Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:16:15

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 10.03.09 - klo:16:05

Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..

Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.

Varmaan sama syy miksi C-sikamies on velkaantunut pahasti laajennuksiensa vuoksi..

Jooo, näinkin se voi olla ?

kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...

Ei varmaan ollut minulle mutta satuin avaamaan tuon linkin ja täytyy todeta että olipas tosi mielenkiintoista asiaa. Ihan ensi alkuun kiinnitti huomiota sivulla 5 olleet taulukot ja kuva. Kuvasta nähdään todella selkeästi että ilmeisesti suurin osa b-alueesta eli Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso kuuluvat lämmöneristyssuosituksissa ja lisälämpösuosituksissa samaan II-alueeseen c-tukialueen sikatuotannon pääalueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Lämmöneristyssuositus on sama vielä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta eli siinä ei ainakaan rakennuskustannuspuolella pitäisi merkittävää eroa syntyä, kaikki päätuotantoalueet samalla viivalla.

Lisälämmöntarpeessa tosiaan nuo Uusimaa ja V-S ja Satakunta eroavat siten että suositus lämmönlähteen huipputehoksi on 35 W/m2 kun kaikissa muissa eli Pirkanmaa, Häme, Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suositus on 40 W/m2. Tästä erosta tai tästä vertailusta koko keskustelussa on kyse, tukierosta tällä askelilla. Jostakin syystä rakennusteknisesti ja lämmityssuosituksen osalta nuo kaikki viisi ovat samalla viivalla mutta osa on huonommin tuettua b-aluetta ja osa sitten tuota eliittiä eli c-aluetta vaikka ero ei tästäkään taulukosta löytynyt että olisi tukierolle perusteita. Hyödyllinen tieto siis tämäkin kun oli uusi asia, kiitos siitä. Mutta se ihmetyttää että koskaan en ole kuullut Hämeen suunnasta valitusta että heidän pitää ostaa 1.000 neliön sikakoppiinsa 40 kW kattila kun täällä pärjätään 35 kW kattilalla. Sen sijaan tukierosta c-alueeseen on viime aikoina kuulunut paljonkin ääntä. Kertoneeko tämä sitten mistä, en tiedä.

Toinen asia on että tuossa taulukossa on siis maksimitehon tarve, ei lämpöenergian kulutus. Lämpöenergian kulutus on asia erikseen ja se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tuo maksimitehon tarve. Jokainen joka on kotieläinrakennuksia kiertänyt tietää että usein kosteus on se ongelma, ei niinkään lämpötila. Vesi on siitä hauska aine että sen lämmittäminen on kallista ja vaatii paljon energiaa. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta niin sitä enemmän sen lämmittäminen vaatii energiaa. Minimi-ilmanvaidossa on aina vaihdettava tietty määrä ilmaa ja ilman mukana tulee aina kosteutta eli vesihöyryä. Jos on kuiva pakkaskeli -15 ja ilman suhteellinen kosteus 10% tai vähän pakkasta -5 ja ilman suhteellinen kosteus 95% niin en mene veikkamaan että kun tietty kuutiometrimäärä vaihdetaan ilmaa että kumman lämmittämiseen menee enemmän. Joku osaavampi laskekoon. Mutta että energiankulutus ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin pikaisesti luulisi ja tosiaan koskaan en ole esimerkiksi Hämeen suunnasta kuulunut että eivät pärjäisi kilpailussa koska lämmityskustannus on niin suuri mutta tuosta tukierosta on muutama sana kuulunut.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:31

Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.

Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin.  Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...

Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.

Lainaus käyttäjältä: Jokeri - 10.03.09 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:31

Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.

Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin.  Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...

Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.

No mitä ihmettä sinä vingut, nehän on päätetty kansallisesti ?

No mitä ihmettä sinä vingut, nehän on päätetty kansallisesti ?

Entsä jos ne päätetän uusksi seuraavine edsukuntavaalien jälkeen?

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:42

kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...

Ei varmaan ollut minulle mutta satuin avaamaan tuon linkin ja täytyy todeta että olipas tosi mielenkiintoista asiaa. Ihan ensi alkuun kiinnitti huomiota sivulla 5 olleet taulukot ja kuva. Kuvasta nähdään todella selkeästi että ilmeisesti suurin osa b-alueesta eli Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso kuuluvat lämmöneristyssuosituksissa ja lisälämpösuosituksissa samaan II-alueeseen c-tukialueen sikatuotannon pääalueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Lämmöneristyssuositus on sama vielä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta eli siinä ei ainakaan rakennuskustannuspuolella pitäisi merkittävää eroa syntyä, kaikki päätuotantoalueet samalla viivalla.

Lisälämmöntarpeessa tosiaan nuo Uusimaa ja V-S ja Satakunta eroavat siten että suositus lämmönlähteen huipputehoksi on 35 W/m2 kun kaikissa muissa eli Pirkanmaa, Häme, Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suositus on 40 W/m2. Tästä erosta tai tästä vertailusta koko keskustelussa on kyse, tukierosta tällä askelilla. Jostakin syystä rakennusteknisesti ja lämmityssuosituksen osalta nuo kaikki viisi ovat samalla viivalla mutta osa on huonommin tuettua b-aluetta ja osa sitten tuota eliittiä eli c-aluetta vaikka ero ei tästäkään taulukosta löytynyt että olisi tukierolle perusteita. Hyödyllinen tieto siis tämäkin kun oli uusi asia, kiitos siitä. Mutta se ihmetyttää että koskaan en ole kuullut Hämeen suunnasta valitusta että heidän pitää ostaa 1.000 neliön sikakoppiinsa 40 kW kattila kun täällä pärjätään 35 kW kattilalla. Sen sijaan tukierosta c-alueeseen on viime aikoina kuulunut paljonkin ääntä. Kertoneeko tämä sitten mistä, en tiedä.

Toinen asia on että tuossa taulukossa on siis maksimitehon tarve, ei lämpöenergian kulutus. Lämpöenergian kulutus on asia erikseen ja se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tuo maksimitehon tarve. Jokainen joka on kotieläinrakennuksia kiertänyt tietää että usein kosteus on se ongelma, ei niinkään lämpötila. Vesi on siitä hauska aine että sen lämmittäminen on kallista ja vaatii paljon energiaa. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta niin sitä enemmän sen lämmittäminen vaatii energiaa. Minimi-ilmanvaidossa on aina vaihdettava tietty määrä ilmaa ja ilman mukana tulee aina kosteutta eli vesihöyryä. Jos on kuiva pakkaskeli -15 ja ilman suhteellinen kosteus 10% tai vähän pakkasta -5 ja ilman suhteellinen kosteus 95% niin en mene veikkamaan että kun tietty kuutiometrimäärä vaihdetaan ilmaa että kumman lämmittämiseen menee enemmän. Joku osaavampi laskekoon. Mutta että energiankulutus ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin pikaisesti luulisi ja tosiaan koskaan en ole esimerkiksi Hämeen suunnasta kuulunut että eivät pärjäisi kilpailussa koska lämmityskustannus on niin suuri mutta tuosta tukierosta on muutama sana kuulunut.

Juuri näin, kosteusfysiikkaa lukeneena tiedän että suhteellisen kosteuden vähentäminen tarkoittaa lämmitystarvetta, kosteushan on nimenomaan se ongelma sioilla ja samoin lisää kuivitustarvetta nautojen kylmäpihatoissa. Mannermainen keli itseasiassa on edullisempaa kotieläintuottajille!

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 10.03.09 - klo:19:35

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:42

kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...

Ei varmaan ollut minulle mutta satuin avaamaan tuon linkin ja täytyy todeta että olipas tosi mielenkiintoista asiaa. Ihan ensi alkuun kiinnitti huomiota sivulla 5 olleet taulukot ja kuva. Kuvasta nähdään todella selkeästi että ilmeisesti suurin osa b-alueesta eli Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso kuuluvat lämmöneristyssuosituksissa ja lisälämpösuosituksissa samaan II-alueeseen c-tukialueen sikatuotannon pääalueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Lämmöneristyssuositus on sama vielä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta eli siinä ei ainakaan rakennuskustannuspuolella pitäisi merkittävää eroa syntyä, kaikki päätuotantoalueet samalla viivalla.

Lisälämmöntarpeessa tosiaan nuo Uusimaa ja V-S ja Satakunta eroavat siten että suositus lämmönlähteen huipputehoksi on 35 W/m2 kun kaikissa muissa eli Pirkanmaa, Häme, Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suositus on 40 W/m2. Tästä erosta tai tästä vertailusta koko keskustelussa on kyse, tukierosta tällä askelilla. Jostakin syystä rakennusteknisesti ja lämmityssuosituksen osalta nuo kaikki viisi ovat samalla viivalla mutta osa on huonommin tuettua b-aluetta ja osa sitten tuota eliittiä eli c-aluetta vaikka ero ei tästäkään taulukosta löytynyt että olisi tukierolle perusteita. Hyödyllinen tieto siis tämäkin kun oli uusi asia, kiitos siitä. Mutta se ihmetyttää että koskaan en ole kuullut Hämeen suunnasta valitusta että heidän pitää ostaa 1.000 neliön sikakoppiinsa 40 kW kattila kun täällä pärjätään 35 kW kattilalla. Sen sijaan tukierosta c-alueeseen on viime aikoina kuulunut paljonkin ääntä. Kertoneeko tämä sitten mistä, en tiedä.

Toinen asia on että tuossa taulukossa on siis maksimitehon tarve, ei lämpöenergian kulutus. Lämpöenergian kulutus on asia erikseen ja se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tuo maksimitehon tarve. Jokainen joka on kotieläinrakennuksia kiertänyt tietää että usein kosteus on se ongelma, ei niinkään lämpötila. Vesi on siitä hauska aine että sen lämmittäminen on kallista ja vaatii paljon energiaa. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta niin sitä enemmän sen lämmittäminen vaatii energiaa. Minimi-ilmanvaidossa on aina vaihdettava tietty määrä ilmaa ja ilman mukana tulee aina kosteutta eli vesihöyryä. Jos on kuiva pakkaskeli -15 ja ilman suhteellinen kosteus 10% tai vähän pakkasta -5 ja ilman suhteellinen kosteus 95% niin en mene veikkamaan että kun tietty kuutiometrimäärä vaihdetaan ilmaa että kumman lämmittämiseen menee enemmän. Joku osaavampi laskekoon. Mutta että energiankulutus ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin pikaisesti luulisi ja tosiaan koskaan en ole esimerkiksi Hämeen suunnasta kuulunut että eivät pärjäisi kilpailussa koska lämmityskustannus on niin suuri mutta tuosta tukierosta on muutama sana kuulunut.

Juuri näin, kosteusfysiikkaa lukeneena tiedän että suhteellisen kosteuden vähentäminen tarkoittaa lämmitystarvetta, kosteushan on nimenomaan se ongelma sioilla ja samoin lisää kuivitustarvetta nautojen kylmäpihatoissa. Mannermainen keli itseasiassa on edullisempaa kotieläintuottajille!

Niiin, mitä sitten ?

Niiin, mitä sitten ?

Eiköhän tuo vähän sitä mahda tarkoittaa että tuo valtava olosuhdehaitta ja kustannusero mikä lämmityksestä sikapuolella luonnonolojen johdosta jopihopin mukaan tulee on ainakin jonkunverran asian suurentelua?

Ja jos puhutaan C1:stä eli Pohjanmaan sikasuorasta ja päätuotantoalueesta niin se on ilmeisesti aika paljonkin liioittelua?

No pohhjjjaanmaaaaaaalaisilla on vaan tapa isotella ja suurennella asioita.
Pitävät jopa itseään ***** kovana työmiehenä, vaikka talonpito perustuu vain ja ainoastaan toisilta rosvottuun tukeen.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 10.03.09 - klo:23:15

Niiin, mitä sitten ?

Eiköhän tuo vähän sitä mahda tarkoittaa että tuo valtava olosuhdehaitta ja kustannusero mikä lämmityksestä sikapuolella luonnonolojen johdosta jopihopin mukaan tulee on ainakin jonkunverran asian suurentelua?

Ja jos puhutaan C1:stä eli Pohjanmaan sikasuorasta ja päätuotantoalueesta niin se on ilmeisesti aika paljonkin liioittelua?

C-alueen sikatuotanto tapahtuu lähes kokonaan C1-alueella, missä olosuhteet eivät ole yhtään huonommat kuin AB-alueella.

No on on.Uusien, ylisuurten maatalousvehkeiden tuontirahti kalliimpi.
Se korkeampi kustannus pitää saada tukimarkkinoilta pois.

Huipputehohan siinä tietenkin määritellään ja jatkuva teho on luonnollisesti alempi kaikkialla, mutta eroa lienee samassa suhteessa myös jatkuvan tehon tarpeissa. Ja kuten aluksi sanoin että sinänsä pieni asia, mutta osoittaa osaltaan valheeksi hokeman samoista olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa.

Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.

Lainaus käyttäjältä: Jokeri - 10.03.09 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:31

Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.

Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin.  Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...

Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.

On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").

Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.

Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.

Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.

Lainaus käyttäjältä: Saunanpolttaja - 10.03.09 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: Jokeri - 10.03.09 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:31

Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.

Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin.  Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...

Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.

On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").

Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.

Kyllä. Komisio jo aikoinaan ihmetteli etteikö Suomi tarvitse siirtymäkauden tukia, kun itse niitä vapaehtoisesti leikkaa. Se on vain Talojussille, Veetille, Eemelille ja muille niin vaikea hyväksyä että syy olisi SUUREN JA MAHTAVAN SINIPUNAN.