Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Selevää tekstie  (Luettu 10054 kertaa)

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2766
Vs: Selevää tekstie
On sitä monenlaista ammattilaista alalta kuin alalta nähty,eikä voi kovasti kehua.Kyllä rahaa irtoaa hömppäilijöille,kun vaan on vakuudet kondiksessa.

Minuakin häiriköitiin jossain määrin hiljattain,kun lainat loppui "investoi nyt jotain"-hengessä

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4696
  • Savo savolaisille!
Vs: Selevää tekstie

Ehkäpä maatalouden pelastus onkin, ironista kyllä,   "maatalousvihamielinen" punavihreä hallitus, sen ei tarvi yrittää miellyttää ketään maatalouteen sidoksissa olevaa ryhmää, ei kuunnella kaiken maailman maatalousfirmojen lobbareita eikä asetella kainalokeppejä maatalouden kriiseihin, ainoa kaino toivomus tuollaiselle hallitukselle on, että byrokratiaa ja sääntelyä ei lisättäisi.

Montako vuotta näitä kriisitukia on nyt makseltu? Tämä hallituskausi vai alkoiko jo edellisen aikana? Montako tilaa on noilla oikeasti pelastettu? Joku on ehkä pystynyt jatkamaan löysässä hirressä roikkumista. 4 vuotta ilman saattaisi olla hyväksi koko alalle.
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

Heino Leino

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9258
  • Joka kalalle haesoo, se akkasa elättää...
Vs: Selevää tekstie
ei maheta sevvertasilla riisitukkiilla ostaa ku joulupuuron riisit... vaen Heino pisiti merkille että toenen haastatelluista ihmetteli tuota laajentamisintoa
Elämä on parasta kometiijjaa

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Selevää tekstie
Hyvä kirjoitus tuo oli. Eipä tuossa lehdessä pitkään aikaan ole noin paljon painavaa asiaa ollutkaan.
Pari juttua tohon olisi kannattanut lisätä, mutta olisi tainut kalikka kalahtaa omaan nilkkaan niin ei sitä mainittu. Nimittäin sitä ettei ala sillä tervehdy jos rahaa työnnetään maatalouteen sen ulkopuolelta. Ja toinen on sitten poukkoileva ja selvästi osittain suosiva ja eri arvoiseen asemaan asettava tukipolitiikka.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Selevää tekstie
Ja niin olisi Oksakin muttei mitään varsinaista kommenttia jutun tiimoilta....

Se, että sekä hyvin että huonosti pärjääviä on kaikissa tuotantosuunnissa ja kokoluokissa ei ole mikään yllätys. Mutta jos vain kymmenesosa tiloista on oikeasti hyvin pahoissa vaikeuksissa ja kolmanneksen taloudellinen asema on vähintään hyvä niin se ei ole kyllä missään suhteessa MTK:n parin viime vuoden aikana veisaamien itkuvirsien määrään. Uskottavuus liian valittamisen takia on jo ikävä kyllä mennyt ja kaikki ns. kriisipaketi olisi pitänyt jättää paketoimatta koska niistä on maatalouden kannalta polittiisesti enemmän haittaa kuin taloudellista tai poliittista hyötyä.

Järkevin kohta jutussa voisi olla Timo Jaakkolan sanoma "”Jos haluamme kilpailukykyisen maatalouden, on ohjattava resurssit siihen ja pois tästä ’vähän kaikkea kaikille’ -maailmasta. Kaikilla muilla toimialoilla heikoimpien yrittäjien annetaan kaatua. Yritämme säilyttää jotakin, joka ei ole säilyttämisen arvoista.”

Pois "vähän kaikkea kaikille"  - maailmasta ? Tässä on piilotettuna viesti, että tuet pitäisi keskittää joillekin eturiviläisille, jotta heikot eivät olisi kiusana ja rajoittamassa laajentajan tukialan suurentamista ?

Tosiasiassa ei muutaman köyhän hehtaarin pienviljelijä minkäänlaisena maatilalaina-asiakkaana edes pysty olemaan, eikä sellaisella muutenkaan ole suuria ostovelkoja, tuhannen euron koneella ja kolmentuhannen euron traktorilla tehdään hommat ja osia kuluu muutamien satasten edestä vuodessa. Kannattaisi uutisen tekijänkin katsoa tilannetta, keitäpä siellä trattalistalla on näkynyt viime aikoina, ei varmastikaan mitään pikkupuutarhapalstaviljelijää vaan siellä on punavannemiehiä miljoonavelkoineen paremminkin. Näille ongelmaisille selvästi pyritään pehmittämään tuolla juttusarjalla tietä, että velattomien pientilojen ja iäkkäiden viljelijöiden tuista nipistettäisiin parempaan tarpeeseen. Jotta kaikille ei tuliei vähän tukea vaan sille laajennuskiimaiselle isompi potti törsättäväksi.

Aina aikaisemmin - ennenkin EU:ta - ovat vakauttamislainat ja valtion lama-avut menneet niille holtittomimmille, koska ovat niin "ammattilaisia", eli kerenneet tuhlaamaan nopeammin kuin tyhmemmät ja hitaammat, rahat vaan sattuvat olemaan "väliaikaisesti loppu", lisäapu nostaisi ihan kohta varmaan heti vaikeuksista. 

Jos päästettäisiinkin pakkohuutokauppoihin ja konkursseihin rehellisesti, silloinpa näkyisi isoja kupruja, mutta joku varovainen voisi siitä saadakin viljelyn jatkoa sopivasti. Mutta tämä ei käy jostakin syystä.

-SS-

Nettijuttu on niin paljon lyhennelty, että se antaa välillä väärää kuvan jutussa esiintyvien ihmisten ajatuksista. Lehdessä tuossa kohtaa kritisoidaan nimenomaan niitä tukia ja jäjestelyjä, joilla holtittomia tai taloutta osaamattomia pidetään tai koetetaan pitää puoliväkisin pysytyssä. Eli kritisoidaan ihan samaa asiaa kuin sinäkin mutta eri kantilta. Kyllä pikkutilankin saa nurin kun töpeksii. Mutta konkurssi ei ole niin komea eikä herätä niin suuria intohimoja kun velkasumma paljon pienempi eikä kyseessä ole lehtien palstoilla konerivin edessä tai suuren hallin keskellä patsastellut henkilö. Samoin suurin piitein samassa kohdassa ihmetellään sitä, että vaikkapa 1.5 miljoonan lainan/investointituen voi saada pelkän työkokemuksen perusteella eikä kukaan tuossa vaiheessa kysele taloustaitojen eikä paljon muidenkaan tarvittavien taitojen tai ominaisuuksien perään. Minun mielestäni tuo "vähän kaikille" liittyy nimenomaan tähän.

Ei tukia tarvitse uudellen suunnata millään tietylle ryhmälle. Se riittäisi kun kaiken sortin kriisituista ja lainajärjestelyistä luovuttaisiin. Investointituissa puolestaan tarkistettaisiin ymmärtääkö hakija mihin on ryhtymässä ja tajuaa tarpeeksi taloudesta. Ja tiloilla ymmärretäisiin että pärjääminen on eniten itsestä kiinni. Ei Venäjän pakotteista eikä tukipolitiikasta eikä kaupasta.

Jutussa yksi tilitoimiston pitäjä ihmettelee mm. kuinka joidenkin on erittäin vaikeaa ymmärtää investointiin käytetyn lainan lyhennyksien ja kyseisen investoinnin poistojen lähisukulaisuutta. Jos tämä on tosiaan yleistä niin viljelijöissä paljon sellaisia, jotka voi olla hyviä maataloustyöntekijöitä mutta jollakin muulla pitäisi olla valta tilan taloudesta ja päätöksistä eli joku muu olisi se varsinainen maatalousyrittäjiä. Sellainenkin taisi nettijutusta puuttua, että yksi ihmetteli kuka tai mistä tiloja johdetaan: hautausmaalta ja salin seinien muotokuvista eli vanhoista perinteistä tai edellisen sukupolven haluista ja toiveista vai nykyinen yrittäjä omien kykyjensä ja mieltymyksiensä mukaan. Sitäkin kritisoitiin, että viljelijäksi ryhdytään sukuarvojen vuoksi vaikkei työ hiukkaakaan kiinnosta. Ja sitten päädytään vaikeuksiin. Sinäänsä tilan kokoon ei jutussa puututa mitenkään vaan lähinnä ollaan harmistuneita yrittäjätaitojen puutteesta.

carhu

  • Vieras
Vs: Selevää tekstie
Olipahan selevää tekstie tämänpäeväsessä maasuvvun tulevaisuuvven liitteessä maatilojen tallousasijoesta

Oha se selvä asija notta monenlaesta yrittäjää sitä vielä maatalouvessa on,vaan kovin siinnä räyhäkkäästi ilimi tuotiin mielipitteesä.Kaekki net ee oo nii viissaeta notta pystyvät toesia rahan eestä neuvvomaan. Seon oltava näetä tyhymijäki notta o nuille viissaammille töetä. Seon kohta yhen suhe yhteen tuassa asijantuntija kentässä ,jokkaeselle vilijelijälle oma.

jylperö

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1255
Vs: Selevää tekstie
Käsittämättömän vähällä järjellä nuo tuolla pankeissakin touhuaa.Porukka on oikeasti pihalla kaikesta kuin lumiukot.Mukavia puhuva supliikkimies tekee Hunttalan Matit kevyesti nykyäänkin,jos vaan on lainatietsikalle sopivat parametrit kunnossa.

Eikös maatilalainoitus oo kiristynyt? Pankeilla on ammattilaiset  laskemassa asioita, ei siellä luulemisen perusteella lainoja anneta.

Ei siellä mitään ammattilaisia ole vaan jos luvut on väärennetty arvostetun toimijan (pro agria) laskijan mukaan rahaa tulee, se on sitten eri asia onko laina paperiin nimensä laittaja ammattilainen ja tietää että luvut ovat oikein ja pystyy toimimaan niiden mukaan.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Selevää tekstie
Mun kommentteja on lainattu tuohon lehtijuttuun. Oon hiljaksiin maininnut täällä, että isännät ei tiedä rehuviljan tuotantokustannuksia ja talouden keskeisiä tunnuslukuja.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Selevää tekstie
Märehtijäpuolella säiliksen tuotantokustannus on tärkeämpi tietää. Erityisesti jos väkirehu on ostossa.
Mystinen kesälaatumies

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Selevää tekstie
Märehtijäpuolella säiliksen tuotantokustannus on tärkeämpi tietää. Erityisesti jos väkirehu on ostossa.
Säilörehun kanssa ratkaisevinta ymmärtää säiden merkitys ja -riskin hallinta. Se tulee vasta kokemuksen ja oppimisen kautta.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Selevää tekstie
Mun kommentteja on lainattu tuohon lehtijuttuun. Oon hiljaksiin maininnut täällä, että isännät ei tiedä rehuviljan tuotantokustannuksia ja talouden keskeisiä tunnuslukuja.
Aika monta osiota oli "lainattu" agronetistä...

Hyvä kirjoitus ja nyt uskallettiin nostaa kissa pöydälle. Kaikista (viljelijöistä ja tiloista) ei vaan ole tähän hommaan. Ihan normaalia luonnonvalintaa, mutta se on vaikea hyväksyä. Hyvä, että kerrankin nostettiin esille myös hankalasta tilanteesta poispääsemiseksi vaihtoehtoja. Se ehkä luo sellaisen positiivisemman ilmapiirin lopettavan viljelijän ympärille, ei kyse ole maailmanlopusta.

Jos oikein muista, niin Jaakkola on ennen pankkiuraansa ollut prorahastuksella töissä ja taisi näköalapaikka-kolumnia jossain lehdessä kirjoittaa. Asiaa puhui nyttenkin, mutta pari kohtaa hiukan ihmetytti. Oliko s-aate jo imaissut, kun ei kaupan toiminnasta löytynyt mitään negatiivista. Sinällään tilanne ei ole kaupan syy, koska kaupan on annettu keskittyä ja samaan aikaan esim. lihatalot ja osin myös meijerikenttä ovat olleet hiukan unessa. Iso A yritti venäjä-korttia, mutta upotti tolkuttoman rahakasan karjalan suohon. Valio pelasi upporikasta ja nyt sitten rutiköyhää venäjä-kortilla. Kasvanut kauppa saa tuotua dumppauseriä ulkomailta miten haluaa.

Toinen kohta Jaakkolan puheissa, mikä ihmetytti, oli tuo laskelmien tekeminen epäonnistuneille tiloille. Kai rahastus on sentään jonkun onnistuneenkin hankkeen laskenut. Omien investointien aikaan kuulin, mitenkä viljelijät vaativat tekemään sellaiset laskelmat, että saadaan hanke kannattamaan ja saadaan rahoitus. Kyllä siinä on jokainen  tietysti kussut omiin muroihinsa. Neuvojan olisi pitänyt olla tiukkana ja maajussin laajennuskiimassa ottaa aikalisä. Mutta en usko, että ihan kaikki on neuvonnan vikakaan. Kyllä laskelman teettäjälläkin joku vastuu on. Ja onko kukaan kontrolloinut, että onko laskelman "ohjeita" noudatettu. Punavanteinen navetan alvipalautuksilla ei tainnut olla ihan yksittäinen poikkeustapaus, ei ehkä ihan maan tapakaan, mutta jotain siltä väliltä.

Osalle porukasta on vieläkin vaikea käsittää, että ei saa rahoitusta johonkin hankkeeseen. Syy löytyy yleensä pankin maatalousrahoituksesta vastaavasta henkilöstä. Oman havainnon mukaan nämä pankkia syyllistävät viljelijät ovat nuorehkoja ja sellaisilta tiloilta, joilla on aiemmin kaikki onnistunut eli ei nähdä muuttuvan ympäristö aiheuttamaa riskin kasvua. Sokeasti vaan halutaan laajentaa velkaa velan jatkeeksi, kun lehtijutuissa on vaan monen robotin tiloja tai tuhannen mulllin kasvattamoita. Sokea usko johonkin, mutta riskien näkeminen olematon. Hyvä, että maastullin jutussa otettiin esille se, että ei yksittäisen viljelijän kannattaisi kantaa huolta kansakunnan ruokahuollosta. Jos homma ei kannata, hypätään pois kelkasta ennen kuin vauhti on kasvanut liiaksi. Itsekin koittanut tätä asiaa painottaa itselle, että muille.

Yrittäjäriskistä ei oikein taidettu selvästi puhua tuossa jutussa. Riski kai määritellään jotenkin siten, että jokin tapahtuu jollakin todennäköisyydellä. Jokainen yrittäjä ottaa riskin, toiset isomman toiset pienemmän. Toiset ottavat hallitumpia riskejä, vaurautuvat paremmin ja seuraavat tomintaympäristöä. Toiset ajavat suurella riskillä. Suurellakin riskillä joku onnistuu ja pienellä riskillä taas joku epäonnistuu, mutta siitä huolimatta näitä riskejä kannataisi pyrkiä minimoimaan ja varautumaan siihen riskin laukeamiseen omalle kohdalle. Esim. yrittäjän tai perheenjäsenen terveys on sellainen riskikohde, johon ei aina itse voi vaikuttaa, mutta vaikutus yritykseen voi olla hyvinkin dramaattinen. Mikä on mahdollista tapahtua, tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Sitä ei vain tiedä milloin ja kenelle.

Yliopistoakin moitittiin hiljaisuudesta. Nyt voisivat sitten edes tutkia, mitä on tehty väärin ja löytyykö jotain systemaattista tekijää, josta voitaisiin ottaa opiksi. Tutkittaisiin myös niitä onnistujia/osaajia ja verrattaisiin niihin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Selevää tekstie
Yliopistoakin moitittiin hiljaisuudesta. Nyt voisivat sitten edes tutkia, mitä on tehty väärin ja löytyykö jotain systemaattista tekijää, josta voitaisiin ottaa opiksi. Tutkittaisiin myös niitä onnistujia/osaajia ja verrattaisiin niihin.

Näissä tutkimuksissa, mistä konkurssi johtuu, ja niin edelleen, on se heikko kohta, että tilanteeseen vaikuttavissa tekijöissä on vahva vääristymä:

Ns. konkurssiyhtälössä (Laitinen 1990)  on kolme tilinpäätöksestä saatavaa muuttujaa  Z= 1,77* X1 + 14,14* X2 + 0,54* X3

missä

X1= Rahoitustulosprosentti
X2= Quick Ratio
X3= Omavaraisuusaste

Tämä arvo jos on pienempi kuin 18, on konkurssiyritys.

Sitten tietenkin ne asiat, jotka eivät näy kaavaa laskettaessa, ovat esimerkiksi se, salataanko joidenkin velkojen tyyppiä, onko konkurssivelallinen itsekin kuppaamassa lähipiirilleen rahoja, onko varastonarvo liioiteltu, onko kiinteän omaisuuden arvostusta pumpattu järjettömäksi (voi osoittautua, että jonnekin kairalle tunturin taakse rakennettu tuotantolaitos on arvoton) , säästetäänkö huolloissa, onko aineeton omaisuus (patentin arvo esim.) puskettu kuplaan, tarjoukset on saatettu vähin äänin tilauksiksi ja saataviksi, onko takauksia haettu siltojen alta, onko palkkasaaavia sov ittu suullisesti viemättä niitä Palkkaturvaan, näitähän on kymmeniä, joita ei tilinpäätöksessä näy.

Olisi hyvä alku, jos esimerkiksi Asiakastiedosta saisi pieni alihankkija ihan oikeaan aikaan ne perintäilmoitukset. Tuo Z-kaava kuulemma ilmoittaa maksimissaan noin kolme vuotta aikaismmin, joopa joo, katsoin asiakastiedon sivulta asiakkaan tiedot, ei mitään ongelmia, myin tavarat, laskutin, kuukauden päästä konkurssiin. Sitten kun piruuttani avasin asiakastiedon sivut, oli 4 sivua maksuhäiriöitä, lähes kolmen vuoden taakse. Jep jep.

Minusta luotettavamman kuvan saa viidakkorummun kuuntelemisesta ja yrittäjän lanssilla käynnistä.

-SS-

Jippo Premium

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 240
Vs: Selevää tekstie
Kultaisella 1980-luvulla ei talousosaamista viljelijöillä tarvinnutkaan olla, kun maataloustulolaki piti huolta kustannusten kompensaatiosta sekä tuottajahintojen automaattisesta noususta ja kun laajentaakaan ei juuri saanut, niin ei ylivelkaantumistakaan päässyt tapahtumaan.
Vielä Eu-jäsenyyden ensi vuosina oli tuet ruhtinaalliset nykyiseen verrattuna ja saatiin vielä hyvät hinnanalennuskorvauksetkin.
Tuolloin 1980- luvulla ja eu-jäsenyyden alkuvuosina riitti kun jaksoi riuskasti tehdä raakaa työtä, niin varmasti pärjäsi, vaikkei olisi omistanut laskukonetta lainkaan eikä tarvinnut tajuta talousasioista mitään, lisäksi silloin ihan oikeasti se tyhmin tilalle jäänyt pärjäsi, nykyään on päinvastoin, fiksuimman pitää jäädä jos aiotaan tila suvussa edelleen pitää.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Selevää tekstie
Kultaisella 1980-luvulla ei talousosaamista viljelijöillä tarvinnutkaan olla, kun maataloustulolaki piti huolta kustannusten kompensaatiosta sekä tuottajahintojen automaattisesta noususta ja kun laajentaakaan ei juuri saanut, niin ei ylivelkaantumistakaan päässyt tapahtumaan.
Vielä Eu-jäsenyyden ensi vuosina oli tuet ruhtinaalliset nykyiseen verrattuna ja saatiin vielä hyvät hinnanalennuskorvauksetkin.
Tuolloin 1980- luvulla ja eu-jäsenyyden alkuvuosina riitti kun jaksoi riuskasti tehdä raakaa työtä, niin varmasti pärjäsi, vaikkei olisi omistanut laskukonetta lainkaan eikä tarvinnut tajuta talousasioista mitään, lisäksi silloin ihan oikeasti se tyhmin tilalle jäänyt pärjäsi, nykyään on päinvastoin, fiksuimman pitää jäädä jos aiotaan tila suvussa edelleen pitää.

Lainsäädäntö on perinteisesti korostanut tätä maatilalle jäävän heikommuutta, esimerkiksi jo useampi lapsista haluaisi viljellä, sille joka ei muuten voi elättää itseään, tulee etuoikeus sukupolvenvaihdokseen.

Tämä oli mainittu ihan lakitekstissäkin. Jossakin vaiheessa 1970-lukua maatilalainat ja ostoluvat jopa evättiin siltä, jolla oli esimerkiksi maisterin paperit ja palkkatyö.

Huomaa myös, että sillä kultaisella 1980-luvulla kovimmat velkavetoiset laajentajat saivat sekä 1981 että 1992 vakauttamistoimenpiteitä ja vakauttamislainoja, Laki 398/1981 ja valtioneuvoston päätös 404/1992 . Vielä pitkälle 1990-luvun lopulle, EU-ajalle asti säädettiin lakeja, että valtiontaattuja lainoja lykättäisiin sopivasti ja järjesteltäisiin. Nämä 1980-luvun alun vakauttamiset tarvittiin, jotteivat vaan "ulkopuoliset" pääsisi ostelemaan tiloja pakkohuutokaupoista. Pakkohuutokaupoissahan ei sovellettu maan osto- ja myynninrajoituslakeja. Voi, kuinka ostolupa-porukka oli raivoissaan meilläkin päin, kun menestynyt arkkitehtipariskunta ostaa pöläytti vanhan isohkon talon tuosta vaan pakkohuutokaupasta, isännän juotua itsensä tärviölle.

Hyvin sitäkin tilaa silti viljeltiin, ja talousrakennukset kunnostettiin nyt taitaa olla uudet isännät talossa.

-SS-

Viimeksi muokattu: 06.01.19 - klo:23:09 kirjoittanut -SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Selevää tekstie
Tuli luettua tuo jatkojuttu tuosta lehdestä ja siinä selitettiin kuinka ongelmiin ajautunut tila saadaan siirrettyä jatkajille. Itse en oilein ymmärtänyt sitä kuinka tuo olisi pankille kannattava tai alaa tervehdyttävä, ymmärsikö joku muu?
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...