaa lähinnä verojen ja sivukulujen karsimista, itse panosten osalta ei ole paljon tehtävissä. Konevalmistajienkin sopisi miettiä ovatko koneet jo tarpeeksi hyviä, itse en näe että monet uusimmista koneista ovat niin paljon paremmat kuin edeltäjänsä että ne ikinä pystyy tienamaan lisäarvonsa. Rakennus- ja muut viranomaisluonteiset kustannukset voisi leikata, mutta kun se ei ole tällä hallituksella onnistunut niin ei tule onnistumaan ikinä millään muullakaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 09.02.19 - klo:09:12
Tähän keskusteluun ei edes jaksa ryhtyä. Kirjoitin jo vuosia sitten, että on olemassa eräs lobbausryhmä maatalouden sisällä, joka ehkä jo edellisten sukupolvien aikana on päässyt poimijan avainasemaan asutustilalain aikana, sen jälkeen 70-luvulla sosialisoimaan maanosto-oikeuksilla sen kovan kasvun alkupisteen, sen jälkeen seuraava sukupolvi pääsi sosialisoimaan tukioikeudet melko salassa ajetulla tukioikeusuudistuksella, nyt sitten kun rakennemuutos ei vieläkään etene riittävän nopeasti, eikä vuokranantaja menekään enää helppoon, tulee suoraviivainen seuraava vaihe: sosialisoidaan tuet, vuokrat kokonaan ja suunnataan ne ns. riskihakuisille laajentajille.

Tämänsuuntaista maareformin ideaa ei ole nähty sitten Stalinin kulakkivainojen, on muistettava, että ne vaaralliset kansanviholliset olivat noin 10 ha:n tilakoon itsellisiä maanviljelijöitä, jotka eivät kannattaneet valtion poliittisesti ajamaa teollista suurtila-ajatusta. Keisarin suurtiloista lohkomalla olivat maksaneet tilansa taksvärkkiä tehden.

Tämä tarvittava rakennemuutos saatettiin alkuun propagandalla, houkuttelemalla maatonta proletariaattia kateelliseksi ja lobbaamalla vahvasti uudistuksen etuja. Todellisuus oli karu: nälänhätä oli seurauksena, koska "riskihakuinen" yhtiömaatalous ei pystynyt hallitsemaan riskejä, tuhansia hehtaareja jäätynyttä perunaa nostettiin talven alta pakkotyövoimalla, ja silti maatalousyhtiön asuinmökin takana oleva luvallinen 10 neliön pikkupalsta ja yksi lehmänkanttura ruokki sen ajan Neuvostoliiton !

Luonnollisesti talonpoika ei halunnut olla renki tässä uudessa teollisessa supermaataloudessa, ja siksi jouduttiinkin tappamaan noin 700 000  entistä isäntää. Kuvaus uudesta tukioikeusreformikokouksesta löytynee Aino Kuusisen kirjasta: Talonpojat istutettiin tukien ja tilusten uusjakotilaisuuteen. Kysyttiin, kuka haluaa  liittää maansa riskihakuiseen kansainvälisessä kilpailussa pärjäävään yhtiöön ? Kenenkään käsi ei noussut. Pari pitkään nahkatakkiin puhkeutunutta GRU:n miestä menivät ja ottivat eturivistä isännän kummastakin kädestä kiinni, taluttivat välissään ulos, kohta kuului laukaus. Kysyttiin uudestaan: kuka haluaa liittyä kansaiväliset mitat täyttävään eliittimaatalousyhtiöön ? Kaikkien kädet nousivat.

Suomessa kun 1-2 ha:n pikkupalstat on jo aikoja sitten liitetty isompiin tiloihin, ei pikkutiloita kerry näille laajentajille riittävästi Lebensraumia, vaan taistelu käydään kulisseissa, raadeltavaksi saatetaan valita mikä tahansa suurikin tila aivan satunnaisten henkilökohtaisten syiden perusteella.

En yhtään ihmettele, miksi Neuvostoliiton pientalonpojat, ennen suuryhtiömaatalouteen pakkoliittämistä ja sen jälkeistä massamurhaa, tappoivat karjansa ja polttivat viljansa ja olkensa. Se, että maanottajalle ei haluta luovuttaa ilmaiseksi mitään, vaan ennemmin vaikka sitten metsitetään, sen asenteen ymmärrän, siinä on oikeudentunnon ja tapahtumien ketjun välisestä ristiriidasta ja siihen reagoinnista kyse.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:09:14
Tuo tuotteiden kysynnän kasvu on paljon kiinni siitä mitä kuluttaja ostaa. Valitettavasti suomalainen kuluttaja valitsee tuotteen yleensä hinnan mukaan, jolloin suomalaisella tuotteella on vaikeampi kilpailla tuontia vastaan. Osaksi tätä voidaan helpottaa sillä, että säännöt olisi oikeasti samat kaikilla, ainakin eu:n sisällä. Tätä tuskin tulee ikinä tapahtumaan. Osittain ero tulee sitten olosuhteista, joihin ei voida vaikuttaa.

Vienti on ihan kiva juttu, mutta sitten kun tulee joku häiriö niin ongelmia on tiedossa. Niinkuin nyt esimerkiksi viimeksi kävi venäjän kanssa kun vienti sinne tyssäsi pakotteiden tultua. Maatalous ei ole selvinnyt siitä vieläkään. Musta viennin varaan ei kannattaisi laskea. Viedään jotain muuta missä voidaan kilpailla, ei maataloustuotteita. Nyt kuitenkin kun vientiä halutaan niin se pitää keskittää premium tuotteisiin niin pienellä volyymilla että ongelmatilanteissa tavara saadaan häviämään kotimaassa.

Tämä tarkoittaa reilua tuotannon vähennystä. Kun suomalainen kuluttaja ei ole halukas maksamaan suomalaisista elintarvikkeista niin tuotetaan ainoastaan niille suomalaisille jotka ovat halukkaita maksamaan...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 09.02.19 - klo:09:21
Tämä tarkoittaa reilua tuotannon vähennystä. Kun suomalainen kuluttaja ei ole halukas maksamaan

Tuo juuri on "hömppäviljelyn" tarkoitus. On Suomessa olemassa suuriakin rakennemuutostiloja, joilla
valtaosa alasta on hömpällä, koska se vain kannattaa.

Esimerkiksi USA:ssa laittavat kesannolle tai "mulch hay" - bisnekseen, ovat huomanneet
sen kannattavammaksi, kuin pyrkiä supersatoihin ja yrittää kaupata maissia alle 3,5 dollarin bushelilta.

Se sitten on eri asia, jos tukipolitiikka muutetaan niin, että suurviljelmien hömpät
maksetaan korkojen kanssa, pientilan hömpät eivät saa mitään. Sehän olisi vaan reilua.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Pasi - 09.02.19 - klo:09:23
Tuotantosidonnainen tuki ratkaisi tuonki ongelman...

Jaaa.... Minä olen sitä mieltä ettei se ratkaisisi yhtään mitään. Tuet riippuvat aina poliittisista päätöksistä joten ne muuttuvat melkeinpä mielivaltaisesti muutaman vuoden välein ja kumminkin jakautuisivat epäreilusti tuotantosuuntien ja alueiden välillä. Lisäksi viljanostajat, meijerit, teurastamot jne osaavat laskea varmasti paremmin kuin keskimääräinen viljelijä ja tietävät hyvin kuinka paljon tuotantokustannukset ovat silloin kun viljelijä osaa hommansa. Miksi he maksaisivat ylimääräistä tukien lisäksi joten tuotantosidonnainen tuki ennemmin laskisi tuottajahintoja.

Niistä muista tuotantosidonnaisuuksien haitoista kirjoittakoon tai kopiokoot vanhoja kirjoituksiaan jos vielä viitsii :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 09.02.19 - klo:09:24
Lainaus
Silloin se toimisi jopa niin päin, että se pakottaisi ostajat maksamaan jotakin tuotteista

Valitettavasti tuo ei toimi. Maailma määrää hinnan.

Itse näen vain kaksi tietä vähemmän huonoon kannattavuuteen;
tuotteiden kysynnän radikaalista lisäämistä ja/tai kustannusten leikkaaminen.

Tuotteiden kysyntää ei voi lisätä Suomessa koska täällä ei ole kuin 5 miljoona asiakasta. Eli vaikka nostaisimme asiakasmäärän 5,5 miljoonaan niin se on yhdentekevää. Eli vientiä sinne missä on miljardi ihmisitä, jos 5% heistä ostaa kinkkua niin tilanne helpottuu jo. Tätä virkamiehet voisivat edesauttaa jos heillä olisi pätevyys siihen, mutta kun ei ole sitä eikä tulosvastuuta niin ei tarvi.

Kustannusten leikkaaminen olisi mahdollista, vaikkakin lyhytvaikutteista ja herättää poliittista närää. Tämä tarkoittaa lähinnä verojen ja sivukulujen karsimista, itse panosten osalta ei ole paljon tehtävissä. Konevalmistajienkin sopisi miettiä ovatko koneet jo tarpeeksi hyviä, itse en näe että monet uusimmista koneista ovat niin paljon paremmat kuin edeltäjänsä että ne ikinä pystyy tienamaan lisäarvonsa. Rakennus- ja muut viranomaisluonteiset kustannukset voisi leikata, mutta kun se ei ole tällä hallituksella onnistunut niin ei tule onnistumaan ikinä millään muullakaan.
ennen raportin julkaisua oli esillä mm myyntien alv-maksujen jättäminen tilalle, ettei niitä tilitettäisi valtiolle. Eipä näkynyt enää raportissa? Olisi ollut mahdollista vain myyntituloja saaville tiloille, toki houkutus kuittikauppaan olisi pitänyt jotenkin eliminoida.

Jos nyt maksettavat tuet ovat veronalaista tuloa, niin miksei tuki voisi toimia päinvastoin... esim 100-200€/ha saa ansaita verovapaasti eli sadan hehtaarin tila saa tehdä myyntituloistaan 10-20 k€ vähennyksen. Olisiko nimeltään (pelto)tulonhankkimisvähennys, mutta kannustaisi myyntikasveihin ja menisi vain myyntituloja saaville tiloille. Suosisi sopivasti isoja ja hyvin pärjääviä tiloja, muttei jättäisi myöskään pienituloista kokonaan ilman. Tappiolliset ja höpöheinätilat jäisivät ilman....

Mikä mahtaa olla liikkumavara EU:n puitteissa näillä verotuilla, muutenhan verotus on kansallista eli eipä siihen kukaan valtakunnan rajojen ulkopuolella puutu? Mikä mahtoi kaataa tämän alv-helpotuksen?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:09:25
Tähän keskusteluun ei edes jaksa ryhtyä. Kirjoitin jo vuosia sitten, että on olemassa eräs lobbausryhmä maatalouden sisällä, joka ehkä jo edellisten sukupolvien aikana on päässyt poimijan avainasemaan asutustilalain aikana, sen jälkeen 70-luvulla sosialisoimaan maanosto-oikeuksilla sen kovan kasvun alkupisteen, sen jälkeen seuraava sukupolvi pääsi sosialisoimaan tukioikeudet melko salassa ajetulla tukioikeusuudistuksella, nyt sitten kun rakennemuutos ei vieläkään etene riittävän nopeasti, eikä vuokranantaja menekään enää helppoon, tulee suoraviivainen seuraava vaihe: sosialisoidaan tuet, vuokrat kokonaan ja suunnataan ne ns. riskihakuisille laajentajille.

Tämänsuuntaista maareformin ideaa ei ole nähty sitten Stalinin kulakkivainojen, on muistettava, että ne vaaralliset kansanviholliset olivat noin 10 ha:n tilakoon itsellisiä maanviljelijöitä, jotka eivät kannattaneet valtion poliittisesti ajamaa teollista suurtila-ajatusta. Keisarin suurtiloista lohkomalla olivat maksaneet tilansa taksvärkkiä tehden.

Tämä tarvittava rakennemuutos saatettiin alkuun propagandalla, houkuttelemalla maatonta proletariaattia kateelliseksi ja lobbaamalla vahvasti uudistuksen etuja. Todellisuus oli karu: nälänhätä oli seurauksena, koska "riskihakuinen" yhtiömaatalous ei pystynyt hallitsemaan riskejä, tuhansia hehtaareja jäätynyttä perunaa nostettiin talven alta pakkotyövoimalla, ja silti maatalousyhtiön asuinmökin takana oleva luvallinen 10 neliön pikkupalsta ja yksi lehmänkanttura ruokki sen ajan Neuvostoliiton !

Luonnollisesti talonpoika ei halunnut olla renki tässä uudessa teollisessa supermaataloudessa, ja siksi jouduttiinkin tappamaan noin 700 000  entistä isäntää. Kuvaus uudesta tukioikeusreformikokouksesta löytynee Aino Kuusisen kirjasta: Talonpojat istutettiin tukien ja tilusten uusjakotilaisuuteen. Kysyttiin, kuka haluaa  liittää maansa riskihakuiseen kansainvälisessä kilpailussa pärjäävään yhtiöön ? Kenenkään käsi ei noussut. Pari pitkään nahkatakkiin puhkeutunutta GRU:n miestä menivät ja ottivat eturivistä isännän kummastakin kädestä kiinni, taluttivat välissään ulos, kohta kuului laukaus. Kysyttiin uudestaan: kuka haluaa liittyä kansaiväliset mitat täyttävään eliittimaatalousyhtiöön ? Kaikkien kädet nousivat.

Suomessa kun 1-2 ha:n pikkupalstat on jo aikoja sitten liitetty isompiin tiloihin, ei pikkutiloita kerry näille laajentajille riittävästi Lebensraumia, vaan taistelu käydään kulisseissa, raadeltavaksi saatetaan valita mikä tahansa suurikin tila aivan satunnaisten henkilökohtaisten syiden perusteella.

En yhtään ihmettele, miksi Neuvostoliiton pientalonpojat, ennen suuryhtiömaatalouteen pakkoliittämistä ja sen jälkeistä massamurhaa, tappoivat karjansa ja polttivat viljansa ja olkensa. Se, että maanottajalle ei haluta luovuttaa ilmaiseksi mitään, vaan ennemmin vaikka sitten metsitetään, sen asenteen ymmärrän, siinä on oikeudentunnon ja tapahtumien ketjun välisestä ristiriidasta ja siihen reagoinnista kyse.

-SS-
Toi kuullostaa siltä, että SS kuvittelee täällä perustettavan jonkin oy suomen viljely ab yhtiön. Kyllä mä näkisin edelleen sen perheviljelmän kokoluokan oikeana. Ja mikäli koko alkaa liikaa kasvamaan niin äkkiäkös siihen rajat tehdään virkamiesten toimesta. En silti näe nykyistäkään systeemiä järkevänä jossa viljellään sitä muutamaa kymmentä hehtaaria joka ei sitten anna toimeentuloa. Joku viljatila sopivalla viljelykierrolla kyllä hoitaa helposti 200-300 hehtaaria. Siihen on aika pitkä matka vielä nykyisillä keskikoolla...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 09.02.19 - klo:09:30
Toi kuullostaa siltä, että SS kuvittelee täällä perustettavan jonkin oy suomen viljely ab yhtiön. Kyllä mä näkisin edelleen sen perheviljelmän kokoluokan oikeana. Ja mikäli koko alkaa liikaa kasvamaan niin äkkiäkös siihen rajat tehdään virkamiesten toimesta. En silti näe nykyistäkään systeemiä järkevänä jossa viljellään sitä muutamaa kymmentä hehtaaria joka ei sitten anna toimeentuloa. Joku viljatila sopivalla viljelykierrolla kyllä hoitaa helposti 200-300 hehtaaria. Siihen on aika pitkä matka vielä nykyisillä keskikoolla...

Ehkä et oikein pysty ymmärtämään, kun et tiedä maatalouden tai edes yhteiskuntien historiasta naapurimaissa, etkä 25 vuoden taakse Suomessakaan.

Eikä kirjoitukseni ehkä ollut ollenkaan tarkoitettu teikäläiselle, koska silmälappusi ovat niin tiukalla, ja ehkä myös katsot kuuluvasi tuohon riskihakuiseen laajentajien ryhmään.

Asioita seuranneille ja kirjallisia lähteitä tutkineille kirjoitukseni ehkä avautuu paremmin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:09:35
Tämä tarkoittaa reilua tuotannon vähennystä. Kun suomalainen kuluttaja ei ole halukas maksamaan

Tuo juuri on "hömppäviljelyn" tarkoitus. On Suomessa olemassa suuriakin rakennemuutostiloja, joilla
valtaosa alasta on hömpällä, koska se vain kannattaa.

Esimerkiksi USA:ssa laittavat kesannolle tai "mulch hay" - bisnekseen, ovat huomanneet
sen kannattavammaksi, kuin pyrkiä supersatoihin ja yrittää kaupata maissia alle 3,5 dollarin bushelilta.

Se sitten on eri asia, jos tukipolitiikka muutetaan niin, että suurviljelmien hömpät
maksetaan korkojen kanssa, pientilan hömpät eivät saa mitään. Sehän olisi vaan reilua.

-SS-
Niin no mä poistaisin ne hömppätuet kaikilta, niin isoilta kuin pieniltä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 09.02.19 - klo:09:50
Tuet tai eläke on vähän samanlainen vaihtoehto kuin rahat tai henki. Se poistettiin kun ei  ei ole EU lainsäädännön mukainen eikä  kai Suomen perustuslainkaan.                           
Niitä on yritetty esittää muitakin rajaavia ehtoja esim. tuet tai palkka, tuet tai sivutoiminen, tuet tai rikas(Nalle), tuet ja etuosto-oikeus, tuet ja asumisvaatimus j.n.e.
mikä tahansa tuenhakijan henkilöön liittyvä ominaisuus ei tule koskaan toimimaan, ei ainakaan tarkoitetulla tavalla. Yksinkertaisin ja helpoimmin valvottava eli >65 vuoden ikä, sekin kierrettiin ja aiheutti jopa käänteisen vaikutuksen. Jälkipolvi sitoutettiin pakolla "tekemään paperit" ikääntyvien isäntien puolesta, sitten se lopulta johti ihan käytännön viljelyn aloittamiseen. Hallintoa ei ole myöskään mitoitettu selvittelemään tukiehtojen täyttymistä, jos sieltä löytyy jotain esim eläke-ehtoja... ota sitten selvää maatalousyhtymän kaikkien jäsenten taustat.

Maataloustuki on lähtökohtaisesti elinkeinotuki, ei esimerkiksi sosiaalipoliittisin perustein maksettava. Siksi myös tukiehtojen olettaisi olevan jotenkin tähän viljelyyn liittyviä :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:09:54
Lueskelin tuota nyt alkuun. Niin tuli mieleen, että heittäkääs nyt oikeasti sitten keinoja jolla kannattavuus tiloilla saadaan nousuun? Monikin kun tuntuu vain kritisoivan tuota Karhisen raporttia..
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Kaikki - 09.02.19 - klo:10:03
Tämä tarkoittaa reilua tuotannon vähennystä. Kun suomalainen kuluttaja ei ole halukas maksamaan

Tuo juuri on "hömppäviljelyn" tarkoitus. On Suomessa olemassa suuriakin rakennemuutostiloja, joilla
valtaosa alasta on hömpällä, koska se vain kannattaa.

Esimerkiksi USA:ssa laittavat kesannolle tai "mulch hay" - bisnekseen, ovat huomanneet
sen kannattavammaksi, kuin pyrkiä supersatoihin ja yrittää kaupata maissia alle 3,5 dollarin bushelilta.

Se sitten on eri asia, jos tukipolitiikka muutetaan niin, että suurviljelmien hömpät
maksetaan korkojen kanssa, pientilan hömpät eivät saa mitään. Sehän olisi vaan reilua.

-SS-
Niin no mä poistaisin ne hömppätuet kaikilta, niin isoilta kuin pieniltä.
Mitäs sulla on mua vastaan ? Enivei , Kaikki haluaa tietää kuuluuko luomutuet hömppätuen piiriin vai onko luomuviljelijöillä oma jumala ? Luomuviljelijöiden myyntitulot ei hevillä ylitä 20tuhannen euron rajaa. Entäs maitotilalliset?Niillähän on tuotantoon sidottua tukea(kin) ,näillä tuo tuloraja ylittyy helposti. Että summasummarum...tässä on sellaiset merkit että pienet alle 50hehtaarin viljatilat teurastetaan .Vielä jos tuo tuloraja tullaan laskennallisesti laskemaan laskennalisen hehtaarisadon (3T) mukaan ja viljan hinta vaikkapa kymmenen edellisvuoden keskisadon mukaan ,se ei varmaan kaakana ole 150eurosta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:10:19
Tämä tarkoittaa reilua tuotannon vähennystä. Kun suomalainen kuluttaja ei ole halukas maksamaan

Tuo juuri on "hömppäviljelyn" tarkoitus. On Suomessa olemassa suuriakin rakennemuutostiloja, joilla
valtaosa alasta on hömpällä, koska se vain kannattaa.

Esimerkiksi USA:ssa laittavat kesannolle tai "mulch hay" - bisnekseen, ovat huomanneet
sen kannattavammaksi, kuin pyrkiä supersatoihin ja yrittää kaupata maissia alle 3,5 dollarin bushelilta.

Se sitten on eri asia, jos tukipolitiikka muutetaan niin, että suurviljelmien hömpät
maksetaan korkojen kanssa, pientilan hömpät eivät saa mitään. Sehän olisi vaan reilua.

-SS-
Niin no mä poistaisin ne hömppätuet kaikilta, niin isoilta kuin pieniltä.
Mitäs sulla on mua vastaan ? Enivei , Kaikki haluaa tietää kuuluuko luomutuet hömppätuen piiriin vai onko luomuviljelijöillä oma jumala ? Luomuviljelijöiden myyntitulot ei hevillä ylitä 20tuhannen euron rajaa. Entäs maitotilalliset?Niillähän on tuotantoon sidottua tukea(kin) ,näillä tuo tuloraja ylittyy helposti. Että summasummarum...tässä on sellaiset merkit että pienet alle 50hehtaarin viljatilat teurastetaan .Vielä jos tuo tuloraja tullaan laskennallisesti laskemaan laskennalisen hehtaarisadon (3T) mukaan ja viljan hinta vaikkapa kymmenen edellisvuoden keskisadon mukaan ,se ei varmaan kaakana ole 150eurosta.
No vaikka me luomuun siirryttiinkin niin onhan tuo luomun tukeminen avokätistä. Osittain siksi siirryttiinkin, kun sinne tuntuu rahaa riittävän. Voi olla että oltiin jo myöhässä. No sen näkee sitten. Ehtiipähän kokeilla tuotakin ja saavat pellot ainakin kerran maistaa apilaa. Sitä voisi joku fiksumpi laskea missä se raja menee sen luomun tukemisen kanssa. Eihän nuo luomun latauspellot tuollaista tukea ainakaan tarvitse. Toisaalta niinhän tätä tuotanto on ohjailtu ennenkin tukien kautta ja varmaan se jatkuu tulevaisuudessakin. Vaikka paras olisi, että markkinat itse hakisivat suunnan.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 09.02.19 - klo:10:30
Tämä tarkoittaa reilua tuotannon vähennystä. Kun suomalainen kuluttaja ei ole halukas maksamaan

Tuo juuri on "hömppäviljelyn" tarkoitus. On Suomessa olemassa suuriakin rakennemuutostiloja, joilla
valtaosa alasta on hömpällä, koska se vain kannattaa.

Esimerkiksi USA:ssa laittavat kesannolle tai "mulch hay" - bisnekseen, ovat huomanneet
sen kannattavammaksi, kuin pyrkiä supersatoihin ja yrittää kaupata maissia alle 3,5 dollarin bushelilta.

Se sitten on eri asia, jos tukipolitiikka muutetaan niin, että suurviljelmien hömpät
maksetaan korkojen kanssa, pientilan hömpät eivät saa mitään. Sehän olisi vaan reilua.

-SS-
Niin no mä poistaisin ne hömppätuet kaikilta, niin isoilta kuin pieniltä.
Mitäs sulla on mua vastaan ? Enivei , Kaikki haluaa tietää kuuluuko luomutuet hömppätuen piiriin vai onko luomuviljelijöillä oma jumala ? Luomuviljelijöiden myyntitulot ei hevillä ylitä 20tuhannen euron rajaa. Entäs maitotilalliset?Niillähän on tuotantoon sidottua tukea(kin) ,näillä tuo tuloraja ylittyy helposti. Että summasummarum...tässä on sellaiset merkit että pienet alle 50hehtaarin viljatilat teurastetaan .Vielä jos tuo tuloraja tullaan laskennallisesti laskemaan laskennalisen hehtaarisadon (3T) mukaan ja viljan hinta vaikkapa kymmenen edellisvuoden keskisadon mukaan ,se ei varmaan kaakana ole 150eurosta.

Olennainen kysymys tuo. Lisäksi, nurmet saavat tällä hetkellä piilotukena "myyntikasvin tuottamiselle ja sen hinnan alennukselle korvaukseksi tarkoitettua CAP-tukea". Kotieläintalous lobbasi aikanaan tuon CAP- tuen myös nurmille.

Alle 50 ha viljatilojen teurastaminen ei auta mitenkään. Niin iso osa tuotannosta kertyy jo isommilta, että kyse on vain muutamasta lisäkympistä hehtaarille sille eloon jäävälle puoliskolle, vaikka puolet viljelijöistä tapettaisiin heti.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 09.02.19 - klo:10:35
Lueskelin tuota nyt alkuun. Niin tuli mieleen, että heittäkääs nyt oikeasti sitten keinoja jolla kannattavuus tiloilla saadaan nousuun? Monikin kun tuntuu vain kritisoivan tuota Karhisen raporttia..
yrittäjävähennys tuottaa maatiloille 50 miljoonaa vuosittain lisää tuloja. Vähennys tehdään viranpuolesta verotoimistossa eli hyvin yksinkertainen tapa käsitellä ja "maksaa". Yrittäjävähennystä sopisi myös lisätä, jokuhan on luvannut sen nostoa 8-10%:iin ... ei ollut demarit :)

Verotuissa kumotaan osittain tuloverotuksen progressiota, joka nyt toteutuu kokonaan jo yhtiömuotoisessa maanviljelyssä, siksi myös oikeudenmukainen tapa. Nyt on ilmeisesti tarkoitus siirtyä pois perheviljelmistä, koska ajan henki on se, että kaikki verotuet on laitettu yhtiömuotoisten viljelyn lisäämiseen mm varainsiirtoveron huojennus yhtiömuotoon siirryttäessä ja alempi yhteisöverokanta, vaikka muuten noudatetaan tulolähdejakoa.

Kriisituet saa kissankorkuisia otsikoita ja pirusti tappelua miten jaetaan... kaikki negatiiviset tuen elementit kasattu tähän vaikuttavuudeltaan kovin pieniin tukiin. 
https://www.yrittajat.fi/uutiset/599572-nain-kiistelty-yrittajavahennys-jakautui
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 09.02.19 - klo:10:53
>Yrittäjävähennystä sopisi myös lisätä, jokuhan on luvannut sen nostoa 8-10%:iin

Jos olisi ollut edes sen luvatut 5 % mutta olikin reilut 2.5 % .Kepulaisilla on ihan omat matematiikat

Kokonaisuutena ihan turhaa pelleilyä
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 09.02.19 - klo:11:00
Alle 50 ha viljatilojen teurastaminen ei auta mitenkään. Niin iso osa tuotannosta kertyy jo isommilta, että kyse on vain muutamasta lisäkympistä hehtaarille sille eloon jäävälle puoliskolle, vaikka puolet viljelijöistä tapettaisiin heti.

-SS-
eiköhän tämä jäsenyys ollut sitten tässä, vaikka myyntitulot ylittävät reilusti tuon kaksikymppiä, niin suunta on selvä... tästäkö edunvalvonnasta pitäisi maksaa?

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tukee raportin esityksiä.
https://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2019/helmikuu/fi_FI/Karhisen_raportti_MTK/
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 09.02.19 - klo:11:31
>jossa viljellään sitä muutamaa kymmentä hehtaaria joka ei sitten anna toimeentuloa.
pakkohan se on jos ei enempää peltoa ole.Lisämaan osto kallista(sopii kokeilla itse),mutta jos aletaan sosialisoimaan peltohintoja ja vuokratasoja niin kyllä se on pari askelta neuvostoliiton suuntaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:11:59
>jossa viljellään sitä muutamaa kymmentä hehtaaria joka ei sitten anna toimeentuloa.
pakkohan se on jos ei enempää peltoa ole.Lisämaan osto kallista(sopii kokeilla itse),mutta jos aletaan sosialisoimaan peltohintoja ja vuokratasoja niin kyllä se on pari askelta neuvostoliiton suuntaan.
Näinhän se menee. Halukkaita viljelyn jatkajia on vain liikaa tarjolla oleviiv peltoihin nähden...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 09.02.19 - klo:12:10
>Halukkaita viljelyn jatkajia on vain liikaa tarjolla oleviiv peltoihin nähden

100 ha tila laittaa pillit pussiin naapurissa (ikä) ja 80ha toisesta suunnasta meni viime vuonna vuokralle,nuori "isäntä" väsähti alkumetreille.

+10v päästä löytyy helposti 300-400 ha ns. vapaata peltoa lisää vaan löytyykö tekijää. Saman rahan saa helpommalla lojumalla jossain näennäishommissa.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 09.02.19 - klo:12:40
>Yrittäjävähennystä sopisi myös lisätä, jokuhan on luvannut sen nostoa 8-10%:iin

Jos olisi ollut edes sen luvatut 5 % mutta olikin reilut 2.5 % .Kepulaisilla on ihan omat matematiikat

Kokonaisuutena ihan turhaa pelleilyä
miksei ole 5%? Tarkistin sen äsken verotuspäätöksestä ja kyllähän se ihan noin oli vähennetty.

Vaikutus tietysti saisi olla isompi, nyt esimerkiksi laskee pääomatulojen veron 30% -> 28,5% eli sadan tonnin tuloilla olisi 1500€, siis näppiin jää tämän verran enemmän. Ansiotuloista vaikutus vaihtelee, mutta laskee yläpään kovimmin verotettua tuloa, siksi hyödyttää "apteekkareita" enemmän kuin viljelijöitä. Ilmeisesti kohtalainen osa vähennyksestä tehdään maatilojen puunmyyntituloista?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: kanske - 09.02.19 - klo:13:27
Kummasti vaan tähän maahan mahtuu asiasta kuin asiasta vain yksi totuus kerrallaan. Aikoinaan yli 20 lehmän navetan rakentaja oli epäsolidaarinen suuruudenhullu. Nyt jos haluaa viljellä pienesti niin se pitäisi tehdä lainsäädännön kautta mahdottomaksi. Voisiko mitenkään ajatella että maajussi itse tietäisi miten haluaa asiansa järjestää ja tukipolitiikka olisi mahdollisimman neutraalia. Ikävä tosiasia on että maata on vähemmän kuin yltiöoptimistia wannabe-suurviljelijöitä. Mutta siltikin ihmettelen että jotkut ml MTK? liputtavat sellaisen sääntelyn perään joka vaikuttaa reaalisosialismin kevytversiolta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: carhu - 09.02.19 - klo:13:53
>Halukkaita viljelyn jatkajia on vain liikaa tarjolla oleviiv peltoihin nähden

100 ha tila laittaa pillit pussiin naapurissa (ikä) ja 80ha toisesta suunnasta meni viime vuonna vuokralle,nuori "isäntä" väsähti alkumetreille.

+10v päästä löytyy helposti 300-400 ha ns. vapaata peltoa lisää vaan löytyykö tekijää. Saman rahan saa helpommalla lojumalla jossain näennäishommissa.

Mitä pidemmälle tämä "hullutus" menee sen varmemmaksi käy se notta jossain vaiheessa se viljelijän ns. maausko punnitaan. Vai kuten sanot haluaako päästä helepommalla.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:14:55
>Halukkaita viljelyn jatkajia on vain liikaa tarjolla oleviiv peltoihin nähden

100 ha tila laittaa pillit pussiin naapurissa (ikä) ja 80ha toisesta suunnasta meni viime vuonna vuokralle,nuori "isäntä" väsähti alkumetreille.

+10v päästä löytyy helposti 300-400 ha ns. vapaata peltoa lisää vaan löytyykö tekijää. Saman rahan saa helpommalla lojumalla jossain näennäishommissa.
Hyvä sulle. Täällä oli äskettäin 50ha myynnissä. Hinta pilvissä, ei mahdollisuutta ostaa kun ei ole muuta tuloa kuin maatalouden tulo. Toiset 10ha oli myös sen jälkeen myynnissä. Olivat eri suunnassa kuin muut omat niin en edes vaivautunut kuulemaan hintataso. Katsoin, että se tuotto minkä tolta 10 ha saan kaikkeen vaivaan nähden +  että olisi pitänyt velkaa käydä tekemässä lisää niin annoin olla. Ajatus oli myös se, että ehkä ensi ohjelmakaudella ei ole näitä ilmaisia lounaita niin paljon enää tarjolla, että pellot voisi vain jättää olemaan. Ja vaikka olisikin niin tuskin tukieurot olisivat riittäneet peltojen maksuun, jostain olisi pitänyt raapia lisää rahaa.

Yleisesti täällä alueella on kyllä ollut innokkaita jatkajia. Jatkajat monesti käyvät tilan ulkopuolella töissä ja viljely kai menee enemmän harrastuksena. SPV:ssä tila luovutetaan lahjana kai eteenpäin. Peltoja ei tosiaan ole tarjolla. Olen tietysti itse kohtuu kriitinenkin, että en katsele peltoja mistään yli 20km päästä, 10-15km on aika maksimi, asiaa auttaa jos samalla suunnalla on jo omia peltoja. Tai tietysti jos myytävä kokonaisuus on iso.  No sellaisia ei ole myynnissä ollut. Tuo 50ha taitaa olla suurin. Yleensä myytävä koko luokka on 10-30ha.

Onhan täälläkin paljon iäkkäämpia viljelijöitä, mutta niinkuin tuossa jo aiemmin mainitsin niin monesti siirtyy jatkajalle joka hakee toimeentulon muualta. Ja muutama innokas jatkajakin on nyt ollut ostohousut jalassa ja lisänneet pinta-alaa reippaasti. Summat vain sellaisia ettei niitä maataloudella makseta. Voi olla, että kun muutamien vuosien päästä iäkkäämpi sukupolvi eläköityy niin tarjontaa tulee lisää, mutta epäilen tämän kuitenkin levittäytyvän tasaisesti useammalle vuodelle ja näin ollen ainaista pulaa siitä pellosta taitaa olla.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 09.02.19 - klo:15:00
Vuokrakatto, salli mun nauraa. Asuntoihin kans..... mikä perkale suomalaisia oikein vaivaa, ei olis uskonu et etujärjestökin tollasta skeidaa tukee. Sosialisteiltä tämmöstä olis voinu odotella mut kepu ja ennen vaaleja.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:15:08
>Halukkaita viljelyn jatkajia on vain liikaa tarjolla oleviiv peltoihin nähden

100 ha tila laittaa pillit pussiin naapurissa (ikä) ja 80ha toisesta suunnasta meni viime vuonna vuokralle,nuori "isäntä" väsähti alkumetreille.

+10v päästä löytyy helposti 300-400 ha ns. vapaata peltoa lisää vaan löytyykö tekijää. Saman rahan saa helpommalla lojumalla jossain näennäishommissa.

Mitä pidemmälle tämä "hullutus" menee sen varmemmaksi käy se notta jossain vaiheessa se viljelijän ns. maausko punnitaan. Vai kuten sanot haluaako päästä helepommalla.
Niin no jotkut tahot, ehkä käyttävät sitä laskinta ja miettivät, että voivat harrastaa jotain muutakin. Sinänsä outoa kun noinkin isot tilat laittoivat pillit pussiin. Kertoo ehkä siitä, että jos siellä on niitä pienempiä tiloja niin ne ovat velattomia niin mikäs niiden on jatkaessa. Eurot juoksevat tukien muodossa tilille ja iltasella ehtii harrastelemaan viljelyä. Olisiko tuo 80ha jatkaja joutunut ottamaan velkaa enemmänkin ja todennut ettei homma kannata tai joku muu olisi todennut hänen puolestaan
? Tuo ikähän (terveys) se sitten valitettavasti monella tulee vastaa ja jos ei jatkajaa ole niin pakkohan se on luopua.

Kummasti vaan tähän maahan mahtuu asiasta kuin asiasta vain yksi totuus kerrallaan. Aikoinaan yli 20 lehmän navetan rakentaja oli epäsolidaarinen suuruudenhullu. Nyt jos haluaa viljellä pienesti niin se pitäisi tehdä lainsäädännön kautta mahdottomaksi. Voisiko mitenkään ajatella että maajussi itse tietäisi miten haluaa asiansa järjestää ja tukipolitiikka olisi mahdollisimman neutraalia. Ikävä tosiasia on että maata on vähemmän kuin yltiöoptimistia wannabe-suurviljelijöitä. Mutta siltikin ihmettelen että jotkut ml MTK? liputtavat sellaisen sääntelyn perään joka vaikuttaa reaalisosialismin kevytversiolta.
Ei noi ylioptimistiset wannabe-suurviljelijät ole ainut ongelma. Väittäisin noiden edelleen olevan aika pieni osa. Tai ainakin tällä suunnalla. Onhan täälläkin useamman sadan hehtaarin tiloja, mutta kyllä suurin "riesa" ovat nämä maatalouden ulkopuolelta rahat hankivat farmarit. Tietysti siihenhän tämä kehitys on mennyt, että kun maatalouden kannattavuus on heikko niin töihin on mentävä muualle ja viljely jatketaan sitten enemmän ja vähemmän harrastuspohjalta. Se ei vain toi eläintenpito oikein onnistu ainakaan isommassa mittakaavassa sivutoimisena farmarina. Olen siitä samaa mieltä, että tukipolitiikan pitäisi olla tasapuolista niin tuotantosuuntien kuin alueidenkin välillä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Kaikki - 09.02.19 - klo:15:20
Kaikkia vielä kiinnostaa tietää minkä sortin maatalouden asiantuntija tämä Karhinen oikein on kun häntää uskoo kaikki tähän asti asiantuntijoiksi luulemani henkilöt ja järjestöt ? Paljonko Karhisella on viljelyksessä peltoa karjaa ja konekalustoa ,kuinka kauan on viljellyt ym ym. Onko päätoiminen vai sivuansioilla elävä maajussi.Vai mistä kumpuaa moinen asiantuntijuus jota kaikki ylistää ?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 09.02.19 - klo:15:25
Kaikkia vielä kiinnostaa tietää minkä sortin maatalouden asiantuntija tämä Karhinen oikein on kun häntää uskoo kaikki tähän asti asiantuntijoiksi luulemani henkilöt ja järjestöt ? Paljonko Karhisella on viljelyksessä peltoa karjaa ja konekalustoa ,kuinka kauan on viljellyt ym ym. Onko päätoiminen vai sivuansioilla elävä maajussi.Vai mistä kumpuaa moinen asiantuntijuus jota kaikki ylistää ?
Musta ihan hyvä, että näkemystä tuodaa maatalouden ulkopuoleltakin. Eihän kaikke tarvitse toteuttaa tai uskoa. Otetaan vain ne parhaimmat käyttöön. Olihan tuossa montakin sellaista kohtaa johon olisi ollut mielenkiintoista saada lisäselvitystä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 09.02.19 - klo:16:00
Kaikkia vielä kiinnostaa tietää minkä sortin maatalouden asiantuntija tämä Karhinen oikein on kun häntää uskoo kaikki tähän asti asiantuntijoiksi luulemani henkilöt ja järjestöt ? Paljonko Karhisella on viljelyksessä peltoa karjaa ja konekalustoa ,kuinka kauan on viljellyt ym ym. Onko päätoiminen vai sivuansioilla elävä maajussi.Vai mistä kumpuaa moinen asiantuntijuus jota kaikki ylistää ?
Ei Karhisella varmaankaan muuta kokemusta maataloudesta ole kuin kotitila. Hän on kauppatieteiden maisteri ja työskennellyt koko työuran Osuuspankissa. Kyllä hän oli Sipilältä ihan hyvä valinta työryhmän vetäjäksi, kuten alunperin oli tarkoitus. Mutta jostakin syystä työryhmää ei perustettu ja hän alkoi tehdä selvitystyötä yksin. Se oli virhe, Kyllä ryhmään olisi kuulunut ottaa mukaan myös muita henkilöitä. Se olisi karsinut villeimpiä ehdotuksia ja tuonut muitakin näkökulmia esille. Nythän siinä asioita tarkastellaan lähinnä pankkien suurimpien laina-asiakkaiden näkökulmasta. Selvityksen lopussa on mainittu henkilöt, joihin esitys nojautuu.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Oksa - 09.02.19 - klo:20:21
taas sorruttiin perinteiseen, yksi mies kyl tietää metodiin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: kaima - 09.02.19 - klo:20:26
"Nythän siinä asioita tarkastellaan lähinnä pankkien suurimpien laina-asiakkaiden näkökulmasta"

Olisko näitä esim. Bullstop Oy ja Bosgård Ab? Molempien maataloustuet yli 0,5me ja tulos noin 100te, eli tuesta saadaan tulosta 20%, hukkaan menee 80% + kaikki myyntitulot.

Mielenkiintoiset myyntimäärät suunnilleen samalla tuella, toinen 1.400 nautaa ja toinen 25.000kg luomu naudanlihaa.

Kumpi on lähempänä pärjärä markkinahinnalla vai onko molemmat toivottaman kaukana?

https://op.media/teemat/maatalous/nain-toimintaa-on-hiottu-huippuunsa-yhdella-suomen-suurista-tiloista-f6a6cbb54145413eaecd0b9a598988be

6/2019 Seura lehti Bosgård tuotantomäärä 25.000kg tieto.

Saako joku muu liha yli 20e/kg tukia?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Härö - 09.02.19 - klo:21:03
Jep jep. Itsellä on vaan tämmöinen pienempi tuhoon tuomittu tila, mutta tulosta tulee yli 1,5 kertaa tuet. Uskottava se on, että vain isot osaavat ja pärjäävät.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 09.02.19 - klo:21:41
"Nythän siinä asioita tarkastellaan lähinnä pankkien suurimpien laina-asiakkaiden näkökulmasta"

Olisko näitä esim. Bullstop Oy ja Bosgård Ab? Molempien maataloustuet yli 0,5me ja tulos noin 100te, eli tuesta saadaan tulosta 20%, hukkaan menee 80% + kaikki myyntitulot.

Mielenkiintoiset myyntimäärät suunnilleen samalla tuella, toinen 1.400 nautaa ja toinen 25.000kg luomu naudanlihaa.

Kumpi on lähempänä pärjärä markkinahinnalla vai onko molemmat toivottaman kaukana?

https://op.media/teemat/maatalous/nain-toimintaa-on-hiottu-huippuunsa-yhdella-suomen-suurista-tiloista-f6a6cbb54145413eaecd0b9a598988be

6/2019 Seura lehti Bosgård tuotantomäärä 25.000kg tieto.

Saako joku muu liha yli 20e/kg tukia?
jos tutkinta menisikin niin syvälle, että jokaiselle tuotteelle määritettäisiin hiilijalanjäljen sijaan myös tukijalanjälki. Hintalapussa lukisi suoraan tuoteelle maksettu maataloustuki, voisi siinä lukea myös tuottajan, teollisuuden ja kaupan osuudetkin. Näin jokainen voisi valita tuotetta, josta tuottajalle menisi enemmän rahaa. Voisi tulla kyllä yllätyksiä, jos on tottunut ostamaan jotain tuotetta, jonka kasvua on edeltänyt kolme valmisteluvuotta tukineen.

yhtä pientä lihapalaa tuetaan isommillakin summilla... jos ostaa siniset pillerit apteekista, eikä verkkokaupasta :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 10.02.19 - klo:08:16
Jep jep. Itsellä on vaan tämmöinen pienempi tuhoon tuomittu tila, mutta tulosta tulee yli 1,5 kertaa tuet. Uskottava se on, että vain isot osaavat ja pärjäävät.
Sulla ei taida velkoja olla rasittamassa tulosta? Entä miten on elätkö pelkällä viljelyllä? Eikös noilla oy muotoisilla tiloilla palkka lasketta pois ennen tulosta kun taas vanhan tyylisellä tilalla palkka lasketaan vasta tuloksesta?

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Härö - 10.02.19 - klo:08:26
Velkaakin on ollut liikevaihdon verran, pari vuotta ollut velattomia. Tulot hankittu tilalta. Pienikin tila voi olla ihan toimiva taloudellisesti, vaikka muuta väitetään.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 10.02.19 - klo:08:46
Velkaakin on ollut liikevaihdon verran, pari vuotta ollut velattomia. Tulot hankittu tilalta. Pienikin tila voi olla ihan toimiva taloudellisesti, vaikka muuta väitetään.
No mä en väitä mitään. En mä alun alkaen tuon karhisen kanssa ole samaa mieltä tuosta tulorajan tekemisestä. Jotenkin muuten asia tulisi ratkaista. Toisaalta ei kai tuo karhinen tarkoita että kaikista pienistä tiloista pitäisi päästä. Enemmän tässä kai jahdataan niitä jotka vain nostavat tuet tuottamatta mitään. Näitä nyt on kaikenkokoisissa tiloissa. Tukijärjestelmän remontillahan tuosta päästää.

Vaikka asiaa ei tuossa raportissa suoraan sanota, niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta.

Ja kyllä mä näkisin että tehokkuuden kannalta ei tiloja näin paljon tarvita. Ne jotka tekee tekee sitten täysipäiväisesti. Äkkiä se tuloskin siitä kehittyy kun pääsee hyödyntämään koon tuomia etuja. Nyt vain on niin että ennenkuin monikaan pääsee sinne koon tuomiin etuihin niin talous menee sitä ennen kuralle.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Härö - 10.02.19 - klo:10:24
Sehän nyt on tiedetty, että nykyinen systeemi johtaa pelkkien tukien haalimiseen. Karhisen ehdottama muutos ei liene eu:n tukijärjestelmän sääntöjen mukainen, joten iso kivi on siirrettävänä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 10.02.19 - klo:10:30
"Nythän siinä asioita tarkastellaan lähinnä pankkien suurimpien laina-asiakkaiden näkökulmasta"

Olisko näitä esim. Bullstop Oy ja Bosgård Ab? Molempien maataloustuet yli 0,5me ja tulos noin 100te, eli tuesta saadaan tulosta 20%, hukkaan menee 80% + kaikki myyntitulot.

Mielenkiintoiset myyntimäärät suunnilleen samalla tuella, toinen 1.400 nautaa ja toinen 25.000kg luomu naudanlihaa.

Kumpi on lähempänä pärjärä markkinahinnalla vai onko molemmat toivottaman kaukana?

https://op.media/teemat/maatalous/nain-toimintaa-on-hiottu-huippuunsa-yhdella-suomen-suurista-tiloista-f6a6cbb54145413eaecd0b9a598988be

6/2019 Seura lehti Bosgård tuotantomäärä 25.000kg tieto.

Saako joku muu liha yli 20e/kg tukia?
Nämä on kyllä niin erilaiset tilat kuin olla voi. Bosgårdilla on paljon muutakin toimintaa kuin lihan tuotanto. Se työllisttää paljon enemmän kuin Bullstop. Se on vanha kartano ja ei todennäköiseti ole laajentanut ollenkaan ainakaan isolla rahalla, joten se tuskin on kovin suuri pankin asiakaskaan.  Luomu itseuudistuva naudanlihantuotanto on tietysti tuenmaksajan suosikki. Jos tuet lopetettaisiin yks kaks, niin Bullstop menisi heti konkursiin, mutta Bosgårdilla olisi ehkä enemmän pelivaraa suunnata tuotanto muuten kannattavaksi.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 10.02.19 - klo:10:39
Äkkiä juu tulos kehittyy kun ison etuja hyödyntää....esim. mitä, mikä on iso?  Saneerauksien kautta isoksi tuntuu olevan parempi tie, hinnalla millä hyvänsä. Meille syötetään joka puolelta tuota isompaa ja ihanampaa ja ku siinä lopulta voittaa, ei ainakaan velkainen viljelijä. Jotenkin sokeus iskee joihinkin eivätkä huomaa mitä tapahtuu, laajennus vaihe on hienoa, mutta kun velatkin pitäis joskus maksa ja itsekin vanhenee työmäärä kasvaa ja voi alkaa jossain vaiheessa motivaatiokin mennä kun huonoja vuosia toisesnsa perään, läheltä katsellut erään tutun taistelua. Tietysti jos aletaan peltojen sosiaalisointia toteuttaa, mutta en usko siihen ilman miestappioita...jos on itsensä velkakiipeliin laittanu niin ei kai sitä tarvitse toisten pelastaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: carhu - 10.02.19 - klo:11:18

 Tuassahan on ihan hyvijä neuvoja niille jotka noen tykkää mennä. Olosuhteisiin nähten kovin vähä on kuitenki niitä joiden velekoja  pittää"yhteisesti"maksaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 10.02.19 - klo:11:30
Olosuhteisiin nähden niit on yllättävän paljon, lähes joka kylästä löytyy.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 10.02.19 - klo:11:53
Velkaakin on ollut liikevaihdon verran, pari vuotta ollut velattomia. Tulot hankittu tilalta. Pienikin tila voi olla ihan toimiva taloudellisesti, vaikka muuta väitetään.
on vaikea ajatella miksi maahan on nyt kaadettu tämä pientilallinen ja sitä potkitaan porukalla? Lähinnä pienuudesta luulisi enemmän olevan haittaa pienviljelijälle itselleen? Mutta kun se p-kele onkin tyytyväinen omaan tilanteeseensa, niin pitäähän tässä porukalla jotain tehdä. Tasatuki x€/ha kävisi varmaan monelle, mulle ainakin, ilman mitään ihmeellisiä ohjaustoimia ulkopuolelta... tuottaisin niin kauan ja sitä mistä eniten maksetaan. Osaisin lopettaakin, sitten kun olen kelkasta tippunut, mutta tahallaan pudottaminen tuntuu pahalta. Tukien takia ilmeisesti ei olla pudottamassakaan, sen SS on jo todistanut, ettei siitä tukea säästy nimeksikään, mutta pellot saataisiin jakoon. Ja jos oikein tarkkaan ajatellaan, niin tässä sun tapauksessa tämä tulos näkyy myös veroilmoituksessa, eikö? Jos tulos on 1,5 kertaa tuet, niin tuista iso osa palaa takaisin verotuloina ja tähän tulokseen pääsemiseksi teiltä on toimitettu kiitettävästi tavaraakin... eli ei pitäisi missään mielessä olla kivenä kenenkään kengässä. Joskus tukihakemuksia täyttäessä, tulee mieleen sekin, että tällä hakemuksella saa osan maksamistaan veroista takaisin :)

Facebookissa jo joku isäntä ilakoi, että nyt loppuu näennäisviljely ja eläkeläisiltä otetaan tuet pois. Eikös sen eläkeläisen juuri kuuluisi sitä näennäisviljelyä harrastaa, jos EU ja poliitikot sitä vaativat? Jäisi tähdellisemmät työt oikeille maanviljelijöille.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 10.02.19 - klo:13:09
Niin kauan kun tuki on pinta-ala perusteinen se siirtyy vuokriin ja ostohintoihin. Siinä ei ole viljelyn kanssa mitään tekemistä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 10.02.19 - klo:13:27
Millä perusteella kasviviljelyssä, varsinkin luomussa, voitaisiin tuki maksaa ?

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 10.02.19 - klo:16:35
Millä perusteella kasviviljelyssä, varsinkin luomussa, voitaisiin tuki maksaa ?
Jollakin muulla perusteella. Ei ole missään mielessä oikein, että tukieurot valuvat maatalouden ulkopuolelle.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Kirjanpitäjä - 10.02.19 - klo:16:46
Karhisen piti kaiketi selvittää miten maatalous saisi lisää myyntituloja, sitä kohtaa jäin tässä selvityksessä kaipaamaan.
Toisaalta ollaan huolissaan korkeista peltovuokrahinnoista, jos ruvettaisiin selvittämään verotuloja niin tehokkaampi tapa vaikuttaa kannattavuuteen olisi verottaa esim. vähintään 350€/ hehtaari , tämä voisi järkevöittää sekä investointeja, että maksettavia peltovuokria. Luulisin että heikommat pellot metsitettäisiin mikä voisi vähentää ylituotantoa , parantaa hintatasoa sekä kannattavuutta.
Tämä ei aiheuttaisi yhtään enempää työtä maatalous/verohallinnolle, kuin pelkkä bruttomyyntitulojen seuraaminen.
Tässä olisi voittajina sekä viljelijät että verottaja, toki jotkut olisivat myös menettäjiä, eli ne jotka saavat tällä hetkellä ylisuurta pellonvuokraa, myöskin pellon hintaan tällä olisi mielestäni
positiivinen vaikutus aktiiviviljelijän kannalta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 10.02.19 - klo:17:48
Karhisen piti kaiketi selvittää miten maatalous saisi lisää myyntituloja, sitä kohtaa jäin tässä selvityksessä kaipaamaan.
Toisaalta ollaan huolissaan korkeista peltovuokrahinnoista, jos ruvettaisiin selvittämään verotuloja niin tehokkaampi tapa vaikuttaa kannattavuuteen olisi verottaa esim. vähintään 350€/ hehtaari , tämä voisi järkevöittää sekä investointeja, että maksettavia peltovuokria. Luulisin että heikommat pellot metsitettäisiin mikä voisi vähentää ylituotantoa , parantaa hintatasoa sekä kannattavuutta.
Tämä ei aiheuttaisi yhtään enempää työtä maatalous/verohallinnolle, kuin pelkkä bruttomyyntitulojen seuraaminen.
Tässä olisi voittajina sekä viljelijät että verottaja, toki jotkut olisivat myös menettäjiä, eli ne jotka saavat tällä hetkellä ylisuurta pellonvuokraa, myöskin pellon hintaan tällä olisi mielestäni
positiivinen vaikutus aktiiviviljelijän kannalta.

Jo on pehmeät jutut.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: parrooni - 10.02.19 - klo:18:17
Olisiko se mahdoton ajatus,että sillä aktiivitilalla edes olisi niitä maatalouden myyntituloja?Aivan tilan koosta riippumatta.Tuloshan on kiinni menoista.
Nyt on niitä tuen saajia,jotka ei tuota yhtään mitään,ja niittävätkin vain pihapeltonsa sen kerran kesässä. Taatusti tuota porukkaa kirvelee,jos tukien vastikkeeksi pitäisi myös tehdä jotain,edes suunnitelmia viljelykierrosta tms,mahtaakohan niitä maanäytteitäkään ihan joka vuosisadalla olla otettuna?Nämä ei osu tarkastuksiin,kun on vähäistä toimintaa,ja ei ole muuta tarkastettavaa samalla,kuten investointeja tai elikoita.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 10.02.19 - klo:18:37
Eteläsuomessa on kyllä vähän tuollaisia tiloja jotka ei tuota mitään. En taida tuntea ketään kollegaa joka ei tuottaisi mitään. Varmaan tämä hömppätouhu on yleisempää pohjosempana missä ei kunnon peltoja ole, pois lukien rannikot. Lounais suomesta taitaa aika suuri osa viljasta tulla, joten vähän kohtuullisuutta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Pasi - 10.02.19 - klo:18:52
Olisiko se mahdoton ajatus,että sillä aktiivitilalla edes olisi niitä maatalouden myyntituloja?Aivan tilan koosta riippumatta.Tuloshan on kiinni menoista.
Nyt on niitä tuen saajia,jotka ei tuota yhtään mitään,ja niittävätkin vain pihapeltonsa sen kerran kesässä. Taatusti tuota porukkaa kirvelee,jos tukien vastikkeeksi pitäisi myös tehdä jotain,edes suunnitelmia viljelykierrosta tms,mahtaakohan niitä maanäytteitäkään ihan joka vuosisadalla olla otettuna?Nämä ei osu tarkastuksiin,kun on vähäistä toimintaa,ja ei ole muuta tarkastettavaa samalla,kuten investointeja tai elikoita.

Onko tuollaisia ihan oikeasti olemassa alueeilla jossa peltoviljelyssä on edes jotain järhenhäivää? Parin hehtaarin asuintalo- tai mökkitontteja eikä luonnonlaitumia lasketa. Jos ylipäätään on niin kovin paljoa enempää valvojia ei tarvittaisi jos valvontaa lisättäisiin riskialueilla ja osa valvonnasta tehtäisiin aloittamalla katsomalla vain miltä kasvulohkot näyttävät. Jos ovat kunnossa niin se siitä tarkastuskerrasta. Jos eivät ole niin sitten katsottaisiin myös paperitöiden puolta. Sanktioitakin voisi nostaa mikäli pellot näyttävät siltä ettei niitä yritetäkään viljellä sen mukaan mitä hakemuksessa on ilmoittanut tekevänsä. Tuo purisi myös niihin oikeisiin näennäisviljeltyihin peltohin. Se 20000 € myyntitulo on typerä jo siitäkin syystä, että tulee kasaan jo esim. muutaman lehmän maitotuotoksesta. Eikä millään pahalla mutta alle ja noin kymmentä lehmää ei voi maataloutena pitää vaan enemminkin lemmikkieläinten hoitamisena tai jonkin sortin turistipyydyksenä jos jotain tulorajoja alettaisiin oikeasti pystyttämään.

Niin kauan kun tuki on pinta-ala perusteinen se siirtyy vuokriin ja ostohintoihin. Siinä ei ole viljelyn kanssa mitään tekemistä.

Vuokriin ja ostohintoihin siirtyy kaikki lisäraha mitä maatalouteen tulee riippumatta siitä onko raha tullut tukena vai tuotteiden myynnistä mikäli pellolle on tarpeeksi monta halukasta ottajaa. Ja on siinä semmoinenkin, että osa meistä osaa viljellä ja/tai hoitaa eläimiä paremmin joten heillä on myös varaa maksaa halutessaan enemmän kuin toisilla. Ja laskutaidottomat vielä päälle.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: jylperö - 10.02.19 - klo:19:06
Tampereelta ylöspäin pois lukien 50 kilometrin rannikko kaistaletta puolet pelloista on hömppäheinällä.
Joitakin pieniä maatalouden keskittymiä löytyy sieltä täältä missä on vireä ilmapiiri esim. Kiuruvesi, Puolanka.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Härö - 10.02.19 - klo:19:07
Mutta se kymmenen lehmän tila saa lehmää ja hehtaaria kohti saman tuen kuin sadan lehmän tila. Mikä ongelma siinä on, jos joku haluaa 10 lehmää pitää, keneltä se on pois mitään? Veikkaanpa, että se 10 lehmän tila lypsää sen maidon pienemmillä litrakohtaisilla kuluilla, kuin se 100 lehmän tila.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Pasi - 10.02.19 - klo:19:27
Mutta se kymmenen lehmän tila saa lehmää ja hehtaaria kohti saman tuen kuin sadan lehmän tila. Mikä ongelma siinä on, jos joku haluaa 10 lehmää pitää, keneltä se on pois mitään? Veikkaanpa, että se 10 lehmän tila lypsää sen maidon pienemmillä litrakohtaisilla kuluilla, kuin se 100 lehmän tila.

Ei se tosiaan keneltäkään ole poissa. Mutta jos tuetaan kymmentä lehmää niin sitten myös kymmentä viljahehtaaria. Kummallakaan ei ole toivoakaan saada perusmaataloudesta riittävästi tuloja nykymittapuun mukaan. Sadalla lehmällä toimeentulo pitäisi jo saada jos homman osaa. Jos pienempi litrakohtainen kulu johtuu vain siitä ettei ole velkoja eikä edes ylläpitoinvestointeja tehdä niin eihän sellaisella toiminnalla ole pitkää tulevaisuutta. Kumpikin pikkutiloista kyllä pitää maaseutua asuttuna ja antaa enemmän tai vähemmän mielekästä tekemistä ennen kuin luovutaan maataloudesta kokonaan. Mutta luopumista on ihan turha nopeuttaa jollakin keinotekoisella tulorajalla mikä ei vaikuta millään lailla ns. näennäisviljelyyn tai tuottajahintoihin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Härö - 10.02.19 - klo:19:46
Ei se minusta ole mikään ongelma, jos tila on pieni ja käydään muualla töissä viljelyn lisäksi. Sivutulojen hankintaan on suorastaan neuvottu ja kannustettu, nyt sitten pitäisi äkkiä pikkutilat karsia isompien jaloista pois. Miksi?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: maidontuottaja - 10.02.19 - klo:20:49
Miltä tuntuu kun etujärjestönne ei älähtänyt tällaisista esityksistä missä teiltä ehdotetaan otettavan leipä?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 10.02.19 - klo:21:17
Miltä tuntuu kun etujärjestönne ei älähtänyt tällaisista esityksistä missä teiltä ehdotetaan otettavan leipä?

Kyllähän tuo ainakin omalta kohdaltani vahvistaa tunnetta että on aika nostaa kytkintä tuosta "etujärjestöstä". Aikanaan nuo etujärjestöt luotiin pitämään omien puolia, jopa siten että vahvemmat jäsenet luopuivat hieman omastaan jotta huonomminpärjääville saatiin jotain hyvää. Nyt näköjään alan oma etujärjestö on valinnut sen osan jäsenistöstä kenen puolia ajaa ja ne ketkä ei niihin raameihin mahdu ollaan valmiita uhraamaan.

Sinäänsä tuossa listassa oli ihan ehkä jotain toteutuskelpoistakin kun sitä nopeasti lueskelin, mutta mitään uutta ideaahan siinä ei juurikaan ollut niinkuin täälläkin jo aiemmin on todettu.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Härö - 10.02.19 - klo:21:23
Karhiselta jäi selvittämättä, miten maataloustulo kasvaisi. Turhaa höpötystä tuli.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 10.02.19 - klo:21:24
Mutta se kymmenen lehmän tila saa lehmää ja hehtaaria kohti saman tuen kuin sadan lehmän tila. Mikä ongelma siinä on, jos joku haluaa 10 lehmää pitää, keneltä se on pois mitään? Veikkaanpa, että se 10 lehmän tila lypsää sen maidon pienemmillä litrakohtaisilla kuluilla, kuin se 100 lehmän tila.

Ei se tosiaan keneltäkään ole poissa. Mutta jos tuetaan kymmentä lehmää niin sitten myös kymmentä viljahehtaaria. Kummallakaan ei ole toivoakaan saada perusmaataloudesta riittävästi tuloja nykymittapuun mukaan. Sadalla lehmällä toimeentulo pitäisi jo saada jos homman osaa. Jos pienempi litrakohtainen kulu johtuu vain siitä ettei ole velkoja eikä edes ylläpitoinvestointeja tehdä niin eihän sellaisella toiminnalla ole pitkää tulevaisuutta. Kumpikin pikkutiloista kyllä pitää maaseutua asuttuna ja antaa enemmän tai vähemmän mielekästä tekemistä ennen kuin luovutaan maataloudesta kokonaan. Mutta luopumista on ihan turha nopeuttaa jollakin keinotekoisella tulorajalla mikä ei vaikuta millään lailla ns. näennäisviljelyyn tai tuottajahintoihin.
näiden pienten tilojen kohtalo on jo ratkaistu, ei jatkajaa, ei investointeja... vain aika on avoin, koska homma loppuu. Karjan kanssa on voi tulla "suositus" lopettamisesta, jos maidonhaku, eläinkuljetukset tai lomitus ei enää onnistu. Meillä lehmien pito joskus loppui tuohon... yli kolmekymmentä vuotta sitten. Mutta itse asiaan, nämä pienet tilat ja niiden lopettaminen eivät ratkaise mitään.

Jos todellakin yrittäjätulo v2018 oli alle 400 M€ ja tiloja on 50 000 niin tekee 8 000 €/tila, ihan oikeastiko? Nyt haetaan markkinoita 500 M€ lisää myyntituloa, joka olisi vaatimattomat 125% lisää. Samaan aikaan (v2017) viljelijätukea maksettiin 1 760 M€ , josta siis yrittäjätuloksi jäisi 22,7%, markkinoilta ei siis saatu yhtään. Lisäksi vielä 77,3% eli noin 1,4 miljardia häviää siis johonkin. Kaikkea maataloustukea ei edes nimitetä viljelijätueksi, vaan maksetaan suoraan jo muille, kokonaissumma oli 1,99 miljardia.

(Yrittäjätulo = Markkinatuotot + maataloustuet - kustannukset pl. yrittäjäperheen palkkavaatimus sekä oman pääoman korkovaatimus).

Näin siinä raportin johdannossa lukee ja tilastoissa, pitäiskö uskoa?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: carhu - 10.02.19 - klo:21:37
Miltä tuntuu kun etujärjestönne ei älähtänyt tällaisista esityksistä missä teiltä ehdotetaan otettavan leipä?

Koskeekohan tuo nyt mitenkin paljo heitä joille merkittävä osa sitä leipää tulee/on tullut tilalta. Tua ee oo päätös ,eikös se ole selvitys/esitys.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 10.02.19 - klo:21:41
Miltä tuntuu kun karhinen leikkaa kansallisia tukia.....
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: jylperö - 10.02.19 - klo:21:57
Miltä tuntuu kun etujärjestönne ei älähtänyt tällaisista esityksistä missä teiltä ehdotetaan otettavan leipä?

Erittäin hyvä kun mtk on esityksen puolella nyt taas hetken aikaa maksaa jäsenmaksun mielellään.
Jos tulo vaatimus olisi hehtaari perustainen sekin viiden hehtaarin tila voisi porskuttaa huoletta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 10.02.19 - klo:22:04
Miltä tuntuu kun etujärjestönne ei älähtänyt tällaisista esityksistä missä teiltä ehdotetaan otettavan leipä?

Erittäin hyvä kun mtk on esityksen puolella nyt taas hetken aikaa maksaa jäsenmaksun mielellään.
Jos tulo vaatimus olisi hehtaari perustainen sekin viiden hehtaarin tila voisi porskuttaa huoletta.
mistä Karhinen on keksinyt sen, että "Selvitystyöni kuulemisissa nousi hyvin selkeästi esiin ruokaketjun sisäisen ilmapiirin heikko tila. Vastakkainasettelu, luottamuspula, keskinäinen syyttely ja eripura ovat yleisiä."

Pitää vaan oppia nukkumaan vatsallaan, kun selässä on puukonkahvoja... :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 10.02.19 - klo:22:38
Eiköhän tota eripuraa ole saatu juuri sillä aikaa että tukirajat ovat aika ihmeeliset. Onko esim. Seinäjoen seutu niin huonoa aluetta että se vallan c alueeksi pitää lukea.

Ja kai sitä kismaa tulee siitäkin, että tulevaisuus alkaa monelle näyttäytymään mustana aukkona. En pidä järki-ihmisinä niitä jotka hullun kiilto silmissä ovat laajentaneet. Näille olisi ihan hyvä lyödä hieman jarrua ja muistuttaa että velat on joskus maksettava. Mutta en myöskään pidä sen enemmän viisaampina ihmisi jotka ovat jumahtaneet 70-luvulle ja kuvittelevat edelleen että homma pelaa vanhaan tyyliin. Hallittu kasvu ja kehittäminen olisi parasta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 11.02.19 - klo:05:09
Hyvin sanottu.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.02.19 - klo:05:48
Jos nyt ensin saisivat sen 5% EFA-pakkokesannonkin poistetuksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.02.19 - klo:07:07
>jossa viljellään sitä muutamaa kymmentä hehtaaria joka ei sitten anna toimeentuloa.
pakkohan se on jos ei enempää peltoa ole.Lisämaan osto kallista(sopii kokeilla itse),mutta jos aletaan sosialisoimaan peltohintoja ja vuokratasoja niin kyllä se on pari askelta neuvostoliiton suuntaan.

Mutta ei muutos ole mikään ihmeellinen, 1970-luvun ostolupalaajentajiin verrattuna. Isännälle sanottiin suoraan, että ostolupa on, eikä muille anneta. Paikallisen kunnan komintern-lautakunta oli ostoluvat jakanut sopivasti. Hinta olisi maanhankintalainan maksimiehtojen mukainen. Esimerkkinä lisämaan vapaiden markkinoiden hinta oli 1980-luvulla lopulla jopa 50000 mk/ha. Maatilalainakelpoinen maksimihinta oli siinä 17000 mk/ha tienoilla.  Jos mukinoita tulisi, niin lunastukseen (eli valtio lunasti maat hyväksytyllä taulukkohinnalla, jos viljelijöiden välillä ei päästy sopimukseen) .

Voit uskoa, että kyllä näitä K-neliapilalinjan piilososialisti-nuoria tuottajia kummeksuttiin sodankäyneiden talonpoikien keskuudessa. Miksi olivat jättäneet jopa raajojaan sotakentille. Että kotimainen sosialisti sitten tulisi ja ottaisi ne maat sitten kumminkin ?

Kartanot ja sen ajan suurtilat eivät näihin maatilalainoihin tietenkään päässeet oikeutetuiksi. Eli kyllä pientalonpoika ja kartanonisännät olivat tavallaan samalla puolella pöytää.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.02.19 - klo:07:19
Jos ei ole eläimiä mistä tulisi tuo 20k€ myyntitulo, voisi olla hehtaari perusteinen laskenta vaikka 500€/ha, tuohon nyt luulisi melko monen pystyvän.
Näin pienemmille tiloille jotka oikeasti viljelevät hyväksyttäisiin pienempi summa 10ha 5000€ ja näin edespäin.
Idea on hyvä, näennäisviljelyä kun halutaan karsia tämä on oikea tie.
Muutaman harraste emon pitäminen ei ole viljelyä vaan elämäntapa ja harrastus ja sen voi halutessaan kustantaa itse.

Mutta mihin perustuu se, että Suomeen tarvitaan lisää puolitoista miljardia kiloa joka peräkolossa viljeltyä viljaa ? Vuonna 2017 sadosta, 3,4 miljardista kilosta, vietiin 500 miljoonaa kiloa, silti neljäsosa peltoalasta ei ollut missään viljelyssä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 11.02.19 - klo:07:23
Eiköhän se maan myyminen ja vuokraaminenkin ole ollut vapaaehtoista 70-luvulla.. Ei kai noita uudelleen järjestelyjä ole tehty kuin viimeksi sodan jälkee kun evakot piti asuttaa. Ja tällä alueella on kyllä siitä kokemusta. Tönöä toisen perään maatilkku ympärillä.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 11.02.19 - klo:07:36
Jos ei ole eläimiä mistä tulisi tuo 20k€ myyntitulo, voisi olla hehtaari perusteinen laskenta vaikka 500€/ha, tuohon nyt luulisi melko monen pystyvän.
Näin pienemmille tiloille jotka oikeasti viljelevät hyväksyttäisiin pienempi summa 10ha 5000€ ja näin edespäin.
Idea on hyvä, näennäisviljelyä kun halutaan karsia tämä on oikea tie.
Muutaman harraste emon pitäminen ei ole viljelyä vaan elämäntapa ja harrastus ja sen voi halutessaan kustantaa itse.

Mutta mihin perustuu se, että Suomeen tarvitaan lisää puolitoista miljardia kiloa joka peräkolossa viljeltyä viljaa ? Vuonna 2017 sadosta, 3,4 miljardista kilosta, vietiin 500 miljoonaa kiloa, silti neljäsosa peltoalasta ei ollut missään viljelyssä ?

-SS-
Niin jotka sitä peltoa tarvitsevat ja saavat homman kannattamaan sitä ei ole ja ne jotka eivät saa hommaa kannattamaan niin niillä sitä on noin karkeasti sanottuna. Tottahan se on, että eipä sitä lisäviljaa tarvita yleisesti, tilakohtainen tilanne on sitten eri. Ja monesti kannattavin tila on se joka ei ole tehnyt mitään peliliikkeitä tällä vuosituhannella.

Eläintiloilla on se ongelma että pienet hinnoitellaan ulos, ainoa mahdollisuus on kasvaa jos meinaa jatkaa sitä bisnestä. Että siellä ainakin on tarvetta pellolle. Se että onko sielläkään järkeä investoida kun kannattavuus on heikko. Voihan se olla että viljallekkin tulee kohta sellainen vaatimus, että minimi toimitus on 50 tn. Nythän noudetaan kaikki.

Totuus vain on se, että mikäli tätä bisnestä meinaa täysipäiväisesti jatkaa ja eläintenpitoa myös, joka nyt on tuon täysipäiväisen jatkamisen ehto melkein niin täytyisi pystyä kasvamaan sellaiseen kokoluokkaan että palkan saisi molemmille. Ja vielä sen verran enemmän että voisi palkata työntekijän silloin tällöin elukoita katsomaan, että pääsisi itsekkin lomalle/vapaalle välillä. Tälläiseen ei ole mahdollista 300 paikkaisella sikalalla ja 50 hehtaarilla. Sitten on tietysti eri juttu jos pienuudesta aletaan maksamaan, mutta tähän asti sitä ei ole tehty.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Hakamaa - 11.02.19 - klo:08:07
Arvostan Karhisen työtä ja näyttää hyvää esimerkkiä, että pieneltä tilaltakin voi nousta urallaan korkealle. Mitä tulee raporttiin niin arvostan siinä sitä että Karhinen on nostanut tämän tärkeän asian esille. Asia mihin emme vaan voi vaikuttaa on kuluttajat. He ostavat sitä minkä parhaaksi näkevät ja valitettavan usein hinta on tärkein tekijä ostopäätöstä tehdessä. Ja mitä tulee 20 000 myyntitulo vaatimukseen niin se hiljentää syrjäkyliä entisestään. Onko se, mitä maatalouspolitiikalta haluamme ?

Ei ole asumispakkoa hömppäheinätiloilla nytkään.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 11.02.19 - klo:08:40
Jos ei ole eläimiä mistä tulisi tuo 20k€ myyntitulo, voisi olla hehtaari perusteinen laskenta vaikka 500€/ha, tuohon nyt luulisi melko monen pystyvän.
Näin pienemmille tiloille jotka oikeasti viljelevät hyväksyttäisiin pienempi summa 10ha 5000€ ja näin edespäin.
Idea on hyvä, näennäisviljelyä kun halutaan karsia tämä on oikea tie.
Muutaman harraste emon pitäminen ei ole viljelyä vaan elämäntapa ja harrastus ja sen voi halutessaan kustantaa itse.

Mutta mihin perustuu se, että Suomeen tarvitaan lisää puolitoista miljardia kiloa joka peräkolossa viljeltyä viljaa ? Vuonna 2017 sadosta, 3,4 miljardista kilosta, vietiin 500 miljoonaa kiloa, silti neljäsosa peltoalasta ei ollut missään viljelyssä ?

-SS-
2000-luvulla elintarviketuonnin arvo on 2,5-kertaistunut ja on nyt jo yli 5 miljardia. Samaan aikaan vienti on kasvanut hitaammin ja on nyt 1,6 miljardia. Ei siis tarvita lisää viljaa nyt mihinkään, jos kehitys vielä jatkuu samana, niin tätä neljänneksen viljelemätöntä alaa on lisättävä tulevaisuudessa... riippuu tietysti myös pellonraivauksen vauhdista, siinähän koneet kehityy myös huimaa vauhtia, että valmista tulee.

Täällä sataman lähellä on jo tottunut siihen, että vilja menee vientiin. Viime vuosi oli poikkeus, nyt vietiin kuormat tehtaalle. Voihan olla, että osa näistä viljoista palaa rainbow-pirkka pusseihin pakattuna takaisin paluulaivalla?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: wolfheartscry - 11.02.19 - klo:09:15
Hiukan tavailin tuota raporttia ja jatkan kunhan ehdin. Enkä ole tätä ketjua kokonaan lukenut, joten voi olla samoja kohtia kuin itsellä.

Oman työn arvostuksen nostaminen, helpommin sanottu kuin tehty. Mielipidevaikuttaminen valtakunnan ykkösmedioissa(punakoneen ja hesarin kautta roskalehtiin) yli kymmen vuotta on tehnyt tehtävänsä. Alkaen maataloustuista, eläinten kaltoin kohtelua, Itämeren pilaamista ja päätyen koko maapalloa koskettavaan ilmastonmuutokseen. Kaikki on maatalouden syytä ja erityisesti kotimaisen. Tarpeeksi kauan kun toitotetaan, niin epätodesta tulee tosi. Vastuullista journalismia parhaimmillaan. Eipäs Karhinen puuttunut tähän.

Maajussien firmojen hallinto sai sapiskaa raportissa. En itse kuulu sisäpiireihin, mutta mitä sivukorvalla olen kuullut, niin tuntuu sielläkin sama kööri pyörittävän hommaa. Joku jos on erimieltä, niin vaiennetaan ja eteneminen tyssää hyvin nopeasti. Kierto näissä palkintoviroissa pitäisi olla riittävän nopea ja toisaalta todellista osaamista ja yhteistyökykyä pitäisi valinnoissa painottaa. Ei sinne niitä joo-joo –miehiä tarvita eikä myöskään niitä oman edun tavoittelijoita, joille tärkeintä on palkkioiden nostaminen.

Tuo tilakohtainen myyntiraja tukien vastineeksi tai vuokrakatto on jotakin ihan käsittämätöntä, paluuta jonnekin sääntelyn aikakaudelle. Karhisella on varmaan painoarvoa, mutta ehkä ikä tekee sen, että fiilikset on vielä jossain vanhoissa hyvissä ajoissa. Ei helvetti. Jos järjestelmä mahdollistaa tukien kuppaamisen, niin eihän sitä tolla tavoin voida kitkeä. Samoin se, että vain kehittyvät ja investoivat tilat saisi tuet. Miten ihmeessä nämä loplta tasapuolisesti määritellään. Nythän ne monet ongelmat johtuvat juuri holtittomasta investointitahdista ja kasvusta, joita ei ole hallittu.

Aika paljonhan tuolla oli kohtia, jotka on mm. tällä forumilla jo olleet esillä vuosien aikana, joten Karhisen palkkiosta olisi voitu osa antaa agronetin kehitykseen. En lukenut lähdeluetteloa, olisiko siellä ollut viittauksia agronettiin...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Pasi - 11.02.19 - klo:09:45
Jos todellakin yrittäjätulo v2018 oli alle 400 M€ ja tiloja on 50 000 niin tekee 8 000 €/tila, ihan oikeastiko? Nyt haetaan markkinoita 500 M€ lisää myyntituloa, joka olisi vaatimattomat 125% lisää. Samaan aikaan (v2017) viljelijätukea maksettiin 1 760 M€ , josta siis yrittäjätuloksi jäisi 22,7%, markkinoilta ei siis saatu yhtään. Lisäksi vielä 77,3% eli noin 1,4 miljardia häviää siis johonkin. Kaikkea maataloustukea ei edes nimitetä viljelijätueksi, vaan maksetaan suoraan jo muille, kokonaissumma oli 1,99 miljardia.

(Yrittäjätulo = Markkinatuotot + maataloustuet - kustannukset pl. yrittäjäperheen palkkavaatimus sekä oman pääoman korkovaatimus).

Näin siinä raportin johdannossa lukee ja tilastoissa, pitäiskö uskoa?

Tuo 8000 € keskimääräinen tulo voisi olla uskottava, koska maatalouden tuloksen saa hävitettyä esim. kone- ja rakennusivestoinneilla. Keskimääräisessä voi olla tilastoharhaakin ja mediaanitulo olisi voitu myös julkistaa. Mutta se, että kaikki myyntitulo häviää ja 3/4 osaa tuista on kyllä sen sortin saavutus ettei ihan heti kuulosta uskottavalta. Ellei jotkut tahot ole onnistuneet pitämään puoliaan enemmän kuin hyvin ja kuorimaan kermat päältä jo siinä vaiheessa kun tehdään karkea rahanjako eikä raha edes muodollisesti käväise viljelijän kirjanpidossa. Tai ellei osa kansallisista tuista ole todella paljon ylimitoitettuja. Pitäisi tehdä aikaa ja lukea raporttia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.02.19 - klo:10:41
Eiköhän se maan myyminen ja vuokraaminenkin ole ollut vapaaehtoista 70-luvulla.. Ei kai noita uudelleen järjestelyjä ole tehty kuin viimeksi sodan jälkee kun evakot piti asuttaa. Ja tällä alueella on kyllä siitä kokemusta. Tönöä toisen perään maatilkku ympärillä.

Tuo on kyllä kuvaava argumentti, on melkein sanasta sanaan sen ajan maanottajien kommentteja hyvinkin. Totta kai kun oli laki oikeudesta ostaa maa- ja metsätalousmaata , silloin perustuslain omaisuuden suojaan viitanneita vastaan hyökättiin samalla tavalla, ei kukaan väkisin ota, eikä ole pakko myydä, mutta kyllä siinä maanomistajan omaisuuteen kivasti kajottiin: totta kai lähisukulaiset saivat ostaa ja alle 2 ha:n kappaleet ponnahtivat jopa 100000 markkaan hehtaarilta, kosaka maan ostoa näin rajoitettiin.

Sitten pankit kuitenkin nähtävästi vaativat, ettei pakkohuutokaupoissa ollut ostoluvalla väliä, Osuuspankki siis kyllä tiesi, mitä osto-oikeuden sosialisointi merkitsi maan vakuusarvoille, se olikin ainoa reitti talolle, kun alkoholisoituneiden isäntien suuremmat tilat menivät vasaran alle, ostajina liikennelentäjät, suuryritysten johtajat ja apteekkarit/eläinlääkärit ja voi kuinka kismittikään näitä ostolupaisäntiä ! "Tulevat tän rahoinens röyhistelemään !"

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 11.02.19 - klo:10:44
Mutta se kymmenen lehmän tila saa lehmää ja hehtaaria kohti saman tuen kuin sadan lehmän tila. Mikä ongelma siinä on, jos joku haluaa 10 lehmää pitää, keneltä se on pois mitään? Veikkaanpa, että se 10 lehmän tila lypsää sen maidon pienemmillä litrakohtaisilla kuluilla, kuin se 100 lehmän tila.

Ei se tosiaan keneltäkään ole poissa. Mutta jos tuetaan kymmentä lehmää niin sitten myös kymmentä viljahehtaaria. Kummallakaan ei ole toivoakaan saada perusmaataloudesta riittävästi tuloja nykymittapuun mukaan. Sadalla lehmällä toimeentulo pitäisi jo saada jos homman osaa. Jos pienempi litrakohtainen kulu johtuu vain siitä ettei ole velkoja eikä edes ylläpitoinvestointeja tehdä niin eihän sellaisella toiminnalla ole pitkää tulevaisuutta. Kumpikin pikkutiloista kyllä pitää maaseutua asuttuna ja antaa enemmän tai vähemmän mielekästä tekemistä ennen kuin luovutaan maataloudesta kokonaan. Mutta luopumista on ihan turha nopeuttaa jollakin keinotekoisella tulorajalla mikä ei vaikuta millään lailla ns. näennäisviljelyyn tai tuottajahintoihin.
näiden pienten tilojen kohtalo on jo ratkaistu, ei jatkajaa, ei investointeja... vain aika on avoin, koska homma loppuu. Karjan kanssa on voi tulla "suositus" lopettamisesta, jos maidonhaku, eläinkuljetukset tai lomitus ei enää onnistu. Meillä lehmien pito joskus loppui tuohon... yli kolmekymmentä vuotta sitten. Mutta itse asiaan, nämä pienet tilat ja niiden lopettaminen eivät ratkaise mitään.

Jos todellakin yrittäjätulo v2018 oli alle 400 M€ ja tiloja on 50 000 niin tekee 8 000 €/tila, ihan oikeastiko? Nyt haetaan markkinoita 500 M€ lisää myyntituloa, joka olisi vaatimattomat 125% lisää. Samaan aikaan (v2017) viljelijätukea maksettiin 1 760 M€ , josta siis yrittäjätuloksi jäisi 22,7%, markkinoilta ei siis saatu yhtään. Lisäksi vielä 77,3% eli noin 1,4 miljardia häviää siis johonkin. Kaikkea maataloustukea ei edes nimitetä viljelijätueksi, vaan maksetaan suoraan jo muille, kokonaissumma oli 1,99 miljardia.

(Yrittäjätulo = Markkinatuotot + maataloustuet - kustannukset pl. yrittäjäperheen palkkavaatimus sekä oman pääoman korkovaatimus).

Näin siinä raportin johdannossa lukee ja tilastoissa, pitäiskö uskoa?
Meillä on joukossa todella rajusti tappiota tekeviä yrittäjiä, jotka painavat keskiarvon alas. Heitä on lähinnä viime aikoina investoineissa ja toisaalta on pientä tappiota tekeviä sivutoimitiloja, jotka kattavat tappiot muilla tuloilla. On huomattava, että tilan kassatulo voi lyhyen aikaa olla positiivinen, vaikka yrittäjätulo näyttääkin tappiota. Pitemmän päälle se ei tietenkään vetele. Jos kaikki viljelisivät vain hömppää mahdollisimman pienillä kuluilla, niin keskimääräinen yrittäjätulo olisi varmaan huomattavasti suurempi, mutta tilojen kassatulot pienemmät.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.02.19 - klo:10:48
Mutta se kymmenen lehmän tila saa lehmää ja hehtaaria kohti saman tuen kuin sadan lehmän tila. Mikä ongelma siinä on, jos joku haluaa 10 lehmää pitää, keneltä se on pois mitään? Veikkaanpa, että se 10 lehmän tila lypsää sen maidon pienemmillä litrakohtaisilla kuluilla, kuin se 100 lehmän tila.

Ei se tosiaan keneltäkään ole poissa. Mutta jos tuetaan kymmentä lehmää niin sitten myös kymmentä viljahehtaaria. Kummallakaan ei ole toivoakaan saada perusmaataloudesta riittävästi tuloja nykymittapuun mukaan. Sadalla lehmällä toimeentulo pitäisi jo saada jos homman osaa. Jos pienempi litrakohtainen kulu johtuu vain siitä ettei ole velkoja eikä edes ylläpitoinvestointeja tehdä niin eihän sellaisella toiminnalla ole pitkää tulevaisuutta. Kumpikin pikkutiloista kyllä pitää maaseutua asuttuna ja antaa enemmän tai vähemmän mielekästä tekemistä ennen kuin luovutaan maataloudesta kokonaan. Mutta luopumista on ihan turha nopeuttaa jollakin keinotekoisella tulorajalla mikä ei vaikuta millään lailla ns. näennäisviljelyyn tai tuottajahintoihin.
näiden pienten tilojen kohtalo on jo ratkaistu, ei jatkajaa, ei investointeja... vain aika on avoin, koska homma loppuu. Karjan kanssa on voi tulla "suositus" lopettamisesta, jos maidonhaku, eläinkuljetukset tai lomitus ei enää onnistu. Meillä lehmien pito joskus loppui tuohon... yli kolmekymmentä vuotta sitten. Mutta itse asiaan, nämä pienet tilat ja niiden lopettaminen eivät ratkaise mitään.

Jos todellakin yrittäjätulo v2018 oli alle 400 M€ ja tiloja on 50 000 niin tekee 8 000 €/tila, ihan oikeastiko? Nyt haetaan markkinoita 500 M€ lisää myyntituloa, joka olisi vaatimattomat 125% lisää. Samaan aikaan (v2017) viljelijätukea maksettiin 1 760 M€ , josta siis yrittäjätuloksi jäisi 22,7%, markkinoilta ei siis saatu yhtään. Lisäksi vielä 77,3% eli noin 1,4 miljardia häviää siis johonkin. Kaikkea maataloustukea ei edes nimitetä viljelijätueksi, vaan maksetaan suoraan jo muille, kokonaissumma oli 1,99 miljardia.

(Yrittäjätulo = Markkinatuotot + maataloustuet - kustannukset pl. yrittäjäperheen palkkavaatimus sekä oman pääoman korkovaatimus).

Näin siinä raportin johdannossa lukee ja tilastoissa, pitäiskö uskoa?
Meillä on joukossa todella rajusti tappiota tekeviä yrittäjiä, jotka painavat keskiarvon alas. Heitä on lähinnä viime aikoina investoineissa ja toisaalta on pientä tappiota tekeviä sivutoimitiloja, jotka kattavat tappiot muilla tuloilla. On huomattava, että tilan kassatulo voi lyhyen aikaa olla positiivinen, vaikka yrittäjätulo näyttääkin tappiota. Pitemmän päälle se ei tietenkään vetele. Jos kaikki viljelisivät vain hömppää mahdollisimman pienillä kuluilla, niin keskimääräinen yrittäjätulo olisi varmaan huomattavasti suurempi, mutta tilojen kassatulot pienemmät.

Muistetaan myös, että miljoonan tappio tulee yhdestä miljoonatappion tehneestä ja samanlainen miljoona tuhannesta tuhannen euron tappion tehneestä. Kuitenkin keskimääräinen tappio on 1998 euroa.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: antti-x - 11.02.19 - klo:10:49
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain

Tämän hetken ennute on, että kaikilla tiloilla yrittäjätulon keskiarvo olisi 13200€, joka on vuotta 2016 parempi mutta heikompi kuin juuri mikään muu vuosi kirjanpidon aikana.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: pig24 - 11.02.19 - klo:11:38
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain

Tämän hetken ennute on, että kaikilla tiloilla yrittäjätulon keskiarvo olisi 13200€, joka on vuotta 2016 parempi mutta heikompi kuin juuri mikään muu vuosi kirjanpidon aikana.

Jos tuotantokustannuksissa on mukana seuraavan vuoden varastoon ostoja, niin nää luvut on merkityksettömiä. Jos kirjanpidossa noudatettaisiin tulo menon kohdalle-periaatetta, tuloista vähennettäisiin vain ne kulut, jotka ovat osallistuneet ko. tulojen muodostamiseen.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: jontti - 11.02.19 - klo:11:51
Tuo 20000 myyntitulon määritys on jo niin vaikea ettei homma voi toimia. Koskisiko se esim. vain 14% alv tuotteita vai kaikkea myyntiä. Yksi keino saada harrastajat sivuun ja peltoja todellisille tuottajille olisi: jos tilan tuet jää alle 10000 tai 15000 ne jätetään maksamatta. Eli viljellä saa kyllä mutta ihan omaan piikkiin niin kauan kuin takatasku kestää. Keväällä tukihakemusta täyttäessä laskurista näkisi meneekö homma harrasteluksi.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 11.02.19 - klo:11:55
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain

Tämän hetken ennute on, että kaikilla tiloilla yrittäjätulon keskiarvo olisi 13200€, joka on vuotta 2016 parempi mutta heikompi kuin juuri mikään muu vuosi kirjanpidon aikana.

Jos tuotantokustannuksissa on mukana seuraavan vuoden varastoon ostoja, niin nää luvut on merkityksettömiä. Jos kirjanpidossa noudatettaisiin tulo menon kohdalle-periaatetta, tuloista vähennettäisiin vain ne kulut, jotka ovat osallistuneet ko. tulojen muodostamiseen.
Taloustohtorissa ei noudateta verotuksen käteisperiaatetta, vaan aiheuttamisperiaatetta. Verokirjanpito on tietysti pohjana, mutta varastomuutokset yms. huomioidaan tulosta laskettaessa.
Tiloja muuten on enää 33700, joille taloustohtorissa keskiarvoa lasketaan. Tuen saajia on paljon enemmän, mutta siellä on muitakin kuin maatiloja.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.02.19 - klo:12:37
Tuo 20000 myyntitulon määritys on jo niin vaikea ettei homma voi toimia. Koskisiko se esim. vain 14% alv tuotteita vai kaikkea myyntiä. Yksi keino saada harrastajat sivuun ja peltoja todellisille tuottajille olisi: jos tilan tuet jää alle 10000 tai 15000 ne jätetään maksamatta. Eli viljellä saa kyllä mutta ihan omaan piikkiin niin kauan kuin takatasku kestää. Keväällä tukihakemusta täyttäessä laskurista näkisi meneekö homma harrasteluksi.

No mitään urakointituloja ei ainakaan saisi laskea tähän mukaan. Tai jos saisi, niin sitten tosiaan ihan kaiken työn voisi laskuttaa maatalouden sivuelinkeinoina  ;D

Ja kun tässä on siis se juttu että edes keskustasosialistinen Suomi ei pysty päättämään viljalle mitään täsmällistä hintaa, niin ainahan sen kilon voi myydä naapurille sillä summalla että saisi 20 tonnin myyntitulot vuodessa kasaan. Ja ostaa sitten sen saman takaisin. Alvit ehkä kaupassa häviää, mutta tuet voittaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 11.02.19 - klo:13:42
Tuo 20000 myyntitulon määritys on jo niin vaikea ettei homma voi toimia. Koskisiko se esim. vain 14% alv tuotteita vai kaikkea myyntiä. Yksi keino saada harrastajat sivuun ja peltoja todellisille tuottajille olisi: jos tilan tuet jää alle 10000 tai 15000 ne jätetään maksamatta. Eli viljellä saa kyllä mutta ihan omaan piikkiin niin kauan kuin takatasku kestää. Keväällä tukihakemusta täyttäessä laskurista näkisi meneekö homma harrasteluksi.
tukienkalastelu saisi ihan uusia kekseliäämpiä muotoja, ei pärjäisi enää millään kerääjäkasvi-vln-yhdistelmillä, vaan pitäisi perustaa löyhä maatalousyhtymä tai pöytälaatikkoyhtiö, joka vuokraa kaikki kunnan pikkutilat ja hakee niille tuen... vois olla hyväkin bisnes?

Ilmeisesti henki on nyt se, että joku pitää pudottaa leikistä pois. Vähän kuin kuppauksessa, otetaan paha veri ulos, niin olo helppaa. Pidemmässä juoksussa viljely täällä EU:n pohjoisimmissa kolkissa edellyttää vain parhaiden viljelyalueiden ja taitavampien viljelijöiden jatkamista, muuten tukemiselle ei tule loppua ja jo takamatkan kiinnisaamiseen pitää käyttää pirusti tukea. Myyntituloraja ei takaa kumpaakaan näistä ehdottomista vaatimuksista. Nyt esillä ollut myyntituloraja ilmeisesti päästäisi jatkoon kaikki napapiirin pohjoispuoliset tilat tuotantosuunnasta riippumatta ilman mitään karsintaa... ehkä niiden kuuluukin päästä?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.02.19 - klo:14:59
Tuo 20000 myyntitulon määritys on jo niin vaikea ettei homma voi toimia. Koskisiko se esim. vain 14% alv tuotteita vai kaikkea myyntiä. Yksi keino saada harrastajat sivuun ja peltoja todellisille tuottajille olisi: jos tilan tuet jää alle 10000 tai 15000 ne jätetään maksamatta. Eli viljellä saa kyllä mutta ihan omaan piikkiin niin kauan kuin takatasku kestää. Keväällä tukihakemusta täyttäessä laskurista näkisi meneekö homma harrasteluksi.

Tuo nostaa puuttuvien maapalojen vuokrahintoja valtaisasti. Sillä jos vaikka 2 ha puuttuu 15000 tuista (eli runsaat 30 ha tarvitaan, ovat ne lisävuokratut pellot tuon 15000 arvoiset ! Jos vaikka maksaa 2 ha:sta  3000 €/ha, jää vielä 13000 euroa tuloa !

Voisi sanoa, että myyntitulojen osalta sama juttu, ne viimeiset kilot pyritään saamaan vaikka sitten raiviolta, koska ne viljat saa tuupattua samaan siiloon. Raivio tuottaisi erittäin hyvän nettotuoton silloin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.02.19 - klo:15:13
Tuo 20000 myyntitulon määritys on jo niin vaikea ettei homma voi toimia. Koskisiko se esim. vain 14% alv tuotteita vai kaikkea myyntiä. Yksi keino saada harrastajat sivuun ja peltoja todellisille tuottajille olisi: jos tilan tuet jää alle 10000 tai 15000 ne jätetään maksamatta. Eli viljellä saa kyllä mutta ihan omaan piikkiin niin kauan kuin takatasku kestää. Keväällä tukihakemusta täyttäessä laskurista näkisi meneekö homma harrasteluksi.

No mitään urakointituloja ei ainakaan saisi laskea tähän mukaan. Tai jos saisi, niin sitten tosiaan ihan kaiken työn voisi laskuttaa maatalouden sivuelinkeinoina  ;D

Ja kun tässä on siis se juttu että edes keskustasosialistinen Suomi ei pysty päättämään viljalle mitään täsmällistä hintaa, niin ainahan sen kilon voi myydä naapurille sillä summalla että saisi 20 tonnin myyntitulot vuodessa kasaan. Ja ostaa sitten sen saman takaisin. Alvit ehkä kaupassa häviää, mutta tuet voittaa.

Kyllä tosiaan viljan mustanpörssinkauppa lähtisi liikkeelle välittömästi. Siihen ilmiöön pitäisi palkata satotarkastajia, ja se ei olekaan mikään muutaman viikon viiveellä rajoja siirtelemään-juttu, vaan siellä pitää olla koko ajan valppaana kärryvaakojen kanssa, kun joku alkaa puinneille. Nimittäin ne armoitetut myyntitulokuninkaat saavat pimeää tulonlisää välittömästi, kun luukuttavat ylimääräisiä viljojaan naapurille, kuin kolumbialainen bisnesmies heroiinia konsanaan. Homma tietenkin tapahtuu niin, että se isäntä, jolta puuttuu vaikkaa 10 tonnia viljaa, ja silloin jäisivät 30 ha tuet saamatta, eli 15000 euroa, kannattaa käyttää 2000 euroa ihan omia käteisvaroja ja sujauttaa naapurin isännän povitaskuun, jotta suosiollisesti avaa siilon pohjan joku yö. Pessimistisestikin laskien sille 2000 eurolle tulee iso tuotto.

Yksi mahdollisuus on perustaa viljanvälitysyhtiö, joka tilittää viljasta hyvin, esimerkiksi 300 euroa tonni, mutta laskuttaa vaikkapa konsultoinnista toisen liiketoiminta-alueen puolelta sen rahan takaisin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Cynic - 11.02.19 - klo:17:52
Lainaus
Tuo 20000 myyntitulon määritys on jo niin vaikea ettei homma voi toimia

Tuet laskettaisiin tietysti mukaan. Nehän ovat osaa tuotteiden myyntiä, ne maksetaan erotuksena siksi että annat viljat ja lihat ilmaiseksi teollisuudelle.

Jonkinlainen numeroarvo rajana ei tule ikinä toimimaan. Rahan arvo ja tukiperusteet yms muuttuvat niin nopeasti ettei raja olisi ikinä sopivassa kohdassa. Jos vaadittaisiin nimenomaan 20k€ yrittäjätuloa joka vuosi, niin monelle sekin olisi tappolaukaus; se nimittäin imisi kassaa veroina niin että tila joutuisi vielä pahempaan ahdinkoon. On paljon kannattavampaa jättää tulo vaikkapa kymppitonniin jos kirjanpito sallii.

Lainaus
Kummallakaan ei ole toivoakaan saada perusmaataloudesta riittävästi tuloja nykymittapuun mukaan.

Joissakin tapauksissa olisi hyvä jos isäntä itse ymmärtäisi ottaa hatkat. Jos asuu 40+ vuotiaana tilaa jonka liikevaihto on alhainen, niin 5-10v päästä tilane on jo lohduton, mutta isäntä/emäntä 10v vanhempi ja tilanne työmarkkinoilla ja etenkin elämän markkinoilla on menetetty. Vähän sama homma jos palkansaajaa v****aa työssä, jos ei vaihda nyt niin 5 vuoden päästä v****aa edelleen mutta on tuhlannut 5 vuotta elinaikaa.

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.

Lainaus
Halukkaita viljelyn jatkajia on vain liikaa tarjolla oleviiv peltoihin nähden...

Saa nähdä onko näillä tosi isoilla tiloilla jatkajia 20 vuoden päästä. Navetat pitäisi taas uusia ja kasvaa saman verran yhden elämän aikana. Seuraava sukupolvi ei ehkä halua ottaa sitäkään riskiä.


 
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 11.02.19 - klo:18:16
Tämän päivän maaseudussa jo joku pohjoispohjanmaan maankiimainen mullijussi odotteli kieli pitkänä,että
pientilojen ja eläkeläisten pellot putoaisi kuin kypsä omena puusta velkaisen nautamiehen pelastajaksi.
Pelto on aina ollut kallista niille jolla joko A, ei ole rahaa B ,vaikka olisikin,ei raatsi siitä maksaa.
Se kun on jokaisen omassa kädessä,haluaako tulonsa yhdestä hommasta vai palasina maailmalta,varsinkin
tässä järjestelmässä missä tuki maksetaan joko omistamisesta tai hallinnasta. Pellon arvon alenema kuitenkin
iskisi ennenpitkää myös vakuusarvoihin,niin senkin puolesta vakaa hinta(vaikkakin laskeva) on mielestäni hyvä.
Eikä tuo Rantsilan isäntä mitään isoa huolta esim. pohjoisen tuen maksamisesta kantanut, vaikka tälläkin
foorumilla siitä osin kärjekkäitä mielipiteitä on joskus saanut lukea.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 11.02.19 - klo:19:45
Rantsilan isäntä 1200000 l/v maitua á 0,08 €/l kansallista maidontuotantotukea --> 96 000 €/vuosi.

Ja jos maidosta maksetaan 0,38 €/l maitotili on 456 000 €/vuosi.

Tuossa tilanteessa olisin itse hyvin huolissani kansallisen maidontuotantotuen jatkumisesta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: roadrunner - 11.02.19 - klo:19:45
Karhinen kurvissa karvahattu korvissa käskee maajullin painamaan lisää kaasua. Vaan mites tälläiset uutiset sitten?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.377482
Noh loppuupahan tämä joutava pyristely nopeammin. Ei kun tehotalous jylläämään. Ei se pieni ollutkaan kaunista.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 11.02.19 - klo:19:52
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Nykyisen maatilayrittäjien ja viranomaisten keskuudessa
epävarmuutta aiheuttavan tilanteen selkiyttämiseksi tulisi asettaa lyhyt,
muutaman vuoden päähän ulottuva takaraja sille, mihin saakka uusien peltojen raivaaminen
olisi hyväksyttyä. Tänä aikana raivattavat pellot olisi mahdollista saattaa tukien piiriin, jos
vastaava määrä huonosti kannattavia peltoja on järkevästi metsitettävissä


Kuinkahan pitkän ajan voi vielä raivata lisää peltoa? 10...20 vuotta, mikähän olisi sopiva aika?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 11.02.19 - klo:20:03
>Tänä aikana raivattavat pellot olisi mahdollista saattaa tukien piiriin

Eipä niitä tukia tunnu saavan tukikelpoisillekaan pelloille joista kommarivuokalainen varastanut tukioikeudet.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 11.02.19 - klo:20:23
>Tänä aikana raivattavat pellot olisi mahdollista saattaa tukien piiriin

Eipä niitä tukia tunnu saavan tukikelpoisillekaan pelloille joista kommarivuokalainen varastanut tukioikeudet.
Osana peltojemme laajaa kokonaisjärjestelyä tulisi sallia jo raivattujen peltojen saattaminen
tukien piiriin.


ei huolta, kaikki nykyinen pelto tulee tukien piiriin, raivausajasta ei tässä kyllä tarkkaan kerrota, miten esimerkiksi 1800-luvulla raivattujen suhteen menetellään?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 11.02.19 - klo:20:33
Se on vaan tuo yleinen tukitaso painumassa alaspäin euunkin toimesta.Kansallisista tuista ei kannata mitään mainitakaan.Kyllä nekin sulaa kun rahat loppuu
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: carhu - 11.02.19 - klo:20:41
Rantsilan isäntä 1200000 l/v maitua á 0,08 €/l kansallista maidontuotantotukea --> 96 000 €/vuosi.

Ja jos maidosta maksetaan 0,38 €/l maitotili on 456 000 €/vuosi.

Tuossa tilanteessa olisin itse hyvin huolissani kansallisen maidontuotantotuen jatkumisesta.

Oothan tuota nytki huolissas. Vesikielellä ootat tuntravilijelijäin rahoja.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: K.Kusti - 11.02.19 - klo:21:02
Kyllä jos jotain tulorajoja laitetaan niin pitäis olla sitten vähintään 100 000 e 2 lomakkeela vika rivillä, niin ei sitten tarvitsisi kenenkään viljelijän valittaa että ei tästä mitään jää.
Niin kauanko tuki maksetaan hehtaarin perusteilla ja se on koko liikevaihdosta huomattava osa se pääomituu pellon hintaan sitä ei mikään tuloraja muuta.
Ihan turha velkasia on tuilla pönkittää olivatpa sitten päätoimisia tai ei, kyllä tilan taloutta on osattava kehittää ihan yrittäjän omilla toimilla toiset pärjää toiset ei, siinähän se sitten ajastaan karsiutuu.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 11.02.19 - klo:21:22
Rantsilan isäntä 1200000 l/v maitua á 0,08 €/l kansallista maidontuotantotukea --> 96 000 €/vuosi.

Ja jos maidosta maksetaan 0,38 €/l maitotili on 456 000 €/vuosi.

Tuossa tilanteessa olisin itse hyvin huolissani kansallisen maidontuotantotuen jatkumisesta.

Oothan tuota nytki huolissas. Vesikielellä ootat tuntravilijelijäin rahoja.


Ooksää carhu tosiaan noin peelo. Mitenkä tuossa muka odotan tuntraviljelijän rahaa ?

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 12.02.19 - klo:05:57

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.


Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: optimisti - 12.02.19 - klo:07:06
Meidänhän pitää viljellä euroja eikä kiloja, maisemanhoito yms, on nykyajan viljelyä. Näillä tuotos panos suhteilla ei normi peltoviljelyssä kovin leveään leipään pääse käsiksi. Nykymeno siis jatkukoon.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: carhu - 12.02.19 - klo:07:57
Rantsilan isäntä 1200000 l/v maitua á 0,08 €/l kansallista maidontuotantotukea --> 96 000 €/vuosi.

Ja jos maidosta maksetaan 0,38 €/l maitotili on 456 000 €/vuosi.

Tuossa tilanteessa olisin itse hyvin huolissani kansallisen maidontuotantotuen jatkumisesta.

Oothan tuota nytki huolissas. Vesikielellä ootat tuntravilijelijäin rahoja.


Ooksää carhu tosiaan noin peelo. Mitenkä tuossa muka odotan tuntraviljelijän rahaa ?
[/quote

En tunne miestä ,vaan ehken sinnoot juurriki tua joku peelo soppii erinomasesti sinun rofiiliin.Nuot kommenttisi minulle onjuurrikin sammaa tasoa,kun opettasit issääs naemaan.Pöljä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 12.02.19 - klo:08:39
Toi yhteistyö on ihan kiva ajatus, mutta käytännön toteutus onkin sitten vaikeampi. Mitäs silloin tehdään kun sattuu samanlainen märkä syksy kuin 2017 oli. Paskaa pitäisi ajaa, mutta niin ne vain ajamiset loppu siinä kohtaa kun se olisi ollut sotkemista. No omalle pellolle oli pakko ajaa. Entäs sitten kun viljan hinta pomppasi viime vuonna taivaaseen? Ei sitä alta 150 saanut ostettua, vaikka kuinka oli nälkästä keskenkasvuista porukkaa odottamassa joka ei kuitenkaan pysty 200e hintoja maksaa. Eli yhteistyö ihan jees johonkin rajaan asti, mutta itse en kyllä alkaisi elukoita pitämään jos peltoa ei riittävästi olisi omasta takaa. Luo eräänlaista varmuutta. Ja mitä paskan hävittämiseen tulee niin varsinais-suomessa tai pohjanmaalla kannattaa vaikka laittaa lehteen ilmoitus että otetaan vastaan. Veikkaan että soittoja on riittävästi. Muualla missä paskasta on vieraannuttu niin asia ei olekkaan niin helppoa...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 12.02.19 - klo:10:23
Toi yhteistyö on ihan kiva ajatus, mutta käytännön toteutus onkin sitten vaikeampi. Mitäs silloin tehdään kun sattuu samanlainen märkä syksy kuin 2017 oli. Paskaa pitäisi ajaa, mutta niin ne vain ajamiset loppu siinä kohtaa kun se olisi ollut sotkemista. No omalle pellolle oli pakko ajaa. Entäs sitten kun viljan hinta pomppasi viime vuonna taivaaseen? Ei sitä alta 150 saanut ostettua, vaikka kuinka oli nälkästä keskenkasvuista porukkaa odottamassa joka ei kuitenkaan pysty 200e hintoja maksaa. Eli yhteistyö ihan jees johonkin rajaan asti, mutta itse en kyllä alkaisi elukoita pitämään jos peltoa ei riittävästi olisi omasta takaa. Luo eräänlaista varmuutta. Ja mitä paskan hävittämiseen tulee niin varsinais-suomessa tai pohjanmaalla kannattaa vaikka laittaa lehteen ilmoitus että otetaan vastaan. Veikkaan että soittoja on riittävästi. Muualla missä paskasta on vieraannuttu niin asia ei olekkaan niin helppoa...

Eikös nitraattiasetuksesta tule vaatimus lantalan koosta, oliskos ollu 12kk tarpeen mukaan mitoitettu jos en nyt paljoa harakoille muista? Eli jos yhtenä syksynä saa levitettyä vähemmän kuin on ajatellut pitäisi tilanteen olla vielä hallinnassa seuraavaan kevääseen. Tuossa ajatuksena olikin se, että tekee toimitussopimuksen viljatilan kanssa siitä rehusta, hinta on se mikä on so***** vaikka markkinahinnat muuten laskisi tai nousisi. Eli jos sovitaan hinnaksi 150€/tn niin se hinta on se oli sitten markkinahinta 100€ tai 200€ ja sopimus velvoittaa ostamaan ja myymään tuolla hinnalla. Pitkässä juoksussa puntit tasoittuu kyllä, molemmilta osapuolilta jää vain ne suuret pikavoitot saamatta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 12.02.19 - klo:10:55

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.


Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: antti-x - 12.02.19 - klo:11:02

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.


Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-

Juuri juttelin yhdessä koulutuksessa yli 500 hehtaaria viljelevän kanssa. Häntä ei kiinnosta luomu, eikä häntä kiinnosta eläimet. Vaan peltoviljely mahdollisimman pätevästi . Mutta nyt hänellä on silti pellot luomussa ja emolehmiä sen verran että saa pellot kotieläinluomuun. Koska raha kiinnostaa kanssa.

Nyt hän siis tuottaa jonkin verran luomuviljaa yms. myyntiin, ja 100-200 vasikkaa jotka eivät loppukasvatuksen takia ole luomua... Aiemmin tuli keskisatona koko alalle 4-5 tonnia viljaa vuodessa. Ihan vaan tukien takia siis tämä muutos.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 12.02.19 - klo:11:11

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.


Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-

Juuri juttelin yhdessä koulutuksessa yli 500 hehtaaria viljelevän kanssa. Häntä ei kiinnosta luomu, eikä häntä kiinnosta eläimet. Vaan peltoviljely mahdollisimman pätevästi . Mutta nyt hänellä on silti pellot luomussa ja emolehmiä sen verran että saa pellot kotieläinluomuun. Koska raha kiinnostaa kanssa.

Nyt hän siis tuottaa jonkin verran luomuviljaa yms. myyntiin, ja 100-200 vasikkaa jotka eivät loppukasvatuksen takia ole luomua... Aiemmin tuli keskisatona koko alalle 4-5 tonnia viljaa vuodessa. Ihan vaan tukien takia siis tämä muutos.

Jotakin asiasta kertoo, että nimenomaan keskimääräistä suuremmat tilat ovat luomussa tai siirtymässä siihen, pienet tilat eivät ole, koska kokonaissumma ei juurikaan nouse. Suuruuden ekonomia toimii nimenomaan tukien keräämisessä, koska tuotteiden viljely ja kerääminen alaa lisäämällä tuo varastointi, kuljetus-, järjestely-,  markkina- ja sääriskejä kiihtyvällä vauhdilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 12.02.19 - klo:11:38
>Tänä aikana raivattavat pellot olisi mahdollista saattaa tukien piiriin

Eipä niitä tukia tunnu saavan tukikelpoisillekaan pelloille joista kommarivuokalainen varastanut tukioikeudet.

Kyllä nyt etsivät todellakin vuoden 2006 tyyppistä puhallusta taas. Jokaisessa riskihakuisessa laajentajassa
piileskelee pieni - sopportunisti.  Tarkoittaa sosialisti - opportunistia.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 12.02.19 - klo:21:07
Toi yhteistyö on ihan kiva ajatus, mutta käytännön toteutus onkin sitten vaikeampi. Mitäs silloin tehdään kun sattuu samanlainen märkä syksy kuin 2017 oli. Paskaa pitäisi ajaa, mutta niin ne vain ajamiset loppu siinä kohtaa kun se olisi ollut sotkemista. No omalle pellolle oli pakko ajaa. Entäs sitten kun viljan hinta pomppasi viime vuonna taivaaseen? Ei sitä alta 150 saanut ostettua, vaikka kuinka oli nälkästä keskenkasvuista porukkaa odottamassa joka ei kuitenkaan pysty 200e hintoja maksaa. Eli yhteistyö ihan jees johonkin rajaan asti, mutta itse en kyllä alkaisi elukoita pitämään jos peltoa ei riittävästi olisi omasta takaa. Luo eräänlaista varmuutta. Ja mitä paskan hävittämiseen tulee niin varsinais-suomessa tai pohjanmaalla kannattaa vaikka laittaa lehteen ilmoitus että otetaan vastaan. Veikkaan että soittoja on riittävästi. Muualla missä paskasta on vieraannuttu niin asia ei olekkaan niin helppoa...

Eikös nitraattiasetuksesta tule vaatimus lantalan koosta, oliskos ollu 12kk tarpeen mukaan mitoitettu jos en nyt paljoa harakoille muista? Eli jos yhtenä syksynä saa levitettyä vähemmän kuin on ajatellut pitäisi tilanteen olla vielä hallinnassa seuraavaan kevääseen. Tuossa ajatuksena olikin se, että tekee toimitussopimuksen viljatilan kanssa siitä rehusta, hinta on se mikä on so***** vaikka markkinahinnat muuten laskisi tai nousisi. Eli jos sovitaan hinnaksi 150€/tn niin se hinta on se oli sitten markkinahinta 100€ tai 200€ ja sopimus velvoittaa ostamaan ja myymään tuolla hinnalla. Pitkässä juoksussa puntit tasoittuu kyllä, molemmilta osapuolilta jää vain ne suuret pikavoitot saamatta.
käytiin naapurin kanssa näitä rehuviljakaupan vaihtoehtoja läpi ja esillä oli juuri tämä markkinahintojen heilumisen tasoittaminen. Sovittaisiin hinta käyttäen pitkää liukuvaa keskiarvoa, joka ottaa vain vähän huomioon markkinhintojen muutokset tai toimituksille sovitaan eräpäivä kauemmas tulevaisuuteen, silti ennen tätä eräpäivää voi hinnan kiinnittää, esimerkiksi jos hinnat lähtee laskuun. Edut on molemminpuolisia ja kuten mainittu, niin jo kymmenen vuoden jaksolla tilit tasoittuisivat.

Ihmeellistä, ettei tätä käytetä kun aina kuuluu valituksia heti, kun rehuviljan hinta lähtee nousuun? Täällä vaan karjatiloilla on ostajan markkinat, kun jokaista karjatilaa kohti on parikymmentä viljatilaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 12.02.19 - klo:21:35
Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-

Juuri juttelin yhdessä koulutuksessa yli 500 hehtaaria viljelevän kanssa. Häntä ei kiinnosta luomu, eikä häntä kiinnosta eläimet. Vaan peltoviljely mahdollisimman pätevästi . Mutta nyt hänellä on silti pellot luomussa ja emolehmiä sen verran että saa pellot kotieläinluomuun. Koska raha kiinnostaa kanssa.

Nyt hän siis tuottaa jonkin verran luomuviljaa yms. myyntiin, ja 100-200 vasikkaa jotka eivät loppukasvatuksen takia ole luomua... Aiemmin tuli keskisatona koko alalle 4-5 tonnia viljaa vuodessa. Ihan vaan tukien takia siis tämä muutos.
eipä ollut karhisen raportissa ollenkaan analyysia siitä, mistä johtui tämä koko raportin toimeksiannon syy... miksi haetaan 500 miljoonaa lisää tuloja? Jos mennään viljely edellä, niin tulotaso kokonaisuutena on isompi kuin nyt, kun tukijärjestelmä ohjaa tekemistä. Tämä esimerkin tila saa nyt melkein kaiken tulonsa tuista, ei ihme että tuki nähdään tulona pellon omistamisesta, ei tuotannosta.

Samana aamuna kun raportti julkistettiin, niin aamu-tv:ssä sikatilan emäntä, joka kertoi että pellot siirtyivät heillä luomuun ja rehuvilja ostetaan, kun sitä ei kannata itse tuottaa... eläimet jäivät luonnollisesti tavanomaiseen, koska se siirto ei kuulemma kannattanut. Miksi tämä on mahdollista?? Ensin luodaan ongelma, jota ei itse muka huomata, vaan selvittelemään tarvitaan vuoristoneuvosta... ;)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 12.02.19 - klo:22:14
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Pasi - 12.02.19 - klo:22:29
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille. 
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 12.02.19 - klo:22:51
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille.


Maakunnalliset tilaisuudet, Karhisen kuulostelemat

Kiuruvesi, 41 hlöä
Kuhmo
Lappeenranta
Lieksa
Mustiala, 30 hlöä
Savonlinna, 13 hlöä
Seinäjoki, 45 hlöä
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 12.02.19 - klo:23:14
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille.
nämä lauseet sisältävät tahatonta komiikkaa, ohjetta lopettaa ja myydä peltonsa? Raportin nimi on kuitenkin UUSI ALKU.
Joskus somessa levisi vitsi: Osta jesse kaikurannan levy - tämän tuotteen ostaneet olivat kiinnostuneista myös näistä: jakkara, köysi, partakoneenterät, rauhoittavat lääkkeet... :)

Vuokrakattoa olen jo käytännössä miettinyt. Jos laitan lehteen ilmoituksen, niin voiko pyytää tarjouksia, jos hinta olisi jossain mtk:n taulukossa sanottu. Jos näitä vuokralleottajia ilmaantuisi viisi, niin miten sitten ratkaisisin kuka tulee, kun hinta jää pois kuvioista? Olisko sitten tärkeämpää vuokrata sille, jolle pelto olisi tilan kasvun kannalta ihan välttämätöntä eli vaadinko jonkun liitteen pellon tarpeellisuudesta? Entäs jos jonkun tarjouksesta ilmenee, että olisi valmis maksamaan "ruskeassa kirjeessä" enemmän, kuin hallinto sallii? Voisiko tästä käräyttämisestä saada jonkun korvauksen? Pitäiskö näitä tasavertaisia tarjouksia käsittelemään perustaa puolueeton elin, joka näissä kiistatapauksissa auttaisi viljelijää valitsemaan sopivan vuokralaisen... se voisi olla järkevintä :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 12.02.19 - klo:23:40
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..
kysy naapurilta, hintahan voi olla ihan toinen, jos on lukenut sun mielipiteen pari päivää sitten "Niin jotka sitä peltoa tarvitsevat ja saavat homman kannattamaan sitä ei ole ja ne jotka eivät saa hommaa kannattamaan niin niillä sitä on noin karkeasti sanottuna"

ehkä sun naapurikin haluaisi saada homman kannattamaan... :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 12.02.19 - klo:23:57
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille.


Maakunnalliset tilaisuudet, Karhisen kuulostelemat

Kiuruvesi, 41 hlöä
Kuhmo
Lappeenranta
Lieksa
Mustiala, 30 hlöä
Savonlinna, 13 hlöä
Seinäjoki, 45 hlöä
saisivat vuorineuvos, ministeri ja MTK hävetä. Tässä esityksessä on monta kohtaa, jossa pienviljelijä joutuu pyytämään tasa-arvoa, perustuslaillisia oikeuksia ja demokratiaa avuksi. Niiden on oletettu olevan 2000-luvun Suomessa sentään itsestäänselvyys. 

Markkinavoimien on yleiseti luultu sortavan pientä, nyt ne tulisivat monelle pienelle tilalle avuksi.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 13.02.19 - klo:04:53
Olen osasyyllinen. Ajattelin laittaa nin mahdottomia kuspäisiä suunnitelmia,
niin kuin karrikoiden, että voisi joku maanahne tällaiseenkin haluun haksahtaa:

Selvät kuviot.

Maatalousmaan pakkolunastus sopiville nuorille.
Kansallisten tukien merkittävä lisäys nuorille viljelijöille
Nuorten viljelijöiden tukeen ympätään toiminnalle 10 v 100% verovapaus.
Ikäihmisten maataloustuet pois, yli 55 v.
MYEL-eläkkeet tilitettävä nuorten viljelijöiden aloitustukeen, muutenkin MYEL on maataloustukea
Maataloudesta luopuneiden pakollinen ilmainen taksvärkki 1200 h/vuodessa
Valtion kustantama työntekijä jokaiselle riittävän suurelle maatilalle
Vuokranantaja ei saa  laillista oikeutta vuokrata peltoa nuorelle viljelijälle ennen salaojitusta ja pH:n nostoa 7.0:aan
Vuokrasäännöstely maatalousmaalle

Jotain tämmästä.

-SS-

Karhinen varmaan näki tämän ja rupesi siitä kehittämään.

Voi itku.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 13.02.19 - klo:05:47
Toi yhteistyö on ihan kiva ajatus, mutta käytännön toteutus onkin sitten vaikeampi. Mitäs silloin tehdään kun sattuu samanlainen märkä syksy kuin 2017 oli. Paskaa pitäisi ajaa, mutta niin ne vain ajamiset loppu siinä kohtaa kun se olisi ollut sotkemista. No omalle pellolle oli pakko ajaa. Entäs sitten kun viljan hinta pomppasi viime vuonna taivaaseen? Ei sitä alta 150 saanut ostettua, vaikka kuinka oli nälkästä keskenkasvuista porukkaa odottamassa joka ei kuitenkaan pysty 200e hintoja maksaa. Eli yhteistyö ihan jees johonkin rajaan asti, mutta itse en kyllä alkaisi elukoita pitämään jos peltoa ei riittävästi olisi omasta takaa. Luo eräänlaista varmuutta. Ja mitä paskan hävittämiseen tulee niin varsinais-suomessa tai pohjanmaalla kannattaa vaikka laittaa lehteen ilmoitus että otetaan vastaan. Veikkaan että soittoja on riittävästi. Muualla missä paskasta on vieraannuttu niin asia ei olekkaan niin helppoa...

Eikös nitraattiasetuksesta tule vaatimus lantalan koosta, oliskos ollu 12kk tarpeen mukaan mitoitettu jos en nyt paljoa harakoille muista? Eli jos yhtenä syksynä saa levitettyä vähemmän kuin on ajatellut pitäisi tilanteen olla vielä hallinnassa seuraavaan kevääseen. Tuossa ajatuksena olikin se, että tekee toimitussopimuksen viljatilan kanssa siitä rehusta, hinta on se mikä on so***** vaikka markkinahinnat muuten laskisi tai nousisi. Eli jos sovitaan hinnaksi 150€/tn niin se hinta on se oli sitten markkinahinta 100€ tai 200€ ja sopimus velvoittaa ostamaan ja myymään tuolla hinnalla. Pitkässä juoksussa puntit tasoittuu kyllä, molemmilta osapuolilta jää vain ne suuret pikavoitot saamatta.
käytiin naapurin kanssa näitä rehuviljakaupan vaihtoehtoja läpi ja esillä oli juuri tämä markkinahintojen heilumisen tasoittaminen. Sovittaisiin hinta käyttäen pitkää liukuvaa keskiarvoa, joka ottaa vain vähän huomioon markkinhintojen muutokset tai toimituksille sovitaan eräpäivä kauemmas tulevaisuuteen, silti ennen tätä eräpäivää voi hinnan kiinnittää, esimerkiksi jos hinnat lähtee laskuun. Edut on molemminpuolisia ja kuten mainittu, niin jo kymmenen vuoden jaksolla tilit tasoittuisivat.

Ihmeellistä, ettei tätä käytetä kun aina kuuluu valituksia heti, kun rehuviljan hinta lähtee nousuun? Täällä vaan karjatiloilla on ostajan markkinat, kun jokaista karjatilaa kohti on parikymmentä viljatilaa.

Eiköhän tuo liene molemminpuoleista, jos hinnat lähteekin laskuun alkaa ostajan kitinät ja nousussa taas myyjän. Pitkällä keskiarvolla tuo voisi toimiakkin, viisi vuottakin olisi varmaan liian lyhyt aika koska siinä saattaa hintaheilahtelut vesittää tuon asian tarkoituksen. Toisaalta hintana voisi käyttää myös kustannusperusteista mallia, kyllä keväällä viimeistään kylvöjen aikaan tietää kustannuspuolen suunnilleen ja ostaja tietää mitä siitä viljasta voi maksaa jotta homma säilyy kannattavana - tuo tosin vaatii jo sitten avoimuutta ja luottamusta myyjän ja ostajan välillä sekä sitä että ei koiteta kusettaa vastapuolta niinpaljon kuin ehtii ja kehtaa. Toki tuossa tulee myös se vastaan että jompikumpi saattaa arvottaa oman tekemisensä eritavalla ja yhteisymmärrykseen ei päästä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 13.02.19 - klo:07:28
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..
kysy naapurilta, hintahan voi olla ihan toinen, jos on lukenut sun mielipiteen pari päivää sitten "Niin jotka sitä peltoa tarvitsevat ja saavat homman kannattamaan sitä ei ole ja ne jotka eivät saa hommaa kannattamaan niin niillä sitä on noin karkeasti sanottuna"

ehkä sun naapurikin haluaisi saada homman kannattamaan... :)
Eikun ajattelin kysyä teiltä, kun teillä on näitä niin hienoja ideoita yhteistyöstä ja viljanhinnan määrittämisestä. Me osataan kyllä naapurin kanssa määrittää hinta muutenkin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: montöör - 13.02.19 - klo:07:56
Alpokympin tekstistä:" Pitäiskö näitä tasavertaisia tarjouksia käsittelemään perustaa puolueeton elin, joka näissä kiistatapauksissa auttaisi viljelijää valitsemaan sopivan vuokralaisen... se voisi olla järkevintä"
Hahhah. Mistähän tämä puolueeton elin sitten otetaan? Metsästys seurasta vai essonbaarista? Aivan kuin muinoin maanhankintalupa. Viranomainenko määräisi? Paikallinen timppe olis samantien konttorissa kehumassa itseään ja poikaansa samalla kun mustamaalaisi muut ehdokkaat. Uskotut miehet? ovat kuin  muppetit maanmittaus toimituksessa. Noottaa, arvotaan seuraava vuokralaanen
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 13.02.19 - klo:07:56
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..


Tuollanen ajattelumalli edellyttää käytettävän 4 vuotta vanhaa viljaa...

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Heze - 13.02.19 - klo:08:00
EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on Suomenkin noudatettava, ei täällä voi lähteä sooloilemaan miten sattuu. Jos pikkutiloilta poistetaan tuet, niin Suomen valtion voisi silloin haastaa EU:n tuomioistuimeen.
https://e-justice.europa.eu/content_eu_courts-15-fi.do
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 13.02.19 - klo:10:45
Alpokympin tekstistä:" Pitäiskö näitä tasavertaisia tarjouksia käsittelemään perustaa puolueeton elin, joka näissä kiistatapauksissa auttaisi viljelijää valitsemaan sopivan vuokralaisen... se voisi olla järkevintä"
Hahhah. Mistähän tämä puolueeton elin sitten otetaan? Metsästys seurasta vai essonbaarista? Aivan kuin muinoin maanhankintalupa. Viranomainenko määräisi? Paikallinen timppe olis samantien konttorissa kehumassa itseään ja poikaansa samalla kun mustamaalaisi muut ehdokkaat. Uskotut miehet? ovat kuin  muppetit maanmittaus toimituksessa. Noottaa, arvotaan seuraava vuokralaanen

Tällainen puolueeton elin voisi olla vieraskielinen ulkomaalainen tummaihoinen homo.

Yksikään junaileva maajussi ei uskalla mennä agitoimaan omasta hyvyydestään.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 13.02.19 - klo:12:38
Olen osasyyllinen. Ajattelin laittaa nin mahdottomia kuspäisiä suunnitelmia,
niin kuin karrikoiden, että voisi joku maanahne tällaiseenkin haluun haksahtaa:

Selvät kuviot.

Maatalousmaan pakkolunastus sopiville nuorille.
Kansallisten tukien merkittävä lisäys nuorille viljelijöille
Nuorten viljelijöiden tukeen ympätään toiminnalle 10 v 100% verovapaus.
Ikäihmisten maataloustuet pois, yli 55 v.
MYEL-eläkkeet tilitettävä nuorten viljelijöiden aloitustukeen, muutenkin MYEL on maataloustukea
Maataloudesta luopuneiden pakollinen ilmainen taksvärkki 1200 h/vuodessa
Valtion kustantama työntekijä jokaiselle riittävän suurelle maatilalle
Vuokranantaja ei saa  laillista oikeutta vuokrata peltoa nuorelle viljelijälle ennen salaojitusta ja pH:n nostoa 7.0:aan
Vuokrasäännöstely maatalousmaalle

Jotain tämmästä.

-SS-

Karhinen varmaan näki tämän ja rupesi siitä kehittämään.

Voi itku.

-SS-
no niin, nyt alkaa syylliset paljastua :) ainakin 6/9 näistä toteutuisi jos ohjelma otetaan käyttöön.

Neuvonnan olet unohtanut, raportissa todetaan Neuvo2020 järjestelmästä, etteivät viljelijät ole tyytyväisiä neuvonnan tasoon.... suosituksena ehdotetaan neuvontakorvauksen ylärajan 63€/h poistamista :)

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on Suomenkin noudatettava, ei täällä voi lähteä sooloilemaan miten sattuu. Jos pikkutiloilta poistetaan tuet, niin Suomen valtion voisi silloin haastaa EU:n tuomioistuimeen.
https://e-justice.europa.eu/content_eu_courts-15-fi.do
laskin omat tuet ja niistä EU maksaa 54,6% ja valtio loput 45,4%. Tämän enempää tuskin kellään on EU:n osuus, koska mulla on vain 36€/ha kasvipeitteisyydestä ja koko peltoalaa myös viljellään, satoa tuottamattomia on vain pakolliset efat. Käsittääkseni nämä kotoiset tuet hyväksytetään myös EU:ssa, ettei voi sooloilla miten sattuu.

Jos seuraava ohjelmakausi menee enemmän kansallisilla tuilla, niin liikkumavara kasvaa siinä, kenelle tuki suunnataan? Maataloustukia ei tarvitse millään ihmisoikeus- tai perustuslaillisilla tasavertaisuuden pykälillä perustella, ne ovat elinkeinotukia. Ainoastaan moraalinen velvoite on sivistysvaltiossa olemassa ja paheksunta voidaan ilmaista, jos näistä poiketaan. Jos tulevaisuudessa joutuisi tulemaan toimeen tuolla EU:n kokonaan maksamalla osuudella, niin kyllä se lopettaminen siinä kohtaa olisi todellinen vaihtoehto.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 13.02.19 - klo:12:39
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..


Tuollanen ajattelumalli edellyttää käytettävän 4 vuotta vanhaa viljaa...
No en mä edes ymmärrä miten toi toimisi sen vuoksi näiltä neropateilta sitä kysyinkin...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: kaima - 13.02.19 - klo:12:58
Luomutuen malleja kyseltiin ketjussa aikaisemmin.

Olisko luomun aloitustuki peltohehtaarien ja eläinten mukaan järkevä? Aikajakso voisi olla vaikka 5 vuotta jonka jälkeen pitäisi pärjätä markkinaimun paremmilla hinnoilla.

Tämä tosin voisi johtaa alalla jo toimivien pohdintaan halutaanko alalle lisää kilpailijoita.

Mikä on peruste nykyiselle ikuiselle luomutuelle jos kerran kuluttajat haluavat luomua?

Onko perusteltua tukea ostovoimaisia kuluttajia veronmaksajien rahoilla?

Yleensä veronrahat suunnataan yhteiskunnassa tarpeeseen, varattomille tai esim. vanhustenhuoltoon.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Kaikki - 13.02.19 - klo:13:08
Kaikki tietää että viljanviljelijän myyntituloja on kupattu itämerivähennyksellä noin 200euroa per hehtaari . Tuo tekee 50hehtaarin tilalla 10000euron tulonmenetyksen ,joten Karhisen esitys on sanalla sanoen TYPERÄ .
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 13.02.19 - klo:13:31
Kaikki tietää että viljanviljelijän myyntituloja on kupattu itämerivähennyksellä noin 200euroa per hehtaari . Tuo tekee 50hehtaarin tilalla 10000euron tulonmenetyksen ,joten Karhisen esitys on sanalla sanoen TYPERÄ .

Isojen viljantuottajien on oletettu voivan suojautua pörssissä viljan hintavaihteluilta, mutta sekään
ei nähtävästi ole riittänyt, osoituksena on AB - alueen suurtilojen luomun imu ja tavanomaiseen
jäävien kartanoiden tiukka talous ikääntyvine koneineen.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 13.02.19 - klo:13:43

Mikä on peruste nykyiselle ikuiselle luomutuelle jos kerran kuluttajat haluavat luomua?


Sama peruste kuin lähes ikuiseksi jääneellä säätösalaojakaivotuella tai kohta 20
vuotta jatkuneella suojavyöhykenautintaoikeudella. Sopii päättäjien kanssa yhteisten intressipiirien kuvioihin.

Tämä itse asiassa on osa rakennmuutosta, sillä lähinä luomu- ja luomukotieläintilat ovat vahvasti mukana
vuokra- ja maamarkkinoilla. Tavanomaisten tilojen laajennusvara on loppuun käytetty.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 13.02.19 - klo:16:33

Mikä on peruste nykyiselle ikuiselle luomutuelle jos kerran kuluttajat haluavat luomua?


Sama peruste kuin lähes ikuiseksi jääneellä säätösalaojakaivotuella tai kohta 20
vuotta jatkuneella suojavyöhykenautintaoikeudella. Sopii päättäjien kanssa yhteisten intressipiirien kuvioihin.

Tämä itse asiassa on osa rakennmuutosta, sillä lähinä luomu- ja luomukotieläintilat ovat vahvasti mukana
vuokra- ja maamarkkinoilla. Tavanomaisten tilojen laajennusvara on loppuun käytetty.

-SS-
Lisää tohon nyt vielä se ulkopuolisen rahan pumppaaminen pellon hintaan niin olen kanssasi samaa mieltä..
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 13.02.19 - klo:16:47

Mikä on peruste nykyiselle ikuiselle luomutuelle jos kerran kuluttajat haluavat luomua?


Sama peruste kuin lähes ikuiseksi jääneellä säätösalaojakaivotuella tai kohta 20
vuotta jatkuneella suojavyöhykenautintaoikeudella. Sopii päättäjien kanssa yhteisten intressipiirien kuvioihin.

Tämä itse asiassa on osa rakennmuutosta, sillä lähinä luomu- ja luomukotieläintilat ovat vahvasti mukana
vuokra- ja maamarkkinoilla. Tavanomaisten tilojen laajennusvara on loppuun käytetty.

-SS-
Lisää tohon nyt vielä se ulkopuolisen rahan pumppaaminen pellon hintaan niin olen kanssasi samaa mieltä..

"Ulkopuolinen raha" on sentään kunkin omaa tienattua rahaa eikä
sosialisoitua veronmaksajain rahaa, joilla rakennemuutosisännät meinaavat
sitä plantaasia kasvattaa ?

Siksi en lue tuota tähän. Jokainen voi mennä töihin ja hankkia sitä "ulkopuolista rahaa"
ihan ilman valtion tukea.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 13.02.19 - klo:17:08

Lisää tohon nyt vielä se ulkopuolisen rahan pumppaaminen pellon hintaan niin olen kanssasi samaa mieltä..


Kait jokainen omalla rahallaan saa tehdä mitä haluaa. Ostaa vaikka asunto-osakkeita, lomanviettopaikan tai vaikkapa peltoa.

Pitää vaan polkea kovempaa tjs.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 13.02.19 - klo:18:24
tukien pääomittuminen pellon hintaan tai vuokriin voidaan tehdä muutenkin, kuin teknisesti alentamalla pellon hintaa, jollain pisteytysjärjestelmällä tai vuokrasääntelyllä. 35 miljoonaa on laskettu vuokrasääntelyn vaikutukseksi vuositasolla. Kansallistaminen saattaa tulla todella kalliiksi, Venezuelassa entinen bussikuski on vienyt asian vähän pidemmälle

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/10/suuri-kaniinisuunnitelma-eli-miten-venezuelan-vallankumous-muuttui-ensin
Sen jälkeen, kun oma maatalous oli tuhottu takavarikoinneilla, niin presidentti Nicolas Maduro ehdotti Venezuelan pahenevan elintarvikepulan ratkaisuksi kaupunkiviljelyä. Siinä ihmiset kasvattavat kukkaruukuissaan ruokaa kotitarpeisiin.

Kiinan kulttuurivallankumousta lähestyttiin ajatuksella yliopisto-opiskelijoiden ja koulujen puutarhapalstoista. Joitakin viikkoja sitten Maduro nähtiin kanalassa keräämässä munia ja kannustamassa kansalaisia omien kaupunkikanaloiden perustamiseen.

Syökää kaniineja, älkää silittäkö niitä. Todellinen pohjakosketus oli Maduron viime syksynä keksimä suuri kaniinisuunnitelma. Siinä kansalaisia kannustettiin hankkimaan kaniineja, jotka lisääntyvät nopeasti, ja olisivat erinomainen lihan lähde. Kaniineissa on runsaasti proteiinia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 13.02.19 - klo:19:27

Mikä on peruste nykyiselle ikuiselle luomutuelle jos kerran kuluttajat haluavat luomua?


Sama peruste kuin lähes ikuiseksi jääneellä säätösalaojakaivotuella tai kohta 20
vuotta jatkuneella suojavyöhykenautintaoikeudella. Sopii päättäjien kanssa yhteisten intressipiirien kuvioihin.

Tämä itse asiassa on osa rakennmuutosta, sillä lähinä luomu- ja luomukotieläintilat ovat vahvasti mukana
vuokra- ja maamarkkinoilla. Tavanomaisten tilojen laajennusvara on loppuun käytetty.

-SS-
Lisää tohon nyt vielä se ulkopuolisen rahan pumppaaminen pellon hintaan niin olen kanssasi samaa mieltä..

"Ulkopuolinen raha" on sentään kunkin omaa tienattua rahaa eikä
sosialisoitua veronmaksajain rahaa, joilla rakennemuutosisännät meinaavat
sitä plantaasia kasvattaa ?

Siksi en lue tuota tähän. Jokainen voi mennä töihin ja hankkia sitä "ulkopuolista rahaa"
ihan ilman valtion tukea.

-SS-

Mutta onko se oikein että pumpataan tukea ja ulkopuolista rahaa yhtäaikaa systeemiin? Toisaalta toisen kieltäminen nuista rikkoo työnteon perusoikeutta ja toinen taas omaisuuden suojaa, niin kauan kun maataloutta tuetaan. Toisaalta taas myel eläke on eräänlaista tukea, niin onko oikein pumpata vielä silloin lisää peltojen kautta. 🤔
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 13.02.19 - klo:19:55

Lisää tohon nyt vielä se ulkopuolisen rahan pumppaaminen pellon hintaan niin olen kanssasi samaa mieltä..


Kait jokainen omalla rahallaan saa tehdä mitä haluaa. Ostaa vaikka asunto-osakkeita, lomanviettopaikan tai vaikkapa peltoa.

Pitää vaan polkea kovempaa tjs.
Niin mutta tervehdyttääkö tämää alaa sen paremmin kuin tukien sijoittaminen peltoon?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 13.02.19 - klo:21:41

Lisää tohon nyt vielä se ulkopuolisen rahan pumppaaminen pellon hintaan niin olen kanssasi samaa mieltä..


Kait jokainen omalla rahallaan saa tehdä mitä haluaa. Ostaa vaikka asunto-osakkeita, lomanviettopaikan tai vaikkapa peltoa.

Pitää vaan polkea kovempaa tjs.
Niin mutta tervehdyttääkö tämää alaa sen paremmin kuin tukien sijoittaminen peltoon?
pellon hintaa ja ostamista ei voi käsitellä yksistään viljelijöitä koskevana asiana. Jos pellon hinta laskee, niin samalla maatilojen varallisuusarvot laskevat eli viljelijät köyhtyvät. Se ei vaikuta muihin omaisuuseriin samalla tavalla, osakkeet, kiinteistöt, talletukset ym säilyttävät arvonsa. Pelloista noin kolmannes on vuokrapeltoja, vuokrasääntely laskisi automaattisesti myös pellon hintaa. Ne omat kaksikolmannesta menettäisivät arvoaan esimerkiksi lainojen vakuutena. Jos peltohehtaari menettää 2000€ arvoaan, niin maatilat köyhtyvät noin neljä miljardia. Harva omistajaryhmä ehdottaa tai vaatii oman varallisuutensa halpuuttamista.

Ylihintainen pelto yhdessä spv-huojennuksen kanssa pitää pellot tehokkaasti perheessä/suvussa ja ulkopuolisten mahdollisuus ostaa peltoa on ollut teoreettinen. Halpa pelto avaa markkinat myös ulkopuolisille, siis sellaisille joilla ei ole viljelijätaustaa... myy kaupungista omakotitalon ja ostaa kartanon peltoineen maaseudulta. Jos laitan maatilan myyntiin ja sen hinta olisi miljoonan sijaan puolimiljoonaa, niin kyllä kysyjiä tulisi enemmän. Estettäisikö tämä kauppa sitten lailla eli normaaleista kauppatavoista luovuttaisiin kokonaan?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 13.02.19 - klo:22:10

Lisää tohon nyt vielä se ulkopuolisen rahan pumppaaminen pellon hintaan niin olen kanssasi samaa mieltä..


Kait jokainen omalla rahallaan saa tehdä mitä haluaa. Ostaa vaikka asunto-osakkeita, lomanviettopaikan tai vaikkapa peltoa.

Pitää vaan polkea kovempaa tjs.
Niin mutta tervehdyttääkö tämää alaa sen paremmin kuin tukien sijoittaminen peltoon?
pellon hintaa ja ostamista ei voi käsitellä yksistään viljelijöitä koskevana asiana. Jos pellon hinta laskee, niin samalla maatilojen varallisuusarvot laskevat eli viljelijät köyhtyvät. Se ei vaikuta muihin omaisuuseriin samalla tavalla, osakkeet, kiinteistöt, talletukset ym säilyttävät arvonsa. Pelloista noin kolmannes on vuokrapeltoja, vuokrasääntely laskisi automaattisesti myös pellon hintaa. Ne omat kaksikolmannesta menettäisivät arvoaan esimerkiksi lainojen vakuutena. Jos peltohehtaari menettää 2000€ arvoaan, niin maatilat köyhtyvät noin neljä miljardia. Harva omistajaryhmä ehdottaa tai vaatii oman varallisuutensa halpuuttamista.

Ylihintainen pelto yhdessä spv-huojennuksen kanssa pitää pellot tehokkaasti perheessä/suvussa ja ulkopuolisten mahdollisuus ostaa peltoa on ollut teoreettinen. Halpa pelto avaa markkinat myös ulkopuolisille, siis sellaisille joilla ei ole viljelijätaustaa... myy kaupungista omakotitalon ja ostaa kartanon peltoineen maaseudulta. Jos laitan maatilan myyntiin ja sen hinta olisi miljoonan sijaan puolimiljoonaa, niin kyllä kysyjiä tulisi enemmän. Estettäisikö tämä kauppa sitten lailla eli normaaleista kauppatavoista luovuttaisiin kokonaan?

Pellon markkinahinta saa puolittua, ennen kuin ollaan pankin näkemyksen tasolla.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Heze - 13.02.19 - klo:22:47
Jos ei olisi tukia ja maataloudessa toimittaisiin täysin vapaan markkinatalouden ehdoilla, niin se olisi ihannetilanne, ei tarvittaisi monimutkaista sääntelyä. Ainoa tarvittava sääntely olisi  ympäristön pilaantumisen estämiseen liittyvä, niin kuin muillakin tuotannon aloilla.

Nyt sen sijaan Karhinen ja myös te täällä esitätte vaan lisää sääntelyä maatalouteen, entisen päälle vielä. Ja MT: n tämän päivän numeron yleisönosastossa peräti professoristason ihminen esittää että pikkutilojen pitäisi liittyä yhteen, eli käytännössä siis perustaa kolhoosityyppinen yhteistyötila, jotta ne pärjäisivät tulevaisuudessa, voi hyvänen aika sentään.

Alkaa jo riittämään nämä maatalouden toimintaedellytyksiä selvittelevät selvitysmiehet, komiteat, työryhmät ja monenlaiset muut kahvittelupoppoot. Samassa numerossa toimittaja Tuure Kiviranta esitti että parasta olisi kun viljelijät itse tiloillaan ottavat vastuun omasta toiminnastaan, eivätkä odota että joku ulkopuolinen taho tulee ja ratkaisee ongelmat
Olen samaa mieltä, ja lisään vielä että vähemmän sääntelyä maatalouteen, enemmän toimintavapautta ja enemmän luovaa tuhoa, darwinismia, ei pidä yrittääkään heikkoja tiloja pitää pystyssä tekohengityksellä,  huonot tilat joutaakin kaatua, niin kuin oikeassa yritystoiminnassa tapahtuu. Totaalisen tuettu ja säännelty maatalousyrittäminen on yritystoiminnan irvikuva.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 14.02.19 - klo:06:44
Jos ei olisi tukia ja maataloudessa toimittaisiin täysin vapaan markkinatalouden ehdoilla, niin se olisi ihannetilanne, ei tarvittaisi monimutkaista sääntelyä. Ainoa tarvittava sääntely olisi  ympäristön pilaantumisen estämiseen liittyvä, niin kuin muillakin tuotannon aloilla.

Nyt sen sijaan Karhinen ja myös te täällä esitätte vaan lisää sääntelyä maatalouteen, entisen päälle vielä. Ja MT: n tämän päivän numeron yleisönosastossa peräti professoristason ihminen esittää että pikkutilojen pitäisi liittyä yhteen, eli käytännössä siis perustaa kolhoosityyppinen yhteistyötila, jotta ne pärjäisivät tulevaisuudessa, voi hyvänen aika sentään.

Alkaa jo riittämään nämä maatalouden toimintaedellytyksiä selvittelevät selvitysmiehet, komiteat, työryhmät ja monenlaiset muut kahvittelupoppoot. Samassa numerossa toimittaja Tuure Kiviranta esitti että parasta olisi kun viljelijät itse tiloillaan ottavat vastuun omasta toiminnastaan, eivätkä odota että joku ulkopuolinen taho tulee ja ratkaisee ongelmat
Olen samaa mieltä, ja lisään vielä että vähemmän sääntelyä maatalouteen, enemmän toimintavapautta ja enemmän luovaa tuhoa, darwinismia, ei pidä yrittääkään heikkoja tiloja pitää pystyssä tekohengityksellä,  huonot tilat joutaakin kaatua, niin kuin oikeassa yritystoiminnassa tapahtuu. Totaalisen tuettu ja säännelty maatalousyrittäminen on yritystoiminnan irvikuva.

Oikeastaan ongelma on se että mikään ei ole maataloudessa markkinatalouslähtöistä kuin maataloustuotteiden hinnat. Kaikki muut voi jokavuosi laittaa kaikkeen +10%. Sitten ihmetellään kun matasloustuotanto ei kannata.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: optimisti - 14.02.19 - klo:07:14
Tärkein havainto oli toteamus "eurot ratkaisevat, eivät kilot tai tonnit". Siinä olemme jakautuneet kahteen leiriin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 14.02.19 - klo:10:17
Kertokaa minulle mikä muu yrittäjä maaseudulla saa loppuelämäkseen hyvän toimeentulon kun pistää kintaat naulaan? Omistat 100ha hömppäneinäpeltoa, muutat kaupunkiin ja kuittaat 500-600/ha tukia vuosittain loppuelämäsi. Koska tulee raja kun oma ruuantuotanto tukehtuu lopullisesti tähän tukijakoripuliin ja ostamme kiltisti ylijäämäruokaa maailman markkinoilta? Näin on valitettavasti käymässä ja kuitenkin maksamme edelleen jäsenmaksuja eu:n pohjattomaan kassaan jaettavaksi tukina tuottamattomalle maalle...
pelto on tällä tukijärjestelmällä hyvä sijoituskohde, tätä moni hyödyntää ja tukijärjestelmä mahdollistaa sen. Pellon osto- ja vuokrahinnan välinen suhde on melkein vakio, ei kannata vuokrata peltoa, jos sen saisi edullisemmin ostettua. Vuokrien ja korkojen välinen suhde, senkin pitäisi olla vakio, nyt ollaan kuitenkin 0-koroissa, mutta avokätinen tukijärjestelmä nostaa vuokrahintoja vähän, mutta silti on kannattavampaa pitää pelto tukijärjestelmässä, kuin vuokrata pois. Varsinkin jos sen pystyy tekemään käytännössä viljelemättä.

Nyt tätä korjaamaan on esitetty vuokrasääntelyä ja peltojen osittaista lunastusmenettelyä (=pisteytys), kiinteistötietojen helpompaa saatavuutta, tilapäistä verohuojennusta, huonosti tuottavien (=väärässä maakunnassa sijaitsevien) peltojen metsittämistä, raivioiden ottamista tukijärjestelmää rasittamaan, peltojen raivauksen käynnistämistä....  onko valittu tie oikea? Vaihtoehtoisesti voitaisiin tarjota lopettaville tiloille mahdollisuutta ostaa myyntihinnalla helsingin keskustasta sijoitusasunto puoleen hintaan ja takuu siitä, ettei vuokrat tule koskaan laskemaan, vaan niitä verovaroin tuetaan jatkossakin... sehän olisi reiluuttamista. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla on nimittäin ihan vastaava tilanne ja tukijärjestelmä, nyt maaomaisuutta vaan halpuutetaan, ihan vielä meidän omasta pyynnöstä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 14.02.19 - klo:10:45
Tärkein havainto oli toteamus "eurot ratkaisevat, eivät kilot tai tonnit". Siinä olemme jakautuneet kahteen leiriin.
niin kauan kuin meillä on subjektiivinen oikeus viljellä tai tuottaa elintarvikkeita, niin puhutaan aina kiloista... tuotteiden jälkimarkkinointi kuuluu seuraaville portaille, teollisuudelle ja kaupalle. Viimekädessä valtion on hoidettava vientiin tuotettu ylijäämä. Jos joskus tulisi pienikin riski siitä, että tuotettu litra/kilo jää tuottajalle käteen, niin alettaisiin puhua euroista. Nyt vakiohinnat, markkinariski ulkoistettu, niin pelkät kilot ratkaisee.

Tämän raportti ei kosketellut oikeastaan ollenkaan tukijärjestelmää, joku epäili jopa, ettei Karhinen tiennyt 20 000€ myyntitulon rajaavan 57% tiloista tukijärjestelmän ulkopuolelle, olisi siis tullut yllätyksenä? Varmaan moni on ajatellut tukijärjestelmän säilyvän ennallaan, jopa voitaisiin olettaa joihinkin tukiin korotuksia, kun näin moni ei saisi tukia ollenkaan... edetään siis kauemmas euro-ajattelusta, tuethan ovat jo melkein kaikki ha/ey perusteisia :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: nisu - 14.02.19 - klo:11:26

    On se kumma kun kaikki pitää tapahtua heti ja nyt, eiköhän luonto hoida kaikkein kivuttomin. Ei mene kuin
kymmen vuotta ,kun taasen on tilamäärä puolittunut. Tuotakin jäävää tulosta ,kun katsoo mikä oli kymmenen
vuotta sitten, yksi miljardi ja nyt noin 400 miljoonaa ja vertaa tilamäärään, niin huomataankin tulotason tilaa
kohti pysyneen lähes entisellään, ainoat hyötyjät ovat kuluttajat ,jotka saavat halvempia tuotteita nyt mitä kymmen
vuotta sitten.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Heze - 14.02.19 - klo:12:16
Hömppäheinätuet pois, ja säästyneet varat, ei suinkaan muualle maatalouteen, vaan vanhustenhoitoon.
On se nyt kumma että pitää näillä hömppätuilla elättää yhtä jo ennestään hyvinvoivaa kansanosaa, kun samaan aikaan vanhustenhoitoon tarvitaan miljoonia lisää rahaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.19 - klo:13:10
Kertokaa minulle mikä muu yrittäjä maaseudulla saa loppuelämäkseen hyvän toimeentulon kun pistää kintaat naulaan? Omistat 100ha hömppäneinäpeltoa, muutat kaupunkiin ja kuittaat 500-600/ha tukia vuosittain loppuelämäsi. Koska tulee raja kun oma ruuantuotanto tukehtuu lopullisesti tähän tukijakoripuliin ja ostamme kiltisti ylijäämäruokaa maailman markkinoilta? Näin on valitettavasti käymässä ja kuitenkin maksamme edelleen jäsenmaksuja eu:n pohjattomaan kassaan jaettavaksi tukina tuottamattomalle maalle...

Tuossa 100 ha:n hömppäheinäpellossa ja 500-600 €/ha tuissa ei kyllä puhuta samasta pellosta. Jos siis hömppäheinällä tarkoitetaan muutakin kuin suojavyöhykettä. Suojavyöhykehän ei ole yleisessä jakelussa  oleva toimenpide enää ollut vuosiin. On aika vaikea kuvitella, että tärkeääkään merkkimies kunnassa saisi jostakin suojavyöhykesopimuksen eläköityessään.  100 % suojavyöhykepelto olisi tuon tukitason tienoilla kohdentamisalueella. Ja siinä sentään pitää korjata heinät vuosittain.

Luonnonhaittakorvausta ( on yli 200 € peltoviljelijällekin ) ei kokotilan hömpällä saa, samoin kuin ei mitään ympäristökorvauksen muuta maksua, kasvipeitteisyyttää tai RTK:ta. ( 54 - 100 €)

Luonnonhoitopellon, ympäristönurmien toimenpiteestä muuten ei ei makseta ollenkaan, jos tilan pinta-alasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa. Myöskään viherlannoitusnurmesta ei makseta erikseen, jos koko tilan nurmi tai kesanto. Eli nyt puhutaankin alle 200 euron kokonaistuista hehtaarilta.

Et varmaan ole tutustunut tukiehtoihin, nämä aina näyttävät tuottoisammilta kuin sitten lopulta ovatkaan.

Suojavyöhykkeestä on muutenkin joillakin agenda. Minä näen suojavyöhykettä käytetyn esimerkiksi huomattavaan maanlisäysoperaatioon. noin 300 ha:n tila laittaa heikkotuottoista ja kohtuuvuokraista maata pohjavesialueella  50 - 70 ha:n verran suojavyöhykkeelle ja vuokraa sillä rahalla jopa enemmän sokerijuurikasmaata yli kaikkien muiden tarjousten. Siinähän ei LHK - leikkuri pure, kuin maata on jo paljon valmiiksi, ja selvästi auttaa laajentumaan paremmille peltoalueille. Punavanteet rullaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 14.02.19 - klo:13:22
Kertokaa minulle mikä muu yrittäjä maaseudulla saa loppuelämäkseen hyvän toimeentulon kun pistää kintaat naulaan? Omistat 100ha hömppäneinäpeltoa, muutat kaupunkiin ja kuittaat 500-600/ha tukia vuosittain loppuelämäsi. Koska tulee raja kun oma ruuantuotanto tukehtuu lopullisesti tähän tukijakoripuliin ja ostamme kiltisti ylijäämäruokaa maailman markkinoilta? Näin on valitettavasti käymässä ja kuitenkin maksamme edelleen jäsenmaksuja eu:n pohjattomaan kassaan jaettavaksi tukina tuottamattomalle maalle...

Tuossa 100 ha:n hömppäheinäpellossa ja 500-600 €/ha tuissa ei kyllä puhuta samasta pellosta. Jos siis hömppäheinällä tarkoitetaan muutakin kuin suojavyöhykettä. Suojavyöhykehän ei ole yleisessä jakelussa  oleva toimenpide enää ollut vuosiin. On aika vaikea kuvitella, että tärkeääkään merkkimies kunnassa saisi jostakin suojavyöhykesopimuksen eläköityessään.  100 % suojavyöhykepelto olisi tuon tukitason tienoilla kohdentamisalueella. Ja siinä sentään pitää korjata heinät vuosittain.

Luonnonhaittakorvausta ( on yli 200 € peltoviljelijällekin ) ei kokotilan hömpällä saa, samoin kuin ei mitään ympäristökorvauksen muuta maksua, kasvipeitteisyyttää tai RTK:ta. ( 54 - 100 €)

Luonnonhoitopellon, ympäristönurmien toimenpiteestä muuten ei ei makseta ollenkaan, jos tilan pinta-alasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa. Myöskään viherlannoitusnurmesta ei makseta erikseen, jos koko tilan nurmi tai kesanto. Eli nyt puhutaankin alle 200 euron kokonaistuista hehtaarilta.

Et varmaan ole tutustunut tukiehtoihin, nämä aina näyttävät tuottoisammilta kuin sitten lopulta ovatkaan.

Suojavyöhykkeestä on muutenkin joillakin agenda. Minä näen suojavyöhykettä käytetyn esimerkiksi huomattavaan maanlisäysoperaatioon. noin 300 ha:n tila laittaa heikkotuottoista ja kohtuuvuokraista maata pohjavesialueella  50 - 70 ha:n verran suojavyöhykkeelle ja vuokraa sillä rahalla jopa enemmän sokerijuurikasmaata yli kaikkien muiden tarjousten. Siinähän ei LHK - leikkuri pure, kuin maata on jo paljon valmiiksi, ja selvästi auttaa laajentumaan paremmille peltoalueille. Punavanteet rullaa.

-SS-

No kun ei ole korjuu velvoitetta, niin joku voisi laskea paljonko saa tukia jos laittaa esim.100 hehtaaria säilörehunurmea.

Tosin asiaa pitää miettiä siltäkin kantilta miksi valtio takaa vakio vuokratulot kaupungissa sijoitusasunnolle verotuloista. Samalla omaisuuden arvon nousun. MMM budjetti menee moneen kertaan pelkästään rakennusteolisuuden tukemiseen.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: montöör - 14.02.19 - klo:13:35
Hömppäheinätuet pois, ja säästyneet varat, ei suinkaan muualle maatalouteen, vaan vanhustenhoitoon.
On se nyt kumma että pitää näillä hömppätuilla elättää yhtä jo ennestään hyvinvoivaa kansanosaa, kun samaan aikaan vanhustenhoitoon tarvitaan miljoonia lisää rahaa.


Ei lisäraha muuta vanhusten elämänlaatua paremmaksi, vaan ihmiset. Sijoittajia kiinnostaa
vain, miten saavat itselleen maximi tuoton maksamatta veroa. Ei heitä kiinnosta vanhusten,
kehareitten tai muiden hoitoa tarvitsevien hyvinvointi. "Hömppätuet" on poliittinen päätös
ympäristön suojelemiseksi, ei siitä pidä viljelijää syyllistää. Noottaa, lissää rahhaa
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.19 - klo:13:57
Hömppäheinätuet pois, ja säästyneet varat, ei suinkaan muualle maatalouteen, vaan vanhustenhoitoon.
On se nyt kumma että pitää näillä hömppätuilla elättää yhtä jo ennestään hyvinvoivaa kansanosaa, kun samaan aikaan vanhustenhoitoon tarvitaan miljoonia lisää rahaa.


Ei lisäraha muuta vanhusten elämänlaatua paremmaksi, vaan ihmiset. Sijoittajia kiinnostaa
vain, miten saavat itselleen maximi tuoton maksamatta veroa. Ei heitä kiinnosta vanhusten,
kehareitten tai muiden hoitoa tarvitsevien hyvinvointi. "Hömppätuet" on poliittinen päätös
ympäristön suojelemiseksi, ei siitä pidä viljelijää syyllistää. Noottaa, lissää rahhaa

Tuo  on kohdallaan, että ihmiset vaikuttavat hoidon laatuun. Silloin kun vielä olivat
kunnalliskodit ainoita vaihtoehtoja, niin kyllä siellä keski-ikäiset kärttyhoitajat rääkkäsivät
vanhukset ihan kunnolla loppuun.

" Sijoittajia kiinnostaa vain, miten saavat itselleen maximi tuoton maksamatta veroa."

Tuo  on ehkä tietämätön kommentti, hyvin yleinen. Yhtiöön sijoittava haluaa , että sijoitettu
raha tuottaa voittoa. Vapailla markkinoilla voitto tehdään sellaisella hinnalla ja laadulla, sekä
julkisella kuvalla, tällä sitten voittoa saadaan aikaiseksi. Tappiollinen toiminta loppuu. Liian
voitollinen toiminta tuo kilpailijayritykset hunajakupin ääreen. Veronkierrolla on lyhyet jäljet.

Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen. Hankintahakkaaja saa verotonta
työpalkkaa. Työasioita ajava saa kilometrikorvausta verovapaastii. Pestään omat pyykit
ja siivotaan huusholli omana verovapaana työnä. Sekin on verosuunnittelua, koska tuo verottomuus on
mahdollista, ei veronkiertoa. Eli pyritään tuottamaan itselle lisäarvoa maksamatta veroa.
Kuulostaa ikävältä, eikö.

Äärimmäisen voitollinenkin firma voi kaatua, jollei kehitä tuotteitaan ja toimintatapojaan.
Tästä on lähihistoriassa hyvä esimerkki. Muuta Saloon, niin näet taantuvan teollisuuskaupungin,
jonka julkinen hallinto keskittyi lähinnä tuhlaamaan voitonteon sivutuotteena syntynyttä
vaurautta.

Nyt suurtyöttömyys ja kaupunki pahoissa veloissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Agronautti - 14.02.19 - klo:14:04

Karhinen esitelmöi

https://youtu.be/YRdSR7JSq0E
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.19 - klo:14:12

No kun ei ole korjuu velvoitetta, niin joku voisi laskea paljonko saa tukia jos laittaa esim.100 hehtaaria säilörehunurmea.

Tuo on suoraviivainen vaihtoehto. Tosin edelleen ei saa kasvipeitteisyyskorvauksia, pysyvän nurmen päälletulo on jos ei iso niin ehkä pieni rajoite tulevaisuuteen. Tukitaso ei siltikään tule AB :lla kuin 462 € viime vuoden tukitasoilla. Lisäksi valvonta nykyisin puuttuu heinälajikkeisiin ja rikkakasveihin, koska vain luomuheinässä saa olla välttämättömät rikat. Eli ainakin Staranet pitänee ruiskuttaa ja merkitä lannoitusta ainakin teoriassa ?

140 euron tukiero 600:aan euroon on tietenkin vain pieni ja ei merkittävä ero, kun sanoman tarkoitus on olennainen.

Jos tuorerehunurmeen tulisi korjuu- ja käyttövelvoite, siinä eniten menettäisivät luomunurmistit, jotka nykyän merkkaavat tuiltaan optimaalisimmat pellonkäytöt tosiasiallisille kesannoilleen.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 14.02.19 - klo:15:26

No kun ei ole korjuu velvoitetta, niin joku voisi laskea paljonko saa tukia jos laittaa esim.100 hehtaaria säilörehunurmea.

Tuo on suoraviivainen vaihtoehto. Tosin edelleen ei saa kasvipeitteisyyskorvauksia, pysyvän nurmen päälletulo on jos ei iso niin ehkä pieni rajoite tulevaisuuteen. Tukitaso ei siltikään tule AB :lla kuin 462 € viime vuoden tukitasoilla. Lisäksi valvonta nykyisin puuttuu heinälajikkeisiin ja rikkakasveihin, koska vain luomuheinässä saa olla välttämättömät rikat. Eli ainakin Staranet pitänee ruiskuttaa ja merkitä lannoitusta ainakin teoriassa ?

140 euron tukiero 600:aan euroon on tietenkin vain pieni ja ei merkittävä ero, kun sanoman tarkoitus on olennainen.

Jos tuorerehunurmeen tulisi korjuu- ja käyttövelvoite, siinä eniten menettäisivät luomunurmistit, jotka nykyän merkkaavat tuiltaan optimaalisimmat pellonkäytöt tosiasiallisille kesannoilleen.

-SS-

Ei se LUOMU ole ihan niin helppoa. Kasvi luomutilalta vaaditaan 30% myyntikasvi vaatimus. käytännössä luomupellot on pakko niittää vähintään kerran kaksi kesässään että näyttävät edes pellolta.  Sama vaatimus tulee kotieläintilalle jolla pellot luomussa tämän 5 vuotis kauden jälkeen.

Tuo n.450€/hehtaari määrää käytännössä vuokran tason. Karhisen idea johtaa vain siihen että tulee kaksi laskua. heinän myyntitulo ja urakointi lasku. Yllättäen kummatkin on vain saman suuruisia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.19 - klo:16:14
En yritäkään väittää, että luomu on helppoa. Kuitenkin tavanomaisen viljelyn helpporehunurmia korostetaan, mutta niillä selvästikin on erilainen hoitovaatimus, ja joutuu käyttämään panoksia. Ihan valvonnan mielivallassa on, jos esimerkiksi jättää rikkatorjunnan tekemättä, että tuleeko tukia. Porvoon tapauksen varjossa näyttää, että ei tule. Jos kyseessä olisi ollut tyhjä mulloksella oleva luomurypsipelto, toki olisi voinut todeta, että kirpat söivät. No can do.

Niin kauan kuin tavanomaiseen viljelyyn kuuluu "pyrkimys markkinakelpoisen sadon tuottamiseen", ja kasvinsuojelun ja lannoitteiden hyväksytään, ja edellytetäänkin, sen mahdollistavan, ei näennäisviljely ole tavanomaisella puolella todellakaan itsestäänselvyys. Luomussakin puuttuttaneen rikkakasveihin ja hyönteistuhoihin, mutta tosiasiat pitää tunnustaa tarkastajienkin.

Halusin vain todeta, että harvalla pienviljelijällä on viitseliäisyyttä alkaa sen helppokauran sijasta heinää viljelemään jollakin muutamalla hehtaarilla, 200 hehtaarilla se on jo luonnollista taloudellista toimintaa. Karhisen haksahdus tuleekin siinä, että hän olettaa vain pientilojen keskittyvät hömppiin, vaikka tutkittunakin tilakoolla ja isännän iällä ei ollut merkitsevyyttä siihen, miten paljon hömppiä viljellään. Ja luomuhömppä keskittyy suurempaan tilakokoluokkaan.

Tilakoko on koko EU-ajan suurentunut, pientilat ovat vähentyneet, ja maatalouden myyntitulo on laskenut koko ajan. Tästä voi myös tehdä sen johtopäätöksen, että sen suurtilan hoitamana hehtaarilta tulee kolmanneksen vähemmän tavaraa kuin sen eläkeläisisännän satakuusvitosella fergulla kyntämänä, ja hömpät senkun lisääntyvät.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Don Essex - 14.02.19 - klo:17:21
En yritäkään väittää, että luomu on helppoa. Kuitenkin tavanomaisen viljelyn helpporehunurmia korostetaan, mutta niillä selvästikin on erilainen hoitovaatimus, ja joutuu käyttämään panoksia. Ihan valvonnan mielivallassa on, jos esimerkiksi jättää rikkatorjunnan tekemättä, että tuleeko tukia. Porvoon tapauksen varjossa näyttää, että ei tule. Jos kyseessä olisi ollut tyhjä mulloksella oleva luomurypsipelto, toki olisi voinut todeta, että kirpat söivät. No can do.

Niin kauan kuin tavanomaiseen viljelyyn kuuluu "pyrkimys markkinakelpoisen sadon tuottamiseen", ja kasvinsuojelun ja lannoitteiden hyväksytään, ja edellytetäänkin, sen mahdollistavan, ei näennäisviljely ole tavanomaisella puolella todellakaan itsestäänselvyys. Luomussakin puuttuttaneen rikkakasveihin ja hyönteistuhoihin, mutta tosiasiat pitää tunnustaa tarkastajienkin.

Halusin vain todeta, että harvalla pienviljelijällä on viitseliäisyyttä alkaa sen helppokauran sijasta heinää viljelemään jollakin muutamalla hehtaarilla, 200 hehtaarilla se on jo luonnollista taloudellista toimintaa. Karhisen haksahdus tuleekin siinä, että hän olettaa vain pientilojen keskittyvät hömppiin, vaikka tutkittunakin tilakoolla ja isännän iällä ei ollut merkitsevyyttä siihen, miten paljon hömppiä viljellään. Ja luomuhömppä keskittyy suurempaan tilakokoluokkaan.

Tilakoko on koko EU-ajan suurentunut, pientilat ovat vähentyneet, ja maatalouden myyntitulo on laskenut koko ajan. Tästä voi myös tehdä sen johtopäätöksen, että sen suurtilan hoitamana hehtaarilta tulee kolmanneksen vähemmän tavaraa kuin sen eläkeläisisännän satakuusvitosella fergulla kyntämänä, ja hömpät senkun lisääntyvät.

-SS-

Ei ole luomun ja kemiallisen nurmen välillä erilaisia hoitovaatimuksia. Molemmissa pitää olla tavoitteena korjuukelpoinen kasvusto. Molemmissa tapauksissa niitto tai kaksi hoitaa homman. Tiedän kaksi tilaa, jotka tekevät näin. En tykkää, mutta ymmärrän. Toiselle tilalle jopa urakoin niitotkin useimmiten. Viime vuonna tosin menivät rehutäydennyksiin hevos- ja karjatiloille. Ei tarvinnut niittää maahan.

Ohjeistus viherlannoitusnurmien merkitsemisestä rehunurmiksi luomutiloilla, tuli muistaakseni ministeriöstä. Viherlannoitusnurmesta saisi muistaakseni muutaman kympin vähemmän. Tavanomaisilla tiloilla saisi viherlannoitusnurmseta jotain enemmän... Tai oliko se niin, että saman, kuin rehunurmestakin. Vihlannurmessa on vain määräaika, jota rehunurmlla ei ole. Luomutila ilman karjaa ei voi koko alaa laittaa rehunurmelle, koska on 30 % myyntikasvivaatimus. Koko ala nurmella on siis vain tavanomaisen tilan oikeus.

Minusta Karhisen ehdotus on sellainen, ettei mitään tarvitse lopulta tehdä. Kaikkiaan Suomen maatalouden rakennemuutos on ollut älyttömän nopeaa. Ilmeisesti missään muualla se ei ole ollut näin rajua. Lopputulos tulee olemaan pitkälti sama tehdään jotain eli ei. Metsitys tullee vielä joka tapauksessa mukaan ensi tukikaudella.

Viimeisestä kappaleesta olen samaa mieltä. Jos tilakokoja suurennetaan, hinna vain laskevat, jolloin yhä suuremmatkin tilat osa-aikaistuvat ja siirtyvät hömppään.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Heze - 14.02.19 - klo:18:31
SS:

>Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen.

Höpö höpö, omasta asunnosta ei ole kuin menoja. Ei siitä mitään asuntotuloa kerry. Tuo on sosialistista ajattelua, että kaikki toiminnat, mitä ihminen itse tekee oman hyvinvointinsa eteen, aiheuttavat valtiolle verotulojen menetyksiä, kun ihminen ei käytä maksullisia palveluja. Tuon logiikan mukaan pitäisi lanseerata esim. siivousvero itse asuntonsa siivoaville, koska eivät käytä siivouspalvelua, ja jää valtiolta verotuloja saamatta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.19 - klo:18:42
SS:

>Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen.

Höpö höpö, omasta asunnosta ei ole kuin menoja. Ei siitä mitään asuntotuloa kerry. Tuo on sosialistista ajattelua, että kaikki toiminnat, mitä ihminen itse tekee oman hyvinvointinsa eteen, aiheuttavat valtiolle verotulojen menetyksiä, kun ihminen ei käytä maksullisia palveluja. Tuon logiikan mukaan pitäisi lanseerata esim. siivousvero itse asuntonsa siivoaville, koska eivät käytä siivouspalvelua, ja jää valtiolta verotuloja saamatta.

Tämä on viisaiden ministeriön miesten keksintö tuo asuntotulo.
Siksi kannattaa vasemmistopuolueiden verotukipropagandaa kuunnella sillä
korvalla, että onko asia nyt ihan oikeasti noin vai onko vaan jäänyt
peruskoulussa laskento opettelematta. Ehkä sosialistinen agenda on
tässä mukana.

Alivaltiosihteeri Hetemäki et al. Valtiovarainministeriö: Verotuksen kehittämistyöryhmän
loppuraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 51/2010

Sivu 174. 5.6.1 Omistusasujan asuntotulon verottaminen

"..omistusasuja ei maksa veroa asuntoon sidotulle omalle pääomalle saadusta
tuotosta. Näin ollen yksi suoraviivainen tapa yhdenmukaistaa omistus- ja
vuokra-asumisen verokohtelua olisi verottaa omistusasujan asuntotuloa
samalla tavalla kuin vuokranantajan vuokratuloa tai muiden sijoituskohteiden tuottoa."

-SS-

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 14.02.19 - klo:18:48
Miksiköhän se tilakoko on suurentunut? Olisiko vaikka siksi että on tuettu niitä hehtaareja ja eläinyksiköitä...

Ilmeisen moni on tyytyväinen nykytilaan...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Cynic - 14.02.19 - klo:19:33
Lainaus
omistusasuja ei maksa veroa asuntoon sidotulle omalle pääomalle saadusta tuotosta

Tuohan olisi hyvä ajatus maaseudulle; jos voitot verotetaan niin tappiot saa vähentää. Harva talo syrjäseudulla tuottaa, niiden arvo laskee. Ajattele hulppea omakotitalo sikalan vieressa joka rakennettu juuri ennen konkurssia, sitä ei osta kukaan -> jatkuva alijäämähyvitys.

Lainaus
Omistat 100ha hömppäneinäpeltoa, muutat kaupunkiin

Aika teoreettinen tilanne. Montakohan henkilöä tuo voisi koskea tässä maassa? 10?



Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 14.02.19 - klo:21:02
Miksiköhän se tilakoko on suurentunut? Olisiko vaikka siksi että on tuettu niitä hehtaareja ja eläinyksiköitä...

Ilmeisen moni on tyytyväinen nykytilaan...
Kyllä kehitys on ollut justiinsa sitä, mitä Lipposen hallitus halusi EU:hun liityttäessä. Minkäänlaista uudelleenarviointia ei ole matkan varrella tehty, ei edes Karhiselta tullut mitään uutta avausta. Käyrien suunta ei muutu pelkillä kauniilla tavoitteilla.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 14.02.19 - klo:23:10
Miksiköhän se tilakoko on suurentunut? Olisiko vaikka siksi että on tuettu niitä hehtaareja ja eläinyksiköitä...

Ilmeisen moni on tyytyväinen nykytilaan...
Kyllä kehitys on ollut justiinsa sitä, mitä Lipposen hallitus halusi EU:hun liityttäessä. Minkäänlaista uudelleenarviointia ei ole matkan varrella tehty, ei edes Karhiselta tullut mitään uutta avausta. Käyrien suunta ei muutu pelkillä kauniilla tavoitteilla.
tänään Karhinen esitteli samaa käyrää, 2000-luvulla miljardin maatalousyrittäjätulosta ollaan pudottu 60%.

Suuronnettomuuksien tutkintakeskus aloittaisi tutkinnan siitä, miten asia oli ennen tätä vahinkoa. Myös vahinkoon johtaneet syyt tutkittaisiin tarkkaan. Poliisi tekisi tarkan videoidun rekonstruktion eli lavastuksen tapahtumien kulusta, mihin 600 miljoonaa yritystulorahoja on hävinnyt vuosien kuluessa. Poliitikot aloittaisivat asian käsittelyn siitä, kenen pää kuuluu vadille ja somessa vaadittaisiin syyllisten kaivamista esiin ja rankaisemista. Tilastotietelijät alkaisivat etsiä yhteistä tekijää, joka voitaisiin julkistaa yksin syylliseksi tai jotain kaaosteoriaa joka osoitti 20 vuotta sitten jo nykytilanteen vaan suoraksi jatkumoksi, eikä oikeastaan muuhun lopputulokseen voitukaan päätyä.

Tukipolitiikka. Tukipolitiikan historia jää nyt selvittämättä, mihin on lyöty paukkuja, mitä on kehitetty ja ketkä ovat voineet vaikuttaa tukien kohdistamiseen. MTK ei varmaan halua profiloitua järjestönä, joka ei ole koskaan saanut mitään tavoitteitaan läpi. Ehkä kaikki mitä on tapahtunut on ollut tarkoitushakuista, eikä mitään kohtalon johdatusta.

Tältä tukikaudelta löytyy agronetista hyviä ennusteita, oikeastaan jo ennen tukikauden alkua mm SS ennusti miten nämä ympin toimenpiteiden rahat tulevat käytetyksi jo reilusti ennen kauden loppua. Monet ovat kritisoineet tukien ja tuotannon irroittamisen toisistaan nykymuodossa, sekä sadonkorjuuvelvoitteiden poistamisen, luomutuotannon korotetut tuet, ympäristö- tai aluepolitiikan kytkemistä maataloustukiin. Pitäisikö näitä mahdollisia uhkaskenaarioita etsi laajemmalla kammalla?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Heze - 14.02.19 - klo:23:39
Miksiköhän se tilakoko on suurentunut? Olisiko vaikka siksi että on tuettu niitä hehtaareja ja eläinyksiköitä...

Ilmeisen moni on tyytyväinen nykytilaan...
Kyllä kehitys on ollut justiinsa sitä, mitä Lipposen hallitus halusi EU:hun liityttäessä. Minkäänlaista uudelleenarviointia ei ole matkan varrella tehty, ei edes Karhiselta tullut mitään uutta avausta. Käyrien suunta ei muutu pelkillä kauniilla tavoitteilla.
tänään Karhinen esitteli samaa käyrää, 2000-luvulla miljardin maatalousyrittäjätulosta ollaan pudottu 60%.

Suuronnettomuuksien tutkintakeskus aloittaisi tutkinnan siitä, miten asia oli ennen tätä vahinkoa. Myös vahinkoon johtaneet syyt tutkittaisiin tarkkaan. Poliisi tekisi tarkan videoidun rekonstruktion eli lavastuksen tapahtumien kulusta, mihin 600 miljoonaa yritystulorahoja on hävinnyt vuosien kuluessa. Poliitikot aloittaisivat asian käsittelyn siitä, kenen pää kuuluu vadille ja somessa vaadittaisiin syyllisten kaivamista esiin ja rankaisemista. Tilastotietelijät alkaisivat etsiä yhteistä tekijää, joka voitaisiin julkistaa yksin syylliseksi tai jotain kaaosteoriaa joka osoitti 20 vuotta sitten jo nykytilanteen vaan suoraksi jatkumoksi, eikä oikeastaan muuhun lopputulokseen voitukaan päätyä.

Tukipolitiikka. Tukipolitiikan historia jää nyt selvittämättä, mihin on lyöty paukkuja, mitä on kehitetty ja ketkä ovat voineet vaikuttaa tukien kohdistamiseen. MTK ei varmaan halua profiloitua järjestönä, joka ei ole koskaan saanut mitään tavoitteitaan läpi. Ehkä kaikki mitä on tapahtunut on ollut tarkoitushakuista, eikä mitään kohtalon johdatusta.

Tältä tukikaudelta löytyy agronetista hyviä ennusteita, oikeastaan jo ennen tukikauden alkua mm SS ennusti miten nämä ympin toimenpiteiden rahat tulevat käytetyksi jo reilusti ennen kauden loppua. Monet ovat kritisoineet tukien ja tuotannon irroittamisen toisistaan nykymuodossa, sekä sadonkorjuuvelvoitteiden poistamisen, luomutuotannon korotetut tuet, ympäristö- tai aluepolitiikan kytkemistä maataloustukiin. Pitäisikö näitä mahdollisia uhkaskenaarioita etsi laajemmalla kammalla?


Maatalouspuolueena pidetty keskusta on ollut hallituksessa
2000-luvulla vuosina 2003-2011 ja 2015-tämä hetki. Onko maatalouspuolueen runsaasta hallituksessa olosta  ollut mitään hyötyä maataloudelle, siitä voi jokainen tehdä johtopäätöksiä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: optimisti - 15.02.19 - klo:08:53
Miksiköhän se tilakoko on suurentunut? Olisiko vaikka siksi että on tuettu niitä hehtaareja ja eläinyksiköitä...

Ilmeisen moni on tyytyväinen nykytilaan...
Kyllä kehitys on ollut justiinsa sitä, mitä Lipposen hallitus halusi EU:hun liityttäessä. Minkäänlaista uudelleenarviointia ei ole matkan varrella tehty, ei edes Karhiselta tullut mitään uutta avausta. Käyrien suunta ei muutu pelkillä kauniilla tavoitteilla.
tänään Karhinen esitteli samaa käyrää, 2000-luvulla miljardin maatalousyrittäjätulosta ollaan pudottu 60%.

Suuronnettomuuksien tutkintakeskus aloittaisi tutkinnan siitä, miten asia oli ennen tätä vahinkoa. Myös vahinkoon johtaneet syyt tutkittaisiin tarkkaan. Poliisi tekisi tarkan videoidun rekonstruktion eli lavastuksen tapahtumien kulusta, mihin 600 miljoonaa yritystulorahoja on hävinnyt vuosien kuluessa. Poliitikot aloittaisivat asian käsittelyn siitä, kenen pää kuuluu vadille ja somessa vaadittaisiin syyllisten kaivamista esiin ja rankaisemista. Tilastotietelijät alkaisivat etsiä yhteistä tekijää, joka voitaisiin julkistaa yksin syylliseksi tai jotain kaaosteoriaa joka osoitti 20 vuotta sitten jo nykytilanteen vaan suoraksi jatkumoksi, eikä oikeastaan muuhun lopputulokseen voitukaan päätyä.

Tukipolitiikka. Tukipolitiikan historia jää nyt selvittämättä, mihin on lyöty paukkuja, mitä on kehitetty ja ketkä ovat voineet vaikuttaa tukien kohdistamiseen. MTK ei varmaan halua profiloitua järjestönä, joka ei ole koskaan saanut mitään tavoitteitaan läpi. Ehkä kaikki mitä on tapahtunut on ollut tarkoitushakuista, eikä mitään kohtalon johdatusta.

Tältä tukikaudelta löytyy agronetista hyviä ennusteita, oikeastaan jo ennen tukikauden alkua mm SS ennusti miten nämä ympin toimenpiteiden rahat tulevat käytetyksi jo reilusti ennen kauden loppua. Monet ovat kritisoineet tukien ja tuotannon irroittamisen toisistaan nykymuodossa, sekä sadonkorjuuvelvoitteiden poistamisen, luomutuotannon korotetut tuet, ympäristö- tai aluepolitiikan kytkemistä maataloustukiin. Pitäisikö näitä mahdollisia uhkaskenaarioita etsi laajemmalla kammalla?

Jos tukia ei olisi edes osaksi irroitettu tuotannosta, olisi romahdus ollut vieläkin suurepi. Jos tuet iroitettaisiin kokonaan tuotannosta, maataloustuotannon arvo laskisi nykyisestä mutta tilojen tulos saattaisi parantua.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 15.02.19 - klo:10:03
Jos tukia ei olisi edes osaksi irroitettu tuotannosta, olisi romahdus ollut vieläkin suurepi. Jos tuet iroitettaisiin kokonaan tuotannosta, maataloustuotannon arvo laskisi nykyisestä mutta tilojen tulos saattaisi parantua.
tilanne on tuotantosuunnittain erilainen. Ainakin rannikolla satamien lähistöllä, mikään ei ole muuttunut, eikä esimerkiksi viljoilla tuotantoon sidottu tuki romahduttaisi mitään, parantaisi tulosta kyllä. Vaikka tanskan salmet ovat kapeita, niin niistä mahtuu pieniä laivoja peräkkäin vaikka kaksinkertaiselle sadolle. Jos koko EU:ta ajatellaan niin, silloin ylituotanto voisi kääntää laivat menemään toiseen suuntaan tai hinta täällä putoaisi enemmän, kuin sen itämerivähennyksen verran. 2017 jossain muualla oli katovuosi, silloinkaan kukaan ei täältä viljaa kysellyt, laivoihin vain.

Tämä nykymuotoinen tuotannosta erotettu tukijärjestelmä tarjoaa viljelylle toisen kemikaalittoman, hyvin kilpailukykyisen tuotantosuunnan.... rahan vastaanottaminen pankkitilille, matemaattisena yhtälönä kirjoitettuna maataloustuki=(asumistuki+toimeentulotuki)2
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 15.02.19 - klo:10:23
SS:

>Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen.

Höpö höpö, omasta asunnosta ei ole kuin menoja. Ei siitä mitään asuntotuloa kerry. Tuo on sosialistista ajattelua, että kaikki toiminnat, mitä ihminen itse tekee oman hyvinvointinsa eteen, aiheuttavat valtiolle verotulojen menetyksiä, kun ihminen ei käytä maksullisia palveluja. Tuon logiikan mukaan pitäisi lanseerata esim. siivousvero itse asuntonsa siivoaville, koska eivät käytä siivouspalvelua, ja jää valtiolta verotuloja saamatta.

Kyllä tuossa on perää. Kuten myös "talkoo" työssä. Jollakin/joillakin voi käydä porukkaa rakennuksella talkootyönä ja toiset joutuu koko rakennuksen aiheuttamat palvelujen palkkakulut maksamaan itse. Periaatteessa tästä syntyy verotettavaa tuloa vaikka rahaa ei liiku.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 15.02.19 - klo:10:34
Kertokaa minulle mikä muu yrittäjä maaseudulla saa loppuelämäkseen hyvän toimeentulon kun pistää kintaat naulaan? Omistat 100ha hömppäneinäpeltoa, muutat kaupunkiin ja kuittaat 500-600/ha tukia vuosittain loppuelämäsi. Koska tulee raja kun oma ruuantuotanto tukehtuu lopullisesti tähän tukijakoripuliin ja ostamme kiltisti ylijäämäruokaa maailman markkinoilta? Näin on valitettavasti käymässä ja kuitenkin maksamme edelleen jäsenmaksuja eu:n pohjattomaan kassaan jaettavaksi tukina tuottamattomalle maalle...


Mää ja moni muu tietää viljelijän, joka omistaa kerrostalon jonka kaikkien asuntojen vuokrat maksaa ko kaupungin sosiaalitoimi.

Siinä on tosi yrittäjä. Ja samasta lähteestä käytännössä tulee tulot kuin peltojen tuet.

Tossa hakamaan fiktiossa ilmeisesti ainoo suuri ongelma on väärä pellon omistus.



Tuossa 100 ha:n hömppäheinäpellossa ja 500-600 €/ha tuissa ei kyllä puhuta samasta pellosta.
Et varmaan ole tutustunut tukiehtoihin, nämä aina näyttävät tuottoisammilta kuin sitten lopulta ovatkaan.

-SS-

Tasan tarkkaan tiedän tukiehdot ja esimerkki on verokirjanpidosta, eikä ole ainoa!


Sun esimerkkis mukaan peltoa olis 100 ha ja koko ala hömppäheinällä eli LHP-nurmena?

Suosittelen tarkempaa tutustumista tukiehtoihin ennen kuin tuollasta väittää. Tupailloissa kerrotaan juuri tuollaisia osatotuuksia.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 15.02.19 - klo:10:42
Miksiköhän se tilakoko on suurentunut? Olisiko vaikka siksi että on tuettu niitä hehtaareja ja eläinyksiköitä...

Ilmeisen moni on tyytyväinen nykytilaan...
Kyllä kehitys on ollut justiinsa sitä, mitä Lipposen hallitus halusi EU:hun liityttäessä. Minkäänlaista uudelleenarviointia ei ole matkan varrella tehty, ei edes Karhiselta tullut mitään uutta avausta. Käyrien suunta ei muutu pelkillä kauniilla tavoitteilla.

Sodan jälkeen ruokaan meni 80% ihmisten käytettävistä tuloista. Nyt menee n.10%. Suomi on heti selvitystilassa jos ruuan hinta nousee 20-30% kuluttajalle! Sosiaalimenot nousee potensii. Myös maatalouden huono tuottavuus takaa metsäteolisuuden halvan raaka-aineen. 2000 luvun hintapiikki puun hinnassa koettiin juuri silloin kun ruuan tuottajahinta oli suhteessa kustannuksiin korkea. Eli käytännössä maatalous rahoittaa Suomen nykyistä elintasoa n.30-40% BKT:n arvosta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 15.02.19 - klo:10:47
SS:

>Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen.

Höpö höpö, omasta asunnosta ei ole kuin menoja. Ei siitä mitään asuntotuloa kerry. Tuo on sosialistista ajattelua, että kaikki toiminnat, mitä ihminen itse tekee oman hyvinvointinsa eteen, aiheuttavat valtiolle verotulojen menetyksiä, kun ihminen ei käytä maksullisia palveluja. Tuon logiikan mukaan pitäisi lanseerata esim. siivousvero itse asuntonsa siivoaville, koska eivät käytä siivouspalvelua, ja jää valtiolta verotuloja saamatta.

Kyllä tuossa on perää. Kuten myös "talkoo" työssä. Jollakin/joillakin voi käydä porukkaa rakennuksella talkootyönä ja toiset joutuu koko rakennuksen aiheuttamat palvelujen palkkakulut maksamaan itse. Periaatteessa tästä syntyy verotettavaa tuloa vaikka rahaa ei liiku.
jos esimerkiksi neuvo-neuvoja maalaa omaa taloaan, niin samalla menetetään 63€/h, jonka neuvoja saisi tekemällä omaa vaativaa asiantuntijatyötä. Tästä laskettuna veromenetys on huomattavasti vielä isompi, kuin maalarin 15€ tuntipalkasta. Samalla kun menetetään verotuloja, niin lisäksi työn kansantalouteen vaikuttava osuus eli tässä tapauksessa neuvonnan tuottama lisäarvo maataloustuotannolle... siellä tavallinen isäntä raapii päätään neuvottomana :)
 
Nalle käytti joskus tässä esimerkissä lääkäriä maalamassa
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 15.02.19 - klo:10:57
Jos tukia ei olisi edes osaksi irroitettu tuotannosta, olisi romahdus ollut vieläkin suurepi. Jos tuet iroitettaisiin kokonaan tuotannosta, maataloustuotannon arvo laskisi nykyisestä mutta tilojen tulos saattaisi parantua.
tilanne on tuotantosuunnittain erilainen. Ainakin rannikolla satamien lähistöllä, mikään ei ole muuttunut, eikä esimerkiksi viljoilla tuotantoon sidottu tuki romahduttaisi mitään, parantaisi tulosta kyllä. Vaikka tanskan salmet ovat kapeita, niin niistä mahtuu pieniä laivoja peräkkäin vaikka kaksinkertaiselle sadolle. Jos koko EU:ta ajatellaan niin, silloin ylituotanto voisi kääntää laivat menemään toiseen suuntaan tai hinta täällä putoaisi enemmän, kuin sen itämerivähennyksen verran. 2017 jossain muualla oli katovuosi, silloinkaan kukaan ei täältä viljaa kysellyt, laivoihin vain.

Tämä nykymuotoinen tuotannosta erotettu tukijärjestelmä tarjoaa viljelylle toisen kemikaalittoman, hyvin kilpailukykyisen tuotantosuunnan.... rahan vastaanottaminen pankkitilille, matemaattisena yhtälönä kirjoitettuna maataloustuki=(asumistuki+toimeentulotuki)2
Ongelman ydin ei ole tuotannosta irrotettu hömppätuki. Se on oikeastaan pelastus, sillä se vähentää tuotantoa, jolle ei markkinoilta löydy riittävää kysyntää. Ongelma syntyy siitä, että meillä on kansallisesti ryhdytty taistelemaan sitä vastaan investointi- ja muilla laajentamistuilla. Joissakin on ollut jopa velvoitteita laajentaa. Se tuo lisää tavaraa markkinoille ja aiheuttaa tuotantoresurssien ylikysynnän. Eli tuotteiden hinnat putoavat ja kustanukset karkaavat.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 15.02.19 - klo:10:58
SS:

>Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen.

Höpö höpö, omasta asunnosta ei ole kuin menoja. Ei siitä mitään asuntotuloa kerry. Tuo on sosialistista ajattelua, että kaikki toiminnat, mitä ihminen itse tekee oman hyvinvointinsa eteen, aiheuttavat valtiolle verotulojen menetyksiä, kun ihminen ei käytä maksullisia palveluja. Tuon logiikan mukaan pitäisi lanseerata esim. siivousvero itse asuntonsa siivoaville, koska eivät käytä siivouspalvelua, ja jää valtiolta verotuloja saamatta.

Kyllä tuossa on perää. Kuten myös "talkoo" työssä. Jollakin/joillakin voi käydä porukkaa rakennuksella talkootyönä ja toiset joutuu koko rakennuksen aiheuttamat palvelujen palkkakulut maksamaan itse. Periaatteessa tästä syntyy verotettavaa tuloa vaikka rahaa ei liiku.
jos esimerkiksi neuvo-neuvoja maalaa omaa taloaan, niin samalla menetetään 63€/h, jonka neuvoja saisi tekemällä omaa vaativaa asiantuntijatyötä. Tästä laskettuna veromenetys on huomattavasti vielä isompi, kuin maalarin 15€ tuntipalkasta. Samalla kun menetetään verotuloja, niin lisäksi työn kansantalouteen vaikuttava osuus eli tässä tapauksessa neuvonnan tuottama lisäarvo maataloustuotannolle... siellä tavallinen isäntä raapii päätään neuvottomana :)
 
Nalle käytti joskus tässä esimerkissä lääkäriä maalamassa

Ei se ihan nuin mene. se neuvoja tekee sen vapaa-ajallaan. Eli sillä ei ole tuota 63€/tunti tuloa. tuo säästökin on isompi kuin 15€/tunti. Se on lähemmäksi 30€/tunti kun lasketaan kaikki sivukukut mukaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 15.02.19 - klo:11:01
Jos tukia ei olisi edes osaksi irroitettu tuotannosta, olisi romahdus ollut vieläkin suurepi. Jos tuet iroitettaisiin kokonaan tuotannosta, maataloustuotannon arvo laskisi nykyisestä mutta tilojen tulos saattaisi parantua.
tilanne on tuotantosuunnittain erilainen. Ainakin rannikolla satamien lähistöllä, mikään ei ole muuttunut, eikä esimerkiksi viljoilla tuotantoon sidottu tuki romahduttaisi mitään, parantaisi tulosta kyllä. Vaikka tanskan salmet ovat kapeita, niin niistä mahtuu pieniä laivoja peräkkäin vaikka kaksinkertaiselle sadolle. Jos koko EU:ta ajatellaan niin, silloin ylituotanto voisi kääntää laivat menemään toiseen suuntaan tai hinta täällä putoaisi enemmän, kuin sen itämerivähennyksen verran. 2017 jossain muualla oli katovuosi, silloinkaan kukaan ei täältä viljaa kysellyt, laivoihin vain.

Tämä nykymuotoinen tuotannosta erotettu tukijärjestelmä tarjoaa viljelylle toisen kemikaalittoman, hyvin kilpailukykyisen tuotantosuunnan.... rahan vastaanottaminen pankkitilille, matemaattisena yhtälönä kirjoitettuna maataloustuki=(asumistuki+toimeentulotuki)2
Ongelman ydin ei ole tuotannosta irrotettu hömppätuki. Se on oikeastaan pelastus, sillä se vähentää tuotantoa, jolle ei markkinoilta löydy riittävää kysyntää. Ongelma syntyy siitä, että meillä on kansallisesti ryhdytty taistelemaan sitä vastaan investointi- ja muilla laajentamistuilla. Joissakin on ollut jopa velvoitteita laajentaa. Se tuo lisää tavaraa markkinoille ja aiheuttaa tuotantoresurssien ylikysynnän. Eli tuotteiden hinnat putoavat ja kustanukset karkaavat.

Periaatteessa nuin. FABAN/SEMEXIN/HUITIN HOLSTEININ ynm. pitäisi jalostaa lehmiä jotka lypsää vähintään puolituntia sitä 30 litraa. Mieluumin kauemmin. Millään muulla tuotanon alalla ei ole kapasitteettia lisätty samaa tahtia kuin kotieläintuotannossa. Samalla kokoajan suurempi joukko siirtyy kasvinviljeliöiksi kun maidon ja lihan hinta laahaa ja laskee.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 15.02.19 - klo:13:11
Sun esimerkkis mukaan peltoa olis 100 ha ja koko ala hömppäheinällä eli LHP-nurmena?

Suosittelen tarkempaa tutustumista tukiehtoihin ennen kuin tuollasta väittää. Tupailloissa kerrotaan juuri tuollaisia osatotuuksia.

Joo tuo voi olla yli 5 v vanha juttu, sillä tunnettua oli, että luomunurmena koko ala oli mahdollista pitää ennen nykyisiä myyntikasviehtoja.

Silti tuo luomunurmi ei ollut ihan sellainen homma, jota voi kerrostalosta johtaa. Nykyisellään pitäisi äestellä ja kyntää ja kylvää ainakin se 30 ha, mikä ei ihan sängyllä makaamalla onnistu.

Tavanomaisessa viljelyssä ei kokotilan nurmella 600 euroa irtoa, ei 500:kaan, jollei sitten kyse ole eläintilasta, ja se onkin sitten jo eri tavalla työllistävä, emolehmilläkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 16.02.19 - klo:15:12
Tuossa karhisen selvityksessä esitetty tukien uusjako, peltojen vuokrakatto ja uusjako pisteytyksellä tarkoittaa vain pankkien vakavaraisuuden turvaamista. Nyt kun kukaan ei investoi ja maksaa lainoja, niin vähitellen kiinnitykset raukiaa ja pankkien lainojen vakuuksien "ylimääräiset" kiinnitykset raukiaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Äärisosialisti - 16.02.19 - klo:23:11
Sun esimerkkis mukaan peltoa olis 100 ha ja koko ala hömppäheinällä eli LHP-nurmena?

Suosittelen tarkempaa tutustumista tukiehtoihin ennen kuin tuollasta väittää. Tupailloissa kerrotaan juuri tuollaisia osatotuuksia.

Joo tuo voi olla yli 5 v vanha juttu, sillä tunnettua oli, että luomunurmena koko ala oli mahdollista pitää ennen nykyisiä myyntikasviehtoja.

Silti tuo luomunurmi ei ollut ihan sellainen homma, jota voi kerrostalosta johtaa. Nykyisellään pitäisi äestellä ja kyntää ja kylvää ainakin se 30 ha, mikä ei ihan sängyllä makaamalla onnistu.

Tavanomaisessa viljelyssä ei kokotilan nurmella 600 euroa irtoa, ei 500:kaan, jollei sitten kyse ole eläintilasta, ja se onkin sitten jo eri tavalla työllistävä, emolehmilläkin.

-SS-

Tekee "rehuntuotantosopimuksen" luomukotieläintilan kanssa, niin homma kunnossa taas myyntikasvin kanssa
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 17.02.19 - klo:00:05
jos esimerkiksi neuvo-neuvoja maalaa omaa taloaan, niin samalla menetetään 63€/h, jonka neuvoja saisi tekemällä omaa vaativaa asiantuntijatyötä. Tästä laskettuna veromenetys on huomattavasti vielä isompi, kuin maalarin 15€ tuntipalkasta. Samalla kun menetetään verotuloja, niin lisäksi työn kansantalouteen vaikuttava osuus eli tässä tapauksessa neuvonnan tuottama lisäarvo maataloustuotannolle... siellä tavallinen isäntä raapii päätään neuvottomana :)
 
Nalle käytti joskus tässä esimerkissä lääkäriä maalamassa

Ei se ihan nuin mene. se neuvoja tekee sen vapaa-ajallaan. Eli sillä ei ole tuota 63€/tunti tuloa. tuo säästökin on isompi kuin 15€/tunti. Se on lähemmäksi 30€/tunti kun lasketaan kaikki sivukukut mukaan.
jos lääkäri itse maalaa taloaan ja maalari on samalla työtön, niin kumpikaan ei maksa veroja. Jos maalari maalaa talon lääkärin työssä ollessa, niin molemmat maksavat veroja, yhteiskunta kiittää ja voi antaa kotitalousvähennyksenä jopa osan takaisin. Bonuksena lääkäri voi vielä lyhentää jonkun sairaslomaa ja taas tulee työpäiviä lisää.

Maataloudessa kaikki näennäisviljely pitäisi keskittää eläkeläisille, koska heillä on osittain jo toimeentulo hoidettu. Kaikilla muillakin aloilla eläkeikää ollaan nostamassa, kovasta vastustuksesta huolimatta. Aktiivitilojen ja tilaansa kehittävien isäntien, jotka ottavat oikeaa liiketoimintariskiä, pitäisi hoitaa ydinbisnestä eli ruuantuotantoa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: pig24 - 17.02.19 - klo:07:42
jos lääkäri itse maalaa taloaan ja maalari on samalla työtön, niin kumpikaan ei maksa veroja. Jos maalari maalaa talon lääkärin työssä ollessa, niin molemmat maksavat veroja, yhteiskunta kiittää ja voi antaa kotitalousvähennyksenä jopa osan takaisin. Bonuksena lääkäri voi vielä lyhentää jonkun sairaslomaa ja taas tulee työpäiviä lisää.

Maataloudessa kaikki näennäisviljely pitäisi keskittää eläkeläisille, koska heillä on osittain jo toimeentulo hoidettu. Kaikilla muillakin aloilla eläkeikää ollaan nostamassa, kovasta vastustuksesta huolimatta. Aktiivitilojen ja tilaansa kehittävien isäntien, jotka ottavat oikeaa liiketoimintariskiä, pitäisi hoitaa ydinbisnestä eli ruuantuotantoa.

Lääkäri tekee joko uutta taloa, jonka töistä ei myönnetä kotitalousvähennystä tai sitten täällä toimivan, venäläisvetoisen toiminimen viisumitta Suomessa elävä sukulaismies tekee sen lääkärin ostaman vanhan hirsitalon korjaustöitä harmaasti, jolloin kotitalousvähennys jää käyttämättä.

Mielenkiintoista, että virkamiehen heiluttaessa huuliaan bkt kasvaa. Ehkä virkamiesten määrää tulisi nostaa, niin maa nousisi kukoistukseen ?

Eikös Karhinen yritä tarttua mm. ongelmaan nimeltään pellon käyttö näennäisviljelyyn. Se ei lopu kuin hömpän kannattavuutta reippaasti kutistamalla. EU näyttää ohjaavan seuraavan ohjelmakauden varoista 40 % hiilensidontaan. Hyvät ajat tulossa hömppäsektorille.

PS. Jos  lääkäri on lääketeollisuuden konsulentti, potilaan elinikä todennäköisesti lyhenee hoidon seurauksena. Vähemmän eläkkeensaajia parantaa toki jotain tunnuslukua.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 17.02.19 - klo:11:53
Sun esimerkkis mukaan peltoa olis 100 ha ja koko ala hömppäheinällä eli LHP-nurmena?
Suosittelen tarkempaa tutustumista tukiehtoihin ennen kuin tuollasta väittää. Tupailloissa kerrotaan juuri tuollaisia osatotuuksia.

Eihän teillä näytä olevan ole hajuakaan mitä alallanne tapahtuu :) Laitan pari esimerkkiä kasvinviljelytiloista 13 ja 94 tukioikeuksilla suoraan vipusta, ei mitään myyntiä ulos. Tälläista herkkua ollut tarjolla vuodesta 2009 alkaen,  jatkuuko seuraavalla cap-kaudella? Mitä lie luvut koko eu:n alueella tuottamattomasta tukiviljelystä.


Voisit tulla tälle ohjelmakaudelle. Totta  kai edellisen ohjelmakauden 10 v-sopimuksia on vielä voimassa. Uusia ei ole tehty viime vuosina, tarkista tukiehdoista ja oppaista. Kansallisia tukia ei maksettu turvepeltojen pitkäaikaiselle nurmiviljelylle, jos nurmea ei korjattu.

Nuo summat eivät koske AB-aluetta. Yleinen hehtaarituki ja LHK taso paljastaa sen. Lisäksi tuo yleinen hehtaarituki maksetaan nurmille vain C2-C4 - alueilla.

Olisit lisännyt samalla myös nuoren viljelijän tuet sille eläkeläisellesi.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 17.02.19 - klo:12:16
Sun esimerkkis mukaan peltoa olis 100 ha ja koko ala hömppäheinällä eli LHP-nurmena?
Suosittelen tarkempaa tutustumista tukiehtoihin ennen kuin tuollasta väittää. Tupailloissa kerrotaan juuri tuollaisia osatotuuksia.

Eihän teillä näytä olevan ole hajuakaan mitä alallanne tapahtuu :) Laitan pari esimerkkiä kasvinviljelytiloista 13 ja 94 tukioikeuksilla suoraan vipusta[/b], ei mitään myyntiä ulos. Tälläista herkkua ollut tarjolla vuodesta 2009 alkaen,  jatkuuko seuraavalla cap-kaudella? Mitä lie luvut koko eu:n alueella tuottamattomasta tukiviljelystä.

Tukioikeudet 13, tuet n. 6800€, keskim. 528€/ha:
Perus- ja viherryttämistuki 2300, Lhk 3200, Ymp.korvaus 1000, Yl.ha-tuki 350.

Tukioikeudet 94, tuet n. 58000€, keskim. 617€/ha:
Perus- ja viherryttämistuki 15800, Lhk 22300, Ymp.korvaus 14200, Yl.ha-tuki 2100, Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely 3500.




Mites muuten hakamaa näet tuollaisia esimerkkejä suoraan Vipu-palvelusta ?

1. kyse on sun omista tiloista.

2. sulla on "nimenkirjotus"-valtuutus tilojen haltijalta/viljelijältä.

3. sulla on virka, joka antaa oikeuden nähdä tukisummat vivusta.


Jokainen tietty saa levitellä omia asioitaan netissä, ei siinä mitään. Mutta sillon toi purkauksesi vaikuttaa todella oudolta.

Sitte taas jos kyse on kohdista 2 ja 3, voipi joutua ihan oikeesti tekemisistään selittelemään viranomaisten kanssa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 17.02.19 - klo:13:18
Sun esimerkkis mukaan peltoa olis 100 ha ja koko ala hömppäheinällä eli LHP-nurmena?
Suosittelen tarkempaa tutustumista tukiehtoihin ennen kuin tuollasta väittää. Tupailloissa kerrotaan juuri tuollaisia osatotuuksia.

Eihän teillä näytä olevan ole hajuakaan mitä alallanne tapahtuu :) Laitan pari esimerkkiä kasvinviljelytiloista 13 ja 94 tukioikeuksilla suoraan vipusta, ei mitään myyntiä ulos. Tälläista herkkua ollut tarjolla vuodesta 2009 alkaen,  jatkuuko seuraavalla cap-kaudella? Mitä lie luvut koko eu:n alueella tuottamattomasta tukiviljelystä.

Tukioikeudet 13, tuet n. 6800€, keskim. 528€/ha:
Perus- ja viherryttämistuki 2300, Lhk 3200, Ymp.korvaus 1000, Yl.ha-tuki 350.

Tukioikeudet 94, tuet n. 58000€, keskim. 617€/ha:
Perus- ja viherryttämistuki 15800, Lhk 22300, Ymp.korvaus 14200, Yl.ha-tuki 2100, Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely 3500.

Voisit tulla tälle ohjelmakaudelle. Totta  kai edellisen ohjelmakauden 10 v-sopimuksia on vielä voimassa. Uusia ei ole tehty viime vuosina, tarkista tukiehdoista ja oppaista. Kansallisia tukia ei maksettu turvepeltojen pitkäaikaiselle nurmiviljelylle, jos nurmea ei korjattu.

Nuo summat eivät koske AB-aluetta. Yleinen hehtaarituki ja LHK taso paljastaa sen. Lisäksi tuo yleinen hehtaarituki maksetaan nurmille vain C2-C4 - alueilla.

Olisit lisännyt samalla myös nuoren viljelijän tuet sille eläkeläisellesi.

-SS-

Pitää myös muistaa korjuusopimukset. Esim. korjuusopimuksella tuo turvepeltojen pitkäikainen nurmiviljely täyttyy jos se nurmi korjataan. Itsekkin sain edellisellä vai sitä edellisellä ohjelmakaudella ison yli 80% nurmialan mukaan lisää korvausta. kun sitouduin tuohon yli 80% nurmi alaan. Nyt taas yli 80% nurmiala pienentää tukia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 17.02.19 - klo:15:39
Juu itse asiassa  yli 75% nurmiala eli siis kokotilan nurmi vähentää ympäristökorvaukset minimiin. Lisäksi muut nurmimuodot, paitsi niitto nurmi ja heinä, vähentävät luonnonhaittakorvausta rajusti. Koska LHK on esimerkissä 237 euroa, (C-alue) , siitä tehtävät vähennykset syövät nopeasti tukia pois.

Siltikin nuo esimerkin luvut ovat lähinnä tukikaudelta 2010 - 2015 tai aikaisemmalta peräisin. Enää ei ole tehty noita turvepeltojen 5v ja 10 v erityistukisopimuksia. LHK näkyy olevan tuo lähes 240 euroa, eli on C-alueelta ja vieläpä kokonaisena. Silloin siihen ei mahdu kuin 25 % luonnonhoitopeltonurmia ja vastaavia.  Ympäristökorvauksen keskimäärä 151 €/ha isommalla tilalla viittaisi kuitenkin siihen, että on paljon riistaa ja luonnonhoitopeltoa - tai sitten tuota harvojen herkkua, eli korjuuvelvoitteen alaista suojavyöhykettä. Nyt kun RTK ja kasvipeitteisyys ei tällaisille nurmille makseta, tekee tiukkaa päästä tuollaiseen summaan pelkästään höpönurmella. Säilörehunrmella 100% ei pääse kuin viiteenkymppiin (60 euroon, jos pohjoinen ha-tuki) . 25% ympäristö/maisemanurmia ja muuten säilönurmea, silläkään ei päästä 151 euroon, koska tällä ohjelmakaudella C-alueen LHP on satasen, eikä saa muuta, pohjoisen tuen SR-nurmi 60 €  ! Väitän, että noissa luvuissa on jotakin pohjoisen painotusta sitten, jollei sitten jotakin propagandatarkoituksessa tehty tukisummapoimintaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Don Essex - 17.02.19 - klo:16:07
AB- alueella. Kokotilan rehunurmi, normaalisti ei myytävää. Tarkistin, mitä on saatavissa: Perus + vihertäminen 192 €, LHK 211 € ja Ymp 54 € hehtaarilta. Rahoituskurileikkauksia ei ole huomioitu. yhteensä 457 €/ha. Tämän tiedän toteutuneen.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 17.02.19 - klo:16:56
AB- alueella. Kokotilan rehunurmi, normaalisti ei myytävää. Tarkistin, mitä on saatavissa: Perus + vihertäminen 192 €, LHK 211 € ja Ymp 54 € hehtaarilta. Rahoituskurileikkauksia ei ole huomioitu. yhteensä 457 €/ha. Tämän tiedän toteutuneen.

Joo tuota minä olen yrittänyt sanoa, ei enää mikään rikastumisen meininki. Tietenkin pienenä alana saa kasvipeitteisyyden tukea lisäksi. Mutta ei saa nostaa nurmiprosenttia liikaa.

Valkuaiskasvi kerääjällä, helposti useampisata enemmän. Ajattelin hernettä laittaa, ja siihen kerääjäkasvin. Hernettä lähinnä siemeneksi ajattelin.

Ei se kevään kylvö halvalla TOS viljansiemenellä niin hankalaa ole, ettei kannattaisi noukkia tukia ja sopivasti jos onnistuu, niin korjaa pois. Aikaisilla lajikkeilla riittää kylvöaikaa kuukausi, vaikka kaksimetrisellä koneella kävisi kylvämässä iltaisin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 17.02.19 - klo:20:54
Jos nyt vaikka . vaan kertoisit sitten koko tarinan. Sonnanpuhuminen lähinnä närkästyttää. Luulitko, ettei  luvuistasi saisi lasketuksi epäjohdonmukaisuuksia auki ?

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 17.02.19 - klo:21:41
Jokainen tietty saa levitellä omia asioitaan netissä, ei siinä mitään. Mutta sillon toi purkauksesi vaikuttaa todella oudolta.
Sitte taas jos kyse on kohdista 2 ja 3, voipi joutua ihan oikeesti tekemisistään selittelemään viranomaisten kanssa.

Lepo vaan, esimerkkilaskelmat ovat hallinnassani olleista  lohkoista.
Nämähän ovat jokaisen laskutaitoisen mahdollista laskea, lueskelee vaan tukihakuoppaista arvot.
Ihmettelen vaan miksi aktiiviviljelijät närkästyy tällaisesta tukikuppauksesta, jokainen tietää että näitä on joka kylällä.


Selvishä toikin sitte, että hakamaalla on 13 ha ja 94 ha maatilat hallinnassa, joista hakee tuet erillisinä maatiloina. Noinhan se menee.

Eikai täällä paljon muut kun joku sikamies kouvolan liepeiltä oo närkästyny hömpistä. Ja sit sää ite.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: kylmis - 17.02.19 - klo:21:47
AB- alueella. Kokotilan rehunurmi, normaalisti ei myytävää. Tarkistin, mitä on saatavissa: Perus + vihertäminen 192 €, LHK 211 € ja Ymp 54 € hehtaarilta. Rahoituskurileikkauksia ei ole huomioitu. yhteensä 457 €/ha. Tämän tiedän toteutuneen.
Jotain tuota luokkaa oli täälläkin rehunurmet. LHP sitten hiukan enemmän. Ei mikään kovin kummallinen bisnes tuo hömpöttely enää tällä tukikaudella ja tulevaisuudessa varmaan pienenee lisää, kun poru asian tiimoilta on kova.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 17.02.19 - klo:22:50
AB- alueella. Kokotilan rehunurmi, normaalisti ei myytävää. Tarkistin, mitä on saatavissa: Perus + vihertäminen 192 €, LHK 211 € ja Ymp 54 € hehtaarilta. Rahoituskurileikkauksia ei ole huomioitu. yhteensä 457 €/ha. Tämän tiedän toteutuneen.
Jotain tuota luokkaa oli täälläkin rehunurmet. LHP sitten hiukan enemmän. Ei mikään kovin kummallinen bisnes tuo hömpöttely enää tällä tukikaudella ja tulevaisuudessa varmaan pienenee lisää, kun poru asian tiimoilta on kova.
verovaroista tuetulla spv-kaupalla, alle kahden tonnin kauppahinnalla hankitulle pellolle maksettu  457€/ha takuuvarma tuotto on hyvä, yli 20%. Sama toteutuu vuosittain, ilman riskiä. Tästä johdettuna liikeideana voisi suositella syntymistä agraariperheeseen, sekä kouluttautumista agraarisosialismin saloihin ja rahoittaa loppuelämänsä tehtailemalla nerokkaita tukihakemuksia. Pahin riski on juuri riski, mennään tuotantopanoskaupoille, ostetaan kallita kemikaaleja, kylvetään jotain maahan, toivotaan hyvää satoa ja altistutaan vielä markkinavoimien armoille. Koko bisnes voi romahtaa jos yrittää liikaa...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 18.02.19 - klo:11:47
Selvishä toikin sitte, että hakamaalla on 13 ha ja 94 ha maatilat hallinnassa, joista hakee tuet erillisinä maatiloina. Noinhan se menee.

Eikai täällä paljon muut kun joku sikamies kouvolan liepeiltä oo närkästyny hömpistä. Ja sit sää ite.

Minulla näitä virtuaalitiloja riittää ja lisää tehdään. Odottelen tässä uutta tukiopasta jotta voin suunnitella uudet tukikylvöt tälle vuodelle.  :D
Minulle yks hailee, en ole riippuvainen alasta, olen närkästynyt oikeiden viljelijöiden puolesta jotka raataa lähes palkatta ympäripyöreitä päiviä alati supistuvan liikevaihdon parissa. :(
ongelma on tiedossa, mutta lääke on väärä.

Jos yleisesti puhutaan viljelijätuista ja vaikka miten väitetään niitä pilareita olevan vähemmän, niin meillä on ainakin neljä pilaria, joita hoidetaan yksillä ja samoilla maksatuksilla. Elinkeinotuki maataloudelle, ympäristö- ja ilmastotuki, aluetuki ja työllistämistuki. Poliittisesti päätetään tukien kokonaismäärä, mutta jakautuminen eri kohteisiin ei ole enää niin selvää tai läpinäkyvää. Käytännössä viljelijöitä auttaisi se, että nämä tuet eriytettäisiin ja niitä maksettaisiin jopa eri ministeriöiden toimesta. Ahneuksissaan etujärjestöt ovat hyväksyneet nykyisen järjestelmän tai olleet jopa luomassa sitä ja nyt sen korjaaminen on melkein mahdotonta. CAP27 uudistuksessa edelleen siirrytään ympäristö ja ilmasto-osuuksien lisäämiseen, ainakin valmisteluaineistojen perusteella. Meidän seuraavien vaalien jälkeen tuskin kukaan haluaa tätä vinoutunutta tukijärjestelmää kansallisesti korjata. Sun ehdotuksessa olisit todellisuudessa leikkaamassa ympäristö- ja ilmastotukia, vaikka kansan enemmistö näkee ne hyvin tärkeinä.

Ainoa oikea korjaus olisi maksaa maataloustuki tasatukena €/ha koko maahan ja lopettaa kaikki muu tuki, silloin markkinat ohjaisivat tuotantoa, eikä tukipolitiikka. Muut ministeriöt saisivat hoitaa oman tukemisensa. Nyt meillä on kuntia, joiden olemassaolo rakentuu maataloustukiin, jos tuet loppuu niin kunta menee "konkurssiin".... jenkkilässä Detroitille kävi juuri vastaava kohtalo, kun autoteollisuus loppui ei ollut mitään jäljellä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 18.02.19 - klo:11:57
Tuotantoon perustuva tuki on kaikista ongelmallisinta. C-miesten tissinkoitto sen osoittaa. Jos kaikkea työnnettäisiin ulos tilalta tuotantoon perustuvalla tuella, jossakin olisi iso kasa. Ylituotanto olisi taattu. Eihän sellaista tarvitse ajatella, jos elämä on kotitilan ja maitoauton takavalojen välissä.

Kyllä investointeja tehdään, jos sille on joku järkevä vaste. Jokaisen maan on mietittävä joku juttu, jos aikovat viedä ruokaa ulos. Onko se hinta, onko se joku muu tekijä. Suomalaiset eivät voi kilpailla hinnalla, joten kilpailun on perustuttava latuun tai brändiin.

Molempien yhdistäminen olisi ehkä paras vaihtoehto.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 19.02.19 - klo:11:19
Suomessa ei ole sisällä eikä viennissä näköpiirissä sellaista kysyntää elintarvikkeille, että kaiken tuotannon saisi kohtuuhintaan kaupaksi. Ei saa edes nykyistä tuotantoa. Tilanne vain pahentuisi, jos kaikki hömppäpelto otettasiin tehokkaaseen viljelyyn. Hömppäpellot ovat siis nimenomaan tosiviljelijöiden etu. Eikä hömpällä kyllä pääse rikastumaankaan, jos ei mahdollisia muita tuloja oteta lukuun. Ei edes Karhinen odota niistä täyttöä tuohon 500 miljoonan tavoitteeseen. Tuo 20000 euroa myyntituloja oli häneltä vain täky toimittajille, jotta asiasta puhuttaisiin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 19.02.19 - klo:13:40
Suomessa ei ole sisällä eikä viennissä näköpiirissä sellaista kysyntää elintarvikkeille, että kaiken tuotannon saisi kohtuuhintaan kaupaksi. Ei saa edes nykyistä tuotantoa. Tilanne vain pahentuisi, jos kaikki hömppäpelto otettasiin tehokkaaseen viljelyyn. Hömppäpellot ovat siis nimenomaan tosiviljelijöiden etu. Eikä hömpällä kyllä pääse rikastumaankaan, jos ei mahdollisia muita tuloja oteta lukuun. Ei edes Karhinen odota niistä täyttöä tuohon 500 miljoonan tavoitteeseen. Tuo 20000 euroa myyntituloja oli häneltä vain täky toimittajille, jotta asiasta puhuttaisiin.

Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun. Karkeasti jos ajatellaan että pellon hinta tippuu 10000€/hehtaari 5000€/hehtaari, vaikutus on 10 vuodessa 500€ ja jollain 5000kg hehtri sadolla 10 senttiä kilo. Tonnissa 100€/hehtaari kannatavuuteen. Samalla saadaan pienenevää tukimäärää ohjattua aktiivisesti viljeleville jotka saa pääasiallisen toimeentulon maataloudesta. Eli rahaa ei tule sinäänsä lisää, vaan kannatavuus paranee ja pankkien vakuuksien arvo nousee, kun liikevoitto kasvaa. Eli tarkoitus turvata pankkien vakuudet.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 19.02.19 - klo:14:19
Suomessa ei ole sisällä eikä viennissä näköpiirissä sellaista kysyntää elintarvikkeille, että kaiken tuotannon saisi kohtuuhintaan kaupaksi. Ei saa edes nykyistä tuotantoa. Tilanne vain pahentuisi, jos kaikki hömppäpelto otettasiin tehokkaaseen viljelyyn. Hömppäpellot ovat siis nimenomaan tosiviljelijöiden etu. Eikä hömpällä kyllä pääse rikastumaankaan, jos ei mahdollisia muita tuloja oteta lukuun. Ei edes Karhinen odota niistä täyttöä tuohon 500 miljoonan tavoitteeseen. Tuo 20000 euroa myyntituloja oli häneltä vain täky toimittajille, jotta asiasta puhuttaisiin.

Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun. Karkeasti jos ajatellaan että pellon hinta tippuu 10000€/hehtaari 5000€/hehtaari, vaikutus on 10 vuodessa 500€ ja jollain 5000kg hehtri sadolla 10 senttiä kilo. Tonnissa 100€/hehtaari kannatavuuteen. Samalla saadaan pienenevää tukimäärää ohjattua aktiivisesti viljeleville jotka saa pääasiallisen toimeentulon maataloudesta. Eli rahaa ei tule sinäänsä lisää, vaan kannatavuus paranee ja pankkien vakuuksien arvo nousee, kun liikevoitto kasvaa. Eli tarkoitus turvata pankkien vakuudet.
Pellon ylikysyntä on pelkästään paikallinen ilmiö. Sitä on niissä kunnissa, joissa jokaisen pitää rakentaa miljoonapalatsi ollakseen jotakin. Näiden ongelmakuntien asioita ei voida hoitaa valtakunnaliisilla määräyksillä, vaan rohkaisemalla näitä yrittäjiä siirtymään toisaalle, missä pelto on lähes ilmaista. Jos kaikki maan viljelemättömät pellot otettaisiin nykytilanteessa käyttöön, niin viljan hinta tippuisi paljon enemmän kuin tuo 10 senttiä kilo.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 19.02.19 - klo:15:12
Suomessa ei ole sisällä eikä viennissä näköpiirissä sellaista kysyntää elintarvikkeille, että kaiken tuotannon saisi kohtuuhintaan kaupaksi. Ei saa edes nykyistä tuotantoa. Tilanne vain pahentuisi, jos kaikki hömppäpelto otettasiin tehokkaaseen viljelyyn. Hömppäpellot ovat siis nimenomaan tosiviljelijöiden etu. Eikä hömpällä kyllä pääse rikastumaankaan, jos ei mahdollisia muita tuloja oteta lukuun. Ei edes Karhinen odota niistä täyttöä tuohon 500 miljoonan tavoitteeseen. Tuo 20000 euroa myyntituloja oli häneltä vain täky toimittajille, jotta asiasta puhuttaisiin.

Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun. Karkeasti jos ajatellaan että pellon hinta tippuu 10000€/hehtaari 5000€/hehtaari, vaikutus on 10 vuodessa 500€ ja jollain 5000kg hehtri sadolla 10 senttiä kilo. Tonnissa 100€/hehtaari kannatavuuteen. Samalla saadaan pienenevää tukimäärää ohjattua aktiivisesti viljeleville jotka saa pääasiallisen toimeentulon maataloudesta. Eli rahaa ei tule sinäänsä lisää, vaan kannatavuus paranee ja pankkien vakuuksien arvo nousee, kun liikevoitto kasvaa. Eli tarkoitus turvata pankkien vakuudet.

Tuossa ajatteluketjussa ei ole ehkä mietitty loppuun asti; lisämaan arvon velkavivulla ne nykyisetkin tilat kasvavat, vaikka sukupolvenvaihdoksessa olisi koko emätilasta lahjanluonteinen kauppa kyseessä ollut. Maatalousmaan kauppahintatilastot eivät koske kuin noin viideosaa tai vähemmän kaikista tilakaupoista !

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 19.02.19 - klo:16:56
Suomessa ei ole sisällä eikä viennissä näköpiirissä sellaista kysyntää elintarvikkeille, että kaiken tuotannon saisi kohtuuhintaan kaupaksi. Ei saa edes nykyistä tuotantoa. Tilanne vain pahentuisi, jos kaikki hömppäpelto otettasiin tehokkaaseen viljelyyn. Hömppäpellot ovat siis nimenomaan tosiviljelijöiden etu. Eikä hömpällä kyllä pääse rikastumaankaan, jos ei mahdollisia muita tuloja oteta lukuun. Ei edes Karhinen odota niistä täyttöä tuohon 500 miljoonan tavoitteeseen. Tuo 20000 euroa myyntituloja oli häneltä vain täky toimittajille, jotta asiasta puhuttaisiin.

Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun. Karkeasti jos ajatellaan että pellon hinta tippuu 10000€/hehtaari 5000€/hehtaari, vaikutus on 10 vuodessa 500€ ja jollain 5000kg hehtri sadolla 10 senttiä kilo. Tonnissa 100€/hehtaari kannatavuuteen. Samalla saadaan pienenevää tukimäärää ohjattua aktiivisesti viljeleville jotka saa pääasiallisen toimeentulon maataloudesta. Eli rahaa ei tule sinäänsä lisää, vaan kannatavuus paranee ja pankkien vakuuksien arvo nousee, kun liikevoitto kasvaa. Eli tarkoitus turvata pankkien vakuudet.

Tuossa ajatteluketjussa ei ole ehkä mietitty loppuun asti; lisämaan arvon velkavivulla ne nykyisetkin tilat kasvavat, vaikka sukupolvenvaihdoksessa olisi koko emätilasta lahjanluonteinen kauppa kyseessä ollut. Maatalousmaan kauppahintatilastot eivät koske kuin noin viideosaa tai vähemmän kaikista tilakaupoista !

-SS-

Joo, niin kasvavat. Mietippä jos esim. Viljan hinnan nostolla sama 100€ yritetään saada. Hinnan pitäisi nousta 150€+tukien arvo mikä uudistuksessa on ajateltu. Miten siinä kävisi? Kaikki rupeaisi lisää tuottamaan ja pellon hinta nousisi edelleen, eikä kannattavuus paranisi käytännössä yhtään. Tuo laskelman 100€ on jo verotettua rahaa.

Toinen tuossa viljan hinnan nostossa on se että se pitäisi koko maatalousketjun läpi kaikissa tuotteissa viedä. Se lisäisi kuluttajan ruokakorin hintaa ja saattaisi laskea lisää kotimaista kysyntää. Pahimmillaan se näkyisi sosiaalimenoissa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Cynic - 19.02.19 - klo:19:42
Lainaus
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 19.02.19 - klo:20:15
Lainaus
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.

Senhän takia siellä oli pisteytystä ynm. Kivaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 19.02.19 - klo:20:39
Lainaus
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?

Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 19.02.19 - klo:21:59
Lainaus
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?

Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon :)

Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 19.02.19 - klo:22:09
Vastaus otsikkoon, ei tullut.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: alpo10 - 19.02.19 - klo:22:18
Lainaus
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?

Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon :)

Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää
-7% oli jossain kalvossa eli 431 M€ vähennystä edelliseen tukikauteen. Erotuksena olisi juuri se, että isompi osa päätettäisiin kansallisesti, CAP:sta ehdotettiin poistettavaksi C-kirjain kokonaan eli yhteisestä maatalouspolitiikasta siirryttäisiin kansallisiin ratkaisuihin. EU ei valvoisi tukiehtojen noudattamista, vaan tukitavoitteiden toteutumista, sekin uutta.

Kyllä epävarmuus nousi ainoaksi varmaksi asiaksi tämän päivän perusteella :)
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 19.02.19 - klo:23:11
Lainaus
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?

Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon :)

Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää
-7% oli jossain kalvossa eli 431 M€ vähennystä edelliseen tukikauteen. Erotuksena olisi juuri se, että isompi osa päätettäisiin kansallisesti, CAP:sta ehdotettiin poistettavaksi C-kirjain kokonaan eli yhteisestä maatalouspolitiikasta siirryttäisiin kansallisiin ratkaisuihin. EU ei valvoisi tukiehtojen noudattamista, vaan tukitavoitteiden toteutumista, sekin uutta.

Kyllä epävarmuus nousi ainoaksi varmaksi asiaksi tämän päivän perusteella :)

Siis uusi kausi alkaa vasta 2021 keväällä ehkä jopa vasta 2023. 2020 mennään vanhoilla säännöillä. Ympin rahat loppuu jo tänä syksynä ja ensivuosi mennään mitä löytyy. Neuvonnasta otetaan, investointi rahoitus jäädytetään, ympin toimenpiteistä leikataan. Oliko että n.250 miljoonasta tiputaan n.140 miljoonaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 20.02.19 - klo:07:36
Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 20.02.19 - klo:08:44
Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 20.02.19 - klo:23:45
Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...
Puhut "oikeasta viljelystä" ? Onko naapurien vielä jopa kuukauden  lumen alla olevien peltojen himoitseminen takavarikoitaviksi, jotta itse  pääsisi nostamaan nekin tuet, siis "oikeaa viljelyä" ?

Minusta "oikeat viljelijät' ovat jo pellolla hommissa, esim. Englannissa lannoitetaan nättejä syysviljamaita jo  nyt, 20. helmikuuta !

https://youtu.be/YEw1urokV-g

Kymmenen tonnin ja korkeammilla sadoilla on syynsä.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 21.02.19 - klo:07:35
Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.
Juu varmasti näin, mutta silti tuossa metsitysinnossa pitää rajansa olla. Mutta sehän se on se perinteinen suomalainen tapa jos en itse saa niin ei saa naapurikaan saada joten kuusentaimia vaan..
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 21.02.19 - klo:13:56
Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.
Juu varmasti näin, mutta silti tuossa metsitysinnossa pitää rajansa olla. Mutta sehän se on se perinteinen suomalainen tapa jos en itse saa niin ei saa naapurikaan saada joten kuusentaimia vaan..

Niin tai halu pelastaa se naapuri lopuliselta velkakierteeltä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 22.02.19 - klo:06:41
Edelleenkin on kysyttävä, mihin Suomi tarvitsee muiden maat takavarikoimalla kasvavaa 2000 suurviljelijää, jotka tuottaisivat - pienviljelijän tukitasolla - 100000 eekkerin preeriamaissiviljelijöiden kanssa tätä pohjoista ohraa ja 5000 lypsylehmän kalifornialaismeijerin kanssa kilpaa maitojauhetta maailmanmarkkinoille. Mihin tuo tarve lähteä maailmankisaan perustuu, jollei joidenkin kellokkaiden omaneduntavoitteluun, välttämättömän rakennemuutoksen ja "kilpailukyvyn" verhoon puettuna.

Karhisen paperia voisi jatkaa samalla ideologialla niin, että jos joku suomalainen eturivin viljelijä ei saisi vähintään 14000 kg maissinjyviä hehtaarilta tai 4000 kg/ha soijaa, sen viljelijän tuet lähetetään sille amerikkalaiselle ranchille jossa maissisato ylittää sikäläisen hyvän ammattilaissadon 220 bu/ac eli 13800 kg/ha, ja sille soijapavun amerikkalaiselle viljelijälle, jolla soijasato ylittää 60 bu/ac, eli 4,03 tonnia/ha. Tällä palkittaisiin ja kiitettäisiin viljelyn tehostumista ja taitavaa agribusiness-farmeria, eikö niin. Suomalainen näennäisviljely alas !

Kyllä tämä esimerkki näin leikilläkin kuulostaisi kuspäiseltä ! Kuitenkin samaa ideaa yritetään sönköttää Karhisen raportissa ? Laitetaan vaan suomalaiset kaksi viljelijää vastakkain, niin kuin olisi jostakin G-mersuagrobisnesmiehen elämästä ja sivutoimiviljelijätorakkaloisen kuolemasta kysymys. Niin kauan kuin suomalainen tehoviljely ei saa kaikkina vuosina edes muuttuvia kustannuksiaan takaisin, miksi sitä viljelyä pitäisi erityisesti volyymiltaan lisätä ja suurentaa toiminnallista tappiota, kun siitä ei ole mitään kansantaloudellista suurtuloa, muutenkin kun panokset ja koneinvestoinnit ja käytetyn energian hinta, osa valkovenäläisestä ja virolaisesta työvoimapalkkasummastakin valuu ulkomaille ? Tai en tiedä, onko jondeeret, rumpupuimurit, leksioonit, prentit, räpidit, joskiinit, chaservaunut, lelyt suomalaista ydinteollisuutta, jota pitää pitää pystyssä keinolla millä hyvänsä ?

Tai jotain.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 22.02.19 - klo:07:05
Edelleenkin on kysyttävä, mihin Suomi tarvitsee muiden maat takavarikoimalla kasvavaa 2000 suurviljelijää, jotka tuottaisivat - pienviljelijän tukitasolla - 100000 eekkerin preeriamaissiviljelijöiden kanssa tätä pohjoista ohraa ja 5000 lypsylehmän kalifornialaismeijerin kanssa kilpaa maitojauhetta maailmanmarkkinoille. Mihin tuo tarve lähteä maailmankisaan perustuu, jollei joidenkin kellokkaiden omaneduntavoitteluun, välttämättömän rakennemuutoksen ja "kilpailukyvyn" verhoon puettuna.

Karhisen paperia voisi jatkaa samalla ideologialla niin, että jos joku suomalainen eturivin viljelijä ei saisi vähintään 14000 kg maissinjyviä hehtaarilta tai 4000 kg/ha soijaa, sen viljelijän tuet lähetetään sille amerikkalaiselle ranchille jossa maissisato ylittää sikäläisen hyvän ammattilaissadon 220 bu/ac eli 13800 kg/ha, ja sille soijapavun amerikkalaiselle viljelijälle, jolla soijasato ylittää 60 bu/ac, eli 4,03 tonnia/ha. Tällä palkittaisiin ja kiitettäisiin viljelyn tehostumista ja taitavaa agribusiness-farmeria, eikö niin. Suomalainen näennäisviljely alas !

Kyllä tämä esimerkki näin leikilläkin kuulostaisi kuspäiseltä ! Kuitenkin samaa ideaa yritetään sönköttää Karhisen raportissa ? Laitetaan vaan suomalaiset kaksi viljelijää vastakkain, niin kuin olisi jostakin G-mersuagrobisnesmiehen elämästä ja sivutoimiviljelijätorakkaloisen kuolemasta kysymys. Niin kauan kuin suomalainen tehoviljely ei saa kaikkina vuosina edes muuttuvia kustannuksiaan takaisin, miksi sitä viljelyä pitäisi erityisesti volyymiltaan lisätä ja suurentaa toiminnallista tappiota, kun siitä ei ole mitään kansantaloudellista suurtuloa, muutenkin kun panokset ja koneinvestoinnit ja käytetyn energian hinta, osa valkovenäläisestä ja virolaisesta työvoimapalkkasummastakin valuu ulkomaille ? Tai en tiedä, onko jondeeret, rumpupuimurit, leksioonit, prentit, räpidit, joskiinit, chaservaunut, lelyt suomalaista ydinteollisuutta, jota pitää pitää pystyssä keinolla millä hyvänsä ?

Tai jotain.

-SS-

Papeeiteollisuutta ja halpaa ruokaa tässä pidetään pystyssä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 22.02.19 - klo:07:25
SS siinä oikeassa että ei suomalaisten kannata volyymilla alkaa kilpailemaan. Itse ajattelen kyllä tässä ainoastaan kotimaista tuotantoa joka menee kotimaahan. Eikä minusta meidän muuta kannata ajatellakkaan. Laadulla voidaan viedä mutta muuten ei mitään järkeä.

Kritiikkini ja ajatukseni kohdistuu siihen, että onko oikein lisätä sivutoimisia viljelijöitä varsinkaan kun eläimiä ei sivutoimisena pidetä. Nyt viljelystä on tullut mukava harrastus ja toimeentulo hankitaan muualta. Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin silmät kiinni laajentajat tulisivatkin joutua ongelmiin ja suosittaisiin ennemmin harkittua kasvua.

Hömppätuet eivät palvele tälläisiä jotka aikovat tuottaa jotain ja varsinkin eläinten pitäjiä jotka aikovat saada sen elannon tulevaisuudessakin siitä maataloudesta. Hinnoittelu ja rakenne ovat menneet siihen että sillä parillakymmenellä lehmällä tai parilla sadalla sialla ei toimeentuloa enää saa joten kasvettava olisi tai sitten olisi katsottava muuta hommaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 22.02.19 - klo:08:00
SS siinä oikeassa että ei suomalaisten kannata volyymilla alkaa kilpailemaan. Itse ajattelen kyllä tässä ainoastaan kotimaista tuotantoa joka menee kotimaahan. Eikä minusta meidän muuta kannata ajatellakkaan. Laadulla voidaan viedä mutta muuten ei mitään järkeä.

Kritiikkini ja ajatukseni kohdistuu siihen, että onko oikein lisätä sivutoimisia viljelijöitä varsinkaan kun eläimiä ei sivutoimisena pidetä. Nyt viljelystä on tullut mukava harrastus ja toimeentulo hankitaan muualta. Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin silmät kiinni laajentajat tulisivatkin joutua ongelmiin ja suosittaisiin ennemmin harkittua kasvua.

Hömppätuet eivät palvele tälläisiä jotka aikovat tuottaa jotain ja varsinkin eläinten pitäjiä jotka aikovat saada sen elannon tulevaisuudessakin siitä maataloudesta. Hinnoittelu ja rakenne ovat menneet siihen että sillä parillakymmenellä lehmällä tai parilla sadalla sialla ei toimeentuloa enää saa joten kasvettava olisi tai sitten olisi katsottava muuta hommaa.

No tuohan on karhisen taka-ajatus. Investoineita ei saa päästää nurin, eli niille pitää saada halvempaa peltoa että voivat kasvattaa kokoluokkaa. Samalla pitää saada peltoja metsitykseen, että saadaan sellu kattilaan täytettä. Tämä paistaa OP rahoitus ohjeista läpi. Yhden robotin navetoitakin lainoitetaan jos "kannattavuus kunnossa, velkaa alle 200000€, omarahoitus osuutta löytyy ja perämetsiä." Myös budjetti ylitykset pitää OP mielestä rahoittaa perämetsillä.

2006-10 kun maataloudella pyyhki hyvin, niin puun hinta kipusi ennätykseen. Puhuttiin jopa puunmyynti verosta. Tuolloin 2008 nousi myös kaikki maatalouden kustannukset Suomessa tappiin, eivätkä ole siitä laskeneet ollenkaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Constantem - 22.02.19 - klo:13:59
SS siinä oikeassa että ei suomalaisten kannata volyymilla alkaa kilpailemaan. Itse ajattelen kyllä tässä ainoastaan kotimaista tuotantoa joka menee kotimaahan. Eikä minusta meidän muuta kannata ajatellakkaan. Laadulla voidaan viedä mutta muuten ei mitään järkeä.

Kritiikkini ja ajatukseni kohdistuu siihen, että onko oikein lisätä sivutoimisia viljelijöitä varsinkaan kun eläimiä ei sivutoimisena pidetä. Nyt viljelystä on tullut mukava harrastus ja toimeentulo hankitaan muualta. Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin silmät kiinni laajentajat tulisivatkin joutua ongelmiin ja suosittaisiin ennemmin harkittua kasvua.

Hömppätuet eivät palvele tälläisiä jotka aikovat tuottaa jotain ja varsinkin eläinten pitäjiä jotka aikovat saada sen elannon tulevaisuudessakin siitä maataloudesta. Hinnoittelu ja rakenne ovat menneet siihen että sillä parillakymmenellä lehmällä tai parilla sadalla sialla ei toimeentuloa enää saa joten kasvettava olisi tai sitten olisi katsottava muuta hommaa.

Ei millään pahalla, mutta sä olet kyllä koominen hahmo. Oletko ikinä tehnyt mitään muita töitä kuin oman tilan hommia? Vois ehkä kannattaa, niin näkökulma laajentuisi. Itse olin aikoinani ensin sivutoiminen viljelijä, sitten muutaman vuoden päätoiminen ja nykyään taas sivutoiminen. Aika käy pitkäksi, jos koko aika lokakuusta huhtikuulle pitää möllöttää kotona. Kun ei ole kovin paljon metsääkään, niin mitä tekemistä sitä talveksi keksisi? Koneiden huollot, viljan lajittelu yms. ei vie koko talvea. Paikatkaan ei vanhalla äijällä enää kestä, jos joka päivä pitäisi aikaa kuluttaa lenkkeilemällä. Ja kyllä se pankkitilin saldokin siitä kohenee, ei tarvi (eikä ehdi) käydä isolla kirkolla marssimassa.

Tiedän parikin tapausta, joissa pienestä tilasta on kasvettu paria kokoluokkaa suuremmaksi ulkopuolisen työn ansiosta ja palkkarahat on sijoitettu maahan. Niin minäkin olen tehnyt. Tuossa sun mainitsemassa mallissa valitaan se arvoisa kansanosa, joka saa tuottaa (tappiollisesti) lisää bulkkia markkinoille. Jos eläintilallinen ei voi olla sivutoiminen, niin miksi se kasvinviljelijä ei voisi olla? Maksan aivan varmasti enemmän veroja kuin tämän kylän päätoimiset. Ja saan kyllä myös maataloudesta sen verran tuloa, että haluan myös tähän käyttää aikaani. Vaimolle just sanoin, että jos potkaisen äkillisesti tyhjää, niin myyt sitten maat ihan kiusallakin kaupungille tonteiksi.

Alaa tervehdyttäisi se, että elukoiden tuet maksettaisiin jotenkin muuten kuin hehtaareihin sidottuna. Luomuelukkatila saa käsittääkseni yli 200€ enemmän tukea hehtaaria päälle tavanomaiseen kasvinviljelijään verrattuna. Meidän kylällä vaikuttaa siten, ettei nykyään viitsi edes soitella peltoa vuokrattavana -ilmoitusten perään. Luomulehmälä maksaa vuokraa 550-650€ / ha ja on vuokrannut viimeisen parin vuoden sisään yli 200 ha maata tästä aukealta. Kun itse tarjoot sen 400, niin vuokranantaja nauraa perään tai nimittelee huijariksi, "kun XXXXXXXX" tarjos jo kuussataa. Yritätkö k*settaa mua?" Ja samat ukot taivasteli itse korkeita vuokria, kun vielä viljelivät. Niin se mieli muuttuu, kun on itse saamapuolella.

Ja selvyydeksi vielä, niin minulla täyttyy se 20 k€ kirkkaasti.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 22.02.19 - klo:15:18
Luomuelukkatila saa käsittääkseni yli 200€ enemmän tukea hehtaaria päälle tavanomaiseen kasvinviljelijään verrattuna. Meidän kylällä vaikuttaa siten, ettei nykyään viitsi edes soitella peltoa vuokrattavana -ilmoitusten perään. Luomulehmälä maksaa vuokraa 550-650€ / ha ja on vuokrannut viimeisen parin vuoden sisään yli 200 ha maata tästä aukealta. Kun itse tarjoot sen 400, niin vuokranantaja nauraa perään tai nimittelee huijariksi, "kun XXXXXXXX" tarjos jo kuussataa. Yritätkö k*settaa mua?"

Tuossa kasvussa on tosiaan se, että jossakin 100 ha:n jälkeen tulee sellaisia isoja investointeja kasvinviljelyhommissa, ne on vaikea maksaa sillä viljalla, uusi kuivuri ja viljan kuljetus järjestelmä. Puimuri, ehkä myös kylvökoneet ja traktorit. Äkkiseltään 300000 - 500000 lisäkustannukset. Jotkut rahamiehet pistävät palkkansa noihin sitten, näyttää helpolta, mutta kyllä semmoisen summan hankkiminen nettopalkalla vaatii ihan toisenlaista omistautumista kuin kylvökoneen pyörittelyä pellolla.

Mitäpäs sitten kun se 100 ha:n tila vaihtaakin luomuun. Siitä yhtäkkiä tuleekin noin 30 ha:n viljelytila, viljan määrällä laskien ehkä vastaa 20 ha:n tilaa, mutta 100 ha:n tukialatila, jossa kaupan päälle luomutuet.  Sellaisen luomupellon viljat kuivataan vielä ihan hyvin siinä 80 hl isosisävainaan Antissa, 2,5 m kylvinkone riittää, eikä niitä kyntöjäkään enempää ole.

Eli noin 300 luomuha:iin laajentuminen on 100 ha:n viljatilalla investoimatta aivan mahdollinen, kunnes alkaa taas ahdistaa myyntikasvihommat 90 hehtaarin myyntikasvialalla. Jollei sitten laita silpohernettä, mansikkaa, muuta puutarhakasvia, alkaa tukipoitti nousta nopeasti, ja pääsee ukrainalaisia  palkkaamaankin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 22.02.19 - klo:17:29
SS siinä oikeassa että ei suomalaisten kannata volyymilla alkaa kilpailemaan. Itse ajattelen kyllä tässä ainoastaan kotimaista tuotantoa joka menee kotimaahan. Eikä minusta meidän muuta kannata ajatellakkaan. Laadulla voidaan viedä mutta muuten ei mitään järkeä.

Kritiikkini ja ajatukseni kohdistuu siihen, että onko oikein lisätä sivutoimisia viljelijöitä varsinkaan kun eläimiä ei sivutoimisena pidetä. Nyt viljelystä on tullut mukava harrastus ja toimeentulo hankitaan muualta. Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin silmät kiinni laajentajat tulisivatkin joutua ongelmiin ja suosittaisiin ennemmin harkittua kasvua.

Hömppätuet eivät palvele tälläisiä jotka aikovat tuottaa jotain ja varsinkin eläinten pitäjiä jotka aikovat saada sen elannon tulevaisuudessakin siitä maataloudesta. Hinnoittelu ja rakenne ovat menneet siihen että sillä parillakymmenellä lehmällä tai parilla sadalla sialla ei toimeentuloa enää saa joten kasvettava olisi tai sitten olisi katsottava muuta hommaa.

Ei millään pahalla, mutta sä olet kyllä koominen hahmo. Oletko ikinä tehnyt mitään muita töitä kuin oman tilan hommia? Vois ehkä kannattaa, niin näkökulma laajentuisi. Itse olin aikoinani ensin sivutoiminen viljelijä, sitten muutaman vuoden päätoiminen ja nykyään taas sivutoiminen. Aika käy pitkäksi, jos koko aika lokakuusta huhtikuulle pitää möllöttää kotona. Kun ei ole kovin paljon metsääkään, niin mitä tekemistä sitä talveksi keksisi? Koneiden huollot, viljan lajittelu yms. ei vie koko talvea. Paikatkaan ei vanhalla äijällä enää kestä, jos joka päivä pitäisi aikaa kuluttaa lenkkeilemällä. Ja kyllä se pankkitilin saldokin siitä kohenee, ei tarvi (eikä ehdi) käydä isolla kirkolla marssimassa.

Tiedän parikin tapausta, joissa pienestä tilasta on kasvettu paria kokoluokkaa suuremmaksi ulkopuolisen työn ansiosta ja palkkarahat on sijoitettu maahan. Niin minäkin olen tehnyt. Tuossa sun mainitsemassa mallissa valitaan se arvoisa kansanosa, joka saa tuottaa (tappiollisesti) lisää bulkkia markkinoille. Jos eläintilallinen ei voi olla sivutoiminen, niin miksi se kasvinviljelijä ei voisi olla? Maksan aivan varmasti enemmän veroja kuin tämän kylän päätoimiset. Ja saan kyllä myös maataloudesta sen verran tuloa, että haluan myös tähän käyttää aikaani. Vaimolle just sanoin, että jos potkaisen äkillisesti tyhjää, niin myyt sitten maat ihan kiusallakin kaupungille tonteiksi.

Alaa tervehdyttäisi se, että elukoiden tuet maksettaisiin jotenkin muuten kuin hehtaareihin sidottuna. Luomuelukkatila saa käsittääkseni yli 200€ enemmän tukea hehtaaria päälle tavanomaiseen kasvinviljelijään verrattuna. Meidän kylällä vaikuttaa siten, ettei nykyään viitsi edes soitella peltoa vuokrattavana -ilmoitusten perään. Luomulehmälä maksaa vuokraa 550-650€ / ha ja on vuokrannut viimeisen parin vuoden sisään yli 200 ha maata tästä aukealta. Kun itse tarjoot sen 400, niin vuokranantaja nauraa perään tai nimittelee huijariksi, "kun XXXXXXXX" tarjos jo kuussataa. Yritätkö k*settaa mua?" Ja samat ukot taivasteli itse korkeita vuokria, kun vielä viljelivät. Niin se mieli muuttuu, kun on itse saamapuolella.

Ja selvyydeksi vielä, niin minulla täyttyy se 20 k€ kirkkaasti.

Juu kyllä noita muita töitä tuli nuorempana tehtyä. Ymmärrän hyvin, että kasvitilalla ei koko vuodeksi hommia riitä niin silloin kannattaa mennä rahakkaampiin hommiin. Eläintilalla on toista. Ennenhän homma rokkasi ihan ok kun eläintila pärjäsi tulotasolla sivutoimiviljelijän kanssa, mutta ei enää. Nämä luomu ja eläinluomutilat ovat nyt sitten uusia "pärjääjiä" ja sinne suuntaan sitä on itsekkin mentävä jos tätä meinaa jatkaa. Olkoon kuinka valittu tai ei mutta se on totuus, että niin homma pelaa. Rahat kaivetaan muualta kun maata hankitaan. Tavanomaisella eläintilalla ei ole saumaa näissä kisoissa, kyllä siitä pellosta parempia maksajia löytyy muualta. Kaikki ei voi kuitenkaan alkaa sivutoimisiksi kasvinviljelijöiksi, että jotain tarvitsi tehdä. Tällä puolella on jo tehty kaikki mahdollinen, että nyt olisi sitten päättäjien aika tehdä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: räckals - 23.02.19 - klo:12:15
Se punainen lanka menee ohi, selitän vielä...

Mille päivämäärälle tämä "jumalan siunattu ja valittu kansanosa" lyödään lukkoon jotka saavat viljellä.
Esimerkiksi itse halusin antaa eläkkeelle siirtyvälle markkinahintaisen hinnan hänen uransa aikana kovalla rahalla ostetuista pelloista, salaojituksista yms tönkimisistä joihin on mennyt rahaa.
Pelto maksaa itsensä kyllä kymmenessä vuodessa ja muualta tuleva raha on mennyt perusinfraan: rakennuksiin, asuntolainoihin yms.. Toki elämäntapaintiaanina varmaan menisi homma eteenpäin ilman muualla töissä olemista mutta sen aika menee vielä vuosien päähän.

Jää aikaa olla lasten kanssa, viljellä fiksusti, hoitaa palkkatyö. Autossa istuminen on turhaa mutta ehtii puhelimessa hoitaa molempien töiden asioita.
 
Nyt ollaan tuplattu ala viidessä vuodessa ja ollaan hyvää pataa vuokralaisten ja naapurien kanssa.
Jos halua löytyy niin vieläkin saa lisättyä jos aikajänne on viisi vuotta.

Vertailukohtana on se joku saa täydet investointi ja spv lainat pankilta, yhdistettynä siihen että edellinen sukupolvi lahjoittaa käytännössä omaisuutensa jatkajalle. Tiloilla jotka putoaa kelkasta aiemmin on se takamatka tähän nähden helvetin suuri.
En väitä että kaikki kasvinkasvattajat voisi olla sivutoimisia mutta en silti kaikkia tappaisi heti kertalaukauksella.
Kylillä haastatellun perustella monen näkemys asiaan on se että ennemmin kuusentaimia kuin käytännössä lahjoitus sille perintöprinssille. Eikä tämä keikaus tosiasiassa vakuusarvoja lisää vaikka OP:ssä kuvitelma asiasta on.

Näin ajatuksena...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 23.02.19 - klo:16:43
Se punainen lanka menee ohi, selitän vielä...

Mille päivämäärälle tämä "jumalan siunattu ja valittu kansanosa" lyödään lukkoon jotka saavat viljellä.
Esimerkiksi itse halusin antaa eläkkeelle siirtyvälle markkinahintaisen hinnan hänen uransa aikana kovalla rahalla ostetuista pelloista, salaojituksista yms tönkimisistä joihin on mennyt rahaa.
Pelto maksaa itsensä kyllä kymmenessä vuodessa ja muualta tuleva raha on mennyt perusinfraan: rakennuksiin, asuntolainoihin yms.. Toki elämäntapaintiaanina varmaan menisi homma eteenpäin ilman muualla töissä olemista mutta sen aika menee vielä vuosien päähän.

Jää aikaa olla lasten kanssa, viljellä fiksusti, hoitaa palkkatyö. Autossa istuminen on turhaa mutta ehtii puhelimessa hoitaa molempien töiden asioita.
 
Nyt ollaan tuplattu ala viidessä vuodessa ja ollaan hyvää pataa vuokralaisten ja naapurien kanssa.
Jos halua löytyy niin vieläkin saa lisättyä jos aikajänne on viisi vuotta.

Vertailukohtana on se joku saa täydet investointi ja spv lainat pankilta, yhdistettynä siihen että edellinen sukupolvi lahjoittaa käytännössä omaisuutensa jatkajalle. Tiloilla jotka putoaa kelkasta aiemmin on se takamatka tähän nähden helvetin suuri.
En väitä että kaikki kasvinkasvattajat voisi olla sivutoimisia mutta en silti kaikkia tappaisi heti kertalaukauksella.
Kylillä haastatellun perustella monen näkemys asiaan on se että ennemmin kuusentaimia kuin käytännössä lahjoitus sille perintöprinssille. Eikä tämä keikaus tosiasiassa vakuusarvoja lisää vaikka OP:ssä kuvitelma asiasta on.

Näin ajatuksena...
No mä selitän ja kun en nyt ainakaan kokonaan pysy ajatuksesi perässä.

Ei sellaista valittua porukkaa tarvitse mitenkään erikseen valita. Jos nyt lähdetään siitä että tökitään tukipykäliä siihen suuntaan että ne jotka tuotanto jatkavat pystyvät jatkamaan. Eikä niin että kuin nyt mennään. Sitten voitaisiin katsoa että joko tuki elukanpidosta on riittävä tai markkinoilta tulee euroja, muuten elukat loppuu tästä maasta ja kaikki ovat kasvinviljelijöitä. Nyt tilanne siis se että tavanomaisesta elukkatilasta vetää muut ohi molrmmin puolin niin peltomarkkinoilla kuin muussakin.

Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 23.02.19 - klo:17:04
Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa.

Yritätkö väittää, että joudut teutaroimaan siellä pellolla 12 kk vuodessa ? Yhtä hyvin keräät ne peltojen tuet sillä samalla vähäisellä määrällä tunteja kuin muutkin !

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: räckals - 23.02.19 - klo:17:55
Sitä yritän ajaa takaa että millä päivämäärällä tuo tuloraja lyödään käyttöön ja kenenkään alle 50ha viljelijän ei tarvitse enään tehdä kauppaa "sukupolvenvaihdoksena" vaan näistä maista osuuspankki järjestää huutokaupan halukkaille. Eli edes se kehittäminen pärjäävään tuloluokkaan on kielletty - eikä sen väliä nyt sitten jos niin päätetään. Maalaisten kädentaidoille on käyttöä kaupungeissa jatkossakin.

Kun edelleenkään ne lähtökohdat ei ole kaikille samat, toiset ostavat sen aloituspaketinkin lähes markkinahintaisena 15-30ha pömpsinä verrattuna siihen että edellisten sukupolvien maat lahjoitetaan eteenpäin.

Omaan luonteeseen taas tuo pankolla makaaminen ei ole sopinut niin se "muualta rahojen tienaaminen" on ihan luonteva homma. Joko yrittäjänä tai pakollisena. Täällä suunnalla on väki ollut jo pitkään talvet ja osan kesistäkin muualla urakoimassa tai rakentamassa vaikka vielä 80-luvulla vehnänviljelyllä eli herroiksi verrattuna nykypäivään.

Se tilanne on niin että kilpailualueena alkaa olla koko maailma, ei pelkät sisämarkkinat.  Ja monilta osin peli alkaa olla menetetty- mutta siihen yksittäinen viljelijä ei voi vaikuttaa.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: FF - 23.02.19 - klo:18:08
Ongelma ei ole osa-aikaisuus tai päätoimisuus, vaan täysin harrastustyyppisen maatalouden tukeminen verovaroista. Suomen kasvinviljelytilojen koko pitäisi saada yhden koneketjun kokoiseksi, eli 300-500ha. Nykyinen harrastusmaatalouden tukeminen pitää pellon vuokra- ja ostohinnat epäterveellä tasolla. Oma ehdotukseni rakennemuutoksen nopeuttamiseen on ensinmäisen 20ha jättäminen maataloustuen ulkopuolelle. Tukileikkaus 20ha tilalla 100%, 400ha tilalla 5%. Kaikilla olisi mahdollisuus tilaa laajentamalla nostaa tuetun pellon osuutta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 23.02.19 - klo:18:16
>Ongelma ei ole osa-aikaisuus tai päätoimisuus, vaan täysin harrastustyyppisen maatalouden tukeminen verovaroista. Suomen kasvinviljelytilojen koko pitäisi saada yhden koneketjun kokoiseksi, eli 300-500ha. Nykyinen harrastusmaatalouden tukeminen pitää pellon vuokra- ja ostohinnat epäterveellä tasolla. Oma ehdotukseni rakennemuutoksen nopeuttamiseen on ensinmäisen 20ha jättäminen maataloustuen ulkopuolelle. Tukileikkaus 20ha tilalla 100%, 400ha tilalla 5%. Kaikilla olisi mahdollisuus tilaa laajentamalla nostaa tuetun pellon osuutta.

Eiköhän se ole parempi,että ryömit kommarisosialisti koloosi samantein
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 23.02.19 - klo:18:46
Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa.

Yritätkö väittää, että joudut teutaroimaan siellä pellolla 12 kk vuodessa ? Yhtä hyvin keräät ne peltojen tuet sillä samalla vähäisellä määrällä tunteja kuin muutkin !

-SS-
Ne eläimet. Haluat ilmeisesti tarkoituksella ymmärtää asian väärin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 23.02.19 - klo:18:49
Ongelma ei ole osa-aikaisuus tai päätoimisuus, vaan täysin harrastustyyppisen maatalouden tukeminen verovaroista. Suomen kasvinviljelytilojen koko pitäisi saada yhden koneketjun kokoiseksi, eli 300-500ha. Nykyinen harrastusmaatalouden tukeminen pitää pellon vuokra- ja ostohinnat epäterveellä tasolla. Oma ehdotukseni rakennemuutoksen nopeuttamiseen on ensinmäisen 20ha jättäminen maataloustuen ulkopuolelle. Tukileikkaus 20ha tilalla 100%, 400ha tilalla 5%. Kaikilla olisi mahdollisuus tilaa laajentamalla nostaa tuetun pellon osuutta.
Tykkään ajatuksestasi, mutta toteutustapa on väärä. Toi tyyli se nimittäin vasta nostaisi peltohen hintoja. Mulla ei ole antaa ratkaisua jos olisi niin kertoisin kyllä sen jossakin muualla kuin täällä agronetissä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 23.02.19 - klo:18:57
Se punainen lanka menee ohi, selitän vielä...

Mille päivämäärälle tämä "jumalan siunattu ja valittu kansanosa" lyödään lukkoon jotka saavat viljellä.
Esimerkiksi itse halusin antaa eläkkeelle siirtyvälle markkinahintaisen hinnan hänen uransa aikana kovalla rahalla ostetuista pelloista, salaojituksista yms tönkimisistä joihin on mennyt rahaa.
Pelto maksaa itsensä kyllä kymmenessä vuodessa ja muualta tuleva raha on mennyt perusinfraan: rakennuksiin, asuntolainoihin yms.. Toki elämäntapaintiaanina varmaan menisi homma eteenpäin ilman muualla töissä olemista mutta sen aika menee vielä vuosien päähän.

Jää aikaa olla lasten kanssa, viljellä fiksusti, hoitaa palkkatyö. Autossa istuminen on turhaa mutta ehtii puhelimessa hoitaa molempien töiden asioita.
 
Nyt ollaan tuplattu ala viidessä vuodessa ja ollaan hyvää pataa vuokralaisten ja naapurien kanssa.
Jos halua löytyy niin vieläkin saa lisättyä jos aikajänne on viisi vuotta.

Vertailukohtana on se joku saa täydet investointi ja spv lainat pankilta, yhdistettynä siihen että edellinen sukupolvi lahjoittaa käytännössä omaisuutensa jatkajalle. Tiloilla jotka putoaa kelkasta aiemmin on se takamatka tähän nähden helvetin suuri.
En väitä että kaikki kasvinkasvattajat voisi olla sivutoimisia mutta en silti kaikkia tappaisi heti kertalaukauksella.
Kylillä haastatellun perustella monen näkemys asiaan on se että ennemmin kuusentaimia kuin käytännössä lahjoitus sille perintöprinssille. Eikä tämä keikaus tosiasiassa vakuusarvoja lisää vaikka OP:ssä kuvitelma asiasta on.

Näin ajatuksena...
No mä selitän ja kun en nyt ainakaan kokonaan pysy ajatuksesi perässä.

Ei sellaista valittua porukkaa tarvitse mitenkään erikseen valita. Jos nyt lähdetään siitä että tökitään tukipykäliä siihen suuntaan että ne jotka tuotanto jatkavat pystyvät jatkamaan. Eikä niin että kuin nyt mennään. Sitten voitaisiin katsoa että joko tuki elukanpidosta on riittävä tai markkinoilta tulee euroja, muuten elukat loppuu tästä maasta ja kaikki ovat kasvinviljelijöitä. Nyt tilanne siis se että tavanomaisesta elukkatilasta vetää muut ohi molrmmin puolin niin peltomarkkinoilla kuin muussakin.

Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.

Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Cynic - 23.02.19 - klo:19:03
Lainaus
täysin harrastustyyppisen maatalouden tukeminen verovaroista

Tuohon on kyllä kivuttomampikin keino. TäälläpäinTM tukihaun pinta-alarajan vähimmäismäärän nosto 3ha ->  5ha laittoi yllättävän paljon vuokrasopimuksia liikkeelle.
Esim 5ha -> 7ha voisi jo karsia taas muutaman eläkeläisen pois pelistä. Erikoiskasvitilat erikseen.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Constantem - 23.02.19 - klo:21:15
Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.

Juuri näin, ajattelen täysin samoin kuin sinä. Huomasin itse, että päätoimisena tuli sesongin ulkopuolella pyörittyä ympäri nurkkia ja järjesteltyä lenkkiavaimia sen neljättä kertaa talven aikana. Nurkat oli kyllä paremmassa ojennuksessa silloin, mutta kaukana se oli järkevästä työnteosta. Tietysti näistä sai tehtyä hienoja laskelmia tilanpitäjän olemattomasta "tuntipalkasta". Sivutoimisena on pakko keskittyä vain tärkeisiin töihin.

Se nyt on poissuljettua, että elukanpitäjät keskittyisivät pelkästään niihin eläimiinsä. Nimeltämainitsematon eturivin luomulypsäjä tuottaa täällä meillä päin mukavan kasan luomuviljaa myyntiin paremman hehtaaritukensa turvin. Ja käsittääkseni tällä hetkellä ulkoa tuodaan reippaasti rehua, kun kerrankin rehuvilja on siinä hinnassa, että kasvinviljelijäkin saisi jotain.

MTK toi kantansa selväksi Karhisen myyntituloesimerkkiin ja minä ilmoitin MTK:lle, ettei jatkossa tarvitse enää lähettää jäsenmaksulappua. Liian kauan sitä maitomafian suojelurahaa tuli maksettuakin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 23.02.19 - klo:21:42
Hurjasti täällä ja101 saa arvostelua ja sen ymmärtää, kyllä sivutoimiset tukirälssiläiset tosissaan pelästyivät Karhisen ehdotusta pienempien tilojen jättämisestä tukien ulkopuolelle.
Parempi ehdotus olisi ollut että annetaan tuet vain kotieläintiloille. Kasvitilat kun kuitenkin saavat elantonsa muualta kuin kasvinviljeystä, niin miksi pitää harrastuksia tukea. Nekin rahat vanhustenhoitoon ja muihin tarpeellisiin, ei Suomen kannata bulkkiviljaa maailmalle tuottaa,Virokin on jo mennyt meidän ohi viljantuotannossa, me saadaan tarvittava vilja muualta maailmalta helposti.

Suomalainen viljanviljely on maailman kannattamattomimpaa liiketoimintaa, maailman kalleimmilla tuotantokustannuksilla tuotamme satoja, jotka on murto-osa parempien vilhelyolojen sadoista. Suhteellisen edun periaatteella, meillä kannattaisi panistaa vain nurmipohjaiseen kotieläintuotantoon.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 23.02.19 - klo:22:26
Hurjasti täällä ja101 saa arvostelua ja sen ymmärtää, kyllä sivutoimiset tukirälssiläiset tosissaan pelästyivät Karhisen ehdotusta pienempien tilojen jättämisestä tukien ulkopuolelle.
Parempi ehdotus olisi ollut että annetaan tuet vain kotieläintiloille. Kasvitilat kun kuitenkin saavat elantonsa muualta kuin kasvinviljeystä, niin miksi pitää harrastuksia tukea. Nekin rahat vanhustenhoitoon ja muihin tarpeellisiin, ei Suomen kannata bulkkiviljaa maailmalle tuottaa,Virokin on jo mennyt meidän ohi viljantuotannossa, me saadaan tarvittava vilja muualta maailmalta helposti.

Suomalainen viljanviljely on maailman kannattamattomimpaa liiketoimintaa, maailman kalleimmilla tuotantokustannuksilla tuotamme satoja, jotka on murto-osa parempien vilhelyolojen sadoista. Suhteellisen edun periaatteella, meillä kannattaisi panistaa vain nurmipohjaiseen kotieläintuotantoon.

Tuossa on kyllä pointtia.

Siihen voisi vielä lisätä, että suhteellisen edun periaatteella kaikki tissinkoittajat voisivat mennä Kehä III:n varteen riviin runkkaamaan joka päivä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: seegeri - 23.02.19 - klo:22:33
Ei ole olemassa sivu tai päätoimisia viljelijöitä. Viljely on viljelyä, ei se yhtään huonompi viljelijiä ole jos sivutuloja hankkii   urakoinnista, palkkatyöstä tai muusta hommasta kuten elukanpidosta, on verrattavissa muihin tulonlähteisiin. Ei ole sen kummempi homma kun muukaan työ. Pistää autoon mansikin ja lähtee vaikka palkkatyöllä koittamaan sitä lisätuloa leivänpäälle...ei sekään niin hääviä ole.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 23.02.19 - klo:22:43
Suomalaisen maatalouspolitiikan suurin ongelma on överiksi mennyt yhdenvertaisuus, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusajattelu. Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti eli tasapuolisen kurjasti, ketään ei saa syrjiä, eli kellekkään ei saa tulla paha mieli siitä että tuota toista tuottajaryhmää kohdelaankin paremmin.
Pitäisi vaan yksinkertaisesti päättää että noita tuetaan, mutta noita ei.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 23.02.19 - klo:23:35
Suomalaisen maatalouspolitiikan suurin ongelma on överiksi mennyt yhdenvertaisuus, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusajattelu. Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti eli tasapuolisen kurjasti, ketään ei saa syrjiä, eli kellekkään ei saa tulla paha mieli siitä että tuota toista tuottajaryhmää kohdelaankin paremmin.
Pitäisi vaan yksinkertaisesti päättää että noita tuetaan, mutta noita ei.

Kelan sosiaalituetkin kyytipojaksi töissä kävijöille, ja köyhemmiltä kokonaan pois.
Näinhän se olisi reilua.

Miksi jotakin tuottajaryhmää tarvitsisi muutenkaan kohdella toista ryhmää paremmin, kun jo yhtä ryhmää valmiiksi jo kohdellaan paremmin, tuet kahteen kertaan, ensin peltoviljelylle, ja uudestaan eläinviljelylle, ja pellonkin kautta eläinviuljelylle. Ja pohjoisessa vielä tuotantopalkkiot ja pohjoiset tuet päälle.

Miksi eläintilan pelto sitten onkaan muka-arvokkaampaa tuettavaksi kuin kasvinviljelijän pelto. Miksi luonnonhaitta olisi ison tilan ja elukkarakennuksen vieressä kasvavalle vehnälle isompi kuin pienen tilan vehnälle.

CAP-tuki muutenkin on pellolla viljeltävän tuotteen hinnan alentamisesta maksettu korvaus, saako iso tila muka niin paljon huonompaa hintaa tuotteistaan, että se CAP-tuen siksi pitäisi olla isompi ?  Ymmärtäisin vinkumisen "liiasta tasa-arvosta" olevan silloin oikeutettu, jos tuki olisi tasan per tila. Esimerkiksi tasan jaettuna 46000 per isäntä. Kyllä siinä ison tilan isäntä voisikin alkaa vinkua, koska Suomessa tahtoo osa tuistakin mennä agrobisnesrumpupuimurien lyhennyksiin..

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 23.02.19 - klo:23:54
Suomalaisen maatalouspolitiikan suurin ongelma on överiksi mennyt yhdenvertaisuus, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusajattelu. Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti eli tasapuolisen kurjasti, ketään ei saa syrjiä, eli kellekkään ei saa tulla paha mieli siitä että tuota toista tuottajaryhmää kohdelaankin paremmin.
Pitäisi vaan yksinkertaisesti päättää että noita tuetaan, mutta noita ei.

Kelan sosiaalituetkin kyytipojaksi töissä kävijöille, ja köyhemmiltä kokonaan pois.
Näinhän se olisi reilua.

Miksi jotakin tuottajaryhmää tarvitsisi muutenkaan kohdella toista ryhmää paremmin, kun jo yhtä ryhmää valmiiksi jo kohdellaan paremmin, tuet kahteen kertaan, ensin peltoviljelylle, ja uudestaan eläinviljelylle, ja pellonkin kautta eläinviuljelylle. Ja pohjoisessa vielä tuotantopalkkiot ja pohjoiset tuet päälle.

Miksi eläintilan pelto sitten onkaan muka-arvokkaampaa tuettavaksi kuin kasvinviljelijän pelto. Miksi luonnonhaitta olisi ison tilan ja elukkarakennuksen vieressä kasvavalle vehnälle isompi kuin pienen tilan vehnälle.

CAP-tuki muutenkin on pellolla viljeltävän tuotteen hinnan alentamisesta maksettu korvaus, saako iso tila muka niin paljon huonompaa hintaa tuotteistaan, että se CAP-tuen siksi pitäisi olla isompi ?  Ymmärtäisin vinkumisen "liiasta tasa-arvosta" olevan silloin oikeutettu, jos tuki olisi tasan per tila. Esimerkiksi tasan jaettuna 46000 per isäntä. Kyllä siinä ison tilan isäntä voisikin alkaa vinkua, koska Suomessa tahtoo osa tuistakin mennä agrobisnesrumpupuimurien lyhennyksiin..

-SS-

Tasa-arvoisuus ja reiluus tuissa onkin paradoksi. Jos päätettäisiin että annetaan kaikille sama ha-tuki tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta, alkaisi vinkuna epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta tukipolitiikasta.
Jo silloin kun päätettiin kohdentamisalueista ja niiden rajoista, oli melkoinen poru moniaalla.
Mutta jos olet huolissasi kotieläintilojen suuremmista tuista, voit asettaa toivosi seuraavien vuosien keputtomiin hallituksiin, liha- ja maitovihassaan ne todennäköisesti poistavat kotieläintilojen ylimääräiset peltotuet. Nehän on kepun kannattajilleen saavuttama etuoikeus. Noita tukia kun voidaan pitää "ympäristölle haitallisina tukina" ja niistä säästyvät varat voidaan huoletta ohjata vaikka vanhusten hoitoon.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 24.02.19 - klo:00:04
Jos päätettäisiin että annetaan kaikille sama ha-tuki tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta, alkaisi vinkuna epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta tukipolitiikasta.

Jos vaikka koetettaisiinkin edes tuota. Ei täällä AB:lla tunnu missään. Jospa vinkunaa ei tulisikaan ja se pienviljelijä lähtisi maakaupoille ja saisi reilun kädenpuristuksen vanhalta maanomistajalta, et tulit sitten ihan itse tienatulla rahalla kauppoja tekemään, etkä ilmaiseksi sosialisoimaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 24.02.19 - klo:08:53
Jos päätettäisiin että annetaan kaikille sama ha-tuki tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta, alkaisi vinkuna epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta tukipolitiikasta.

Jos vaikka koetettaisiinkin edes tuota. Ei täällä AB:lla tunnu missään. Jospa vinkunaa ei tulisikaan ja se pienviljelijä lähtisi maakaupoille ja saisi reilun kädenpuristuksen vanhalta maanomistajalta, et tulit sitten ihan itse tienatulla rahalla kauppoja tekemään, etkä ilmaiseksi sosialisoimaan.

-SS-

Tukirahatko itse tienattuja?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 24.02.19 - klo:09:22
Jos päätettäisiin että annetaan kaikille sama ha-tuki tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta, alkaisi vinkuna epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta tukipolitiikasta.

Jos vaikka koetettaisiinkin edes tuota. Ei täällä AB:lla tunnu missään. Jospa vinkunaa ei tulisikaan ja se pienviljelijä lähtisi maakaupoille ja saisi reilun kädenpuristuksen vanhalta maanomistajalta, et tulit sitten ihan itse tienatulla rahalla kauppoja tekemään, etkä ilmaiseksi sosialisoimaan.

-SS-

Tukirahatko itse tienattuja?

Ei pienviljelijällä sen enempää tai vähempää kuin sillä isolla tilallakaan, ongelma on siinä että tukiriippuvuus kasvaa sitä isommaksi mitä isompaan yksikköön mennään. Sitten tulee mieleen että siirrytäänpä luomuun, suurin osa pellosta saa olla latausnurmella mikä merkataan papereihin rehunurmeksi ja taas tuet juoksee kivasti. Tasatuet olisi ehkä se ratkaisu, kukin tuottakoon lisäarvon haluamallaan tavalla niissä raameissa mitä yhteiskunta antaa ja mikäli yleistä mielipidettä katsoo niin ympäristö ja ilmastojutut ovat kovasti pinnalla - ja mitä todennäköisemmin niistä on euroja jaossa haluttiin tai ei.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 24.02.19 - klo:09:32
Jos päätettäisiin että annetaan kaikille sama ha-tuki tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta, alkaisi vinkuna epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta tukipolitiikasta.

Jos vaikka koetettaisiinkin edes tuota. Ei täällä AB:lla tunnu missään. Jospa vinkunaa ei tulisikaan ja se pienviljelijä lähtisi maakaupoille ja saisi reilun kädenpuristuksen vanhalta maanomistajalta, et tulit sitten ihan itse tienatulla rahalla kauppoja tekemään, etkä ilmaiseksi sosialisoimaan.

-SS-

Tukirahatko itse tienattuja?

Ei pienviljelijällä sen enempää tai vähempää kuin sillä isolla tilallakaan, ongelma on siinä että tukiriippuvuus kasvaa sitä isommaksi mitä isompaan yksikköön mennään. Sitten tulee mieleen että siirrytäänpä luomuun, suurin osa pellosta saa olla latausnurmella mikä merkataan papereihin rehunurmeksi ja taas tuet juoksee kivasti. Tasatuet olisi ehkä se ratkaisu, kukin tuottakoon lisäarvon haluamallaan tavalla niissä raameissa mitä yhteiskunta antaa ja mikäli yleistä mielipidettä katsoo niin ympäristö ja ilmastojutut ovat kovasti pinnalla - ja mitä todennäköisemmin niistä on euroja jaossa haluttiin tai ei.

Nuohan sen ongelman tekee. Tuo isojen tukiriipuvuus johtuu juuri siitä että isot ei voi käyttää näitä ympäristön hoitotukia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 24.02.19 - klo:09:35
Tasatuki ehkää juu, mutta miten tuossa huomioidaan eläimet? Maksetaanko niille mitään vai ei? Jos ei makseta niin sitten taitaa se elukan pito loppua monelta. Sehän tuossa on tietysti hyvä, että ne elukat lähtee myös sieltä missä ne on olleet vain tukien takia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 24.02.19 - klo:10:15
Kaikille tuotantosuunnille ja alueille sama hehtaariperusteinen tuki. Elukoille oma tukijärjestelmä, joka estää lineaarisen tukimäärän elukkaa tai tuotetta kohti. Eli mitä suurempi ja "tehokkaampi" yksikkö on, sitä vähemmän tukea tippuu. Tuki ei saa olla tuotantoon sidottu.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 24.02.19 - klo:10:33
Jos päätettäisiin että annetaan kaikille sama ha-tuki tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta, alkaisi vinkuna epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta tukipolitiikasta.

Jos vaikka koetettaisiinkin edes tuota. Ei täällä AB:lla tunnu missään. Jospa vinkunaa ei tulisikaan ja se pienviljelijä lähtisi maakaupoille ja saisi reilun kädenpuristuksen vanhalta maanomistajalta, et tulit sitten ihan itse tienatulla rahalla kauppoja tekemään, etkä ilmaiseksi sosialisoimaan.

-SS-

Tukirahatko itse tienattuja?

Ei pienviljelijällä sen enempää tai vähempää kuin sillä isolla tilallakaan, ongelma on siinä että tukiriippuvuus kasvaa sitä isommaksi mitä isompaan yksikköön mennään. Sitten tulee mieleen että siirrytäänpä luomuun, suurin osa pellosta saa olla latausnurmella mikä merkataan papereihin rehunurmeksi ja taas tuet juoksee kivasti. Tasatuet olisi ehkä se ratkaisu, kukin tuottakoon lisäarvon haluamallaan tavalla niissä raameissa mitä yhteiskunta antaa ja mikäli yleistä mielipidettä katsoo niin ympäristö ja ilmastojutut ovat kovasti pinnalla - ja mitä todennäköisemmin niistä on euroja jaossa haluttiin tai ei.

Nuohan sen ongelman tekee. Tuo isojen tukiriipuvuus johtuu juuri siitä että isot ei voi käyttää näitä ympäristön hoitotukia.

Mikäänhän ei estä isoja käyttämästä niitä, rahallinen arvo niillä on isoille suhteessa suurempi kuin pienille. Miksi isojen tukiriippuvuus johtuu siitä ettei voi höpöheiniä laittaa?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: voortimies - 24.02.19 - klo:12:01
Suomalaisen maatalouspolitiikan suurin ongelma on överiksi mennyt yhdenvertaisuus, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusajattelu. Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti eli tasapuolisen kurjasti, ketään ei saa syrjiä, eli kellekkään ei saa tulla paha mieli siitä että tuota toista tuottajaryhmää kohdelaankin paremmin.
Pitäisi vaan yksinkertaisesti päättää että noita tuetaan, mutta noita ei.

Tää on varmaan vitsi? Sarkasmia? Onhan tämä?

Suomalaisessa maatalouspolitiikassahan ei ole mitään tasa-arvoista tai reilua. Se on C-alueen lehmät. Niitä on jostakin kumman syystä päätetty tukea. Kaikki muu on toisarvoista ja saa mennä.

Jos suomalaisessa maatalouspolitiikassa olisi edes hiven reiluutta, niin kotieläinten jakauma olisi vastaava kuin Ruotsissa. Suurin osa niistä olisi parhaiden peltojen ja olosuhteiden ääressä etelässä ja pohjoisessa olisi marginaalista tuotantoa. Nyt on toisin päin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 24.02.19 - klo:12:28
Suomalaisen maatalouspolitiikan suurin ongelma on överiksi mennyt yhdenvertaisuus, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusajattelu. Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti eli tasapuolisen kurjasti, ketään ei saa syrjiä, eli kellekkään ei saa tulla paha mieli siitä että tuota toista tuottajaryhmää kohdelaankin paremmin.
Pitäisi vaan yksinkertaisesti päättää että noita tuetaan, mutta noita ei.

Tää on varmaan vitsi? Sarkasmia? Onhan tämä?

Suomalaisessa maatalouspolitiikassahan ei ole mitään tasa-arvoista tai reilua. Se on C-alueen lehmät. Niitä on jostakin kumman syystä päätetty tukea. Kaikki muu on toisarvoista ja saa mennä.

Jos suomalaisessa maatalouspolitiikassa olisi edes hiven reiluutta, niin kotieläinten jakauma olisi vastaava kuin Ruotsissa. Suurin osa niistä olisi parhaiden peltojen ja olosuhteiden ääressä etelässä ja pohjoisessa olisi marginaalista tuotantoa. Nyt on toisin päin.

No Ruotsissa tampesterin korkeudella pelto maksaa 2000-4000€/hehtaari. Eli täällä ei olisi tuolloin edes Hankoniemessä viljelystä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 24.02.19 - klo:12:32
Suomalaisen maatalouspolitiikan suurin ongelma on överiksi mennyt yhdenvertaisuus, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusajattelu. Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti eli tasapuolisen kurjasti, ketään ei saa syrjiä, eli kellekkään ei saa tulla paha mieli siitä että tuota toista tuottajaryhmää kohdelaankin paremmin.
Pitäisi vaan yksinkertaisesti päättää että noita tuetaan, mutta noita ei.

Tää on varmaan vitsi? Sarkasmia? Onhan tämä?

Suomalaisessa maatalouspolitiikassahan ei ole mitään tasa-arvoista tai reilua. Se on C-alueen lehmät. Niitä on jostakin kumman syystä päätetty tukea. Kaikki muu on toisarvoista ja saa mennä.

Jos suomalaisessa maatalouspolitiikassa olisi edes hiven reiluutta, niin kotieläinten jakauma olisi vastaava kuin Ruotsissa. Suurin osa niistä olisi parhaiden peltojen ja olosuhteiden ääressä etelässä ja pohjoisessa olisi marginaalista tuotantoa. Nyt on toisin päin.
Asian voi myös ajatella niin että tällä c alueen tukemisella on yritetty juuri tasoittaa niitä eroja. Nyt se vaan on ilmeisesti mennyt vähän yli kun elukat siirtyi sinne. Jos tätä jakoa ei olisi tehty niin viljely harjoitettaisiin siellä missä se olisi kannattavinta eli etelässä. Tästä taas olisi varmaan aiheutunut se että pelto olisi entistä kalliimpaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moerkoe - 24.02.19 - klo:12:57
Aktiivimalli voisi olla hyvä ratkaisu tähänkin. Jos ei pysty vuoden aikana näyttämään, että tulee ilman tukia toimeen, otetaan tuet pois.

Tämähän on ollut logiikkana tässä. Lopullisena tarkoituksena on kuitenkin rajusti leikata maakohtaisia tukia, se on selvä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 25.02.19 - klo:07:53
Aktiivimalli voisi olla hyvä ratkaisu tähänkin. Jos ei pysty vuoden aikana näyttämään, että tulee ilman tukia toimeen, otetaan tuet pois.

Tämähän on ollut logiikkana tässä. Lopullisena tarkoituksena on kuitenkin rajusti leikata maakohtaisia tukia, se on selvä.
Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: montöör - 25.02.19 - klo:08:31
Taitaa olla aikas monelle epäselvää, miksi tukiaisia maksetaan. Historian aamuhämärissä
1995 tilalta myytävien tuotteiden hinta pudotettiin yhdessä yössä n. puoleen, tuotteesta
riippuen. Tätä vajetta alettiin paikata eu ja kansallisilla tuilla. Oli myös siirtymäkauden
tukia, jotka on jo loppuneet. Tämä oli poliittinen päätös EU:n liittymisen myötä, ei viljelijöiden
tahtotila. Nyt vaaditaan tukien poistamista yksipuolisesti Suomesta ja kauppa vaatii halvempia hintoja.
Noottaa, eu maat kiittävät ytimessä olevaa mallioppilasta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 25.02.19 - klo:08:41
Jos tulevaisuuden ohjelmassa taas suositaan yksipuolisesti vain yhtä ryhmää ja aluetta, syttyy sota.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 25.02.19 - klo:08:47
Jos tulevaisuuden ohjelmassa taas suositaan yksipuolisesti vain yhtä ryhmää ja aluetta, syttyy sota.

Joooo.... KASVINTUOTANTOA!
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 25.02.19 - klo:08:49
Aktiivimalli voisi olla hyvä ratkaisu tähänkin. Jos ei pysty vuoden aikana näyttämään, että tulee ilman tukia toimeen, otetaan tuet pois.

Tämähän on ollut logiikkana tässä. Lopullisena tarkoituksena on kuitenkin rajusti leikata maakohtaisia tukia, se on selvä.
Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.

Kieltämättä tuo on vähän epäreilu asetelma jos joku JAAKKOLA vetää Nordeasta 50-100k€/vuosi palkkatuloja ja puputtaa kannatavuudesta pulla suussa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 25.02.19 - klo:08:51


Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.

Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.



Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.


Rupees ny ja101 vähän ajattelemaan mitä selität. Onko tosiaan niin ettei isun kehittämä sikatouhu enää kannatakkaan niin kuin aikaisemmin. Siis sivutoimisen peltoviljelysi ohella.

Elukkatuotantohan on peltoviljelyn tuotteiden jatkojalostusta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 25.02.19 - klo:09:01


Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.

Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.



Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.


Rupees ny ja101 vähän ajattelemaan mitä selität. Onko tosiaan niin ettei isun kehittämä sikatouhu enää kannatakkaan niin kuin aikaisemmin. Siis sivutoimisen peltoviljelysi ohella.

Elukkatuotantohan on peltoviljelyn tuotteiden jatkojalostusta.

Tässä tullaankin siihen että jos eläintuotanto on sivutoimista ja sitä ei saa tukea, niin miksi pitäisi saada palkkatyösta/muustayritämisestä saada kantaa rahaa viljelyyn?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ilkka - 25.02.19 - klo:09:32
?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moerkoe - 25.02.19 - klo:10:11
Kuten tuo Karhisen esityskin antaa ymmärtää, niin ei ole tarkoitus taata toimeentuloa maaseudun ihmisille, vaan tarkoituksena on mahdollisimman pienillä kustannuksilla säilyttää tietty maataloustuotannon taso Suomessa.

Kaupalle sopii aivan mainiosti se, että taso on nykyistä pienempi. Suuret ketjut voivat hankkia riittävän suuria halpaeriä maailmalta ja myydä ne sitten suuremmalla voitolla. Lisäksi Suomiperäiset tuotteet hinnoitellaan sillälailla, että niitä ostavat vain luomu- ja hippi-ihmiset.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: SKI - 25.02.19 - klo:11:49


Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.

Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.



Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.


Rupees ny ja101 vähän ajattelemaan mitä selität. Onko tosiaan niin ettei isun kehittämä sikatouhu enää kannatakkaan niin kuin aikaisemmin. Siis sivutoimisen peltoviljelysi ohella.

Elukkatuotantohan on peltoviljelyn tuotteiden jatkojalostusta.

Tässä tullaankin siihen että jos eläintuotanto on sivutoimista ja sitä ei saa tukea, niin miksi pitäisi saada palkkatyösta/muustayritämisestä saada kantaa rahaa viljelyyn?

Eipä kai sitä rahan tuomista eläinpuolelta tai muualtakaan ole täällä kovin moni ole ollut kieltämässä. Enkä usko, että normaalissa yritysmaailmassa nuristaan yhtälailla asioista - vai uskoisitko että kaksi vierekkäistä tehdasta joissa toisessa tuotetaan ikkunoita ja toisessa ikkunoiden lisäksi ovia, niin tuo pelkkä kkunatehdas valittaisi pitkin ja poikin kun tuo naapuri saa etua kun tekee niitä oviakin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 25.02.19 - klo:12:52
Eipä kai sitä rahan tuomista eläinpuolelta tai muualtakaan ole täällä kovin moni ole ollut kieltämässä. Enkä usko, että normaalissa yritysmaailmassa nuristaan yhtälailla asioista - vai uskoisitko että kaksi vierekkäistä tehdasta joissa toisessa tuotetaan ikkunoita ja toisessa ikkunoiden lisäksi ovia, niin tuo pelkkä kkunatehdas valittaisi pitkin ja poikin kun tuo naapuri saa etua kun tekee niitä oviakin.

Ja osakeyhtiöön voidaan pumpata omaa pääomaa, siis muualta tienattua rahaa, jos vaikka tuotanto on tappiollista, ilman että joku toinen yrittäjä rupeaa siitä valittamaan. Jotkut yritykset toimivat koko historiansa ajan tappiolla, suunnatuilla osakeanneilla lisätään ulkopuolista rahaa, kunnes joku piruparka  ostaa putiikin pois ja maksaa sijoitetut rahat korkoineen takaisin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 25.02.19 - klo:12:58
Jos olisi 10 viljelijää. Kaikilla hehtaari peltoa. Joka hetaarille maksetaan tukea 1 euro. Eli valtakunnallinen tukipotti on 10 euroa.

Sitten tehostetaan viljelyä ja vain yksi saa jatkaa maataloustoimintaa kaikilla kymmenellä hehtaarilla. Näin säästetään valtakunnallisissa tuissa. Enää tukipotti olisi vain 10 euroa.

Eiku hetkinen...

Eli periaate tässä tukipelleilyssä on saada sosialisoitua joko hehtaareja tai tukirahoja niille, jotka tuntevat jonkun, joka sitten vie asiaa eteenpäin. Suhmurointiahan tämä on.

Eniten pellosta saa irti, kun pinta-alaa on sen verran että ehtii oikeasti paneutua viljelyyn. Tätä vaan ei haluta tunnustaa, koska ne hömppäihmiset ovat niin kuvottavia.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 25.02.19 - klo:13:06
Tässä tullaankin siihen että jos eläintuotanto on sivutoimista ja sitä ei saa tukea, niin miksi pitäisi saada palkkatyösta/muustayritämisestä saada kantaa rahaa viljelyyn?

Niin, se muualta tuotu raha on omaa ja itse tienattua, ja siitä on verot maksettu. Ei ongelmaa. Jos eläinyksikkö kilpailee eläinlisillään kasvinviljelijöiden kanssa ja vuokraa sillä eläinten tuottamalla lisätulolla ne maat paremmalla hinnalla, niin okei. Mutta ei sitten pidä valittaa sitä, että jauholakki menee ja lypsää kaupunkilaisia tai jopa ulkomaalaisia sikalassaan verstaassaan tuottamillaan tavaroilla ja nokittaa sillä tulolla vastineeksi ?

Joku luulo nähtävästi joillakin on, että sitä "muuta rahaa" tulisi jotenkin helpommin sisään ? Eikö kannattaisi sitten sen sikalankin pitäjän laittaa siat teurastamoon ja alkaa vuolla yritystoiminnalla rahaa, niin sillä lahjakkuudella alkaisi olla tuhathehtaaria nopeasti kasassa ? Voi joutuakin huomaamaan, että aamulla pitääkin herätä aikaisin, käden pitää käydä vilkkaasti, ei riitä tukilomakkeiden täyttely, liemiruokkijan käynnistys ja rehumyyjän kanssa jutustelu, lomittaja ei avusta vapaa-aikaa ja YEL prosenttikin on vaikkapa 25,6 %

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Kollonen J/T - 25.02.19 - klo:14:50
Jos olisi 10 viljelijää. Kaikilla hehtaari peltoa. Joka hetaarille maksetaan tukea 1 euro. Eli valtakunnallinen tukipotti on 10 euroa.

Sitten tehostetaan viljelyä ja vain yksi saa jatkaa maataloustoimintaa kaikilla kymmenellä hehtaarilla. Näin säästetään valtakunnallisissa tuissa. Enää tukipotti olisi vain 10 euroa.

Eiku hetkinen...

Eli periaate tässä tukipelleilyssä on saada sosialisoitua joko hehtaareja tai tukirahoja niille, jotka tuntevat jonkun, joka sitten vie asiaa eteenpäin. Suhmurointiahan tämä on.

Eniten pellosta saa irti, kun pinta-alaa on sen verran että ehtii oikeasti paneutua viljelyyn. Tätä vaan ei haluta tunnustaa, koska ne hömppäihmiset ovat niin kuvottavia.

Mistä teitä ristuksen turpoja sikiää?

Minkä ihmeen takia täänkin mopo-urpon pitää SAARA IHAN PAKOLLA VILJIJELLÄ NIIN PEEVELISTI?

hehhehehhe

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Kollonen J/T - 25.02.19 - klo:14:52
Pienvilijelmät kylmiksi, loppuu kepulandian kepulien, perskärpästen ja väyryssien jatkuva kitinä ja parku!
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 25.02.19 - klo:14:59
Jos olisi 10 viljelijää. Kaikilla hehtaari peltoa. Joka hetaarille maksetaan tukea 1 euro. Eli valtakunnallinen tukipotti on 10 euroa.

Sitten tehostetaan viljelyä ja vain yksi saa jatkaa maataloustoimintaa kaikilla kymmenellä hehtaarilla. Näin säästetään valtakunnallisissa tuissa. Enää tukipotti olisi vain 10 euroa.

Eiku hetkinen...

Eli periaate tässä tukipelleilyssä on saada sosialisoitua joko hehtaareja tai tukirahoja niille, jotka tuntevat jonkun, joka sitten vie asiaa eteenpäin. Suhmurointiahan tämä on.

Eniten pellosta saa irti, kun pinta-alaa on sen verran että ehtii oikeasti paneutua viljelyyn. Tätä vaan ei haluta tunnustaa, koska ne hömppäihmiset ovat niin kuvottavia.

Mistä teitä ristuksen turpoja sikiää?

Minkä ihmeen takia täänkin mopo-urpon pitää SAARA IHAN PAKOLLA VILJIJELLÄ NIIN PEEVELISTI?

hehhehehhe

Miksipä ei ?  Isomman osan tuista tuntuvat rakennemuutosuskovaiset hukkaavan harrastelussaan. Sama peruste kuin tuolla taivastelulla pätee suomalaisen niin sanotun tehoviljelijän ja amerikkalaisen, ukrainalaisen, ranskalaisen tai saksalaisen tehoviljelijän välillä.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 25.02.19 - klo:17:15
Eipä kai sitä rahan tuomista eläinpuolelta tai muualtakaan ole täällä kovin moni ole ollut kieltämässä. Enkä usko, että normaalissa yritysmaailmassa nuristaan yhtälailla asioista - vai uskoisitko että kaksi vierekkäistä tehdasta joissa toisessa tuotetaan ikkunoita ja toisessa ikkunoiden lisäksi ovia, niin tuo pelkkä kkunatehdas valittaisi pitkin ja poikin kun tuo naapuri saa etua kun tekee niitä oviakin.

Ja osakeyhtiöön voidaan pumpata omaa pääomaa, siis muualta tienattua rahaa, jos vaikka tuotanto on tappiollista, ilman että joku toinen yrittäjä rupeaa siitä valittamaan. Jotkut yritykset toimivat koko historiansa ajan tappiolla, suunnatuilla osakeanneilla lisätään ulkopuolista rahaa, kunnes joku piruparka  ostaa putiikin pois ja maksaa sijoitetut rahat korkoineen takaisin.

-SS-

Ei varmasti, mutta tuolla tyylillä ei maatalous ala tervehdy. Niinkun kai ei mikään muukaan ala, jos siellä toimittaisiin samalla tavalla. Oikeassa yritysmaailmassa tappiolliseen toimintaan ei loputtomasti rahaa laiteta jossakin vaiheessa siihen tulee stoppi. Mutta onko maatalous sitten tappiollista toimintaa. Tuskin sen sivutoimiviljelijälle on, jos vähänkään osaa taloutta pyörittää. Peltohan on edelleen hyvä sijoitus.

Tässä tullaankin siihen että jos eläintuotanto on sivutoimista ja sitä ei saa tukea, niin miksi pitäisi saada palkkatyösta/muustayritämisestä saada kantaa rahaa viljelyyn?

Niin, se muualta tuotu raha on omaa ja itse tienattua, ja siitä on verot maksettu. Ei ongelmaa. Jos eläinyksikkö kilpailee eläinlisillään kasvinviljelijöiden kanssa ja vuokraa sillä eläinten tuottamalla lisätulolla ne maat paremmalla hinnalla, niin okei. Mutta ei sitten pidä valittaa sitä, että jauholakki menee ja lypsää kaupunkilaisia tai jopa ulkomaalaisia sikalassaan verstaassaan tuottamillaan tavaroilla ja nokittaa sillä tulolla vastineeksi ?

Joku luulo nähtävästi joillakin on, että sitä "muuta rahaa" tulisi jotenkin helpommin sisään ? Eikö kannattaisi sitten sen sikalankin pitäjän laittaa siat teurastamoon ja alkaa vuolla yritystoiminnalla rahaa, niin sillä lahjakkuudella alkaisi olla tuhathehtaaria nopeasti kasassa ? Voi joutuakin huomaamaan, että aamulla pitääkin herätä aikaisin, käden pitää käydä vilkkaasti, ei riitä tukilomakkeiden täyttely, liemiruokkijan käynnistys ja rehumyyjän kanssa jutustelu, lomittaja ei avusta vapaa-aikaa ja YEL prosenttikin on vaikkapa 25,6 %

-SS-
Meinaatko että sikojen pitäjän ei tarvitse herätä aamulla, kyllä muuten täytyy ja joka ainoa aamu olkoon joulu tai juhannus. Sellaiset jotka eivät eläimiä pidä älköön tulko selittämään kuinka helppoa se eläinten pito on! Ja kyllä itse katson tilannetta useamman kerran vuodessa ja siinä vaiheesssa kun hommaa menee pakkaselle saa elukat lähteä. Väittäisin jopa lisäksi, että ei siellä sikojenpitäjät ole tässä vaiheessa peltohintoja huudattamassa ylös. Voi tietysti olla paikkakunta kohtaista, mutta kyllä niistä elukoista saatavat vähät tuet tarvitaan kyllä sen elukkatoiminan pyörittämiseen, jos vielä aiotaan itselle saada joku palkka siitä työstä. Niinkuin olen jo monesti maininnut niin täällä pellot menevät luomuihmisille tai ulkopuolelta rahan hankkiville.



Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.

Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.



Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.


Rupees ny ja101 vähän ajattelemaan mitä selität. Onko tosiaan niin ettei isun kehittämä sikatouhu enää kannatakkaan niin kuin aikaisemmin. Siis sivutoimisen peltoviljelysi ohella.

Elukkatuotantohan on peltoviljelyn tuotteiden jatkojalostusta.
Koko ajan. Mitä sä oikein selität?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 25.02.19 - klo:17:27
Koko ajan. Mitä sä oikein selität?

Samat sanat. Alat sopivasti hikeentyä. Mikä peruste siinä olikaan, että haluat siis muiden tuet,
että voit jatkaa olennaisesti tappiollista toimintaasi, etkä tietenkään soisi sitä oikeutta
muille kuin itsellesi. Mutta peruste ? Perinnöllinen liitto Ylijumalan kansa ? Abrahamin perintö ?
Suvullesi Luvattu Maa ?

Salaisen ministeriön asettama sianhoitovelvoiteko on siellä voimassa ? Tästähän on kysymys.
Jos tarvitset peltoa, siirry sivutoimiviljelijäksi ja kerää kaikki maakunnan pellot. Siellähän se sikala odottaa
tulevaa hehtaarikuningasta.

Opetus: katse kannattaa suunnata itseen, jos ei mielestään saa lisää vuokrapeltoa tai peltoa.
Minulle ainakin riittää se, että nykyään edes saa ostaa ja vuokrata maatalousmaata, kun sekin aika
oli, että raha ei puhunut.

Rahoituksen järjestäminen on tietenkin työläämpää kuin toisten tukien takavarikointi ?

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Make - 25.02.19 - klo:17:56
Noita eläintukia ei jossainvaiheessa saanut maksaa suoraan eläimille ja niitä alettiin maksamaan korotettuina eläintilojen hehtaareille. Eiköhän tuossakin ollut päätarkoituksena aiheuttaa eripuraa viljelijöiden välille.
Hajoita ja hallitse.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Luteikko - 25.02.19 - klo:19:12
Jos tulevaisuuden ohjelmassa taas suositaan yksipuolisesti vain yhtä ryhmää ja aluetta, syttyy sota.

Älähän nyt. Maidontuottajat Tuntralla Keskusliitto on tainnut antaa signaalia, että hommaavat tuet raivioille. Ilolla nyt kaikki maksamaan. Kohta se lasku sieltä tippuu postilaatikkoon.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 25.02.19 - klo:21:01
Jos tulevaisuuden ohjelmassa taas suositaan yksipuolisesti vain yhtä ryhmää ja aluetta, syttyy sota.

Älähän nyt. Maidontuottajat Tuntralla Keskusliitto on tainnut antaa signaalia, että hommaavat tuet raivioille. Ilolla nyt kaikki maksamaan. Kohta se lasku sieltä tippuu postilaatikkoon.

Sitten syntyy väkivaltaisia tulitaisteluita ja miekkailua.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 25.02.19 - klo:21:03
Noita eläintukia ei jossainvaiheessa saanut maksaa suoraan eläimille ja niitä alettiin maksamaan korotettuina eläintilojen hehtaareille. Eiköhän tuossakin ollut päätarkoituksena aiheuttaa eripuraa viljelijöiden välille.
Hajoita ja hallitse.

Yksinkertaisempaa kun AB:llä ei voi maksaa maidontuotantotukea. Eläintuethan olisi helppo muutren ohjata juuri tuotantoon eläinten ja maidon mukaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 25.02.19 - klo:21:50
Koko ajan. Mitä sä oikein selität?

Samat sanat. Alat sopivasti hikeentyä. Mikä peruste siinä olikaan, että haluat siis muiden tuet,
että voit jatkaa olennaisesti tappiollista toimintaasi, etkä tietenkään soisi sitä oikeutta
muille kuin itsellesi. Mutta peruste ? Perinnöllinen liitto Ylijumalan kansa ? Abrahamin perintö ?
Suvullesi Luvattu Maa ?

Salaisen ministeriön asettama sianhoitovelvoiteko on siellä voimassa ? Tästähän on kysymys.
Jos tarvitset peltoa, siirry sivutoimiviljelijäksi ja kerää kaikki maakunnan pellot. Siellähän se sikala odottaa
tulevaa hehtaarikuningasta.

Opetus: katse kannattaa suunnata itseen, jos ei mielestään saa lisää vuokrapeltoa tai peltoa.
Minulle ainakin riittää se, että nykyään edes saa ostaa ja vuokrata maatalousmaata, kun sekin aika
oli, että raha ei puhunut.

Rahoituksen järjestäminen on tietenkin työläämpää kuin toisten tukien takavarikointi ?

-SS-
Niin ei mun toiminta ole vielä toistaiseksi tappiollista. Mutta ei niillä elukoilla makseta kyllä lisäpeltojakaan niinkuin ei millään maataloustoiminnalla. En jaksa enempää perustella, kun asia on jo monta kertaa perusteltu.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 25.02.19 - klo:21:52
Noita eläintukia ei jossainvaiheessa saanut maksaa suoraan eläimille ja niitä alettiin maksamaan korotettuina eläintilojen hehtaareille. Eiköhän tuossakin ollut päätarkoituksena aiheuttaa eripuraa viljelijöiden välille.
Hajoita ja hallitse.
Ja hyvin tuntuu purevan. SS näkee punaista joka kerta, kunmainitaa LHK korotus  ;D
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 25.02.19 - klo:22:13
Tukikiistelyt täällä on kyllä ihan turhia. Kannattaa vaan lueskella säännöllisesti Maaseudun Tulevaisuutta. Siellä uutisoidaan useasti Cap- uudistuksen valmisteluista. Tietysti eu-parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset on vielä vain esityksiä, mutta varmaan osa niistä tulee toteutumaan.
Mitäs siinä tämän päivän lehden jutussa olikaan:

-7 % maatalousmaasta maatalouden ulkopuolisessa käytössä.
-4 vuoden viljelykierto pakolliseksi.
-kyntökielto pysyville nurmille.
-eläintiheyden rajoittaminen
-rahoitusta tehomaatalouteen tulee leikata.
-30% suorista tuista ja 40% maaseudun kehittämistuista ympäristötötoimiin.

Hyvin siis ilmasto- ja ympäristöpainotteista, saas nähdä mitkä näistä toteutuu.

Nämä "mun mielestä" - tyyppiset tukikeskustelut on siis aika turhia, ei meiltä kysytä et minkäslaisia tukiehtoja haluatte.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 25.02.19 - klo:22:30
Tukikiistelyt täällä on kyllä ihan turhia. Kannattaa vaan lueskella säännöllisesti Maaseudun Tulevaisuutta. Siellä uutisoidaan useasti Cap- uudistuksen valmisteluista. Tietysti eu-parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset on vielä vain esityksiä, mutta varmaan osa niistä tulee toteutumaan.
Mitäs siinä tämän päivän lehden jutussa olikaan:

-7 % maatalousmaasta maatalouden ulkopuolisessa käytössä.
-4 vuoden viljelykierto pakolliseksi.
-kyntökielto pysyville nurmille.
-eläintiheyden rajoittaminen
-rahoitusta tehomaatalouteen tulee leikata.
-30% suorista tuista ja 40% maaseudun kehittämistuista ympäristötötoimiin.

Hyvin siis ilmasto- ja ympäristöpainotteista, saas nähdä mitkä näistä toteutuu.

Nämä "mun mielestä" - tyyppiset tukikeskustelut on siis aika turhia, ei meiltä kysytä et minkäslaisia tukiehtoja haluatte.
Eikö se Leppä juuri kiertueella ollut? Se onko sillä mitään vaikutusta niin on eri asia. Toisaalta jos pienellä vaivalla saa oman näkemyksen, ja tarkoitan nyt muutakin kuin täällä ilmaisua, kuuluviin niin eipä tarvii ainakaan harmitella ettei olisi yrittänyt. Miten se meni jos vaaleissa äänestää niin silloin on oikeus kritisoidakkin..

Totuus taitaa olla se että suomi on tuolla neuvottelupöydässä se "kahvinkeittäjä" ja muut tekee päätökset. Ja sitten kun ne päätökset saadaan niin ne tulkitaan kansallisesti sellaisiksi ettei päätä eikä häntää.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Luteikko - 25.02.19 - klo:22:59
Tukikiistelyt täällä on kyllä ihan turhia. Kannattaa vaan lueskella säännöllisesti Maaseudun Tulevaisuutta. Siellä uutisoidaan useasti Cap- uudistuksen valmisteluista. Tietysti eu-parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset on vielä vain esityksiä, mutta varmaan osa niistä tulee toteutumaan.
Mitäs siinä tämän päivän lehden jutussa olikaan:

-7 % maatalousmaasta maatalouden ulkopuolisessa käytössä.
-4 vuoden viljelykierto pakolliseksi.
-kyntökielto pysyville nurmille.
-eläintiheyden rajoittaminen
-rahoitusta tehomaatalouteen tulee leikata.
-30% suorista tuista ja 40% maaseudun kehittämistuista ympäristötötoimiin.

Hyvin siis ilmasto- ja ympäristöpainotteista, saas nähdä mitkä näistä toteutuu.

Nämä "mun mielestä" - tyyppiset tukikeskustelut on siis aika turhia, ei meiltä kysytä et minkäslaisia tukiehtoja haluatte.

Turhia ja turhia. Mtk:ta kannattaa nyt painostaa tai pohjoisen raiviot saa ne tuet. Siellä jyrsimet käy kuumana 😁
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Luteikko - 25.02.19 - klo:23:24
Jos tulevaisuuden ohjelmassa taas suositaan yksipuolisesti vain yhtä ryhmää ja aluetta, syttyy sota.

Älähän nyt. Maidontuottajat Tuntralla Keskusliitto on tainnut antaa signaalia, että hommaavat tuet raivioille. Ilolla nyt kaikki maksamaan. Kohta se lasku sieltä tippuu postilaatikkoon.

Sitten syntyy väkivaltaisia tulitaisteluita ja miekkailua.

Eikös se Veikkauksenkin motto ole, että c voittaa aina.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 26.02.19 - klo:08:41
Tukikiistelyt täällä on kyllä ihan turhia. Kannattaa vaan lueskella säännöllisesti Maaseudun Tulevaisuutta. Siellä uutisoidaan useasti Cap- uudistuksen valmisteluista. Tietysti eu-parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset on vielä vain esityksiä, mutta varmaan osa niistä tulee toteutumaan.
Mitäs siinä tämän päivän lehden jutussa olikaan:

-7 % maatalousmaasta maatalouden ulkopuolisessa käytössä.
-4 vuoden viljelykierto pakolliseksi.
-kyntökielto pysyville nurmille.
-eläintiheyden rajoittaminen
-rahoitusta tehomaatalouteen tulee leikata.
-30% suorista tuista ja 40% maaseudun kehittämistuista ympäristötötoimiin.

Hyvin siis ilmasto- ja ympäristöpainotteista, saas nähdä mitkä näistä toteutuu.

Nämä "mun mielestä" - tyyppiset tukikeskustelut on siis aika turhia, ei meiltä kysytä et minkäslaisia tukiehtoja haluatte.

Eli pysyvien nurmien kyntökielto merkitsee myös niiden nollaamisen vaikeuttamista. Pysyvien nurmien laskenta tietenkään ei koske luomua, joten tässä on tavanomaisessa viljelyssä luonnollinen "kannustin" siihen, että joko siirrytään enenevästi luomussa hömppää viljelemään ja kaikki tavan viljelyn nurmet menevät kitukasvuiselle kauralle.

Eläintiheyden rajoittamisella tehdään raivauksesta ja maan haalimisesta vieläkin paniikinomaisempaa, tuo nyt oli suorastaan typerää. Pitäisi tehdä mahdolliseksi erikoistuminen joko eläintuotantoon tai sitten kasvintuotantoon eikä niin, että eläintuotannolle sujautetaan pöydän alta saman pellon viljelyyn lisää tukia. Silloin Karhisen hakema "viljelyn tehostaminen" tapahtuisi niin, että taitavin pystyy  tehostamaan peltoviljelyä eikä se, jolla sattuu olemaan siinä pellon reunan pihatossa elukoita eikä esimerkiksi sorvi. Onnistuuhan tehokkaan lypsylehmänavetan pitäminen Jäämeren rannallakin. Vehnänviljely ei oikein suju.

7%:n sääntö tulee merkitsemään EFA-pakkokesannon kaltaista toimintaa. Silloin kun nämä nykyiset nuoret viljelijät, jotka himoitsevat takavarikkolaajentumista, olivat vielä isänsä pusseissa odottamasta ylösnousemustaan, oli suurtiloilla jopa 20% kesantovelvoite, aivan pienillä sitä ei ollut. Huomattiin nimittäin, että suurtiloilla olivat viljavuudet sillä tasolla, ettei sadan pikkutilan pakkokesanto vaikuttanut ylituotantoon hiukkaakaan.

Aika moni itseni lisäksi kuuluu kaivaneen mytyn taskusta ja vuokrannut sen EFA-kesannon jostakin metsänotkosta. Vähimmällä vaivalla pääsee. No, sitten pitää lähteä taas vuoktrahuutajajsiin, jos tulee 7% velvoite 5% sijasta. Pysyvät nurmet muuttuvat kyllä ongelmajätteeksi, jos yhden kesän kynnöllä ei nollaannukaan. EFA nimittäin ei käy pysyville nurmille laittaa. Näin järjestetään sopivasti ilmaista nurmialaa luomulehmälälle.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Make - 26.02.19 - klo:10:40
Muualla Euroopassa pellonraivaus tarkoittaa pääsääntöisesti laidunmaiden, eli pysyvien nurmien viljelyyn ottamista. Oikeasti tämä pysyvien nurmien kyntökielto tarkoittaa pellonraivauksen suitsimista.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 26.02.19 - klo:10:48
Muualla Euroopassa pellonraivaus tarkoittaa pääsääntöisesti laidunmaiden, eli pysyvien nurmien viljelyyn ottamista. Oikeasti tämä pysyvien nurmien kyntökielto tarkoittaa pellonraivauksen suitsimista.

Tuo pysyvien nurmien tulkinta ei sovi suomeen. Muualla ruokinta perustuu sinimailaseen, maissiin ja soijaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Make - 26.02.19 - klo:10:57
Muualla Euroopassa pellonraivaus tarkoittaa pääsääntöisesti laidunmaiden, eli pysyvien nurmien viljelyyn ottamista. Oikeasti tämä pysyvien nurmien kyntökielto tarkoittaa pellonraivauksen suitsimista.

Tuo pysyvien nurmien tulkinta ei sovi suomeen. Muualla ruokinta perustuu sinimailaseen, maissiin ja soijaan.
Kyllä nurmirehuakin tarvitaan. Yllättävän harvinaista tuntuu sinimaislasen viljely olevan Euroopassa. Aikalailla noissa on tullut käytyä tutustumassa ihan paikanpäällä. Märehtijän ruuansulatus ei kestä pelkkää maissisäilörehua. Laidunnustakin harjoitetaan paljon erityisesti vuoristossa ja lihaeläimillä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 27.02.19 - klo:18:32
Tuotantosidonnainen tuki ratkaisi tuonki ongelman...

Ja tuo toisen.

Erikoinen viljan salakuljetus käräjille Norjassa – viljelijä jätti maksamatta tulleja ja veroja 400 000 euroa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.385317)

Kumma, kun nimittävät tuota erikoiseksi. Kiloihin sidottu merkittävä hinnakorotus tekee tuontiviljasta heroiinin ja kokaiinin arvoista salakuljetustavaraa. Eli tulli pitää valjastaa vahtimaan tätä hintaportaan suojelevaa valtakunnanrajaa, ettei paha EU-vilja pääse sinne suljetuille markkinoille. Nyt vaan tuo kuljetus on onnistunut, koska Ruotsin puolella rajan pinnassa omaan käyttöön viljelevälle on suotu mahdollisuus tuoda tullirajan  yli kustannuksitta omaan tarpeeseen viljaa.

Isäntä on jollakin Tuhtilla rullaillut sillan yli ja tienannut 400000 euroa ! Kuvastaa sitä, kuinka korkeat (ja valtiolle kalliit) ne öljyvaltion tuotetuet ovat.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 27.02.19 - klo:21:09
Nyt tueksi naamioitu, keinotekoinen korkeampi c-maidon hinta, aiheuttaa koko härdellin. Maitojannut eivät ole vielä kokeneet EU:n tuomaa muutosta.

Vaikka lepän mukaan tukialuemuutos on käytännössä mahdotonta, olisiko mahdollista lopettaa kansalliset tuet. Tuskin se eeuuta haittaisi.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Luteikko - 27.02.19 - klo:22:48
Nyt tueksi naamioitu, keinotekoinen korkeampi c-maidon hinta, aiheuttaa koko härdellin. Maitojannut eivät ole vielä kokeneet EU:n tuomaa muutosta.

Vaikka lepän mukaan tukialuemuutos on käytännössä mahdotonta, olisiko mahdollista lopettaa kansalliset tuet. Tuskin se eeuuta haittaisi.

Tämä on mielenkiintoinen ja kannatettava ehdotus. Nähtöisiin miten se cee pärjää. Kovasti monet siellä puhuvat että pärjäävät kokonaan ilman tukia. Kansallisista olisi siis hyvä aloittaa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 28.02.19 - klo:08:17
Nyt tueksi naamioitu, keinotekoinen korkeampi c-maidon hinta, aiheuttaa koko härdellin. Maitojannut eivät ole vielä kokeneet EU:n tuomaa muutosta.

Vaikka lepän mukaan tukialuemuutos on käytännössä mahdotonta, olisiko mahdollista lopettaa kansalliset tuet. Tuskin se eeuuta haittaisi.

Tämä on mielenkiintoinen ja kannatettava ehdotus. Nähtöisiin miten se cee pärjää. Kovasti monet siellä puhuvat että pärjäävät kokonaan ilman tukia. Kansallisista olisi siis hyvä aloittaa.

Vaikka en C alueella viljelekkään niin kyllä se aika karua touhua on siellä toimia. Tuo C alueen raja ei vain ole oikein piirretty kartalle. Ei Seinäjoki voi olla c aluetta. Ja kyllähän sille tukemiselle joku raja täytyisi olla. Nyt nautapuoli on käsittääkseni karannut sinne, vaikka tälle kaudelle kai jotakin helpotusta asiaan tuli? Lisäksi pelto on halvempaa ja vaikka pellot ovat pieniä länttejä hajallaan niin jossakin on onnistuttu raivaamaan isot pellot navetan viereen. Tästä on selvä etu paskan ja rehujen kannalta. Tuskin noitakaan olisi tehty jos se ei olisi kannattavaa. Jos se naudanpito kantaa niin hyvin tuolla, ettei pellotkaan tarvitse tukia niin ainakaan nyt ei pidä sitten tehdä sitä myönnytystä, että annetaan noille vielä tuet.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Luteikko - 28.02.19 - klo:19:05
Nyt tueksi naamioitu, keinotekoinen korkeampi c-maidon hinta, aiheuttaa koko härdellin. Maitojannut eivät ole vielä kokeneet EU:n tuomaa muutosta.

Vaikka lepän mukaan tukialuemuutos on käytännössä mahdotonta, olisiko mahdollista lopettaa kansalliset tuet. Tuskin se eeuuta haittaisi.

Tämä on mielenkiintoinen ja kannatettava ehdotus. Nähtöisiin miten se cee pärjää. Kovasti monet siellä puhuvat että pärjäävät kokonaan ilman tukia. Kansallisista olisi siis hyvä aloittaa.

Vaikka en C alueella viljelekkään niin kyllä se aika karua touhua on siellä toimia. Tuo C alueen raja ei vain ole oikein piirretty kartalle. Ei Seinäjoki voi olla c aluetta. Ja kyllähän sille tukemiselle joku raja täytyisi olla. Nyt nautapuoli on käsittääkseni karannut sinne, vaikka tälle kaudelle kai jotakin helpotusta asiaan tuli? Lisäksi pelto on halvempaa ja vaikka pellot ovat pieniä länttejä hajallaan niin jossakin on onnistuttu raivaamaan isot pellot navetan viereen. Tästä on selvä etu paskan ja rehujen kannalta. Tuskin noitakaan olisi tehty jos se ei olisi kannattavaa. Jos se naudanpito kantaa niin hyvin tuolla, ettei pellotkaan tarvitse tukia niin ainakaan nyt ei pidä sitten tehdä sitä myönnytystä, että annetaan noille vielä tuet.

Totta. Nyt pitää olla aktiivinen mtk:n suuntaan tai jakavat muutenkin vähenevät tuet myös raivioille. Siksi ceellä nyt hullunkiilto silmissä raivataan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 01.03.19 - klo:08:27
Nyt tueksi naamioitu, keinotekoinen korkeampi c-maidon hinta, aiheuttaa koko härdellin. Maitojannut eivät ole vielä kokeneet EU:n tuomaa muutosta.

Vaikka lepän mukaan tukialuemuutos on käytännössä mahdotonta, olisiko mahdollista lopettaa kansalliset tuet. Tuskin se eeuuta haittaisi.

Niin tarviiko niitä alueita muuttaa. Siirretään vaan niitä rajoja hieman.

Väittäisin, että mikään muu kuin sikatalous ei ole joutunut sopeutumaan eu:n mukanaan tuomaan muutokseen. Hinnat ovat asettuneet eu:n tasolle. Silti täällä vaatimukset ovat tiukemmat tuotanto-olosuhteiden suhteen. Peltoviljelylle eu on lähinnä tuonut helpotuksia. Enää ei tarvitse edes oikeasti tuottaa mitään kun eurot kolahtavat tilille noin karkeasti ajateltuna.

Nyt on ensimmäiset merkit olleet maidonhinnan asettumisesta samalle eu:n tasolle kuin muillakin niin samanlaista keskustelua käydään kuin silloin aikoinaan reilu kymmenen vuotta sitten kun sikatalous suomessa lähti luisuun. Nyt on maitopuolella syytä laittaa jäitä hattuun ja odotella vaan. Tai niin mä ainakin tekisin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: mustaviiksi - 01.03.19 - klo:16:19
Nyt tueksi naamioitu, keinotekoinen korkeampi c-maidon hinta, aiheuttaa koko härdellin. Maitojannut eivät ole vielä kokeneet EU:n tuomaa muutosta.

Vaikka lepän mukaan tukialuemuutos on käytännössä mahdotonta, olisiko mahdollista lopettaa kansalliset tuet. Tuskin se eeuuta haittaisi.

Niin tarviiko niitä alueita muuttaa. Siirretään vaan niitä rajoja hieman.

Väittäisin, että mikään muu kuin sikatalous ei ole joutunut sopeutumaan eu:n mukanaan tuomaan muutokseen. Hinnat ovat asettuneet eu:n tasolle. Silti täällä vaatimukset ovat tiukemmat tuotanto-olosuhteiden suhteen. Peltoviljelylle eu on lähinnä tuonut helpotuksia. Enää ei tarvitse edes oikeasti tuottaa mitään kun eurot kolahtavat tilille noin karkeasti ajateltuna.

Nyt on ensimmäiset merkit olleet maidonhinnan asettumisesta samalle eu:n tasolle kuin muillakin niin samanlaista keskustelua käydään kuin silloin aikoinaan reilu kymmenen vuotta sitten kun sikatalous suomessa lähti luisuun. Nyt on maitopuolella syytä laittaa jäitä hattuun ja odotella vaan. Tai niin mä ainakin tekisin.

Tuohan se on syy että alkaa kaikki Karhista myöten vaatia että tuotetaan jotain. Niin kauan kun on elukoita, homma tuottaa ainakin paskaa ja tappiota. Sitten kun elukat lähtee, niin saa edelleen käytännössä lähes samat peltotuet ilman sitä paskaa ja tappiota.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 18.03.19 - klo:06:53
Karhiselle tiedoksi: on aivan sama, kuinkamontatuhatta ha maantakavarikoijille täällä Suomessa annettaisiin peltoa, loskan peitossa ne vielä ovat; Kentuckyssa menee maissia jo maahan.

https://youtu.be/ORWUTUOgqMc

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Last Man Standing - 18.03.19 - klo:07:55
>Karhiselle tiedoksi: on aivan sama

Joku voisi vihjata tuolla Karhiselle,ettei enää tarvitse leikkiä ja pelleillä,kun toimeksiantajatkin laittovat hanskat  ;D naulaan.
Mitä noita juttuja twitterissä seuraa,niistä ei synny muuta kuin myötähäpeää.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Tonniperä - 30.03.19 - klo:21:51
Maatalouskeskusteluunkin kannattaisi lisätä pienen viljelijän "auttamisen arvo" kera anovan koiranpentukatseen niin sanoma uppoaisi kuin lattekahvi kalliolaisen ituhipin kurkkuun?

https://yle.fi/uutiset/3-10695029
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: räckals - 30.03.19 - klo:22:14
Turha se on oikeastaan mistään sen suuremmin täällä marista mutta.......
Veetimäisesti ilmoitettuna.

EU:n kynnyksellä Maito-Aura ja Maito-Pirkka, ns. "länsiryhmä" olivat tehokkaimpia ja eniten litroja käsitteleviä osuuskuntia. Nyt ei ole meijeriä turussa, tampereella eikä kyllä enään tuottajiakaan kovin paljoa hämeenlinnaan tai riihimäelle lähettämään.

Se toimiva karjatalous kuitenkin ylläpitää joitain asioita kuin symbioosina ympärillään, Enkä minä jaksa ymmärtää mitä erinomaista siinä on että Viikin prismasta tulevassa Valiolaisessa purkissa on kevytmaitoa puolangalta, kun se voisi olla myös Salosta??

Nyt tuolla c1 ja c2 alueen rajoilla näkee jo sitäkin että muutama centti vaikuttaa toimintaan. Ja että kitinä pysyy vakiona, niin
ei meillä enään b/c1/c2 rajamaastossa ole lehmiä, ei sikoja ja kasvinviljelykin on ollut perseestä jo vaikka kuinka kauan c1 säännöillä.


Otsikko: Ameriikasa velka lisääntyy
Kirjoitti: -SS- - 18.04.19 - klo:17:30
Farms on the Margins (https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/news/world-policy/article/2019/03/19/debt-figures-raise-questions-whether)

Maitoa on hiukan liikaa pohjoisten osavaltioiden alueella. Viljan hinta ei ole paras mahdollinen, ja kylvöt ovat jossain paikoin jäämässä myöhäiseksi, tulvien takia. Suuret tilat ottavat suuria lainoja ja tekevät lopulta suuren konkurssin, jos kaikki ei toimi suunnitellusti. Vuokraisännät voivat amerikoissa hastaa maksukyvyttömän vuokralaisen oikeuteen, jos uudet vuokralaiset eivät maksa enää yhtä paljon.

-SS-
Otsikko: Vs: Ameriikasa velka lisääntyy
Kirjoitti: antti-x - 18.04.19 - klo:18:15
Farms on the Margins (https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/news/world-policy/article/2019/03/19/debt-figures-raise-questions-whether)

Maitoa on hiukan liikaa pohjoisten osavaltioiden alueella. Viljan hinta ei ole paras mahdollinen, ja kylvöt ovat jossain paikoin jäämässä myöhäiseksi, tulvien takia. Suuret tilat ottavat suuria lainoja ja tekevät lopulta suuren konkurssin, jos kaikki ei toimi suunnitellusti. Vuokraisännät voivat amerikoissa hastaa maksukyvyttömän vuokralaisen oikeuteen, jos uudet vuokralaiset eivät maksa enää yhtä paljon.

-SS-

https://www.ers.usda.gov/topics/farm-economy/farm-sector-income-finances/assets-debt-and-wealth/

Jenkeissä maataloussektorilla on velkaa yli 400 miljardia dollaria, mutta vastaavasti varallisuutta yli 3000 miljardia, eli keskiarvona tilanne ei ole kovin huolestuttava. Tanskassa tiloilla alkaa olla velkaa ja varallisuutta about saman verran (reilu 40 miljardia euroa) , mikä sekään ei jostain syystä huolestuta tanskalaisia...

Toki jenkkien luvuissa on huolestuttavaa se, että velka kasvaa mutta varallisuus ei, koska maan arvo on kääntynyt laskuun.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 11.05.19 - klo:11:23
Karhinen on vilahdellut Keskustan puoluekomiteoiden seutuvilla sekä hallitusneuvottelujen yhteydessä. Keskustasosialistinen siipi on puuhaamassa tätä jopa puolueen puheenjohtajistoon (MT, 11.5. 07:00) . No kohta varmaan hävitettävät tilat saamme kokea, mistä maatalousreformissa tuulee, epäilemättä Keskusta saa jälleen maatalousmonopolin, niin kuin aina ennenkin punamullan aikana.

Ja muistetaan, keskustan periaateohjelman 77. ja 78. -pykälien yhdistäminen vaatii jomman kumman painamista taka-alalle. Perustulo, joka on mainittu pykälässä 78. , ei onnistu ilman, että konfiskoidaan niiltä, jotka ovat luottaneet pykälään 77.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 11.05.19 - klo:17:56
Tuo Karhinen on täysin seniili mies,mitä hittoa tommosta kuunnellaan ja palvotaan?
Op ryhmä purkaa lähes kaikki herran aikaansaannokset, sairaalat myytiin,autovuokraus
takkuaa,pääkonttoriin vissiin vuokralle jne. Osuuskunnan rahoja jakanut oikealle ja vasemmalle,
maakunnista vaivalla kerättyä. Metropolin (Hki) valloitus vaan jäi haaveeksi. Pysyisi eläkkeellä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Oksa - 12.05.19 - klo:10:09
milläs eläkeukot vaijennat?    ja nuita vielä sit kuunnellaan, ja jopa nyökätään hyväksyvästi, kun ei mitää hajuakaan mikä homman pihvi.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 12.05.19 - klo:19:17
Bingo??
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: pig24 - 12.05.19 - klo:20:21
Bingo??
Avaa tuota !
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 13.05.19 - klo:20:21
 ;D,laittaa äijän bingoon ja häkkyrään väärät pallot. No,eipä tuo Karhinen taida ainoa
yliaktiivinen olla. Angry birds mies on kanssa jos jonkinlaisen rata tai tunnelihankkeen kummisetä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: voortimies - 16.05.19 - klo:13:20
milläs eläkeukot vaijennat?    ja nuita vielä sit kuunnellaan, ja jopa nyökätään hyväksyvästi, kun ei mitää hajuakaan mikä homman pihvi.

Eläkeukon ja eläkeukon. Ja pihvi tai pihvi. Hajuakaan asiasta,

Miettitääs kuka tässä arvostelee ja ketä?

Siis ihan teoriassa, mahdollisesti näin.

Ikää kuudenkymmenen ja kuoleman välissä. Ainoa lapsi, joka ostanut tai jopa saanut tilan 80-luvulla. Aikana, jolloin maataloudella vielä teki rahaakin. Jopa 20 lehmällä elätti perheen ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Navetassa lehmäpaikkoja 20-30, koskaan ei ole 80-luvusta laajentanut. Siihen asti, kun äiti jaksoi autella, niin navetta täynnä, sen jälkeen sitten tiputettu lehmäluku kymmeneen. Ei perhettä, ei tarvitse elättää kuin itsensä, ja senkin niukasti. Ainoat investoinnit että traktoria aina vaihdettu uuteen. Tojokin vielä 80-luvulta?

Tai entinen OP-ryhmän pääjohtaja. Joka kyllä töpeksi asioita, Timo niitä koittaa korjata. Timohan aikoinaan vaihtoi eläkeyhtiöön, koska oli OP-ryhmän kehittämisesti ja suunnasta eri mieltä kuin johtaja. Mutta töpeksi eli ei niin hahmottaa kuitenkin talouden sekä mikro- että makrotason hyvin. Tajuaa kansainvälistymisen ja kehityksen vaatimukset. Kehittyville investoiville tiloille tulevat haasteet.

Tämä siis teoriassa ehkä näin.

Mutta saahan sitä arvostella ja koettaa vaientaa. Mutta millä meriiteillä?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 16.05.19 - klo:15:41
niin hahmottaa kuitenkin talouden sekä mikro- että makrotason hyvin. Tajuaa kansainvälistymisen ja kehityksen vaatimukset. Kehittyville investoiville tiloille tulevat haasteet.


Juu juu, mutta miten oletat Suomessa kansainvälistyttävän ja kehityttävän rock'n roll-menestyjäksi, kun täällä ei maissi kasva 18 tonnia hehtaarille, eikä soijaa tule neljää tonnia. Rapsiakin tällä saadaan harvoin viisi tonnia, useimmiten kaksi tonnia, kun briteissä hankitaan jo kuutta tonnia.

Tuossa Karhisen raportissa kun otettiin esille tuo tuotannon putoaminen ja tukiriippuvuuden lisääntyminen, eiköhän tuossa parinkymmenen vuoden aikana parisataatuhatta parasta eturivihehtaaria, entistä satokisavoittajapeltoa on latautumassa koiranputkea nykyään. Länsi-Uudellamaallakin niitä on useampituhat, ei ole miljoonakuivurit humisseet enää muutamaan vuoteen. Tokkopa tänäkään vuonna.

Totta kai sillä tavalla tuotannon määrät laskevat, jopa rahassa arvioituna. Plus sitten suojavyöhykkeiden virhearvio kuluneella tukikaudella.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 01.06.19 - klo:09:19
Mites riskihakuiset rakennemuutosviljelmät täällä  tänään voivat ? Kentuckyssa juuri puitiin 90 bushelin syysvehnät (5,5 t/ha) pois ja sitten heti perään tulee kylvöön 60  bushelin soijapapu. Samalle satovuodelle.

Ei tietenkään haittaa, että tila on neliskanttinen jotain 5000 eekkeriä ja viljat kuivaamati siihen pellon keskellä olevaan siiloriviin...

https://youtu.be/b9aLzAA41oc

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: räckals - 01.06.19 - klo:22:58
Ei taida riittää meidän talossa puimakoneissa 2x Mf 187 ja 2x Sampo 410 seulaston pinta-ala ja pöytien leveys tuohon claassiin.

Aika amatöörimäistä puuhastelua on Nurmijärvenkin aukeilla tuonne verrattuna.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 02.06.19 - klo:17:42
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 02.06.19 - klo:21:14
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 02.06.19 - klo:23:48
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 03.06.19 - klo:06:34
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-

Olkien polttamisesta taitaa tulla aika isot hiilipäästöt, otaksun. Ja orgaaninen aineskin vähenee, jos joka vuosi poltetaan?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 03.06.19 - klo:06:48
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-

Olkien polttamisesta taitaa tulla aika isot hiilipäästöt, otaksun. Ja orgaaninen aineskin vähenee, jos joka vuosi poltetaan?

Niin väittävät, mutta oljen hajottamisessa kuluu paljon typpeä, joka tehoviljelyssä tehdään fossiilisilla. Juuriston vaikutus säilyy silti. Toki laajoilla alueilla keräävät komposti- ja poltto-oljeksi. Kasvitautiaineiden laaja käyttö muuttaa pahnan elottomaksi ja kelvottomaksi esimerkiksi sienien viljelyyn, saattavat myös korrenvahvistajat ja osa muistakin kasvinsuojeluaineista jäädä siihen pahnaan , jolloin maatuminen ei edes pääse alkamaan.

Huomioon pitää ottaa myös, että multavuus vähenee myös muokkaamalla ja tehokkaalla kuivatuksella, jopa yhtä tehokkaasti, lisäksi eroosio ja ryöstöviljely ovat merkittäviä maaperän multavuuden heikentäjiä. Viimeaikaisissa USA:n tulvissa on havaittu pahnan lähteneen veden mukana liikkeelle laajoilta suorakylvöalueilta.

Ehkä paras tapa olisi vain hiillyttää pahna ja kylvää se takaisin maahan.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 03.06.19 - klo:21:28
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-
En nyt mitenkään kehu tota pohjalaisten pajaseppien tuotosta, mutta meillä siinä on ainakin sellainen hara ennen kiekkoja jotka "lajittelee" ne oljet pois kiekkojen edestä jolloin siitä hiuspinni ilmiötä ei synny..
Toimii ainakin meidän satotasoilla ja silloin kun olki on "rapeaa" eli talven jälkeen. Syksysuorakylvöistä luovuttiin kun vettä vaan tulee aina syksyllä liikaa ettei oraat selviä siitä..
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 17.08.19 - klo:11:45
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä (https://yle.fi/uutiset/3-10919818)

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 17.08.19 - klo:13:29
Ja AB alueen efa ala,se vasta kasvinsuojelua lisääkin. Mitä asiaa seurannut,niin efa ala glyfotaan ennen kasvukautta,ja sitten
kun sieltä on savikkainen härkäpapu tai muu kasvi puitu,niin taas glyfotaan. Maailma pelastuu,hiphei
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 17.08.19 - klo:14:56
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä (https://yle.fi/uutiset/3-10919818)

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 17.08.19 - klo:15:13
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä (https://yle.fi/uutiset/3-10919818)

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 17.08.19 - klo:19:36
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä (https://yle.fi/uutiset/3-10919818)

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: optimisti - 17.08.19 - klo:21:44
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä (https://yle.fi/uutiset/3-10919818)

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 17.08.19 - klo:21:45
Ympäristölupa säännöstö ajaa eläinsuojat metsään. NIMBY ilmiö toimii tässäkin.
Paskan haju ei haittaa omistajaa,muita kylläkin. Tosin paskanlevitys itsessään ei lupaa
tarvitse. Elukat vaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: voortimies - 18.08.19 - klo:13:43
Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.

Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 18.08.19 - klo:14:01
Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.

Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.

Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: voortimies - 18.08.19 - klo:14:27
Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.

P.skapuhetta. Puuttuu vaan hakijat. Luvat kyllä heltiää, jos ei nyt aivan älyttömään paikkaan laita.

Niin ja vertailun vuoksi? Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue. Tuolla alueella tuotetaan muistaakseni noin 10-kertainen määrä sianlihaa mitä meillä. Muistaakseni Tanskan kuukauden tuotanto on noin meidän vuosituotantontomme. Maitomääriä en muista mutta suuremmat kuin meillä. Ja kummasti mahtuu. Elukat samalle alueelle millä 5+ miljoonaa ihmistä. Tosin onhan tanskalaisilla monia tiukempia ehtoja kuin meillä juuri asutuksen läheisyydestä johtuen. Mutta siitä ei varmasti jää kiinni, etteikö tuotanto mahtuisi ja etteikö lupia saisi. Puuttuu vaan hakijat.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: optimisti - 18.08.19 - klo:20:55
Kyllä kotieläinten, jotka märehtivät, tukitaso nousee pohjoiseen mentäessä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 19.08.19 - klo:07:22


Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-

Kylhän tuossa varmasti perää on. Toki voidaan miettiä, että mikäli näin ei olisi toimittu niin kuinka hirveä se peltopula olisi kyseisillä alueilla?


Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.

Niinkuin yllä kirjoitin niin mikäli ne navetat olisi kaikki siellä valmiitten peltojen laidoilla niin kuin hirveä se peltopula olisi? Rehua ja lantaa ajettaisiin pitkin pitäjää, kun taas nyt raivaamalla on saatu 500 km pohjoisemana useampia kymmeniä jopa satoja hehtaareita viereen.

Ympäristölupa säännöstö ajaa eläinsuojat metsään. NIMBY ilmiö toimii tässäkin.
Paskan haju ei haittaa omistajaa,muita kylläkin. Tosin paskanlevitys itsessään ei lupaa
tarvitse. Elukat vaan.

Tämä on niin totta. Ei itselle tulisi mieleenkään alkaa minkäänlaiselle eläinsuojalle hakemaan lupaa asutuksen vierestä, siitä ei saa kuin ongelmia. Raivaamalla pellot johonkin korpeen ja navetta sinne pääsee taatusti paljon helpommalla.

Aikoinaan käytiin saksassa tutustumassa yhteen emakkotilaan jolla on noin 250 emakko. Sikala oli uusi ja sijaitsi kylän keskellä. Ihmeteltiin siinä sitten joukolla paikkaa niin omistaja sanoi, ettei kellään kyläläisellä ollut mitään valittamista. Joku siinä sitten kyseli miksi ei sikalaa ole tehty vähän matkan päässä näkyvää metsään niin omistaja totesi jotenkin tyyliin, että metsää on niin vähän saksassa, että sitä suojellaan tarkasti eikä pilata sikalalla.  ;D

Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.

Ongelma on vain se niinkuin yllä kirjoitin, että mikäli elukat olisi jääneet valmiin pellon viereen niin millainen kisa ja pula niistä pelloista mahtaisikaan olla? Pitää myös muistaa että jossain pohjoisempana ei välttämättä niitä muita ansainta keinoja ole siinä määrin kuin täällä etelämpänä. Tällä seudulla moni on laittanut elukat pois jo 70 ja 80 luvuilla ja lähtenyt tehtaalle tai johonkin muualle töihin helpomman elämän toivossa.

Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.

P.skapuhetta. Puuttuu vaan hakijat. Luvat kyllä heltiää, jos ei nyt aivan älyttömään paikkaan laita.

Niin ja vertailun vuoksi? Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue. Tuolla alueella tuotetaan muistaakseni noin 10-kertainen määrä sianlihaa mitä meillä. Muistaakseni Tanskan kuukauden tuotanto on noin meidän vuosituotantontomme. Maitomääriä en muista mutta suuremmat kuin meillä. Ja kummasti mahtuu. Elukat samalle alueelle millä 5+ miljoonaa ihmistä. Tosin onhan tanskalaisilla monia tiukempia ehtoja kuin meillä juuri asutuksen läheisyydestä johtuen. Mutta siitä ei varmasti jää kiinni, etteikö tuotanto mahtuisi ja etteikö lupia saisi. Puuttuu vaan hakijat.


Kyllä se lupa varmaan vielä irtoaa. Mutta mitään järkeä ei näillä hintasuhteilla ole alkaa tuonne tekemään mitään. Eikä edes johdu pelkästään siitä, että tuet olisivat korkeammat pohjoisessa. Pelto maksaa maltaita tuolla aluella ja vuokratkin pilvissä. Alue on muuten huono vertailukohta, aika paljon osuus metsää tuohonkin alueeseen katsokaa vaikka kartasta. Olisiko pellon hinta alempi jos koko alue olisi kuin tanska eli ei metsää?

Loppuviimein kyse on vain kysynnästä ja tarjonnasta. Pellolle on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Tukipolitiikan avustuksella märehtijät on siirretty pohjoiseen johon raivaamalla on saatu hyvät rehun ja lannantuotantoalat navettalan viereen. Tähän kun sotketaan vielä osuuskuntalainen politiikka jolla kaikkien tulee saada tuottaa ja paikasta riippumatta niin soppa on valmis.

Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: de Citonni - 19.08.19 - klo:12:00
Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.

P.skapuhetta. Puuttuu vaan hakijat. Luvat kyllä heltiää, jos ei nyt aivan älyttömään paikkaan laita.

Niin ja vertailun vuoksi? Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue. Tuolla alueella tuotetaan muistaakseni noin 10-kertainen määrä sianlihaa mitä meillä. Muistaakseni Tanskan kuukauden tuotanto on noin meidän vuosituotantontomme. Maitomääriä en muista mutta suuremmat kuin meillä. Ja kummasti mahtuu. Elukat samalle alueelle millä 5+ miljoonaa ihmistä. Tosin onhan tanskalaisilla monia tiukempia ehtoja kuin meillä juuri asutuksen läheisyydestä johtuen. Mutta siitä ei varmasti jää kiinni, etteikö tuotanto mahtuisi ja etteikö lupia saisi. Puuttuu vaan hakijat.

Fordifaktaa?  ;D
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: voortimies - 19.08.19 - klo:12:25
Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue.

Fordifaktaa?  ;D

Mahtaako sinulla kielipuolena olla vaikeuksia ymmärtää tai hahmottaa? Mitä tarkoitetaan. Kun rajataan alue Helsinki-Hanko-Turku-Pori-Tampere-Helsinki niin siihen kuuluvat noin Uusimaa (9.500 km2), Varsinais-Suomi (20.500), Satakunta (8.200), Pirkanmaa (14.600) ja Kanta-Häme (5.100), yhteensä 57.900 km2. Tanskan pinta-ala on 43.000 km2. Jos piirretään tarkka raja kaupungista toiseen niin saattaa pinta-ala jäädä hiukan tuon Tanskan pinta-alan alle mutta nuo maakunnat yhteensä ovat jo enemmän kuin Tanska. Ja ovat onnistuneet sille alalle ahtamaan 10x määrän sikatuotantoa ja enemmän nautatuotantoa kuin mitä meillä on koko maassa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: PelleH - 19.08.19 - klo:12:38
Kai silläkin on asian kanssa jotain tekemistä,että tanskalaiset on muutenkin lungia porukkaa.
Samantapaisia sääntöjä on kuin suomessakin,mutta tanskalaiset ei niille korviaan lotkauta.
Ja silti ovat elossa. Suomen ongelma on nykyään siinä,että täällä pahoitetaan mieli joka ainoasta
asiasta. Mitään ei oikein uskalla sanoa,ettei tule paskamyrsky niskaan. Tälläkin palstalla ilmiö
havaittavissa. ;D
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: de Citonni - 19.08.19 - klo:19:53
Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue.

Fordifaktaa?  ;D

Mahtaako sinulla kielipuolena olla vaikeuksia ymmärtää tai hahmottaa? Mitä tarkoitetaan. Kun rajataan alue Helsinki-Hanko-Turku-Pori-Tampere-Helsinki niin siihen kuuluvat noin Uusimaa (9.500 km2), Varsinais-Suomi (20.500), Satakunta (8.200), Pirkanmaa (14.600) ja Kanta-Häme (5.100), yhteensä 57.900 km2. Tanskan pinta-ala on 43.000 km2. Jos piirretään tarkka raja kaupungista toiseen niin saattaa pinta-ala jäädä hiukan tuon Tanskan pinta-alan alle mutta nuo maakunnat yhteensä ovat jo enemmän kuin Tanska. Ja ovat onnistuneet sille alalle ahtamaan 10x määrän sikatuotantoa ja enemmän nautatuotantoa kuin mitä meillä on koko maassa.

Kiitos vaan kohteliaisuudesta, mutta näin ymmärtämättömänä kyselen, että jos vedetään raja Oulusta-Helsinkiin ja sanotaan, että sen linjan länsipuoli on jotakin, niin onko Kuusamokin sen linjan länsipuolella? (Pohjois-Pohjanmaan maakunta).
Keskisuomi, Päijät-Häme ja Uusimaakin on linjalla. Onko Jyväskylä, Lahti ja Porvookin lännempänä, kuin Oulu ja Helsinki?

Mä vertaisin linjaa Pori-Imatra eteläpuolta, ei siihen liittyviä maakuntia, se vastannee n. Tanskan pinta-alaa ja jos sisävesistöt poistetaan pinta-alasta, niin ehkä vielä hieman ylempänä.

Muuten olen sitä mieltä, että Tanskan ja Suomen rinnastaminen on hieman hölmöä, samoin Skånen ja Suomen, olosuhteet poikkeavat niin paljon toisistaan.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: de Citonni - 19.08.19 - klo:19:57
Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.

Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.

On totta, että Skånessa tuotetaan paljon maitoa. Ei aivan yhtä paljoa, mitä Tukholman yläpuolisissa maakunnissa, mutta noin puolet siitä määrästä.  Tosin laskukäyrät näyttäisivät nyt olevan Skånessa jyrkempiä.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 19.08.19 - klo:23:40
Ruotsin maatalousmaasta valtaosa on linjan Gävle - Falun , ym. eteläpuolella. Ja silloin ollaan noin Turun korkeudella vasta. Ehkä kuitenkin jo 1970-luvulta alkaen on Suomessa ja Ruotsissa maan alueellinen kehitys ollut erilainen, täällä on ollut Ruotsiin verrattuna ylikorostunut aluepolitiikka ehkä vallalla.

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/2017_Sweden_agricultural_area_per_county_in_2007-sv.png)

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: de Citonni - 20.08.19 - klo:21:41
Eiköhän tämä fyysinen kartta anna selviä viitteitä mistä syystä Ruotsin maatalous on vähäistä Gävlen pohjoispuolella.

https://previews.123rf.com/images/pbardocz/pbardocz1905/pbardocz190500685/122716345-high-detailed-sweden-physical-map-with-labeling-.jpg
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Puuha-Pete - 23.08.19 - klo:16:05
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä (https://yle.fi/uutiset/3-10919818)

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä.

Kuka määrittää mitkä pellot ovat mainitsemiasi liikapeltoja?

Sovitaanko niin, että juuri sinun peltosi ovat ns.liikapeltoja ja ne pitää metsittää?


Tai jottain.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: timotej - 24.08.19 - klo:11:58
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä (https://yle.fi/uutiset/3-10919818)

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä.

Kuka määrittää mitkä pellot ovat mainitsemiasi liikapeltoja?

Sovitaanko niin, että juuri sinun peltosi ovat ns.liikapeltoja ja ne pitää metsittää?


Tai jottain.
Kyllä ne melko pian joutavat minulta vaikka metsitettäviksi. Toki muukin järkevä käyttö käy. Jo yli puolet meidän kylän pelloista voidaan laskea tuohon luokkaan (eri asteista näennäisviljelyä).
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Eemeli - 31.08.19 - klo:07:20
Eihän liikapellon määritteleminen ole edes vaikeaa.
Kaikki on kirjoissa ja kansissa.

Kaikki Unioniin liittymisen jälkeen raivattu jopa kiistatta sitä liikapeltoa.

Liityttäessä sovittiin tietty pinta-ala, tietty tuotanto ja tietty tuki.
Ja jopa kiellettiin maatalouden siirtyminen.

Sitten kuvioon iski ahneus, kepulainen maatalouspolitiikka sekä aluepolitiikka.

Miksi muutoin vasta silloin c-alueella alkoi mittavat raivuut.
Miksi ei historian saatossa jo aikaisemmin.

Mahdollisuus teki ahneesta varkaan.
Jaettavaan pottiin tuli laskettua enemmän jakajia, työnnettin kättä toisten taskuun.

Heikon liittymis-sopimuksen yksi työkalu oli aleneva tuotanto, mutta miten sitten kävikään.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Magia - 31.08.19 - klo:14:16
Eihän liikapellon määritteleminen ole edes vaikeaa.
Kaikki on kirjoissa ja kansissa.

Kaikki Unioniin liittymisen jälkeen raivattu jopa kiistatta sitä liikapeltoa.

Liityttäessä sovittiin tietty pinta-ala, tietty tuotanto ja tietty tuki.
Ja jopa kiellettiin maatalouden siirtyminen.

Sitten kuvioon iski ahneus, kepulainen maatalouspolitiikka sekä aluepolitiikka.

Miksi muutoin vasta silloin c-alueella alkoi mittavat raivuut.
Miksi ei historian saatossa jo aikaisemmin.

Mahdollisuus teki ahneesta varkaan.
Jaettavaan pottiin tuli laskettua enemmän jakajia, työnnettin kättä toisten taskuun.

Heikon liittymis-sopimuksen yksi työkalu oli aleneva tuotanto, mutta miten sitten kävikään.
Niin,että etelän viljan ylituotannolle ei tarvitse tehdä sitten mitään vai?No,takaahan Eetun ehdotus jatkossakin parkumisen alenevista hinnoista,mulle mulle kaikki kaikien tuet.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 02.09.19 - klo:09:54
Niin,että etelän viljan ylituotannolle ei tarvitse tehdä sitten mitään vai?No,takaahan Eetun ehdotus jatkossakin parkumisen alenevista hinnoista,mulle mulle kaikki kaikien tuet.

1980 - luku meni jo. Ei ole ollut viljan ylituotantoa pariinkymmeneen vuoteen, on vain maailmanmarkkinahinnat, aivan sama, onko paikallisesti ylituotantoa tai paikallisesti alituotantoa. Erilliset projektit, kuten Pro-ruis vain sekoittavat paikallisen viljelyn täysin, jolloin yhden-kahden vuoden hintahypyt kostautuvat kymmenen vuoden alakulona.  Jos se vielä opittaisiin, ettei edes katsottaisi kotimaisen käytön suuntaan, ja isänmaallisesti toimitettaisi ensisijaisesti kotimaisille myllyille ja rehumyyjille,  vaan koko vilja-ala päättäisi hakea sen normihinnan ensisijaisesti ulkomailta, olisi viljakauppa tasaisempaa, hinnat tasaisemmat, eikä karjakeisarin tarvitsisi suhtautua viljanviljelijään alentuvasti, kuin hyväntekijä-pelastajana, kun suostuu ottamaan edes viljat vastaan.

Maailman viljasadosta koko Suomen markkinaviljan sato  on noin yksi promille. Suomen viljat mahtuvat mainiosti ulkomaille, kun lastaa yöllä ja on hissukseen. Kukaan ei huomaa mitään.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 02.09.19 - klo:18:47
Niin,että etelän viljan ylituotannolle ei tarvitse tehdä sitten mitään vai?No,takaahan Eetun ehdotus jatkossakin parkumisen alenevista hinnoista,mulle mulle kaikki kaikien tuet.

1980 - luku meni jo. Ei ole ollut viljan ylituotantoa pariinkymmeneen vuoteen, on vain maailmanmarkkinahinnat, aivan sama, onko paikallisesti ylituotantoa tai paikallisesti alituotantoa. Erilliset projektit, kuten Pro-ruis vain sekoittavat paikallisen viljelyn täysin, jolloin yhden-kahden vuoden hintahypyt kostautuvat kymmenen vuoden alakulona.  Jos se vielä opittaisiin, ettei edes katsottaisi kotimaisen käytön suuntaan, ja isänmaallisesti toimitettaisi ensisijaisesti kotimaisille myllyille ja rehumyyjille,  vaan koko vilja-ala päättäisi hakea sen normihinnan ensisijaisesti ulkomailta, olisi viljakauppa tasaisempaa, hinnat tasaisemmat, eikä karjakeisarin tarvitsisi suhtautua viljanviljelijään alentuvasti, kuin hyväntekijä-pelastajana, kun suostuu ottamaan edes viljat vastaan.

Maailman viljasadosta koko Suomen markkinaviljan sato  on noin yksi promille. Suomen viljat mahtuvat mainiosti ulkomaille, kun lastaa yöllä ja on hissukseen. Kukaan ei huomaa mitään.

-SS-
Kaikenlaisia ongelmia. Taitaa siellä sitten oikein olla tunkua rehuviljasta karjaihmisten pihoilla jos on varaa käännytellä kuormia. Toista se on täällä, joutuu ihan maksamaan extraa, että saa rehua ostaa, ilmeisesti kivempaa myydä sinne avenalle polkuhintaan...
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 02.09.19 - klo:20:26
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Rakkine - 02.09.19 - klo:21:29
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-

En ymmärrä millä perusteella te Avenaa haukutte. Netissä julkisesti kaikkien nähtävillä olevia hankkijan ja avenan ostohintoja jos vertaa, niin ainakin rehuohrissa ja rehuvehnissä hinnat on noilla keskimäärin samat, vastaanottopaikkakohtaisia eroja toki on, kummallakin, mutta kuten sanottu, keskimäärin samat hinnat kummallakin.
Vai lonkaltako tuollaisia väitteitä heittelette, luottaen siihen ettei kukaan viitsi faktantarkistuksia tehdä.  No minä tällä kertaa tein.
Myöskään muilla suuremmilla rehuviljanostajilla, kuten a-rehu ja lantmannen, hinnat ei eroa noiden kahden muun hinnoista, enempi vaikuttaa vastaanottopaikka, siellä missä rehutehtaita on enempi, hinnat on parempia, riippumatta ostajasta.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 02.09.19 - klo:22:34
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-

En ymmärrä millä perusteella te Avenaa haukutte. Netissä julkisesti kaikkien nähtävillä olevia hankkijan ja avenan ostohintoja jos vertaa, niin ainakin rehuohrissa ja rehuvehnissä hinnat on noilla keskimäärin samat, vastaanottopaikkakohtaisia eroja toki on, kummallakin, mutta kuten sanottu, keskimäärin samat hinnat kummallakin.
Vai lonkaltako tuollaisia väitteitä heittelette, luottaen siihen ettei kukaan viitsi faktantarkistuksia tehdä.  No minä tällä kertaa tein.
Myöskään muilla suuremmilla rehuviljanostajilla, kuten a-rehu ja lantmannen, hinnat ei eroa noiden kahden muun hinnoista, enempi vaikuttaa vastaanottopaikka, siellä missä rehutehtaita on enempi, hinnat on parempia, riippumatta ostajasta.
Ainakin hankkijan hinta on eri kuin millä tavaraa ostavat kuin mikä on ilmoitettu. En tosin itse ole kysynyt enkä tarkistanut, mutta näin kuulin kun rehuohraa ostelin.

Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien.  Ei Pohjanmaalle.

 Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.

-SS-
Mitäpä tohonkin nyt sanoisi. Jokainen saa tietysti myydä sinne minne haluaa. Kovasti vaan ihmettelen kun täältä saa aika ajoin lukea juttuja, että taas on karjakeisari hakemassa 80e/tn ohraa ja "satasen olisi maksanut, mutta en mä sillä myyny". No en mäkään olisi myynyt, mutta ilmeisesti siellä suunnalla on sitten niin tunkua rehuviljasta, että karjatilalliset voivat veivata hintaa alas ja valikoida vielä kuormat. Täällä ei puhettakaan tuollaisesta. Jos, et maksa vähintään samaa kuin kaupan monttu niin turha luullakkaan. Ei sillä kyllä mä siitä saman maksan ja rahdeista kanssa, mut oikein extraakaan ei ole vara maksaa. En yhtään ihmettele, jos eläin bisnes jossain vielä kukoistaa, jos saa puoli-ilman ostaa rehua. Ei sitä kyllä kannattaisi enää silloin elukoille syöttää vaan myydä eteenpäin. Pääsisi itse paljon vähemmällä työllä..
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 03.09.19 - klo:07:58
En yhtään ihmettele, jos eläin bisnes jossain vielä kukoistaa, jos saa puoli-ilman ostaa rehua. Ei sitä kyllä kannattaisi enää silloin elukoille syöttää vaan myydä eteenpäin. Pääsisi itse paljon vähemmällä työllä..

Hmm...ajattelet , että mietintösi on täysin spekulaatiota, joka ei voi toteutua reaalimaailmassa. Käytännössä tämä toteutuu siten, että toimivat omilla rehupelloillaan tuoreherne-vihannes-sokerijuurikas-öljykasvi-kumina ym-erikoiskasveilla ja antavat luottavaisten köyhien piruparkojen tuoda ne kahdeksankympin ohrat dankorniin.

Sitten kun tulee viime kesän kaltainen tilanne ja Dankorni jääkin puolilleen, ei opportunisti mieti sekuntia enempää, ja tilaakin tuontiviljaa elukkatehtaaseen hinnalla millä hyvänsä. Kokonaisuutena voittaa kahdeksana vuotena kymmenestä kokonaistuotoissa, että voikin kerran maksaa 300 euroa tuontitavarasta.

Viljanviljelykentällä tarkoituksellinen ja poikkeukseton suuntautuminen vientiin on tasaisin tulonmuodostaja pitkällä aikavälillä. Myös energiakäyttö pitää ottaa toimivaksi vaihtoehdoksi. Sopimuskurin korostaminen on tärkeää,  mikään vientirinki ei pysty viemään, jos viljelijät opportunistisesti lipeävät sopimksesta ja myyvätkin sinne dankorniin isommalla rahalla. Todellisuudessa viennin käyttö paikallisten hintojen säätelyyn on ainoa toimivaksi osoittautunut keino, kaikki hyötyvät, myös kotimaahan myyvät.

Viljanviljelyyn on ehdotettu vientitoiminnan turvaamiseksi markkinarahamaksua. Se kerryttäisi laivarahdin vakuuksien ja ALV-viiveen käteiskassaa, ja antaisi puskuria esimerkiksi laaturiskien varalta. Se, että viljelijöiden oma Viron vienti edellisen hintanotkahduksen aikana niin kovasti kiukutti keskusliikkeitä, kertoo, että yllätysvienti, vaikka vain 50000 tonnin volyymilla, iskee tikarin viljaoligopolin kylkiluiden väliin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 03.09.19 - klo:22:20
En yhtään ihmettele, jos eläin bisnes jossain vielä kukoistaa, jos saa puoli-ilman ostaa rehua. Ei sitä kyllä kannattaisi enää silloin elukoille syöttää vaan myydä eteenpäin. Pääsisi itse paljon vähemmällä työllä..

Hmm...ajattelet , että mietintösi on täysin spekulaatiota, joka ei voi toteutua reaalimaailmassa. Käytännössä tämä toteutuu siten, että toimivat omilla rehupelloillaan tuoreherne-vihannes-sokerijuurikas-öljykasvi-kumina ym-erikoiskasveilla ja antavat luottavaisten köyhien piruparkojen tuoda ne kahdeksankympin ohrat dankorniin.

Sitten kun tulee viime kesän kaltainen tilanne ja Dankorni jääkin puolilleen, ei opportunisti mieti sekuntia enempää, ja tilaakin tuontiviljaa elukkatehtaaseen hinnalla millä hyvänsä. Kokonaisuutena voittaa kahdeksana vuotena kymmenestä kokonaistuotoissa, että voikin kerran maksaa 300 euroa tuontitavarasta.

Viljanviljelykentällä tarkoituksellinen ja poikkeukseton suuntautuminen vientiin on tasaisin tulonmuodostaja pitkällä aikavälillä. Myös energiakäyttö pitää ottaa toimivaksi vaihtoehdoksi. Sopimuskurin korostaminen on tärkeää,  mikään vientirinki ei pysty viemään, jos viljelijät opportunistisesti lipeävät sopimksesta ja myyvätkin sinne dankorniin isommalla rahalla. Todellisuudessa viennin käyttö paikallisten hintojen säätelyyn on ainoa toimivaksi osoittautunut keino, kaikki hyötyvät, myös kotimaahan myyvät.

Viljanviljelyyn on ehdotettu vientitoiminnan turvaamiseksi markkinarahamaksua. Se kerryttäisi laivarahdin vakuuksien ja ALV-viiveen käteiskassaa, ja antaisi puskuria esimerkiksi laaturiskien varalta. Se, että viljelijöiden oma Viron vienti edellisen hintanotkahduksen aikana niin kovasti kiukutti keskusliikkeitä, kertoo, että yllätysvienti, vaikka vain 50000 tonnin volyymilla, iskee tikarin viljaoligopolin kylkiluiden väliin.

-SS-
Mistä sitä kahdeksakympin ohraa saa ostaa?
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 04.09.19 - klo:00:47
Mistä sitä kahdeksakympin ohraa saa ostaa?

Eiköhän kohta ala kärryjä saapua nöyrät isännät hattu kourassa, kun kuivaamo on täynnä, kärryt on täynnä, konehalli on täynnä, viimeisen maanostolainan lyhennys on jo ylipäiväinen, eikä omamyyjä ota kiloakaan. Pahin tilanne on aivan rannikolla, jossa ei ole jättieläinyksiköitä 150 km säteellä, tai viljanvientirinki-vip-korttia ei ole vielä saanut.

Kyllä hunajakukan viljely oli mukavampi prosessi, kun ei ole sitä viljantuputtamisen vaivaa. Muutamat valtavaa satoa ennakoivat pellot siinä lähiseudulla saivat epäilemään, että miksi juuri tänä kesänä himmasin, mutta juuri otin Peltotuesta viimeistelemättömän katelaskelman: kyllä, hunajakukkamonimuotoisuuspelto oli ehdottomasti luotettavin tulomielessä. Pelkkä EFA-kesantokin perustuella ilman ympäristökorvausta on näin syksyllä rahamielessä parempi kuin kasvuohjelmaohra, josta ei välttämättä saa viiteen vuoteen rahojaan pois, ja apulannat, tautiaineet, kinvarat, glyfot, sertisiemenet on kumminkin maksettu.

"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/on-tyhmää-tuottaa-sellaista-mitä-joutuu-väkisin-myymään-1.187051)

Oli itselläkin tämän vuoden ohrasadosta toimitussopimus eläinhallille, ja nyt jo alkaa sieltä lähipelloilta tulla liiankin kanssa viljaa minun toimituksen tielle. Oma pelastus asiassa kuitenkin lienee erityistoivomuksella viljelty, jospa kuorma kelpaisi. Mutta jonkinlainen vakuus pitää löytyä, kellään ei liikoja rahoja ole, varsinkin jos maalattu rauta saa maksut päältä ensin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 04.09.19 - klo:07:14
Mistä sitä kahdeksakympin ohraa saa ostaa?

Eiköhän kohta ala kärryjä saapua nöyrät isännät hattu kourassa, kun kuivaamo on täynnä, kärryt on täynnä, konehalli on täynnä, viimeisen maanostolainan lyhennys on jo ylipäiväinen, eikä omamyyjä ota kiloakaan. Pahin tilanne on aivan rannikolla, jossa ei ole jättieläinyksiköitä 150 km säteellä, tai viljanvientirinki-vip-korttia ei ole vielä saanut.

Kyllä hunajakukan viljely oli mukavampi prosessi, kun ei ole sitä viljantuputtamisen vaivaa. Muutamat valtavaa satoa ennakoivat pellot siinä lähiseudulla saivat epäilemään, että miksi juuri tänä kesänä himmasin, mutta juuri otin Peltotuesta viimeistelemättömän katelaskelman: kyllä, hunajakukkamonimuotoisuuspelto oli ehdottomasti luotettavin tulomielessä. Pelkkä EFA-kesantokin perustuella ilman ympäristökorvausta on näin syksyllä rahamielessä parempi kuin kasvuohjelmaohra, josta ei välttämättä saa viiteen vuoteen rahojaan pois, ja apulannat, tautiaineet, kinvarat, glyfot, sertisiemenet on kumminkin maksettu.

"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/on-tyhmää-tuottaa-sellaista-mitä-joutuu-väkisin-myymään-1.187051)

Oli itselläkin tämän vuoden ohrasadosta toimitussopimus eläinhallille, ja nyt jo alkaa sieltä lähipelloilta tulla liiankin kanssa viljaa minun toimituksen tielle. Oma pelastus asiassa kuitenkin lienee erityistoivomuksella viljelty, jospa kuorma kelpaisi. Mutta jonkinlainen vakuus pitää löytyä, kellään ei liikoja rahoja ole, varsinkin jos maalattu rauta saa maksut päältä ensin.

-SS-
Oot kyllä sellainen änkyrä, että en edes ihmettele vaikka et yhteistyötä saisi toimimaan..
Mutta edelleen mistä tollasta 80e ohraa saa ostaa. Tolla hinnalla saa jos rekalla ajaa ympäri suomea ja hinta on vielä kilpailukykyinen. Taidat tarkoittaa tuoreohraa? En tunne tuota tuoreohran hinnoittelua, mutta jokuhan sen kuivauksen maksaa ja ei se silloin ole enää saman hintaista. Ihan hölmöä selittää tollasesta 80e ohrasta kun sitä ei kuitenkaan missään ole olemassa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Oksa - 04.09.19 - klo:07:53
mutta paljon pitää olla rehuviljan kosteus?     itellä hinkalossa säilyy liki 18% vilja mutta miten siiloissa?      mikä lie korkein % kun vielä säilyy..   tuo 14 tuntuu jotenkin luonnottomalla kun sen alle harvoin pääsee halvalla.    paitti tänä vuonna kunaurinko paistaa pilvettömältä ja puidessakin jopa alle 10....
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 04.09.19 - klo:19:18
Joku vanha sääntö jostain et metrii paksulta säilyy 17%. Meillä on hallissa betonilattialla paksuimmillaan ollut jotain kolmemetriä ja kosteus 14-15 välillä. Toista vuotta säilyi ainakin. Se ratkaisee myös et kauan tarvii säilöä. Itse kun en aina tiedä milloin minkäkin laittaa syöttöön niin kyl se kosteus sinne 14 paikkeille tulee kuivattua..
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: kärmeskytö - 04.09.19 - klo:21:25
mutta paljon pitää olla rehuviljan kosteus?     itellä hinkalossa säilyy liki 18% vilja mutta miten siiloissa?      mikä lie korkein % kun vielä säilyy..   tuo 14 tuntuu jotenkin luonnottomalla kun sen alle harvoin pääsee halvalla.    paitti tänä vuonna kunaurinko paistaa pilvettömältä ja puidessakin jopa alle 10....

Täälläpäin (E-P) nuo tuhatmullimiehet pitää rajana 25 prosenttia,sen yli niin hintaa korjataan alaspäin. Eikä oikein paljoa alle 20 % soisi olevan,ei mene kunnolla valssimyllyn läpi.Happoa sekaan ja aumaan. Joku maksaa ohrasta 90 €/tn mutta en sen tarkemmin tiedä hinnoitteluperusteista ja muutenkin pientä vaihtelua hinnoissa.
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: Don Essex - 04.09.19 - klo:22:01
mutta paljon pitää olla rehuviljan kosteus?     itellä hinkalossa säilyy liki 18% vilja mutta miten siiloissa?      mikä lie korkein % kun vielä säilyy..   tuo 14 tuntuu jotenkin luonnottomalla kun sen alle harvoin pääsee halvalla.    paitti tänä vuonna kunaurinko paistaa pilvettömältä ja puidessakin jopa alle 10....

Linkin sivulla 3 on kaavio, miten vilja säilyy eri kosteuksissa ja lämpötiloissa:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/74/Viljankuivaus_netti.pdf&ved=2ahUKEwii173C7LfkAhUOs4sKHbVUCbwQFjAAegQIBBAB&usg=AOvVaw0DwNMBQ5S2mCJK_YWKyYg7
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: -SS- - 04.09.19 - klo:23:49
Ihan hölmöä selittää tollasesta 80e ohrasta kun sitä ei kuitenkaan missään ole olemassa.

Siinäpähän ihmettelet sitten.

Nämä huvikseen viljelevät, jotka veivät sun maat nenän edestä, eikö heiltä saa peräti ilman, kun ei rahasta väliä.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kirjoitti: ja101 - 05.09.19 - klo:20:57
Ihan hölmöä selittää tollasesta 80e ohrasta kun sitä ei kuitenkaan missään ole olemassa.

Siinäpähän ihmettelet sitten.

Nämä huvikseen viljelevät, jotka veivät sun maat nenän edestä, eikö heiltä saa peräti ilman, kun ei rahasta väliä.

-SS-
Kerro nyt mistä sitä 80e ohraa saa ostaa niin laitan rekkoja tulemaan. Rahatkin voin pistää samaan aikaan..