Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tuliko pelastus Karhiselta?  (Luettu 77555 kertaa)

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12038

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
 ;D,laittaa äijän bingoon ja häkkyrään väärät pallot. No,eipä tuo Karhinen taida ainoa
yliaktiivinen olla. Angry birds mies on kanssa jos jonkinlaisen rata tai tunnelihankkeen kummisetä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
niin hahmottaa kuitenkin talouden sekä mikro- että makrotason hyvin. Tajuaa kansainvälistymisen ja kehityksen vaatimukset. Kehittyville investoiville tiloille tulevat haasteet.


Juu juu, mutta miten oletat Suomessa kansainvälistyttävän ja kehityttävän rock'n roll-menestyjäksi, kun täällä ei maissi kasva 18 tonnia hehtaarille, eikä soijaa tule neljää tonnia. Rapsiakin tällä saadaan harvoin viisi tonnia, useimmiten kaksi tonnia, kun briteissä hankitaan jo kuutta tonnia.

Tuossa Karhisen raportissa kun otettiin esille tuo tuotannon putoaminen ja tukiriippuvuuden lisääntyminen, eiköhän tuossa parinkymmenen vuoden aikana parisataatuhatta parasta eturivihehtaaria, entistä satokisavoittajapeltoa on latautumassa koiranputkea nykyään. Länsi-Uudellamaallakin niitä on useampituhat, ei ole miljoonakuivurit humisseet enää muutamaan vuoteen. Tokkopa tänäkään vuonna.

Totta kai sillä tavalla tuotannon määrät laskevat, jopa rahassa arvioituna. Plus sitten suojavyöhykkeiden virhearvio kuluneella tukikaudella.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Mites riskihakuiset rakennemuutosviljelmät täällä  tänään voivat ? Kentuckyssa juuri puitiin 90 bushelin syysvehnät (5,5 t/ha) pois ja sitten heti perään tulee kylvöön 60  bushelin soijapapu. Samalle satovuodelle.

Ei tietenkään haittaa, että tila on neliskanttinen jotain 5000 eekkeriä ja viljat kuivaamati siihen pellon keskellä olevaan siiloriviin...

https://youtu.be/b9aLzAA41oc

-SS-

räckals

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
  • Paljon porua vähän villoja
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ei taida riittää meidän talossa puimakoneissa 2x Mf 187 ja 2x Sampo 410 seulaston pinta-ala ja pöytien leveys tuohon claassiin.

Aika amatöörimäistä puuhastelua on Nurmijärvenkin aukeilla tuonne verrattuna.
Rikkana rokassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-

Olkien polttamisesta taitaa tulla aika isot hiilipäästöt, otaksun. Ja orgaaninen aineskin vähenee, jos joka vuosi poltetaan?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-

Olkien polttamisesta taitaa tulla aika isot hiilipäästöt, otaksun. Ja orgaaninen aineskin vähenee, jos joka vuosi poltetaan?

Niin väittävät, mutta oljen hajottamisessa kuluu paljon typpeä, joka tehoviljelyssä tehdään fossiilisilla. Juuriston vaikutus säilyy silti. Toki laajoilla alueilla keräävät komposti- ja poltto-oljeksi. Kasvitautiaineiden laaja käyttö muuttaa pahnan elottomaksi ja kelvottomaksi esimerkiksi sienien viljelyyn, saattavat myös korrenvahvistajat ja osa muistakin kasvinsuojeluaineista jäädä siihen pahnaan , jolloin maatuminen ei edes pääse alkamaan.

Huomioon pitää ottaa myös, että multavuus vähenee myös muokkaamalla ja tehokkaalla kuivatuksella, jopa yhtä tehokkaasti, lisäksi eroosio ja ryöstöviljely ovat merkittäviä maaperän multavuuden heikentäjiä. Viimeaikaisissa USA:n tulvissa on havaittu pahnan lähteneen veden mukana liikkeelle laajoilta suorakylvöalueilta.

Ehkä paras tapa olisi vain hiillyttää pahna ja kylvää se takaisin maahan.

-SS-

Viimeksi muokattu: 03.06.19 - klo:06:55 kirjoittanut -SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
https://youtu.be/NS3nI5KVL_U

Joo voi näyttää myöhäiseltä kylvöltä nyt Kentuckyssa, videossa on soijapavun kylvöä 20 metrin kylvökoneella, mutta puinti kuulemma on lokakuulla, samoihin aikoiihn kuin kevätrapsit täällä.

On huomattava, että se 90 bushelin syysvehnäsato on jo juuri korjattu samalta lohkolta, ja soijapapu on typensitojakasvi, joten se kerää typpeä seuraavaa vehnä- tai sitten talven yli kevään maissinkylvöä varten.

-SS-

Ja huomatkaa,  SUORAKYLVÖNÄ olkiseen, tuoreeseen vehnän sänkeen, meidän viljelyviisaiden mukaan tuo ei voi toimia, kun niin paljon olkimassaa pellon pinnalla. No, VM:llä kylvettynä tuo ei kasvaiskaan kunnolla, mut ehkä Horch toimii tuossa paremmin.

Noi on vetovantaita, "tines" tai "shanks" , niin kuin harva kultivaattori, isot olkitupsut niissä kulkee mukana, Peittokiekot ovat perässä, apulanta tulee lähes pintaan jos sitä käytetään, ja kiekot peittävät sen lantavanan, mutta tuossa soijapavuissa ei käytetä lannoitepuolta. Ei tule sitä tuoreen oljen ongelmaa nin kuin kiekkovantaalla, että painaa oljen siihen kylvöviillon pohjaan ja eristää siemenen mullasta.

Mm. Etelä-Carolinassa olki kerätään pois, koska siellä ei pidetä pahnaa järkevänä, ylimääräisen typenkulutuksen takia. Uudessa-Seelannissa ja muualla suurten satojen vehnämaissa suorakylvöpellot poltetaan menestyksellä. Myös taudit vähenevät ja maan pinnan emäksisyys paranee tuhkasta.

-SS-
En nyt mitenkään kehu tota pohjalaisten pajaseppien tuotosta, mutta meillä siinä on ainakin sellainen hara ennen kiekkoja jotka "lajittelee" ne oljet pois kiekkojen edestä jolloin siitä hiuspinni ilmiötä ei synny..
Toimii ainakin meidän satotasoilla ja silloin kun olki on "rapeaa" eli talven jälkeen. Syksysuorakylvöistä luovuttiin kun vettä vaan tulee aina syksyllä liikaa ettei oraat selviä siitä..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ja AB alueen efa ala,se vasta kasvinsuojelua lisääkin. Mitä asiaa seurannut,niin efa ala glyfotaan ennen kasvukautta,ja sitten
kun sieltä on savikkainen härkäpapu tai muu kasvi puitu,niin taas glyfotaan. Maailma pelastuu,hiphei

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-