Lainaus käyttäjältä: Cynic - 19.02.19 - klo:19:42

Lainaus

Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.

maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?

Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon

Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää

Vastaus otsikkoon, ei tullut.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 19.02.19 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 19.02.19 - klo:19:42

Lainaus

Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.

maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?

Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon

Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää

-7% oli jossain kalvossa eli 431 M€ vähennystä edelliseen tukikauteen. Erotuksena olisi juuri se, että isompi osa päätettäisiin kansallisesti, CAP:sta ehdotettiin poistettavaksi C-kirjain kokonaan eli yhteisestä maatalouspolitiikasta siirryttäisiin kansallisiin ratkaisuihin. EU ei valvoisi tukiehtojen noudattamista, vaan tukitavoitteiden toteutumista, sekin uutta.

Kyllä epävarmuus nousi ainoaksi varmaksi asiaksi tämän päivän perusteella

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 19.02.19 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 19.02.19 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 19.02.19 - klo:19:42

Lainaus

Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.

Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.

maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?

Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon

Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää

-7% oli jossain kalvossa eli 431 M€ vähennystä edelliseen tukikauteen. Erotuksena olisi juuri se, että isompi osa päätettäisiin kansallisesti, CAP:sta ehdotettiin poistettavaksi C-kirjain kokonaan eli yhteisestä maatalouspolitiikasta siirryttäisiin kansallisiin ratkaisuihin. EU ei valvoisi tukiehtojen noudattamista, vaan tukitavoitteiden toteutumista, sekin uutta.

Kyllä epävarmuus nousi ainoaksi varmaksi asiaksi tämän päivän perusteella

Siis uusi kausi alkaa vasta 2021 keväällä ehkä jopa vasta 2023. 2020 mennään vanhoilla säännöillä. Ympin rahat loppuu jo tänä syksynä ja ensivuosi mennään mitä löytyy. Neuvonnasta otetaan, investointi rahoitus jäädytetään, ympin toimenpiteistä leikataan. Oliko että n.250 miljoonasta tiputaan n.140 miljoonaan.

Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.

Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

Puhut "oikeasta viljelystä" ? Onko naapurien vielä jopa kuukauden  lumen alla olevien peltojen himoitseminen takavarikoitaviksi, jotta itse  pääsisi nostamaan nekin tuet, siis "oikeaa viljelyä" ?

Minusta "oikeat viljelijät' ovat jo pellolla hommissa, esim. Englannissa lannoitetaan nättejä syysviljamaita jo  nyt, 20. helmikuuta !

https://youtu.be/YEw1urokV-g

Kymmenen tonnin ja korkeammilla sadoilla on syynsä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.02.19 - klo:07:36

Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.

Juu varmasti näin, mutta silti tuossa metsitysinnossa pitää rajansa olla. Mutta sehän se on se perinteinen suomalainen tapa jos en itse saa niin ei saa naapurikaan saada joten kuusentaimia vaan..

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 20.02.19 - klo:08:44

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.02.19 - klo:07:36

Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..

Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...

No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.

Juu varmasti näin, mutta silti tuossa metsitysinnossa pitää rajansa olla. Mutta sehän se on se perinteinen suomalainen tapa jos en itse saa niin ei saa naapurikaan saada joten kuusentaimia vaan..

Niin tai halu pelastaa se naapuri lopuliselta velkakierteeltä.

Edelleenkin on kysyttävä, mihin Suomi tarvitsee muiden maat takavarikoimalla kasvavaa 2000 suurviljelijää, jotka tuottaisivat - pienviljelijän tukitasolla - 100000 eekkerin preeriamaissiviljelijöiden kanssa tätä pohjoista ohraa ja 5000 lypsylehmän kalifornialaismeijerin kanssa kilpaa maitojauhetta maailmanmarkkinoille. Mihin tuo tarve lähteä maailmankisaan perustuu, jollei joidenkin kellokkaiden omaneduntavoitteluun, välttämättömän rakennemuutoksen ja "kilpailukyvyn" verhoon puettuna.

Karhisen paperia voisi jatkaa samalla ideologialla niin, että jos joku suomalainen eturivin viljelijä ei saisi vähintään 14000 kg maissinjyviä hehtaarilta tai 4000 kg/ha soijaa, sen viljelijän tuet lähetetään sille amerikkalaiselle ranchille jossa maissisato ylittää sikäläisen hyvän ammattilaissadon 220 bu/ac eli 13800 kg/ha, ja sille soijapavun amerikkalaiselle viljelijälle, jolla soijasato ylittää 60 bu/ac, eli 4,03 tonnia/ha. Tällä palkittaisiin ja kiitettäisiin viljelyn tehostumista ja taitavaa agribusiness-farmeria, eikö niin. Suomalainen näennäisviljely alas !

Kyllä tämä esimerkki näin leikilläkin kuulostaisi kuspäiseltä ! Kuitenkin samaa ideaa yritetään sönköttää Karhisen raportissa ? Laitetaan vaan suomalaiset kaksi viljelijää vastakkain, niin kuin olisi jostakin G-mersuagrobisnesmiehen elämästä ja sivutoimiviljelijätorakkaloisen kuolemasta kysymys. Niin kauan kuin suomalainen tehoviljely ei saa kaikkina vuosina edes muuttuvia kustannuksiaan takaisin, miksi sitä viljelyä pitäisi erityisesti volyymiltaan lisätä ja suurentaa toiminnallista tappiota, kun siitä ei ole mitään kansantaloudellista suurtuloa, muutenkin kun panokset ja koneinvestoinnit ja käytetyn energian hinta, osa valkovenäläisestä ja virolaisesta työvoimapalkkasummastakin valuu ulkomaille ? Tai en tiedä, onko jondeeret, rumpupuimurit, leksioonit, prentit, räpidit, joskiinit, chaservaunut, lelyt suomalaista ydinteollisuutta, jota pitää pitää pystyssä keinolla millä hyvänsä ?

Tai jotain.

-SS-

Edelleenkin on kysyttävä, mihin Suomi tarvitsee muiden maat takavarikoimalla kasvavaa 2000 suurviljelijää, jotka tuottaisivat - pienviljelijän tukitasolla - 100000 eekkerin preeriamaissiviljelijöiden kanssa tätä pohjoista ohraa ja 5000 lypsylehmän kalifornialaismeijerin kanssa kilpaa maitojauhetta maailmanmarkkinoille. Mihin tuo tarve lähteä maailmankisaan perustuu, jollei joidenkin kellokkaiden omaneduntavoitteluun, välttämättömän rakennemuutoksen ja "kilpailukyvyn" verhoon puettuna.

Karhisen paperia voisi jatkaa samalla ideologialla niin, että jos joku suomalainen eturivin viljelijä ei saisi vähintään 14000 kg maissinjyviä hehtaarilta tai 4000 kg/ha soijaa, sen viljelijän tuet lähetetään sille amerikkalaiselle ranchille jossa maissisato ylittää sikäläisen hyvän ammattilaissadon 220 bu/ac eli 13800 kg/ha, ja sille soijapavun amerikkalaiselle viljelijälle, jolla soijasato ylittää 60 bu/ac, eli 4,03 tonnia/ha. Tällä palkittaisiin ja kiitettäisiin viljelyn tehostumista ja taitavaa agribusiness-farmeria, eikö niin. Suomalainen näennäisviljely alas !

Kyllä tämä esimerkki näin leikilläkin kuulostaisi kuspäiseltä ! Kuitenkin samaa ideaa yritetään sönköttää Karhisen raportissa ? Laitetaan vaan suomalaiset kaksi viljelijää vastakkain, niin kuin olisi jostakin G-mersuagrobisnesmiehen elämästä ja sivutoimiviljelijätorakkaloisen kuolemasta kysymys. Niin kauan kuin suomalainen tehoviljely ei saa kaikkina vuosina edes muuttuvia kustannuksiaan takaisin, miksi sitä viljelyä pitäisi erityisesti volyymiltaan lisätä ja suurentaa toiminnallista tappiota, kun siitä ei ole mitään kansantaloudellista suurtuloa, muutenkin kun panokset ja koneinvestoinnit ja käytetyn energian hinta, osa valkovenäläisestä ja virolaisesta työvoimapalkkasummastakin valuu ulkomaille ? Tai en tiedä, onko jondeeret, rumpupuimurit, leksioonit, prentit, räpidit, joskiinit, chaservaunut, lelyt suomalaista ydinteollisuutta, jota pitää pitää pystyssä keinolla millä hyvänsä ?

Tai jotain.

-SS-

Papeeiteollisuutta ja halpaa ruokaa tässä pidetään pystyssä.

SS siinä oikeassa että ei suomalaisten kannata volyymilla alkaa kilpailemaan. Itse ajattelen kyllä tässä ainoastaan kotimaista tuotantoa joka menee kotimaahan. Eikä minusta meidän muuta kannata ajatellakkaan. Laadulla voidaan viedä mutta muuten ei mitään järkeä.

Kritiikkini ja ajatukseni kohdistuu siihen, että onko oikein lisätä sivutoimisia viljelijöitä varsinkaan kun eläimiä ei sivutoimisena pidetä. Nyt viljelystä on tullut mukava harrastus ja toimeentulo hankitaan muualta. Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin silmät kiinni laajentajat tulisivatkin joutua ongelmiin ja suosittaisiin ennemmin harkittua kasvua.

Hömppätuet eivät palvele tälläisiä jotka aikovat tuottaa jotain ja varsinkin eläinten pitäjiä jotka aikovat saada sen elannon tulevaisuudessakin siitä maataloudesta. Hinnoittelu ja rakenne ovat menneet siihen että sillä parillakymmenellä lehmällä tai parilla sadalla sialla ei toimeentuloa enää saa joten kasvettava olisi tai sitten olisi katsottava muuta hommaa.

SS siinä oikeassa että ei suomalaisten kannata volyymilla alkaa kilpailemaan. Itse ajattelen kyllä tässä ainoastaan kotimaista tuotantoa joka menee kotimaahan. Eikä minusta meidän muuta kannata ajatellakkaan. Laadulla voidaan viedä mutta muuten ei mitään järkeä.

Kritiikkini ja ajatukseni kohdistuu siihen, että onko oikein lisätä sivutoimisia viljelijöitä varsinkaan kun eläimiä ei sivutoimisena pidetä. Nyt viljelystä on tullut mukava harrastus ja toimeentulo hankitaan muualta. Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin silmät kiinni laajentajat tulisivatkin joutua ongelmiin ja suosittaisiin ennemmin harkittua kasvua.

Hömppätuet eivät palvele tälläisiä jotka aikovat tuottaa jotain ja varsinkin eläinten pitäjiä jotka aikovat saada sen elannon tulevaisuudessakin siitä maataloudesta. Hinnoittelu ja rakenne ovat menneet siihen että sillä parillakymmenellä lehmällä tai parilla sadalla sialla ei toimeentuloa enää saa joten kasvettava olisi tai sitten olisi katsottava muuta hommaa.

No tuohan on karhisen taka-ajatus. Investoineita ei saa päästää nurin, eli niille pitää saada halvempaa peltoa että voivat kasvattaa kokoluokkaa. Samalla pitää saada peltoja metsitykseen, että saadaan sellu kattilaan täytettä. Tämä paistaa OP rahoitus ohjeista läpi. Yhden robotin navetoitakin lainoitetaan jos "kannattavuus kunnossa, velkaa alle 200000€, omarahoitus osuutta löytyy ja perämetsiä." Myös budjetti ylitykset pitää OP mielestä rahoittaa perämetsillä.

2006-10 kun maataloudella pyyhki hyvin, niin puun hinta kipusi ennätykseen. Puhuttiin jopa puunmyynti verosta. Tuolloin 2008 nousi myös kaikki maatalouden kustannukset Suomessa tappiin, eivätkä ole siitä laskeneet ollenkaan.

SS siinä oikeassa että ei suomalaisten kannata volyymilla alkaa kilpailemaan. Itse ajattelen kyllä tässä ainoastaan kotimaista tuotantoa joka menee kotimaahan. Eikä minusta meidän muuta kannata ajatellakkaan. Laadulla voidaan viedä mutta muuten ei mitään järkeä.

Kritiikkini ja ajatukseni kohdistuu siihen, että onko oikein lisätä sivutoimisia viljelijöitä varsinkaan kun eläimiä ei sivutoimisena pidetä. Nyt viljelystä on tullut mukava harrastus ja toimeentulo hankitaan muualta. Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin silmät kiinni laajentajat tulisivatkin joutua ongelmiin ja suosittaisiin ennemmin harkittua kasvua.

Hömppätuet eivät palvele tälläisiä jotka aikovat tuottaa jotain ja varsinkin eläinten pitäjiä jotka aikovat saada sen elannon tulevaisuudessakin siitä maataloudesta. Hinnoittelu ja rakenne ovat menneet siihen että sillä parillakymmenellä lehmällä tai parilla sadalla sialla ei toimeentuloa enää saa joten kasvettava olisi tai sitten olisi katsottava muuta hommaa.

Ei millään pahalla, mutta sä olet kyllä koominen hahmo. Oletko ikinä tehnyt mitään muita töitä kuin oman tilan hommia? Vois ehkä kannattaa, niin näkökulma laajentuisi. Itse olin aikoinani ensin sivutoiminen viljelijä, sitten muutaman vuoden päätoiminen ja nykyään taas sivutoiminen. Aika käy pitkäksi, jos koko aika lokakuusta huhtikuulle pitää möllöttää kotona. Kun ei ole kovin paljon metsääkään, niin mitä tekemistä sitä talveksi keksisi? Koneiden huollot, viljan lajittelu yms. ei vie koko talvea. Paikatkaan ei vanhalla äijällä enää kestä, jos joka päivä pitäisi aikaa kuluttaa lenkkeilemällä. Ja kyllä se pankkitilin saldokin siitä kohenee, ei tarvi (eikä ehdi) käydä isolla kirkolla marssimassa.

Tiedän parikin tapausta, joissa pienestä tilasta on kasvettu paria kokoluokkaa suuremmaksi ulkopuolisen työn ansiosta ja palkkarahat on sijoitettu maahan. Niin minäkin olen tehnyt. Tuossa sun mainitsemassa mallissa valitaan se arvoisa kansanosa, joka saa tuottaa (tappiollisesti) lisää bulkkia markkinoille. Jos eläintilallinen ei voi olla sivutoiminen, niin miksi se kasvinviljelijä ei voisi olla? Maksan aivan varmasti enemmän veroja kuin tämän kylän päätoimiset. Ja saan kyllä myös maataloudesta sen verran tuloa, että haluan myös tähän käyttää aikaani. Vaimolle just sanoin, että jos potkaisen äkillisesti tyhjää, niin myyt sitten maat ihan kiusallakin kaupungille tonteiksi.

Alaa tervehdyttäisi se, että elukoiden tuet maksettaisiin jotenkin muuten kuin hehtaareihin sidottuna. Luomuelukkatila saa käsittääkseni yli 200€ enemmän tukea hehtaaria päälle tavanomaiseen kasvinviljelijään verrattuna. Meidän kylällä vaikuttaa siten, ettei nykyään viitsi edes soitella peltoa vuokrattavana -ilmoitusten perään. Luomulehmälä maksaa vuokraa 550-650€ / ha ja on vuokrannut viimeisen parin vuoden sisään yli 200 ha maata tästä aukealta. Kun itse tarjoot sen 400, niin vuokranantaja nauraa perään tai nimittelee huijariksi, "kun XXXXXXXX" tarjos jo kuussataa. Yritätkö k*settaa mua?" Ja samat ukot taivasteli itse korkeita vuokria, kun vielä viljelivät. Niin se mieli muuttuu, kun on itse saamapuolella.

Ja selvyydeksi vielä, niin minulla täyttyy se 20 k€ kirkkaasti.

Luomuelukkatila saa käsittääkseni yli 200€ enemmän tukea hehtaaria päälle tavanomaiseen kasvinviljelijään verrattuna. Meidän kylällä vaikuttaa siten, ettei nykyään viitsi edes soitella peltoa vuokrattavana -ilmoitusten perään. Luomulehmälä maksaa vuokraa 550-650€ / ha ja on vuokrannut viimeisen parin vuoden sisään yli 200 ha maata tästä aukealta. Kun itse tarjoot sen 400, niin vuokranantaja nauraa perään tai nimittelee huijariksi, "kun XXXXXXXX" tarjos jo kuussataa. Yritätkö k*settaa mua?"

Tuossa kasvussa on tosiaan se, että jossakin 100 ha:n jälkeen tulee sellaisia isoja investointeja kasvinviljelyhommissa, ne on vaikea maksaa sillä viljalla, uusi kuivuri ja viljan kuljetus järjestelmä. Puimuri, ehkä myös kylvökoneet ja traktorit. Äkkiseltään 300000 - 500000 lisäkustannukset. Jotkut rahamiehet pistävät palkkansa noihin sitten, näyttää helpolta, mutta kyllä semmoisen summan hankkiminen nettopalkalla vaatii ihan toisenlaista omistautumista kuin kylvökoneen pyörittelyä pellolla.

Mitäpäs sitten kun se 100 ha:n tila vaihtaakin luomuun. Siitä yhtäkkiä tuleekin noin 30 ha:n viljelytila, viljan määrällä laskien ehkä vastaa 20 ha:n tilaa, mutta 100 ha:n tukialatila, jossa kaupan päälle luomutuet.  Sellaisen luomupellon viljat kuivataan vielä ihan hyvin siinä 80 hl isosisävainaan Antissa, 2,5 m kylvinkone riittää, eikä niitä kyntöjäkään enempää ole.

Eli noin 300 luomuha:iin laajentuminen on 100 ha:n viljatilalla investoimatta aivan mahdollinen, kunnes alkaa taas ahdistaa myyntikasvihommat 90 hehtaarin myyntikasvialalla. Jollei sitten laita silpohernettä, mansikkaa, muuta puutarhakasvia, alkaa tukipoitti nousta nopeasti, ja pääsee ukrainalaisia  palkkaamaankin.

-SS-