• Tavallinen aihe

Aihe kevään kylvöille..  (Luettu 8692 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 48338
kevään kylvöille..
onko kellään tietoa/kokemusta kuin on tällä hetkellä siementilanne?      jostain luin että aikaset lajit alkaa olla jo lopussa..  ja huomasin tuossa et oliski parile hehtaarille kauraa tarvetta..                pitänee jättää loput myllyttämättä..   aikasilla olen pärjäilly heikkonakii vuosina, ku pelkkä kylmäkuivuri ja hapot ei satu..

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 290
Vs: kevään kylvöille..
tuo asia selviää varmasti aika hyvin soittamalla muutama puhelu.

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 672
Vs: kevään kylvöille..
Miks ihmiset hamstraa aikaisia lajikkeita, vaikka kevät voi olla vaikka kuinka aikainen? Maa sula ja suht kuiva.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

Magia

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1626
Vs: kevään kylvöille..
Miks ihmiset hamstraa aikaisia lajikkeita, vaikka kevät voi olla vaikka kuinka aikainen? Maa sula ja suht kuiva.
Täällä pohjosempana ainakin menee näin,aikaisilla saat jotakin ,myöhäisemillä enemmän tai känsät käteen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: kevään kylvöille..
Aikaisin mahdollinen ohra, Vertti, Meeri kaura ja syysviljat. Sysrapsin voisi saahda johonkin näistä. Viime kesä ei onnistunut syysrapsin kylvöllä, koska ohran itäminen viivästyi ja ohra alkoi kasvaa siinä muutaman kesäkuuron jälkeen. No tuli hybridiruista ja syysvehnää ihan riittävästi laitetuksi, kevätvehnän jälkeen.

Viime kesän kuivissa oloissa Kaarle tuotti kehnot 400 kiloa enemmän kuin Vertti, Kyllä aikainen lajike muuten oli eduksi, kun hybridit oli maassa jo kun Kaarlea pääsi koittamaan.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11095
  • Virolaista kiitos!
Vs: kevään kylvöille..
En usko, että tilanne on kovin vaikea siemenviljan suhteen. Mennyt kesä oli kuitenkin siementuotannolle kohtuullinen siinä mielessä, että tavaran pitäisi olla itävää. Ongelmat pakkaamoille on ensisijaisesti määrissä ja tuhannen jyvän painoissa. Esim. Helmi-kevätvehnän tjp 32g, Quarna 32-36g. Oksalla on eduksi jos kyselee Itäisemmän Suomen pakkaamoista. Siellä kuivuus ei ehkä ollut sitä luokkaa mitä viljalaarialueella.

Omissa kokeissa 2017 märkäsyksyn Iron oli 91%. Menneen kesän Alvari on lämpiämässä ja lähtenee kohta idätykseen. Niklakseen suhtaudun hyvin varauksellisesti. Tuli sellaista tikkua, että oksat pois. Jälleen kerran Belindalla mennään eteenpäin. Olisi pari säkkiä tulossa sitä sertinäkin. Ekat täydennykset siihen 2003 vuoden jälkeen. Ja nyt Belinda jää Eviran tietojen mukaan kokonaan pois siemenviljelyksestä. On ollut kertakaikkiaan mahtava lajike. Pelastanut koko tämän talon maatalouden moneen kertaan.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2025
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: kevään kylvöille..
En usko, että tilanne on kovin vaikea siemenviljan suhteen. Mennyt kesä oli kuitenkin siementuotannolle kohtuullinen siinä mielessä, että tavaran pitäisi olla itävää. Ongelmat pakkaamoille on ensisijaisesti määrissä ja tuhannen jyvän painoissa. Esim. Helmi-kevätvehnän tjp 32g, Quarna 32-36g. Oksalla on eduksi jos kyselee Itäisemmän Suomen pakkaamoista. Siellä kuivuus ei ehkä ollut sitä luokkaa mitä viljalaarialueella.

Omissa kokeissa 2017 märkäsyksyn Iron oli 91%. Menneen kesän Alvari on lämpiämässä ja lähtenee kohta idätykseen. Niklakseen suhtaudun hyvin varauksellisesti. Tuli sellaista tikkua, että oksat pois. Jälleen kerran Belindalla mennään eteenpäin. Olisi pari säkkiä tulossa sitä sertinäkin. Ekat täydennykset siihen 2003 vuoden jälkeen. Ja nyt Belinda jää Eviran tietojen mukaan kokonaan pois siemenviljelyksestä. On ollut kertakaikkiaan mahtava lajike. Pelastanut koko tämän talon maatalouden moneen kertaan.
Voisiko sanoa, että belindaa ei ole jalostamalla pilattu. Ei häikäise koskaan, mutta tasaisen varma suorittaja vuodesta toiseen. Tuollaisia lajikkeita ei tunnuta enää jalostettavan mistään lajista, vaikka juuri nämä on niitä lajikkeita joita kannattaisi suurina määrinä viljellä. Jos sitten haluaa kokeilla jotain satotykkiä niin pienellä osalla joo, mutta ei suuressa mittakaavassa. Mitä mieltä?
Osa-aikaisten ja eläkeläisviljelijöiden riistäjä.

AP120

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 483
Vs: kevään kylvöille..
Hyvin on satotykeillä pärjännyt. Pitää vaan löytää ne toimivat lajikkeet.
Niihin saa sato vastetta panostamalla.

Belindassa mitään pahaa sanottavaa ei ole kyllä myöskään, mut ei mikään sato tykki. Eikä myllyt tykkää kun on paksu kuori. Mutta sen takia ei punahomeelle ole arka.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11095
  • Virolaista kiitos!
Vs: kevään kylvöille..
Kyllä tässä viljelyhommassa joutuu ensisijaisesti ajamaan omaa etuaan. Tuntuu siltä, että paksu kuori ja iso jyväkoko on ollut hyvä suojaus homeita vastaan. Luonnollisesti myllyt haluavat jotain ihan muuta, mutta en tykkää siitäkään, että viljelen myllyn mieleistä ohutkuorista lajiketta ja sitten kun hometta tulee, niin myllyä ei enää kiinnosta jyväsi pätkän vertaa. Tämä on sitä ikuista kissanhännänvetoa, mutta minkäs sille sitten mahtaa.

Mitä jalostukseen tulee, niin eipä se Belindakaan taivaasta ole sellaisena tipahtanut. Kyllä silläkin oli esipolvitaulunsa. Se on tosiaan ihme, että hyviä ominaisuuksia ei ole saatu pidettyä matkalla mukana. SW:n lajikkeista ei ole oikein kauroilla tullut Belindan jälkeen uutta syömähammasta. Bettina ehkä paperilla lähin. Avanti oli todella iso pettymys omilla ja naapureiden pelloilla. Myöhäinen ja kituva lajike, joka ei tahtonut valmistua ollenkaan. Päälle sitten reilusti homeita, ei jatkoon. On ollut satotykki muualla, mutta täällä ei millään lailla Belindaa parempi.

Constantem

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 420
Vs: kevään kylvöille..
Kyllä tässä viljelyhommassa joutuu ensisijaisesti ajamaan omaa etuaan. Tuntuu siltä, että paksu kuori ja iso jyväkoko on ollut hyvä suojaus homeita vastaan. Luonnollisesti myllyt haluavat jotain ihan muuta, mutta en tykkää siitäkään, että viljelen myllyn mieleistä ohutkuorista lajiketta ja sitten kun hometta tulee, niin myllyä ei enää kiinnosta jyväsi pätkän vertaa. Tämä on sitä ikuista kissanhännänvetoa, mutta minkäs sille sitten mahtaa.

Mitä jalostukseen tulee, niin eipä se Belindakaan taivaasta ole sellaisena tipahtanut. Kyllä silläkin oli esipolvitaulunsa. Se on tosiaan ihme, että hyviä ominaisuuksia ei ole saatu pidettyä matkalla mukana. SW:n lajikkeista ei ole oikein kauroilla tullut Belindan jälkeen uutta syömähammasta. Bettina ehkä paperilla lähin. Avanti oli todella iso pettymys omilla ja naapureiden pelloilla. Myöhäinen ja kituva lajike, joka ei tahtonut valmistua ollenkaan. Päälle sitten reilusti homeita, ei jatkoon. On ollut satotykki muualla, mutta täällä ei millään lailla Belindaa parempi.

Mielenkiintoista, ettei teillä päin ole Avanti toiminut. Minä ja pari naapuria ollaan oltu siihen tosi tyytyväisiä. Nyt ensi vuodeksi tulee Avenueta lisäykseen, ainakin havaintolohkoilla ja paperilla on ollut mielenkiintoinen lajike.

Kuka jalostaisi hyvän kevätvehnälajikkeen? Ei vaan tahdo löytyä vanhan Zebran korvaajaa. Mulla ollut kokeilussa viime vuosina kokeilussa Lennox ja Kreivi, melko surkeita esityksiä kummatkin. Mistral voisi olla jostain kotoisin, mutta sakoluvun kesto mietityttää. Maailmalla taidetaan viljellä enemmälti syysvehnää, joten jalostajia ei kevätvehnä taida kiinnostaa. Borealilta tulee uutuuksia melkein joka vuosi, mutta Borealiksen lajikkeisiin en enää sekaannu.

Miky

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 14
Vs: kevään kylvöille..
Mihin vedätte rajan t/ha että on huono, hyvä, sato tykki? Entä viljelyvarmuus t/ha että on huono, hyvä, satotykki pidemmällä aikajaksolla esim 5v

JVN

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 32
Vs: kevään kylvöille..
Minulla on ollut Zebraa ja nyt viime kesänä kylvin kokeeksi myös Mistralia. Ennätyskuivan kesän jälkeen Zebrasta tuli parempi sato.

JVN

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 32
Vs: kevään kylvöille..
Belindaa myös ollut vuosikaudet ja viime kesänä se ränsistyi aika paljon, en ole ennen huomannut tälläistä. Avenue ei ränsistynyt ja ehkä vähän parempi sato kuin Belindasta.

AP120

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 483
Vs: kevään kylvöille..
Mihin vedätte rajan t/ha että on huono, hyvä, sato tykki? Entä viljelyvarmuus t/ha että on huono, hyvä, satotykki pidemmällä aikajaksolla esim 5v

Ohra, Kaura ja Vehnä~ keskisato 6t/ha. Ton kun antaa läpeensä voi olla tyytyväinen.
Juu viime vuonna ei tullut, mutta ei kyllä ollut normaali vuosikaan.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11095
  • Virolaista kiitos!
Vs: kevään kylvöille..
Rajanvetona on, että uuden lajikkeen tulee antaa parempia satotasoja kuin viljelyssä oleva lajike. Jos puhutaan kaurasta, niin Avanti oli ensimmäinen mitä olen kokeillut Belindan rinnalla. Viime kesänä mukaan tuli Niklas. Sekin epäonnistui, tuli 2500kg/ha, kun Belinda antoi 3300kg/ha. Myös jyväkoko Belindassa parempi. Niklaksesta tuli aivan tikkua. Kollega on kokeillut varsin monia hehkutuslajikkeita. Nyt viimeiseltään Avanti ja Matty. Kumpikaan ei täällä erottunut Belindasta erityisesti edukseen. Nyt on sitten tulossa Avenueta, Bennyä ja Luoja tietää mitä muuta. Ajattelin jättää ihan suosiolla väliin. Katsotaan viljelymääristä parin kolmen vuoden päästä, alkaako joku jäädä listoille vai häipyykö unholaan.

Kevätvehnä on tosiaan yksi murheenkryyni. Siihen ei taida ratkaisua olla näköpiirissä. Mistral on ehkä potentiaalisin, puutteistaan huolimatta. Sakolukutilastot saattavat parantua, jahka tavanomaisempia vuosia on taas tuloillaan. Omalta kohdalta kevätvehnä on lähinnä viljelykiertolajike paikkoihin, minne syysvilja ei käy. Vehnistä jos puhutaan, niin Skagen on täysin ylivoimainen satotykki. Olen saanut siitä 6 ja 7,5 tonnin satoja ja jos minä saan moisia suorituksia, niin lajikkeen täytyy oikeasti olla hyvä.