Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Oksa - 27.01.19 - klo:16:28

Otsikko: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Oksa - 27.01.19 - klo:16:28
onko kellään tietoa/kokemusta kuin on tällä hetkellä siementilanne?      jostain luin että aikaset lajit alkaa olla jo lopussa..  ja huomasin tuossa et oliski parile hehtaarille kauraa tarvetta..                pitänee jättää loput myllyttämättä..   aikasilla olen pärjäilly heikkonakii vuosina, ku pelkkä kylmäkuivuri ja hapot ei satu..
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Paavo - 27.01.19 - klo:16:37
tuo asia selviää varmasti aika hyvin soittamalla muutama puhelu.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Lemmy - 27.01.19 - klo:20:36
Miks ihmiset hamstraa aikaisia lajikkeita, vaikka kevät voi olla vaikka kuinka aikainen? Maa sula ja suht kuiva.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Magia - 28.01.19 - klo:05:53
Miks ihmiset hamstraa aikaisia lajikkeita, vaikka kevät voi olla vaikka kuinka aikainen? Maa sula ja suht kuiva.
Täällä pohjosempana ainakin menee näin,aikaisilla saat jotakin ,myöhäisemillä enemmän tai känsät käteen.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: -SS- - 28.01.19 - klo:08:56
Aikaisin mahdollinen ohra, Vertti, Meeri kaura ja syysviljat. Sysrapsin voisi saahda johonkin näistä. Viime kesä ei onnistunut syysrapsin kylvöllä, koska ohran itäminen viivästyi ja ohra alkoi kasvaa siinä muutaman kesäkuuron jälkeen. No tuli hybridiruista ja syysvehnää ihan riittävästi laitetuksi, kevätvehnän jälkeen.

Viime kesän kuivissa oloissa Kaarle tuotti kehnot 400 kiloa enemmän kuin Vertti, Kyllä aikainen lajike muuten oli eduksi, kun hybridit oli maassa jo kun Kaarlea pääsi koittamaan.

-SS-
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: kylmis - 28.01.19 - klo:09:31
En usko, että tilanne on kovin vaikea siemenviljan suhteen. Mennyt kesä oli kuitenkin siementuotannolle kohtuullinen siinä mielessä, että tavaran pitäisi olla itävää. Ongelmat pakkaamoille on ensisijaisesti määrissä ja tuhannen jyvän painoissa. Esim. Helmi-kevätvehnän tjp 32g, Quarna 32-36g. Oksalla on eduksi jos kyselee Itäisemmän Suomen pakkaamoista. Siellä kuivuus ei ehkä ollut sitä luokkaa mitä viljalaarialueella.

Omissa kokeissa 2017 märkäsyksyn Iron oli 91%. Menneen kesän Alvari on lämpiämässä ja lähtenee kohta idätykseen. Niklakseen suhtaudun hyvin varauksellisesti. Tuli sellaista tikkua, että oksat pois. Jälleen kerran Belindalla mennään eteenpäin. Olisi pari säkkiä tulossa sitä sertinäkin. Ekat täydennykset siihen 2003 vuoden jälkeen. Ja nyt Belinda jää Eviran tietojen mukaan kokonaan pois siemenviljelyksestä. On ollut kertakaikkiaan mahtava lajike. Pelastanut koko tämän talon maatalouden moneen kertaan.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: ja101 - 28.01.19 - klo:11:51
En usko, että tilanne on kovin vaikea siemenviljan suhteen. Mennyt kesä oli kuitenkin siementuotannolle kohtuullinen siinä mielessä, että tavaran pitäisi olla itävää. Ongelmat pakkaamoille on ensisijaisesti määrissä ja tuhannen jyvän painoissa. Esim. Helmi-kevätvehnän tjp 32g, Quarna 32-36g. Oksalla on eduksi jos kyselee Itäisemmän Suomen pakkaamoista. Siellä kuivuus ei ehkä ollut sitä luokkaa mitä viljalaarialueella.

Omissa kokeissa 2017 märkäsyksyn Iron oli 91%. Menneen kesän Alvari on lämpiämässä ja lähtenee kohta idätykseen. Niklakseen suhtaudun hyvin varauksellisesti. Tuli sellaista tikkua, että oksat pois. Jälleen kerran Belindalla mennään eteenpäin. Olisi pari säkkiä tulossa sitä sertinäkin. Ekat täydennykset siihen 2003 vuoden jälkeen. Ja nyt Belinda jää Eviran tietojen mukaan kokonaan pois siemenviljelyksestä. On ollut kertakaikkiaan mahtava lajike. Pelastanut koko tämän talon maatalouden moneen kertaan.
Voisiko sanoa, että belindaa ei ole jalostamalla pilattu. Ei häikäise koskaan, mutta tasaisen varma suorittaja vuodesta toiseen. Tuollaisia lajikkeita ei tunnuta enää jalostettavan mistään lajista, vaikka juuri nämä on niitä lajikkeita joita kannattaisi suurina määrinä viljellä. Jos sitten haluaa kokeilla jotain satotykkiä niin pienellä osalla joo, mutta ei suuressa mittakaavassa. Mitä mieltä?
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: AP120 - 28.01.19 - klo:13:35
Hyvin on satotykeillä pärjännyt. Pitää vaan löytää ne toimivat lajikkeet.
Niihin saa sato vastetta panostamalla.

Belindassa mitään pahaa sanottavaa ei ole kyllä myöskään, mut ei mikään sato tykki. Eikä myllyt tykkää kun on paksu kuori. Mutta sen takia ei punahomeelle ole arka.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: kylmis - 28.01.19 - klo:13:47
Kyllä tässä viljelyhommassa joutuu ensisijaisesti ajamaan omaa etuaan. Tuntuu siltä, että paksu kuori ja iso jyväkoko on ollut hyvä suojaus homeita vastaan. Luonnollisesti myllyt haluavat jotain ihan muuta, mutta en tykkää siitäkään, että viljelen myllyn mieleistä ohutkuorista lajiketta ja sitten kun hometta tulee, niin myllyä ei enää kiinnosta jyväsi pätkän vertaa. Tämä on sitä ikuista kissanhännänvetoa, mutta minkäs sille sitten mahtaa.

Mitä jalostukseen tulee, niin eipä se Belindakaan taivaasta ole sellaisena tipahtanut. Kyllä silläkin oli esipolvitaulunsa. Se on tosiaan ihme, että hyviä ominaisuuksia ei ole saatu pidettyä matkalla mukana. SW:n lajikkeista ei ole oikein kauroilla tullut Belindan jälkeen uutta syömähammasta. Bettina ehkä paperilla lähin. Avanti oli todella iso pettymys omilla ja naapureiden pelloilla. Myöhäinen ja kituva lajike, joka ei tahtonut valmistua ollenkaan. Päälle sitten reilusti homeita, ei jatkoon. On ollut satotykki muualla, mutta täällä ei millään lailla Belindaa parempi.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Constantem - 28.01.19 - klo:15:25
Kyllä tässä viljelyhommassa joutuu ensisijaisesti ajamaan omaa etuaan. Tuntuu siltä, että paksu kuori ja iso jyväkoko on ollut hyvä suojaus homeita vastaan. Luonnollisesti myllyt haluavat jotain ihan muuta, mutta en tykkää siitäkään, että viljelen myllyn mieleistä ohutkuorista lajiketta ja sitten kun hometta tulee, niin myllyä ei enää kiinnosta jyväsi pätkän vertaa. Tämä on sitä ikuista kissanhännänvetoa, mutta minkäs sille sitten mahtaa.

Mitä jalostukseen tulee, niin eipä se Belindakaan taivaasta ole sellaisena tipahtanut. Kyllä silläkin oli esipolvitaulunsa. Se on tosiaan ihme, että hyviä ominaisuuksia ei ole saatu pidettyä matkalla mukana. SW:n lajikkeista ei ole oikein kauroilla tullut Belindan jälkeen uutta syömähammasta. Bettina ehkä paperilla lähin. Avanti oli todella iso pettymys omilla ja naapureiden pelloilla. Myöhäinen ja kituva lajike, joka ei tahtonut valmistua ollenkaan. Päälle sitten reilusti homeita, ei jatkoon. On ollut satotykki muualla, mutta täällä ei millään lailla Belindaa parempi.

Mielenkiintoista, ettei teillä päin ole Avanti toiminut. Minä ja pari naapuria ollaan oltu siihen tosi tyytyväisiä. Nyt ensi vuodeksi tulee Avenueta lisäykseen, ainakin havaintolohkoilla ja paperilla on ollut mielenkiintoinen lajike.

Kuka jalostaisi hyvän kevätvehnälajikkeen? Ei vaan tahdo löytyä vanhan Zebran korvaajaa. Mulla ollut kokeilussa viime vuosina kokeilussa Lennox ja Kreivi, melko surkeita esityksiä kummatkin. Mistral voisi olla jostain kotoisin, mutta sakoluvun kesto mietityttää. Maailmalla taidetaan viljellä enemmälti syysvehnää, joten jalostajia ei kevätvehnä taida kiinnostaa. Borealilta tulee uutuuksia melkein joka vuosi, mutta Borealiksen lajikkeisiin en enää sekaannu.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Miky - 28.01.19 - klo:16:42
Mihin vedätte rajan t/ha että on huono, hyvä, sato tykki? Entä viljelyvarmuus t/ha että on huono, hyvä, satotykki pidemmällä aikajaksolla esim 5v
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: JVN - 28.01.19 - klo:17:53
Minulla on ollut Zebraa ja nyt viime kesänä kylvin kokeeksi myös Mistralia. Ennätyskuivan kesän jälkeen Zebrasta tuli parempi sato.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: JVN - 28.01.19 - klo:17:58
Belindaa myös ollut vuosikaudet ja viime kesänä se ränsistyi aika paljon, en ole ennen huomannut tälläistä. Avenue ei ränsistynyt ja ehkä vähän parempi sato kuin Belindasta.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: AP120 - 28.01.19 - klo:19:02
Mihin vedätte rajan t/ha että on huono, hyvä, sato tykki? Entä viljelyvarmuus t/ha että on huono, hyvä, satotykki pidemmällä aikajaksolla esim 5v

Ohra, Kaura ja Vehnä~ keskisato 6t/ha. Ton kun antaa läpeensä voi olla tyytyväinen.
Juu viime vuonna ei tullut, mutta ei kyllä ollut normaali vuosikaan.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: kylmis - 28.01.19 - klo:19:32
Rajanvetona on, että uuden lajikkeen tulee antaa parempia satotasoja kuin viljelyssä oleva lajike. Jos puhutaan kaurasta, niin Avanti oli ensimmäinen mitä olen kokeillut Belindan rinnalla. Viime kesänä mukaan tuli Niklas. Sekin epäonnistui, tuli 2500kg/ha, kun Belinda antoi 3300kg/ha. Myös jyväkoko Belindassa parempi. Niklaksesta tuli aivan tikkua. Kollega on kokeillut varsin monia hehkutuslajikkeita. Nyt viimeiseltään Avanti ja Matty. Kumpikaan ei täällä erottunut Belindasta erityisesti edukseen. Nyt on sitten tulossa Avenueta, Bennyä ja Luoja tietää mitä muuta. Ajattelin jättää ihan suosiolla väliin. Katsotaan viljelymääristä parin kolmen vuoden päästä, alkaako joku jäädä listoille vai häipyykö unholaan.

Kevätvehnä on tosiaan yksi murheenkryyni. Siihen ei taida ratkaisua olla näköpiirissä. Mistral on ehkä potentiaalisin, puutteistaan huolimatta. Sakolukutilastot saattavat parantua, jahka tavanomaisempia vuosia on taas tuloillaan. Omalta kohdalta kevätvehnä on lähinnä viljelykiertolajike paikkoihin, minne syysvilja ei käy. Vehnistä jos puhutaan, niin Skagen on täysin ylivoimainen satotykki. Olen saanut siitä 6 ja 7,5 tonnin satoja ja jos minä saan moisia suorituksia, niin lajikkeen täytyy oikeasti olla hyvä.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: -SS- - 28.01.19 - klo:20:28
Rajanvetona on, että uuden lajikkeen tulee antaa parempia satotasoja kuin viljelyssä oleva lajike. Jos puhutaan kaurasta, niin Avanti oli ensimmäinen mitä olen kokeillut Belindan rinnalla. Viime kesänä mukaan tuli Niklas. Sekin epäonnistui, tuli 2500kg/ha, kun Belinda antoi 3300kg/ha. Myös jyväkoko Belindassa parempi. Niklaksesta tuli aivan tikkua. Kollega on kokeillut varsin monia hehkutuslajikkeita. Nyt viimeiseltään Avanti ja Matty. Kumpikaan ei täällä erottunut Belindasta erityisesti edukseen. Nyt on sitten tulossa Avenueta, Bennyä ja Luoja tietää mitä muuta. Ajattelin jättää ihan suosiolla väliin. Katsotaan viljelymääristä parin kolmen vuoden päästä, alkaako joku jäädä listoille vai häipyykö unholaan.

Kevätvehnä on tosiaan yksi murheenkryyni. Siihen ei taida ratkaisua olla näköpiirissä. Mistral on ehkä potentiaalisin, puutteistaan huolimatta. Sakolukutilastot saattavat parantua, jahka tavanomaisempia vuosia on taas tuloillaan. Omalta kohdalta kevätvehnä on lähinnä viljelykiertolajike paikkoihin, minne syysvilja ei käy. Vehnistä jos puhutaan, niin Skagen on täysin ylivoimainen satotykki. Olen saanut siitä 6 ja 7,5 tonnin satoja ja jos minä saan moisia suorituksia, niin lajikkeen täytyy oikeasti olla hyvä.

Syysviljoilla on semmoisia usean vuoden kausia, jolloin mikä vaan onnistuu. Sitten tulee taas niitä loppumattomia pakkaskeväitä, jotka nutistavat etelän satotykit mukavasti. Sitten taas lajike-innostus loppuu hetkeksi, ja tavallisempia  lajikkeita kysytään syyskylvöille.

Skagen tosiaan tuntuu olevan hyvä yleislajike, on itse asiassa heikkokortinen  6 tonnin yläpuolella, ja ruosteelle arka.

-SS-
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: ijasja2 - 28.01.19 - klo:21:37
Avanti oli todella iso pettymys omilla ja naapureiden pelloilla. Myöhäinen ja kituva lajike, joka ei tahtonut valmistua ollenkaan. Päälle sitten reilusti homeita, ei jatkoon. On ollut satotykki muualla, mutta täällä ei millään lailla Belindaa parempi.

Aivan mahtava lajike, Avanti :) Ei koskaan ole tullut kaurasta niin paljoa laadukasta tavaraa, kuin Avantista. Onneksi on jemmassa vajaa 20 tonnia siementä, jos joskus tulee kauraa kylvettyä. Ei vaan oo tuo kauran viljely oikeen itselle mieluista hommaa, montakin asiaa siinä tökkii. Kaura vaatii julmasti vettä loppukesällä ja ehkä just silloin näillä nurkin vesi loppuu kesken, noin keskimäärin. Monitahoiset ohrat hakkaa kaurat useimmin mennen tullen. Muutenkin koko kunta sellaista kauran viljelyn kehitysaluetta vaikka satamasta kauraa ulos kuskataankin, ohraa monta kertaa enemmän viljelyssä kuin kauraa.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: -SS- - 28.01.19 - klo:21:44
Avanti oli todella iso pettymys omilla ja naapureiden pelloilla. Myöhäinen ja kituva lajike, joka ei tahtonut valmistua ollenkaan. Päälle sitten reilusti homeita, ei jatkoon. On ollut satotykki muualla, mutta täällä ei millään lailla Belindaa parempi.

Aivan mahtava lajike, Avanti :) Ei koskaan ole tullut kaurasta niin paljoa laadukasta tavaraa, kuin Avantista. Onneksi on jemmassa vajaa 20 tonnia siementä, jos joskus tulee kauraa kylvettyä. Ei vaan oo tuo kauran viljely oikeen itselle mieluista hommaa, montakin asiaa siinä tökkii. Kaura vaatii julmasti vettä loppukesällä ja ehkä just silloin näillä nurkin vesi loppuu kesken, noin keskimäärin. Monitahoiset ohrat hakkaa kaurat useimmin mennen tullen. Muutenkin koko kunta sellaista kauran viljelyn kehitysaluetta vaikka satamasta kauraa ulos kuskataankin, ohraa monta kertaa enemmän viljelyssä kuin kauraa.

Eikös se ole vähän niinkin, että siellä päin ei tarvita kauraa, kun ohrasta saa sen 50 kilon hehtopainoisen sadon helpommalla ?

-SS-
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Jippo Premium - 28.01.19 - klo:22:01
Amaretto paras kevätvehnä ainakin etelä-suomeen, myöhäisyys ei haittaa, todella viljelyvarma lajike, menestyy kaikenlaisina kesinä, kaikenlaisissa maalajeissa, tosin vaatii myllykelpoisuuteen runsaasti valkuaista, mutta suurisatoisena antaa hyvän katteen myös rehuvehnänä. Kuivana viimekesänäkin jyväkoko aivan normaali, pitkäkortisena kestää hyvin kuivuutta, ei tunnu Amaretolle löytyvän päihittäjää, vaikka näitä myöhäisiä kv-lajikkeita on viime vuosina tullut paljon markkinoille.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: alpo10 - 28.01.19 - klo:22:19
Amaretto paras kevätvehnä ainakin etelä-suomeen, myöhäisyys ei haittaa, todella viljelyvarma lajike, menestyy kaikenlaisina kesinä, kaikenlaisissa maalajeissa, tosin vaatii myllykelpoisuuteen runsaasti valkuaista, mutta suurisatoisena antaa hyvän katteen myös rehuvehnänä. Kuivana viimekesänäkin jyväkoko aivan normaali, pitkäkortisena kestää hyvin kuivuutta, ei tunnu Amaretolle löytyvän päihittäjää, vaikka näitä myöhäisiä kv-lajikkeita on viime vuosina tullut paljon markkinoille.
täyttä totta, viljelyvarmuus on merkittävä tekijä. Jos meinaa yksinkertaistaa viljelyä, eikä viljelyssä ole montaa lajia/lajiketta, niin nousee vielä merkittävämmäksi. Valkuainen ja pitkä kasvuaika ainoat murheet. Jos väli leipä- ja rehuvehnän hinnassa ei kasva, niin on melkein merkityksetön tämä valkuainenkin.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: -SS- - 28.01.19 - klo:23:15
Amaretto paras kevätvehnä ainakin etelä-suomeen, myöhäisyys ei haittaa, todella viljelyvarma lajike, menestyy kaikenlaisina kesinä, kaikenlaisissa maalajeissa, tosin vaatii myllykelpoisuuteen runsaasti valkuaista, mutta suurisatoisena antaa hyvän katteen myös rehuvehnänä. Kuivana viimekesänäkin jyväkoko aivan normaali, pitkäkortisena kestää hyvin kuivuutta, ei tunnu Amaretolle löytyvän päihittäjää, vaikka näitä myöhäisiä kv-lajikkeita on viime vuosina tullut paljon markkinoille.
täyttä totta, viljelyvarmuus on merkittävä tekijä. Jos meinaa yksinkertaistaa viljelyä, eikä viljelyssä ole montaa lajia/lajiketta, niin nousee vielä merkittävämmäksi. Valkuainen ja pitkä kasvuaika ainoat murheet. Jos väli leipä- ja rehuvehnän hinnassa ei kasva, niin on melkein merkityksetön tämä valkuainenkin.

kahdensadankolmenkympin hinnoissa kaksikymppiä valkuaislisää ei paljon ole tuntuvinaan. Mutta sitten kun vehnä on taas 150 euroa, niin sillä kahdellakympilläkin on merkitystä.

-SS-
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Nössö - 29.01.19 - klo:10:15
Amaretto ollut kyllä aivan mahtava vehnä ja sehän kelpaa myös maltaaksi jos valkuainen jää alas. Viime kesänä oli lisäyksessä mistralia ja sillä mennään ens vuosi. Ei osaa vielä sanoa mitään siitä kun meni kevätvehnät viimekesänä ihan pommiin. Vehnät kärsi kaiken pahiten kuivuudesta. Avantia oli ekan kerran viime kesänä ja vaikutti ihan lupaavalta. Eikö kaurasta todella ole vielä uusia belindaa parempia lajikkeita?
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: AP120 - 29.01.19 - klo:12:35
On
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: alpo10 - 29.01.19 - klo:13:51
On
totta, niin on
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: eevertti - 29.01.19 - klo:19:27
Amaretto paras kevätvehnä ainakin etelä-suomeen, myöhäisyys ei haittaa, todella viljelyvarma lajike, menestyy kaikenlaisina kesinä, kaikenlaisissa maalajeissa, tosin vaatii myllykelpoisuuteen runsaasti valkuaista, mutta suurisatoisena antaa hyvän katteen myös rehuvehnänä. Kuivana viimekesänäkin jyväkoko aivan normaali, pitkäkortisena kestää hyvin kuivuutta, ei tunnu Amaretolle löytyvän päihittäjää, vaikka näitä myöhäisiä kv-lajikkeita on viime vuosina tullut paljon markkinoille.
täyttä totta, viljelyvarmuus on merkittävä tekijä. Jos meinaa yksinkertaistaa viljelyä, eikä viljelyssä ole montaa lajia/lajiketta, niin nousee vielä merkittävämmäksi. Valkuainen ja pitkä kasvuaika ainoat murheet. Jos väli leipä- ja rehuvehnän hinnassa ei kasva, niin on melkein merkityksetön tämä valkuainenkin.

kahdensadankolmenkympin hinnoissa kaksikymppiä valkuaislisää ei paljon ole tuntuvinaan. Mutta sitten kun vehnä on taas 150 euroa, niin sillä kahdellakympilläkin on merkitystä.

-SS-

Niin no, quarnasta lisineen 249,50 myllyltä. Rehuna olis saanu 207
Mutta tulihan sitä vaan surkean vähän.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Make - 29.01.19 - klo:21:55

Niin no, quarnasta lisineen 249,50 myllyltä. Rehuna olis saanu 207
Mutta tulihan sitä vaan surkean vähän.
4*250=1000, 5* 207= 1035
5* 250=1250, 7*207=1449
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Constantem - 01.02.19 - klo:09:14
Mihin vedätte rajan t/ha että on huono, hyvä, sato tykki? Entä viljelyvarmuus t/ha että on huono, hyvä, satotykki pidemmällä aikajaksolla esim 5v

No ei sitä nyt ihan noin voida laskea, että t/ha. Kokonaisuus ratkaisee. Täällä lounaan savikoilla kun tuo vesi on yleensä se minimitekijä.

Jos ihan määristä puhutaan, niin kyllä nykylajikkeilla se 5 t / ha pitäisi saada, jos ennen juhannusta sataa edes kerran.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: AP120 - 01.02.19 - klo:10:21
Mihin vedätte rajan t/ha että on huono, hyvä, sato tykki? Entä viljelyvarmuus t/ha että on huono, hyvä, satotykki pidemmällä aikajaksolla esim 5v

No ei sitä nyt ihan noin voida laskea, että t/ha. Kokonaisuus ratkaisee. Täällä lounaan savikoilla kun tuo vesi on yleensä se minimitekijä.

Jos ihan määristä puhutaan, niin kyllä nykylajikkeilla se 5 t / ha pitäisi saada, jos ennen juhannusta sataa edes kerran.


Oikeassa oot et kokonaisuus ratkaisee. Mut ei kai kukaan aattele, et keväällä kylvää ja kesän viheltelee kunnes pääsee puimaan. Ja nykii 6t satoja.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Miky - 01.02.19 - klo:16:48
Mihin vedätte rajan t/ha että on huono, hyvä, sato tykki? Entä viljelyvarmuus t/ha että on huono, hyvä, satotykki pidemmällä aikajaksolla esim 5v

No ei sitä nyt ihan noin voida laskea, että t/ha. Kokonaisuus ratkaisee. Täällä lounaan savikoilla kun tuo vesi on yleensä se minimitekijä.

Jos ihan määristä puhutaan, niin kyllä nykylajikkeilla se 5 t / ha pitäisi saada, jos ennen juhannusta sataa edes kerran.


Oikeassa oot et kokonaisuus ratkaisee. Mut ei kai kukaan aattele, et keväällä kylvää ja kesän viheltelee kunnes pääsee puimaan. Ja nykii 6t satoja.

Nyt ollaan päästy jo lähelle ydintä. Satotykki toiselle 6t/ha ja toiselle taas 8t/ha. Tämän kaikki tiesi, jopa kysyjä. Melko turhaa jauhantaa ilman faktaa satotasosta ja kasvukauden aikaisista panostuksista. Mutta ehkä pientä parannusta argumentointiin tullut aiemman viestini jälkeen, ainahan positiiviseen pitää lopettaa.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: eevertti - 01.02.19 - klo:17:08
Kyllä täytyy myöntää että jos mun mailta tulee keskisatona yli 5tonnia niin se on tosi hyvin. Neljäänkin voi olla tyytyväinen. Ja laskennasta sen verran että lasken tonnit mitkä on kuivattuna siilossa.
Toiset kun kehuu niillä tonneilla mitä comian mittari sanoo tulevan :)
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: kylmis - 01.02.19 - klo:17:45
Täytyisi oikein laskea keskisatoja pitkältä aikaväliltä, mutta kyllä ne siihen 4000-4500 väliin tulee jäämään. Joskus kuvittelin, että viisi tonnia menee helposti rikki, kun kalkitus yms. asiat on kunnossa, mutta vaikeaa on ollut. Parhaan osviitan antaa satotasokorjausta varten tekemäni analyysi, josta näen kulloisenkin vuoden huipputulokset. Kasvukaudet 2014 ja 2015 ovat olleet viimeiset sellaiset, jona olen laajalla rintamalla saavuttanut kaurasta yli viiden tonnin satoja. Samoin ohra ja vehnä sellaisia, että on voinut korjauskertoimia käyttää. Tämän jälkeen vain ihan parhailla lohkoilla jokunen huipputulos, kuten 2017 Skagen 6200kg/ha.

Tosiasia on sekin, että ne keskisatojen laskennat on suurimmalla osalla porukkaa perseellään tai niistä ei haluta olla selvillä. Viljaa tulee siilokaupalla ja täysinäisistä siiloista päätellään kuinka jyviä on tullut.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: ja101 - 02.02.19 - klo:09:28
Täytyisi oikein laskea keskisatoja pitkältä aikaväliltä, mutta kyllä ne siihen 4000-4500 väliin tulee jäämään. Joskus kuvittelin, että viisi tonnia menee helposti rikki, kun kalkitus yms. asiat on kunnossa, mutta vaikeaa on ollut. Parhaan osviitan antaa satotasokorjausta varten tekemäni analyysi, josta näen kulloisenkin vuoden huipputulokset. Kasvukaudet 2014 ja 2015 ovat olleet viimeiset sellaiset, jona olen laajalla rintamalla saavuttanut kaurasta yli viiden tonnin satoja. Samoin ohra ja vehnä sellaisia, että on voinut korjauskertoimia käyttää. Tämän jälkeen vain ihan parhailla lohkoilla jokunen huipputulos, kuten 2017 Skagen 6200kg/ha.

Tosiasia on sekin, että ne keskisatojen laskennat on suurimmalla osalla porukkaa perseellään tai niistä ei haluta olla selvillä. Viljaa tulee siilokaupalla ja täysinäisistä siiloista päätellään kuinka jyviä on tullut.
Asiaa kirjoitat. Joitain yksittäisiä huipputuloksia matkan varrelle mahtuu, mutta kyllä se keskiarvo on tuolla. Itsellä ei ole ollut heinillä kuin n. Prosentti pelloista, että kaikenlaisia lohkoja mahtuu mukaan. Itse tulee aina laskettua hieman alakanttiin kun joutuu miettimään että kuinka tavarat riittävät elukoille. Nyt sitten syksyllä kun tuli viljaa myytyä niin positiivinen yllätyshän siellä odotti.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 04.02.19 - klo:18:24
Lunta alkaa olemaan aika reippaasti, niin kuin viime vuonnakin. Ja kun peilaa viime vuoden kylvön aloittamista 10.5. Ja syynä aikaiseen pellolle menoon oli nopeasti hävinnyt lumimäärä. Muistelen että se hävisi parissa viikossa ja vielä huhtikuun 20 päivä oli ajatuksissa että pelloille ei pääse ennen toukokuun puolta väliä. Jos tänä vuonna kevään tulo vaan juroo..ja juroo..niin sinne pääsee vasta noin 20.5. Niin kesän huippusadot on silloin jo taputeltu :) varsinkin jos lämpösumma ja vesimäärä lähentelee 2017 vuoden tasoa.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: ja101 - 04.02.19 - klo:20:40
Lunta alkaa olemaan aika reippaasti, niin kuin viime vuonnakin. Ja kun peilaa viime vuoden kylvön aloittamista 10.5. Ja syynä aikaiseen pellolle menoon oli nopeasti hävinnyt lumimäärä. Muistelen että se hävisi parissa viikossa ja vielä huhtikuun 20 päivä oli ajatuksissa että pelloille ei pääse ennen toukokuun puolta väliä. Jos tänä vuonna kevään tulo vaan juroo..ja juroo..niin sinne pääsee vasta noin 20.5. Niin kesän huippusadot on silloin jo taputeltu :) varsinkin jos lämpösumma ja vesimäärä lähentelee 2017 vuoden tasoa.
Musta toi päivämäärä ei ole vielä ongelma mutta 2017 kesän kylmyys ja auringottomuus on..
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Oksa - 08.02.19 - klo:08:21
eiks sulan aika ole lisääntynyt jo monta vuotta ilmastossa?   ainakin ite pääsen pellolle paljon aikasempaan kuin menneinä aikoina ja syksyllä on lämmintä paljon pitempään..
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: ja101 - 08.02.19 - klo:08:28
eiks sulan aika ole lisääntynyt jo monta vuotta ilmastossa?   ainakin ite pääsen pellolle paljon aikasempaan kuin menneinä aikoina ja syksyllä on lämmintä paljon pitempään..
Joo no pari-kolkut vuotta sitten täällä oli vakio, että äitien päivän paikkeilla pääsi pellolle. Nyt pääsee joskus jo heti vapun jälkeen. Syksyllä sitten monesti lokakuullakin on vielä kesäistä ilmaa.

Ihmettelenkin viljelijöitä jotka tekevät viljelysuunnitelman talvella ja orjallisesti noudattavat sitä vuodesta riippumatta. Itse tulee monesti suunnittelu tehtyä ihan viime tinkassa.
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Oksa - 09.02.19 - klo:20:15
ite teen suunnitelman aikanaan, mut toteutus on sit ihan oma juttunsa..  se on sitä säveltämistä ilman mukaan..
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: -SS- - 10.02.19 - klo:08:48
Kyllä viljelysuunnitelman voi tehdä jo edellisenä keväänä (monivuotiset nurmet) ja viimeistään syyskesällä (syysöljykasvit ja syysviljat)

-SS-
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: ja101 - 10.02.19 - klo:09:15
No joo teenhän mäkin se viljelysuunnitelman päässäni jo edellisellä kaudella. Monella vain tuntuu olevan, että samalla tehdään kuin ennenkin seuraamatta yhtään mitä ympärillä tapahtuu..
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: -SS- - 15.02.19 - klo:13:17
Saas nähdä, miten syysviljojen käy kun paljastuvat lounaassa. Nyt on vihreätä vielä, mutta ehkä se siitä punertuu.

-SS-
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Nössö - 18.02.19 - klo:16:27
Minkälaisella kylvötiheydellä ootte kylväny kevätvehnää?Tuntuu et toi 700 itävää neliöllä on liian vähän?no viime kevät nyt oli muutenki poikkeuksellinen ja tais jäädä puolet vehnän siemenistä itämättä
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: eevertti - 18.02.19 - klo:17:12
Viime vuonna meni 640. Vaikkakin vähän enempään pyrin. 800 kuulostaa aika paljolta. Millasella rivivälillä kylvät?
Otsikko: Vs: kevään kylvöille..
Kirjoitti: Nössö - 18.02.19 - klo:20:14
Viime vuonna meni 640. Vaikkakin vähän enempään pyrin. 800 kuulostaa aika paljolta. Millasella rivivälillä kylvät?
12.5 senttiä
joo sori tuli virhe, eli siis 700 tarkoitin