Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Heino Leino - 04.01.19 - klo:15:00
-
Olipahan selevää tekstie tämänpäeväsessä maasuvvun tulevaisuuvven liitteessä maatilojen tallousasijoesta
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.355467
-
ja nyt veetieemeli pääsee kommentoimaa oikeen asiasta. mut kuin käy?
-
"Ei ole kenenkään yksittäisen viljelijän tehtävä pitää huolta Suomen omavaraisuudesta tai maaseudun asutuksesta" Timo Jaakkola
Tämä olisi syytä pistää seinälle sinne maalaisten taloon ja kopio vaikka kepun puoluetoimistoon. Taannoin kun kolleekat olivat hyppimässä siellä Senaatintorilla niin, kylteissä luki "me haluamme tuottaa" tai "meillä on oikeus tuottaa". Voi voi sanon minä.
-
Ja niin olisi Oksakin muttei mitään varsinaista kommenttia jutun tiimoilta....
Se, että sekä hyvin että huonosti pärjääviä on kaikissa tuotantosuunnissa ja kokoluokissa ei ole mikään yllätys. Mutta jos vain kymmenesosa tiloista on oikeasti hyvin pahoissa vaikeuksissa ja kolmanneksen taloudellinen asema on vähintään hyvä niin se ei ole kyllä missään suhteessa MTK:n parin viime vuoden aikana veisaamien itkuvirsien määrään. Uskottavuus liian valittamisen takia on jo ikävä kyllä mennyt ja kaikki ns. kriisipaketi olisi pitänyt jättää paketoimatta koska niistä on maatalouden kannalta polittiisesti enemmän haittaa kuin taloudellista tai poliittista hyötyä.
Järkevin kohta jutussa voisi olla Timo Jaakkolan sanoma "”Jos haluamme kilpailukykyisen maatalouden, on ohjattava resurssit siihen ja pois tästä ’vähän kaikkea kaikille’ -maailmasta. Kaikilla muilla toimialoilla heikoimpien yrittäjien annetaan kaatua. Yritämme säilyttää jotakin, joka ei ole säilyttämisen arvoista.”
-
Siirränpä tänne tuolta sonnan seasta:
Lukekaapas Timo Jaakkolan,tämän entisen pankkimiehen, haastattelu MT:n viikonvaihde-liitteestä
Jaakkola se uskaltaa lausua sellaisia totuuksia maatalouden nykytilanteesta, joita eivät maatalouden edunvalvojat ja poliitikot uskalla sanoa, sapiskaa saavat mm. Proagria ja MTK.
Esim. tämä lause miellytti minua:
Tai kun viljan hinnan laskiessa on neuvottu panostamaan vielä lisää ja pyrkimään kuuden tonnin hehtaarisatoihin, kun yleisen taloustotuuden mukaan panosten käyttöä pitäisi päinvastoin vähentää
Ja tämä:
Lähtökohta tuntuu olevan, että maatalouspolitiikka on ollut oikeaa, maatiloilla on toimittu ammattitaitoisesti, laadukas neuvonta on ohjannut oikeisiin ratkaisuihin, tutkimus tuottanut kilpailukykyä tukevaa tietoa ja elintarviketeollisuus ollut innovatiivista kotimaassa ja maailmalla. Vain markkinat ja niitä edustava kauppa ovat väärässä”, Jaakkola lataa.
Niinpä vain kaupan pitää muuttaa toimintaansa.
Lisää:
MTK hakee ratkaisua elinkeinon ulkopuolelta eikä mieti tehtyjä virheitä, ja puolueet keskittyvät pitämään omia äänestäjiään tyytyväisinä vaalien välillä.
Proagriasta:
Korkeinta maatalousopetusta antava yliopisto on täysin hiljaa heikon kannattavuuden syistä, ja neuvontajärjestö ProAgria on tehnyt valtaosan onnettomaan lopputulokseen päätyneiden investointien suunnitelmista”, Jaakkola sanoo ja kysyy, missä on neuvojan vastuu, kun riskit ovatkin luultua suuremmat
-
Ja niin olisi Oksakin muttei mitään varsinaista kommenttia jutun tiimoilta....
Se, että sekä hyvin että huonosti pärjääviä on kaikissa tuotantosuunnissa ja kokoluokissa ei ole mikään yllätys. Mutta jos vain kymmenesosa tiloista on oikeasti hyvin pahoissa vaikeuksissa ja kolmanneksen taloudellinen asema on vähintään hyvä niin se ei ole kyllä missään suhteessa MTK:n parin viime vuoden aikana veisaamien itkuvirsien määrään. Uskottavuus liian valittamisen takia on jo ikävä kyllä mennyt ja kaikki ns. kriisipaketi olisi pitänyt jättää paketoimatta koska niistä on maatalouden kannalta polittiisesti enemmän haittaa kuin taloudellista tai poliittista hyötyä.
Järkevin kohta jutussa voisi olla Timo Jaakkolan sanoma "”Jos haluamme kilpailukykyisen maatalouden, on ohjattava resurssit siihen ja pois tästä ’vähän kaikkea kaikille’ -maailmasta. Kaikilla muilla toimialoilla heikoimpien yrittäjien annetaan kaatua. Yritämme säilyttää jotakin, joka ei ole säilyttämisen arvoista.”
Pois "vähän kaikkea kaikille" - maailmasta ? Tässä on piilotettuna viesti, että tuet pitäisi keskittää joillekin eturiviläisille, jotta heikot eivät olisi kiusana ja rajoittamassa laajentajan tukialan suurentamista ?
Tosiasiassa ei muutaman köyhän hehtaarin pienviljelijä minkäänlaisena maatilalaina-asiakkaana edes pysty olemaan, eikä sellaisella muutenkaan ole suuria ostovelkoja, tuhannen euron koneella ja kolmentuhannen euron traktorilla tehdään hommat ja osia kuluu muutamien satasten edestä vuodessa. Kannattaisi uutisen tekijänkin katsoa tilannetta, keitäpä siellä trattalistalla on näkynyt viime aikoina, ei varmastikaan mitään pikkupuutarhapalstaviljelijää vaan siellä on punavannemiehiä miljoonavelkoineen paremminkin. Näille ongelmaisille selvästi pyritään pehmittämään tuolla juttusarjalla tietä, että velattomien pientilojen ja iäkkäiden viljelijöiden tuista nipistettäisiin parempaan tarpeeseen. Jotta kaikille ei tuliei vähän tukea vaan sille laajennuskiimaiselle isompi potti törsättäväksi.
Aina aikaisemmin - ennenkin EU:ta - ovat vakauttamislainat ja valtion lama-avut menneet niille holtittomimmille, koska ovat niin "ammattilaisia", eli kerenneet tuhlaamaan nopeammin kuin tyhmemmät ja hitaammat, rahat vaan sattuvat olemaan "väliaikaisesti loppu", lisäapu nostaisi ihan kohta varmaan heti vaikeuksista.
Jos päästettäisiinkin pakkohuutokauppoihin ja konkursseihin rehellisesti, silloinpa näkyisi isoja kupruja, mutta joku varovainen voisi siitä saadakin viljelyn jatkoa sopivasti. Mutta tämä ei käy jostakin syystä.
-SS-
-
Siirränpä tänne tuolta sonnan seasta:
Lukekaapas Timo Jaakkolan,tämän entisen pankkimiehen, haastattelu MT:n viikonvaihde-liitteestä
Jaakkola se uskaltaa lausua sellaisia totuuksia maatalouden nykytilanteesta, joita eivät maatalouden edunvalvojat ja poliitikot uskalla sanoa, sapiskaa saavat mm. Proagria ja MTK.
Esim. tämä lause miellytti minua:
Tai kun viljan hinnan laskiessa on neuvottu panostamaan vielä lisää ja pyrkimään kuuden tonnin hehtaarisatoihin, kun yleisen taloustotuuden mukaan panosten käyttöä pitäisi päinvastoin vähentää
Jotain on sitte tullut tehtyä oikein, jos tuon voi emojen pitoonkin rinnastaa. :D
-
Kyllähän maatalostuen tavoittena on halpa raaka-aine, jopa on menty niin pitkälle että, eri tuotantosuuntiin ja tuotantohaatoihin on räätälöity hyvinkin yksityiskohtaisia tukia. Lisäksi avokätisellä investointien tukemisella ollaan taattu yhteiskunnan taholta edullisen raaka-aineen saatavuus. Yrittäjyyden kanssa ei harjoitetulla maatalouspolitiikalla ole mielestäni mitään tekemistä tai jos on niin, hyvin vähän. Väitän että, jos ainut tukimuoto olisi ollut pieni korkotukilaina osuus, niin oltaisiin ihan eri asenossa.
-
Ja niin olisi Oksakin muttei mitään varsinaista kommenttia jutun tiimoilta....
Se, että sekä hyvin että huonosti pärjääviä on kaikissa tuotantosuunnissa ja kokoluokissa ei ole mikään yllätys. Mutta jos vain kymmenesosa tiloista on oikeasti hyvin pahoissa vaikeuksissa ja kolmanneksen taloudellinen asema on vähintään hyvä niin se ei ole kyllä missään suhteessa MTK:n parin viime vuoden aikana veisaamien itkuvirsien määrään. Uskottavuus liian valittamisen takia on jo ikävä kyllä mennyt ja kaikki ns. kriisipaketi olisi pitänyt jättää paketoimatta koska niistä on maatalouden kannalta polittiisesti enemmän haittaa kuin taloudellista tai poliittista hyötyä.
Järkevin kohta jutussa voisi olla Timo Jaakkolan sanoma "”Jos haluamme kilpailukykyisen maatalouden, on ohjattava resurssit siihen ja pois tästä ’vähän kaikkea kaikille’ -maailmasta. Kaikilla muilla toimialoilla heikoimpien yrittäjien annetaan kaatua. Yritämme säilyttää jotakin, joka ei ole säilyttämisen arvoista.”
Pois "vähän kaikkea kaikille" - maailmasta ? Tässä on piilotettuna viesti, että tuet pitäisi keskittää joillekin eturiviläisille, jotta heikot eivät olisi kiusana ja rajoittamassa laajentajan tukialan suurentamista ?
Tosiasiassa ei muutaman köyhän hehtaarin pienviljelijä minkäänlaisena maatilalaina-asiakkaana edes pysty olemaan, eikä sellaisella muutenkaan ole suuria ostovelkoja, tuhannen euron koneella ja kolmentuhannen euron traktorilla tehdään hommat ja osia kuluu muutamien satasten edestä vuodessa. Kannattaisi uutisen tekijänkin katsoa tilannetta, keitäpä siellä trattalistalla on näkynyt viime aikoina, ei varmastikaan mitään pikkupuutarhapalstaviljelijää vaan siellä on punavannemiehiä miljoonavelkoineen paremminkin. Näille ongelmaisille selvästi pyritään pehmittämään tuolla juttusarjalla tietä, että velattomien pientilojen ja iäkkäiden viljelijöiden tuista nipistettäisiin parempaan tarpeeseen. Jotta kaikille ei tuliei vähän tukea vaan sille laajennuskiimaiselle isompi potti törsättäväksi.
Aina aikaisemmin - ennenkin EU:ta - ovat vakauttamislainat ja valtion lama-avut menneet niille holtittomimmille, koska ovat niin "ammattilaisia", eli kerenneet tuhlaamaan nopeammin kuin tyhmemmät ja hitaammat, rahat vaan sattuvat olemaan "väliaikaisesti loppu", lisäapu nostaisi ihan kohta varmaan heti vaikeuksista.
Jos päästettäisiinkin pakkohuutokauppoihin ja konkursseihin rehellisesti, silloinpa näkyisi isoja kupruja, mutta joku varovainen voisi siitä saadakin viljelyn jatkoa sopivasti. Mutta tämä ei käy jostakin syystä.
-SS-
Asiaa..
-
Ja niin olisi Oksakin muttei mitään varsinaista kommenttia jutun tiimoilta....
Se, että sekä hyvin että huonosti pärjääviä on kaikissa tuotantosuunnissa ja kokoluokissa ei ole mikään yllätys. Mutta jos vain kymmenesosa tiloista on oikeasti hyvin pahoissa vaikeuksissa ja kolmanneksen taloudellinen asema on vähintään hyvä niin se ei ole kyllä missään suhteessa MTK:n parin viime vuoden aikana veisaamien itkuvirsien määrään. Uskottavuus liian valittamisen takia on jo ikävä kyllä mennyt ja kaikki ns. kriisipaketi olisi pitänyt jättää paketoimatta koska niistä on maatalouden kannalta polittiisesti enemmän haittaa kuin taloudellista tai poliittista hyötyä.
Järkevin kohta jutussa voisi olla Timo Jaakkolan sanoma "”Jos haluamme kilpailukykyisen maatalouden, on ohjattava resurssit siihen ja pois tästä ’vähän kaikkea kaikille’ -maailmasta. Kaikilla muilla toimialoilla heikoimpien yrittäjien annetaan kaatua. Yritämme säilyttää jotakin, joka ei ole säilyttämisen arvoista.”
Pois "vähän kaikkea kaikille" - maailmasta ? Tässä on piilotettuna viesti, että tuet pitäisi keskittää joillekin eturiviläisille, jotta heikot eivät olisi kiusana ja rajoittamassa laajentajan tukialan suurentamista ?
Tosiasiassa ei muutaman köyhän hehtaarin pienviljelijä minkäänlaisena maatilalaina-asiakkaana edes pysty olemaan, eikä sellaisella muutenkaan ole suuria ostovelkoja, tuhannen euron koneella ja kolmentuhannen euron traktorilla tehdään hommat ja osia kuluu muutamien satasten edestä vuodessa. Kannattaisi uutisen tekijänkin katsoa tilannetta, keitäpä siellä trattalistalla on näkynyt viime aikoina, ei varmastikaan mitään pikkupuutarhapalstaviljelijää vaan siellä on punavannemiehiä miljoonavelkoineen paremminkin. Näille ongelmaisille selvästi pyritään pehmittämään tuolla juttusarjalla tietä, että velattomien pientilojen ja iäkkäiden viljelijöiden tuista nipistettäisiin parempaan tarpeeseen. Jotta kaikille ei tuliei vähän tukea vaan sille laajennuskiimaiselle isompi potti törsättäväksi.
Aina aikaisemmin - ennenkin EU:ta - ovat vakauttamislainat ja valtion lama-avut menneet niille holtittomimmille, koska ovat niin "ammattilaisia", eli kerenneet tuhlaamaan nopeammin kuin tyhmemmät ja hitaammat, rahat vaan sattuvat olemaan "väliaikaisesti loppu", lisäapu nostaisi ihan kohta varmaan heti vaikeuksista.
Jos päästettäisiinkin pakkohuutokauppoihin ja konkursseihin rehellisesti, silloinpa näkyisi isoja kupruja, mutta joku varovainen voisi siitä saadakin viljelyn jatkoa sopivasti. Mutta tämä ei käy jostakin syystä.
-SS-
Asiaa..
Kyllähän tämä artikkeli oli ihan normaalia Jaakkolaa ja muuten varmaan voisin allekirjoittaakin agendan, mutta tämä "kaikkea kaikille"-teema epäillyttää minuakin. Pitäisi enemmän selvittää, mitä tällä ajaa takaa. Rehelliset konkurssit ja pakkohuutokaupat olisi tietysti kiinnostavia, mutta niitä ei kovin helposti pääse syntymään. Juttelin ennen joulua yhden pankkimiehen kanssa tilanteesta ja näkemys oli, että ei se ole kenenkään etu alkaa tiloja kaatamaan raskaimman kautta. Vaikeuksiin joutuneille yritetään löytää jatkaja jotain muuta kautta. Eli hieman haiskahtaa hyvä veli-meiningille, mutta tämmöistä se sitten kai on.
-
Tuota laajaa juttukokonaisuutta voidaan lukea monelta kantilta.
Mun mielestä noiden artikkeleiden punainen lanka oli viljelijöiden heikko talousosaaminen ja toinen punainen lanka se, että maataloudessa vastuu heikosti menemisestä sysätään maatalouden ulkopuolelle, kuten kaupalle.
Tuista ei juuri ollut juttua, ja kommentoisin tuota SS:n eturiviläispuhetta siten, että taas on vähän vainoharhaa havaittavissa ja jumittumista 1970-luvun ajattelumaailmaan. Jos oltaisiin enemmän markkinoiden varassa, niin ei tarvittaisi mitään eturiviläispohdiskelua tai hyvä veli-epäilyjä. Osaaminen ja markkinoihin sopeutuminen ratkaiskoon kuka pärjää ja kuka ei, maatalouskin tarvii luovaa tuhoa, kyllä muidenkin yrittäjien on etsittävä muita hommia, jos yritys ei kannata.
Ehkäpä maatalouden pelastus onkin, ironista kyllä, "maatalousvihamielinen" punavihreä hallitus, sen ei tarvi yrittää miellyttää ketään maatalouteen sidoksissa olevaa ryhmää, ei kuunnella kaiken maailman maatalousfirmojen lobbareita eikä asetella kainalokeppejä maatalouden kriiseihin, ainoa kaino toivomus tuollaiselle hallitukselle on, että byrokratiaa ja sääntelyä ei lisättäisi.
-
Ja niin olisi Oksakin muttei mitään varsinaista kommenttia jutun tiimoilta....
Se, että sekä hyvin että huonosti pärjääviä on kaikissa tuotantosuunnissa ja kokoluokissa ei ole mikään yllätys. Mutta jos vain kymmenesosa tiloista on oikeasti hyvin pahoissa vaikeuksissa ja kolmanneksen taloudellinen asema on vähintään hyvä niin se ei ole kyllä missään suhteessa MTK:n parin viime vuoden aikana veisaamien itkuvirsien määrään. Uskottavuus liian valittamisen takia on jo ikävä kyllä mennyt ja kaikki ns. kriisipaketi olisi pitänyt jättää paketoimatta koska niistä on maatalouden kannalta polittiisesti enemmän haittaa kuin taloudellista tai poliittista hyötyä.
Järkevin kohta jutussa voisi olla Timo Jaakkolan sanoma "”Jos haluamme kilpailukykyisen maatalouden, on ohjattava resurssit siihen ja pois tästä ’vähän kaikkea kaikille’ -maailmasta. Kaikilla muilla toimialoilla heikoimpien yrittäjien annetaan kaatua. Yritämme säilyttää jotakin, joka ei ole säilyttämisen arvoista.”
Pois "vähän kaikkea kaikille" - maailmasta ? Tässä on piilotettuna viesti, että tuet pitäisi keskittää joillekin eturiviläisille, jotta heikot eivät olisi kiusana ja rajoittamassa laajentajan tukialan suurentamista ?
Tosiasiassa ei muutaman köyhän hehtaarin pienviljelijä minkäänlaisena maatilalaina-asiakkaana edes pysty olemaan, eikä sellaisella muutenkaan ole suuria ostovelkoja, tuhannen euron koneella ja kolmentuhannen euron traktorilla tehdään hommat ja osia kuluu muutamien satasten edestä vuodessa. Kannattaisi uutisen tekijänkin katsoa tilannetta, keitäpä siellä trattalistalla on näkynyt viime aikoina, ei varmastikaan mitään pikkupuutarhapalstaviljelijää vaan siellä on punavannemiehiä miljoonavelkoineen paremminkin. Näille ongelmaisille selvästi pyritään pehmittämään tuolla juttusarjalla tietä, että velattomien pientilojen ja iäkkäiden viljelijöiden tuista nipistettäisiin parempaan tarpeeseen. Jotta kaikille ei tuliei vähän tukea vaan sille laajennuskiimaiselle isompi potti törsättäväksi.
Aina aikaisemmin - ennenkin EU:ta - ovat vakauttamislainat ja valtion lama-avut menneet niille holtittomimmille, koska ovat niin "ammattilaisia", eli kerenneet tuhlaamaan nopeammin kuin tyhmemmät ja hitaammat, rahat vaan sattuvat olemaan "väliaikaisesti loppu", lisäapu nostaisi ihan kohta varmaan heti vaikeuksista.
Jos päästettäisiinkin pakkohuutokauppoihin ja konkursseihin rehellisesti, silloinpa näkyisi isoja kupruja, mutta joku varovainen voisi siitä saadakin viljelyn jatkoa sopivasti. Mutta tämä ei käy jostakin syystä.
-SS-
Asiaa..
Kyllähän tämä artikkeli oli ihan normaalia Jaakkolaa ja muuten varmaan voisin allekirjoittaakin agendan, mutta tämä "kaikkea kaikille"-teema epäillyttää minuakin. Pitäisi enemmän selvittää, mitä tällä ajaa takaa. Rehelliset konkurssit ja pakkohuutokaupat olisi tietysti kiinnostavia, mutta niitä ei kovin helposti pääse syntymään. Juttelin ennen joulua yhden pankkimiehen kanssa tilanteesta ja näkemys oli, että ei se ole kenenkään etu alkaa tiloja kaatamaan raskaimman kautta. Vaikeuksiin joutuneille yritetään löytää jatkaja jotain muuta kautta. Eli hieman haiskahtaa hyvä veli-meiningille, mutta tämmöistä se sitten kai on.
Tulkitsen tuota "kaikkea kaikille" siten että ei keskitytä maatalouteen taloudellisena toimintana, vaan mukaan on otettu kaikkkea "maaseutua ei voi tuoda" -höpinää "elävää maaseutua" "koko Suomi asuttuna" ym. -höpinää, millä yritetään oikeuttaa maatalouden isot tuet ja se että kaikkia maatiloja yriretään väkisin pitää hengissä.
-
Käsittämättömän vähällä järjellä nuo tuolla pankeissakin touhuaa.Porukka on oikeasti pihalla kaikesta kuin lumiukot.Mukavia puhuva supliikkimies tekee Hunttalan Matit kevyesti nykyäänkin,jos vaan on lainatietsikalle sopivat parametrit kunnossa.
-
Käsittämättömän vähällä järjellä nuo tuolla pankeissakin touhuaa.Porukka on oikeasti pihalla kaikesta kuin lumiukot.Mukavia puhuva supliikkimies tekee Hunttalan Matit kevyesti nykyäänkin,jos vaan on lainatietsikalle sopivat parametrit kunnossa.
Eikös maatilalainoitus oo kiristynyt? Pankeilla on ammattilaiset laskemassa asioita, ei siellä luulemisen perusteella lainoja anneta.
-
On sitä monenlaista ammattilaista alalta kuin alalta nähty,eikä voi kovasti kehua.Kyllä rahaa irtoaa hömppäilijöille,kun vaan on vakuudet kondiksessa.
Minuakin häiriköitiin jossain määrin hiljattain,kun lainat loppui "investoi nyt jotain"-hengessä
-
Ehkäpä maatalouden pelastus onkin, ironista kyllä, "maatalousvihamielinen" punavihreä hallitus, sen ei tarvi yrittää miellyttää ketään maatalouteen sidoksissa olevaa ryhmää, ei kuunnella kaiken maailman maatalousfirmojen lobbareita eikä asetella kainalokeppejä maatalouden kriiseihin, ainoa kaino toivomus tuollaiselle hallitukselle on, että byrokratiaa ja sääntelyä ei lisättäisi.
Montako vuotta näitä kriisitukia on nyt makseltu? Tämä hallituskausi vai alkoiko jo edellisen aikana? Montako tilaa on noilla oikeasti pelastettu? Joku on ehkä pystynyt jatkamaan löysässä hirressä roikkumista. 4 vuotta ilman saattaisi olla hyväksi koko alalle.
-
ei maheta sevvertasilla riisitukkiilla ostaa ku joulupuuron riisit... vaen Heino pisiti merkille että toenen haastatelluista ihmetteli tuota laajentamisintoa
-
Hyvä kirjoitus tuo oli. Eipä tuossa lehdessä pitkään aikaan ole noin paljon painavaa asiaa ollutkaan.
Pari juttua tohon olisi kannattanut lisätä, mutta olisi tainut kalikka kalahtaa omaan nilkkaan niin ei sitä mainittu. Nimittäin sitä ettei ala sillä tervehdy jos rahaa työnnetään maatalouteen sen ulkopuolelta. Ja toinen on sitten poukkoileva ja selvästi osittain suosiva ja eri arvoiseen asemaan asettava tukipolitiikka.
-
Ja niin olisi Oksakin muttei mitään varsinaista kommenttia jutun tiimoilta....
Se, että sekä hyvin että huonosti pärjääviä on kaikissa tuotantosuunnissa ja kokoluokissa ei ole mikään yllätys. Mutta jos vain kymmenesosa tiloista on oikeasti hyvin pahoissa vaikeuksissa ja kolmanneksen taloudellinen asema on vähintään hyvä niin se ei ole kyllä missään suhteessa MTK:n parin viime vuoden aikana veisaamien itkuvirsien määrään. Uskottavuus liian valittamisen takia on jo ikävä kyllä mennyt ja kaikki ns. kriisipaketi olisi pitänyt jättää paketoimatta koska niistä on maatalouden kannalta polittiisesti enemmän haittaa kuin taloudellista tai poliittista hyötyä.
Järkevin kohta jutussa voisi olla Timo Jaakkolan sanoma "”Jos haluamme kilpailukykyisen maatalouden, on ohjattava resurssit siihen ja pois tästä ’vähän kaikkea kaikille’ -maailmasta. Kaikilla muilla toimialoilla heikoimpien yrittäjien annetaan kaatua. Yritämme säilyttää jotakin, joka ei ole säilyttämisen arvoista.”
Pois "vähän kaikkea kaikille" - maailmasta ? Tässä on piilotettuna viesti, että tuet pitäisi keskittää joillekin eturiviläisille, jotta heikot eivät olisi kiusana ja rajoittamassa laajentajan tukialan suurentamista ?
Tosiasiassa ei muutaman köyhän hehtaarin pienviljelijä minkäänlaisena maatilalaina-asiakkaana edes pysty olemaan, eikä sellaisella muutenkaan ole suuria ostovelkoja, tuhannen euron koneella ja kolmentuhannen euron traktorilla tehdään hommat ja osia kuluu muutamien satasten edestä vuodessa. Kannattaisi uutisen tekijänkin katsoa tilannetta, keitäpä siellä trattalistalla on näkynyt viime aikoina, ei varmastikaan mitään pikkupuutarhapalstaviljelijää vaan siellä on punavannemiehiä miljoonavelkoineen paremminkin. Näille ongelmaisille selvästi pyritään pehmittämään tuolla juttusarjalla tietä, että velattomien pientilojen ja iäkkäiden viljelijöiden tuista nipistettäisiin parempaan tarpeeseen. Jotta kaikille ei tuliei vähän tukea vaan sille laajennuskiimaiselle isompi potti törsättäväksi.
Aina aikaisemmin - ennenkin EU:ta - ovat vakauttamislainat ja valtion lama-avut menneet niille holtittomimmille, koska ovat niin "ammattilaisia", eli kerenneet tuhlaamaan nopeammin kuin tyhmemmät ja hitaammat, rahat vaan sattuvat olemaan "väliaikaisesti loppu", lisäapu nostaisi ihan kohta varmaan heti vaikeuksista.
Jos päästettäisiinkin pakkohuutokauppoihin ja konkursseihin rehellisesti, silloinpa näkyisi isoja kupruja, mutta joku varovainen voisi siitä saadakin viljelyn jatkoa sopivasti. Mutta tämä ei käy jostakin syystä.
-SS-
Nettijuttu on niin paljon lyhennelty, että se antaa välillä väärää kuvan jutussa esiintyvien ihmisten ajatuksista. Lehdessä tuossa kohtaa kritisoidaan nimenomaan niitä tukia ja jäjestelyjä, joilla holtittomia tai taloutta osaamattomia pidetään tai koetetaan pitää puoliväkisin pysytyssä. Eli kritisoidaan ihan samaa asiaa kuin sinäkin mutta eri kantilta. Kyllä pikkutilankin saa nurin kun töpeksii. Mutta konkurssi ei ole niin komea eikä herätä niin suuria intohimoja kun velkasumma paljon pienempi eikä kyseessä ole lehtien palstoilla konerivin edessä tai suuren hallin keskellä patsastellut henkilö. Samoin suurin piitein samassa kohdassa ihmetellään sitä, että vaikkapa 1.5 miljoonan lainan/investointituen voi saada pelkän työkokemuksen perusteella eikä kukaan tuossa vaiheessa kysele taloustaitojen eikä paljon muidenkaan tarvittavien taitojen tai ominaisuuksien perään. Minun mielestäni tuo "vähän kaikille" liittyy nimenomaan tähän.
Ei tukia tarvitse uudellen suunnata millään tietylle ryhmälle. Se riittäisi kun kaiken sortin kriisituista ja lainajärjestelyistä luovuttaisiin. Investointituissa puolestaan tarkistettaisiin ymmärtääkö hakija mihin on ryhtymässä ja tajuaa tarpeeksi taloudesta. Ja tiloilla ymmärretäisiin että pärjääminen on eniten itsestä kiinni. Ei Venäjän pakotteista eikä tukipolitiikasta eikä kaupasta.
Jutussa yksi tilitoimiston pitäjä ihmettelee mm. kuinka joidenkin on erittäin vaikeaa ymmärtää investointiin käytetyn lainan lyhennyksien ja kyseisen investoinnin poistojen lähisukulaisuutta. Jos tämä on tosiaan yleistä niin viljelijöissä paljon sellaisia, jotka voi olla hyviä maataloustyöntekijöitä mutta jollakin muulla pitäisi olla valta tilan taloudesta ja päätöksistä eli joku muu olisi se varsinainen maatalousyrittäjiä. Sellainenkin taisi nettijutusta puuttua, että yksi ihmetteli kuka tai mistä tiloja johdetaan: hautausmaalta ja salin seinien muotokuvista eli vanhoista perinteistä tai edellisen sukupolven haluista ja toiveista vai nykyinen yrittäjä omien kykyjensä ja mieltymyksiensä mukaan. Sitäkin kritisoitiin, että viljelijäksi ryhdytään sukuarvojen vuoksi vaikkei työ hiukkaakaan kiinnosta. Ja sitten päädytään vaikeuksiin. Sinäänsä tilan kokoon ei jutussa puututa mitenkään vaan lähinnä ollaan harmistuneita yrittäjätaitojen puutteesta.
-
Olipahan selevää tekstie tämänpäeväsessä maasuvvun tulevaisuuvven liitteessä maatilojen tallousasijoesta
Oha se selvä asija notta monenlaesta yrittäjää sitä vielä maatalouvessa on,vaan kovin siinnä räyhäkkäästi ilimi tuotiin mielipitteesä.Kaekki net ee oo nii viissaeta notta pystyvät toesia rahan eestä neuvvomaan. Seon oltava näetä tyhymijäki notta o nuille viissaammille töetä. Seon kohta yhen suhe yhteen tuassa asijantuntija kentässä ,jokkaeselle vilijelijälle oma.
-
Käsittämättömän vähällä järjellä nuo tuolla pankeissakin touhuaa.Porukka on oikeasti pihalla kaikesta kuin lumiukot.Mukavia puhuva supliikkimies tekee Hunttalan Matit kevyesti nykyäänkin,jos vaan on lainatietsikalle sopivat parametrit kunnossa.
Eikös maatilalainoitus oo kiristynyt? Pankeilla on ammattilaiset laskemassa asioita, ei siellä luulemisen perusteella lainoja anneta.
Ei siellä mitään ammattilaisia ole vaan jos luvut on väärennetty arvostetun toimijan (pro agria) laskijan mukaan rahaa tulee, se on sitten eri asia onko laina paperiin nimensä laittaja ammattilainen ja tietää että luvut ovat oikein ja pystyy toimimaan niiden mukaan.
-
Mun kommentteja on lainattu tuohon lehtijuttuun. Oon hiljaksiin maininnut täällä, että isännät ei tiedä rehuviljan tuotantokustannuksia ja talouden keskeisiä tunnuslukuja.
-
Märehtijäpuolella säiliksen tuotantokustannus on tärkeämpi tietää. Erityisesti jos väkirehu on ostossa.
-
Märehtijäpuolella säiliksen tuotantokustannus on tärkeämpi tietää. Erityisesti jos väkirehu on ostossa.
Säilörehun kanssa ratkaisevinta ymmärtää säiden merkitys ja -riskin hallinta. Se tulee vasta kokemuksen ja oppimisen kautta.
-
Mun kommentteja on lainattu tuohon lehtijuttuun. Oon hiljaksiin maininnut täällä, että isännät ei tiedä rehuviljan tuotantokustannuksia ja talouden keskeisiä tunnuslukuja.
Aika monta osiota oli "lainattu" agronetistä...
Hyvä kirjoitus ja nyt uskallettiin nostaa kissa pöydälle. Kaikista (viljelijöistä ja tiloista) ei vaan ole tähän hommaan. Ihan normaalia luonnonvalintaa, mutta se on vaikea hyväksyä. Hyvä, että kerrankin nostettiin esille myös hankalasta tilanteesta poispääsemiseksi vaihtoehtoja. Se ehkä luo sellaisen positiivisemman ilmapiirin lopettavan viljelijän ympärille, ei kyse ole maailmanlopusta.
Jos oikein muista, niin Jaakkola on ennen pankkiuraansa ollut prorahastuksella töissä ja taisi näköalapaikka-kolumnia jossain lehdessä kirjoittaa. Asiaa puhui nyttenkin, mutta pari kohtaa hiukan ihmetytti. Oliko s-aate jo imaissut, kun ei kaupan toiminnasta löytynyt mitään negatiivista. Sinällään tilanne ei ole kaupan syy, koska kaupan on annettu keskittyä ja samaan aikaan esim. lihatalot ja osin myös meijerikenttä ovat olleet hiukan unessa. Iso A yritti venäjä-korttia, mutta upotti tolkuttoman rahakasan karjalan suohon. Valio pelasi upporikasta ja nyt sitten rutiköyhää venäjä-kortilla. Kasvanut kauppa saa tuotua dumppauseriä ulkomailta miten haluaa.
Toinen kohta Jaakkolan puheissa, mikä ihmetytti, oli tuo laskelmien tekeminen epäonnistuneille tiloille. Kai rahastus on sentään jonkun onnistuneenkin hankkeen laskenut. Omien investointien aikaan kuulin, mitenkä viljelijät vaativat tekemään sellaiset laskelmat, että saadaan hanke kannattamaan ja saadaan rahoitus. Kyllä siinä on jokainen tietysti kussut omiin muroihinsa. Neuvojan olisi pitänyt olla tiukkana ja maajussin laajennuskiimassa ottaa aikalisä. Mutta en usko, että ihan kaikki on neuvonnan vikakaan. Kyllä laskelman teettäjälläkin joku vastuu on. Ja onko kukaan kontrolloinut, että onko laskelman "ohjeita" noudatettu. Punavanteinen navetan alvipalautuksilla ei tainnut olla ihan yksittäinen poikkeustapaus, ei ehkä ihan maan tapakaan, mutta jotain siltä väliltä.
Osalle porukasta on vieläkin vaikea käsittää, että ei saa rahoitusta johonkin hankkeeseen. Syy löytyy yleensä pankin maatalousrahoituksesta vastaavasta henkilöstä. Oman havainnon mukaan nämä pankkia syyllistävät viljelijät ovat nuorehkoja ja sellaisilta tiloilta, joilla on aiemmin kaikki onnistunut eli ei nähdä muuttuvan ympäristö aiheuttamaa riskin kasvua. Sokeasti vaan halutaan laajentaa velkaa velan jatkeeksi, kun lehtijutuissa on vaan monen robotin tiloja tai tuhannen mulllin kasvattamoita. Sokea usko johonkin, mutta riskien näkeminen olematon. Hyvä, että maastullin jutussa otettiin esille se, että ei yksittäisen viljelijän kannattaisi kantaa huolta kansakunnan ruokahuollosta. Jos homma ei kannata, hypätään pois kelkasta ennen kuin vauhti on kasvanut liiaksi. Itsekin koittanut tätä asiaa painottaa itselle, että muille.
Yrittäjäriskistä ei oikein taidettu selvästi puhua tuossa jutussa. Riski kai määritellään jotenkin siten, että jokin tapahtuu jollakin todennäköisyydellä. Jokainen yrittäjä ottaa riskin, toiset isomman toiset pienemmän. Toiset ottavat hallitumpia riskejä, vaurautuvat paremmin ja seuraavat tomintaympäristöä. Toiset ajavat suurella riskillä. Suurellakin riskillä joku onnistuu ja pienellä riskillä taas joku epäonnistuu, mutta siitä huolimatta näitä riskejä kannataisi pyrkiä minimoimaan ja varautumaan siihen riskin laukeamiseen omalle kohdalle. Esim. yrittäjän tai perheenjäsenen terveys on sellainen riskikohde, johon ei aina itse voi vaikuttaa, mutta vaikutus yritykseen voi olla hyvinkin dramaattinen. Mikä on mahdollista tapahtua, tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Sitä ei vain tiedä milloin ja kenelle.
Yliopistoakin moitittiin hiljaisuudesta. Nyt voisivat sitten edes tutkia, mitä on tehty väärin ja löytyykö jotain systemaattista tekijää, josta voitaisiin ottaa opiksi. Tutkittaisiin myös niitä onnistujia/osaajia ja verrattaisiin niihin.
-
Yliopistoakin moitittiin hiljaisuudesta. Nyt voisivat sitten edes tutkia, mitä on tehty väärin ja löytyykö jotain systemaattista tekijää, josta voitaisiin ottaa opiksi. Tutkittaisiin myös niitä onnistujia/osaajia ja verrattaisiin niihin.
Näissä tutkimuksissa, mistä konkurssi johtuu, ja niin edelleen, on se heikko kohta, että tilanteeseen vaikuttavissa tekijöissä on vahva vääristymä:
Ns. konkurssiyhtälössä (Laitinen 1990) on kolme tilinpäätöksestä saatavaa muuttujaa Z= 1,77* X1 + 14,14* X2 + 0,54* X3
missä
X1= Rahoitustulosprosentti
X2= Quick Ratio
X3= Omavaraisuusaste
Tämä arvo jos on pienempi kuin 18, on konkurssiyritys.
Sitten tietenkin ne asiat, jotka eivät näy kaavaa laskettaessa, ovat esimerkiksi se, salataanko joidenkin velkojen tyyppiä, onko konkurssivelallinen itsekin kuppaamassa lähipiirilleen rahoja, onko varastonarvo liioiteltu, onko kiinteän omaisuuden arvostusta pumpattu järjettömäksi (voi osoittautua, että jonnekin kairalle tunturin taakse rakennettu tuotantolaitos on arvoton) , säästetäänkö huolloissa, onko aineeton omaisuus (patentin arvo esim.) puskettu kuplaan, tarjoukset on saatettu vähin äänin tilauksiksi ja saataviksi, onko takauksia haettu siltojen alta, onko palkkasaaavia sov ittu suullisesti viemättä niitä Palkkaturvaan, näitähän on kymmeniä, joita ei tilinpäätöksessä näy.
Olisi hyvä alku, jos esimerkiksi Asiakastiedosta saisi pieni alihankkija ihan oikeaan aikaan ne perintäilmoitukset. Tuo Z-kaava kuulemma ilmoittaa maksimissaan noin kolme vuotta aikaismmin, joopa joo, katsoin asiakastiedon sivulta asiakkaan tiedot, ei mitään ongelmia, myin tavarat, laskutin, kuukauden päästä konkurssiin. Sitten kun piruuttani avasin asiakastiedon sivut, oli 4 sivua maksuhäiriöitä, lähes kolmen vuoden taakse. Jep jep.
Minusta luotettavamman kuvan saa viidakkorummun kuuntelemisesta ja yrittäjän lanssilla käynnistä.
-SS-
-
Kultaisella 1980-luvulla ei talousosaamista viljelijöillä tarvinnutkaan olla, kun maataloustulolaki piti huolta kustannusten kompensaatiosta sekä tuottajahintojen automaattisesta noususta ja kun laajentaakaan ei juuri saanut, niin ei ylivelkaantumistakaan päässyt tapahtumaan.
Vielä Eu-jäsenyyden ensi vuosina oli tuet ruhtinaalliset nykyiseen verrattuna ja saatiin vielä hyvät hinnanalennuskorvauksetkin.
Tuolloin 1980- luvulla ja eu-jäsenyyden alkuvuosina riitti kun jaksoi riuskasti tehdä raakaa työtä, niin varmasti pärjäsi, vaikkei olisi omistanut laskukonetta lainkaan eikä tarvinnut tajuta talousasioista mitään, lisäksi silloin ihan oikeasti se tyhmin tilalle jäänyt pärjäsi, nykyään on päinvastoin, fiksuimman pitää jäädä jos aiotaan tila suvussa edelleen pitää.
-
Kultaisella 1980-luvulla ei talousosaamista viljelijöillä tarvinnutkaan olla, kun maataloustulolaki piti huolta kustannusten kompensaatiosta sekä tuottajahintojen automaattisesta noususta ja kun laajentaakaan ei juuri saanut, niin ei ylivelkaantumistakaan päässyt tapahtumaan.
Vielä Eu-jäsenyyden ensi vuosina oli tuet ruhtinaalliset nykyiseen verrattuna ja saatiin vielä hyvät hinnanalennuskorvauksetkin.
Tuolloin 1980- luvulla ja eu-jäsenyyden alkuvuosina riitti kun jaksoi riuskasti tehdä raakaa työtä, niin varmasti pärjäsi, vaikkei olisi omistanut laskukonetta lainkaan eikä tarvinnut tajuta talousasioista mitään, lisäksi silloin ihan oikeasti se tyhmin tilalle jäänyt pärjäsi, nykyään on päinvastoin, fiksuimman pitää jäädä jos aiotaan tila suvussa edelleen pitää.
Lainsäädäntö on perinteisesti korostanut tätä maatilalle jäävän heikommuutta, esimerkiksi jo useampi lapsista haluaisi viljellä, sille joka ei muuten voi elättää itseään, tulee etuoikeus sukupolvenvaihdokseen.
Tämä oli mainittu ihan lakitekstissäkin. Jossakin vaiheessa 1970-lukua maatilalainat ja ostoluvat jopa evättiin siltä, jolla oli esimerkiksi maisterin paperit ja palkkatyö.
Huomaa myös, että sillä kultaisella 1980-luvulla kovimmat velkavetoiset laajentajat saivat sekä 1981 että 1992 vakauttamistoimenpiteitä ja vakauttamislainoja, Laki 398/1981 ja valtioneuvoston päätös 404/1992 . Vielä pitkälle 1990-luvun lopulle, EU-ajalle asti säädettiin lakeja, että valtiontaattuja lainoja lykättäisiin sopivasti ja järjesteltäisiin. Nämä 1980-luvun alun vakauttamiset tarvittiin, jotteivat vaan "ulkopuoliset" pääsisi ostelemaan tiloja pakkohuutokaupoista. Pakkohuutokaupoissahan ei sovellettu maan osto- ja myynninrajoituslakeja. Voi, kuinka ostolupa-porukka oli raivoissaan meilläkin päin, kun menestynyt arkkitehtipariskunta ostaa pöläytti vanhan isohkon talon tuosta vaan pakkohuutokaupasta, isännän juotua itsensä tärviölle.
Hyvin sitäkin tilaa silti viljeltiin, ja talousrakennukset kunnostettiin nyt taitaa olla uudet isännät talossa.
-SS-
-
Tuli luettua tuo jatkojuttu tuosta lehdestä ja siinä selitettiin kuinka ongelmiin ajautunut tila saadaan siirrettyä jatkajille. Itse en oilein ymmärtänyt sitä kuinka tuo olisi pankille kannattava tai alaa tervehdyttävä, ymmärsikö joku muu?
-
Aenaha se uus hevonen vetää paremmin ku vanaha, paetti että nykyjään sen uuvven hevosen rekkeen lastataan kuormaa lissää ja toenen reki kaupan päälle... ettätuota, ei taejja nykysi monikaa kauppa totteutua tuottoarvolla. Minusta on hulluutta ulosmitata kaikki varallisuus parin-kolomenkymmen vujen vällein luopujille.
-
Erittäin mielenkiintoista on, että Jaakkola jakelee neuvoja entisenä ProAgrialaisena (maatalouden neuvontajärjestö)
sekä entisenä Nordealaisena (pankin on tarkoitus hyötyä maksimaalisesti maatalouden rahavirroista).
-
>on hulluutta ulosmitata kaikki varallisuus parin-kolomenkymmen vujen vällein luopujille.
Ei vanha äijä enää mitään rahaa tarvitse.Jonkun autoropposen ja katon pään päälle.70 v jälkeen ei kannata enää omistaa oikeastaan mitään,mutta eihän se umpiluille mene mitenkään jakeluun.
Aika haastavaa on jonkun EU-tilan lunastaminenkin mtyksi ja parahimmat oyksi laittelevat,mutta tuskin se kannattavuuta lisäilee.
-
>Erittäin mielenkiintoista on, että Jaakkola jakelee neuvoja entisenä ProAgrialaisena (maatalouden neuvontajärjestö)
sekä entisenä Nordealaisena (pankin on tarkoitus hyötyä maksimaalisesti maatalouden rahavirroista).
Kaksinkertainen suojatyöläinen
-
>on hulluutta ulosmitata kaikki varallisuus parin-kolomenkymmen vujen vällein luopujille.
Ei vanha äijä enää mitään rahaa tarvitse.Jonkun autoropposen ja katon pään päälle.70 v jälkeen ei kannata enää omistaa oikeastaan mitään,mutta eihän se umpiluille mene mitenkään jakeluun.
Aika haastavaa on jonkun EU-tilan lunastaminenkin mtyksi ja parahimmat oyksi laittelevat,mutta tuskin se kannattavuuta lisäilee.
Oy:hyn on joustava ottaa jatkaja mukaan kasvamaan ja oppimaan. Siitä sitten pikkuhiljaa myy osakkeet pois. Kymmenet vuotta kannattaa pitää ainakin itsellä niin menee sitten huokemmin verotus.
-
>on hulluutta ulosmitata kaikki varallisuus parin-kolomenkymmen vujen vällein luopujille.
Ei vanha äijä enää mitään rahaa tarvitse.Jonkun autoropposen ja katon pään päälle.70 v jälkeen ei kannata enää omistaa oikeastaan mitään,mutta eihän se umpiluille mene mitenkään jakeluun.
Aika haastavaa on jonkun EU-tilan lunastaminenkin mtyksi ja parahimmat oyksi laittelevat,mutta tuskin se kannattavuuta lisäilee.
Löytypä jotaki josta voen ollaa kanssasi sammaa mieltä.Ei vanhat ukot/akat kovin hirveitä tuata rahaa tarvi. Eläkelläeset jotka haluaa viljellä,net joutaski vilijellä ns. omillaan. Niiltä joutas kaekki tuet poes. Nuorissa seon maaseudullaki se tulevaesuus.
-
Tuli luettua tuo jatkojuttu tuosta lehdestä ja siinä selitettiin kuinka ongelmiin ajautunut tila saadaan siirrettyä jatkajille. Itse en oilein ymmärtänyt sitä kuinka tuo olisi pankille kannattava tai alaa tervehdyttävä, ymmärsikö joku muu?
Minäkään en oikein ymmärtänyt Esan ajatuksenjuoksua. Ei siinä oikeastaan selitetty, miksi OY olisi helpompi jatkajalle. Pankki kyllä haluaa joka tapauksessa velat maksetuiksi ja vakuudet säilyviksi. Ehkä OY:lle olisi helpompi maksella velkoja pois, jos poistot on syöty.
Halvan raaka-aineen varmistamiseenhan maataloushallinto on tähdännyt jo 100 vuotta. Ehkä nyt olisi jo syytä muuttaa kurssia. Kyllä kuluttajilla olisi jo vara maksaa täysi hinta elintarpeistakin.
-
Tuli luettua tuo jatkojuttu tuosta lehdestä ja siinä selitettiin kuinka ongelmiin ajautunut tila saadaan siirrettyä jatkajille. Itse en oilein ymmärtänyt sitä kuinka tuo olisi pankille kannattava tai alaa tervehdyttävä, ymmärsikö joku muu?
Minäkään en oikein ymmärtänyt Esan ajatuksenjuoksua. Ei siinä oikeastaan selitetty, miksi OY olisi helpompi jatkajalle. Pankki kyllä haluaa joka tapauksessa velat maksetuiksi ja vakuudet säilyviksi. Ehkä OY:lle olisi helpompi maksella velkoja pois, jos poistot on syöty.
Halvan raaka-aineen varmistamiseenhan maataloushallinto on tähdännyt jo 100 vuotta. Ehkä nyt olisi jo syytä muuttaa kurssia. Kyllä kuluttajilla olisi jo vara maksaa täysi hinta elintarpeistakin.
Halpa raaka-aine on varmasti tavoitteena jatkossakin. Kurssia pitäisi muuttaa ja suurella osalla kuluttajista olisi kyllä varaakin... Ei kuitenkaan kaikilla. Asuminen vie liikaa rahaa alle keskituloisilta. Siis ei tule tapahtumaan. Toivottavasti olen tässä väärässä, mutta enpä usko.
Kuten tuossa jutussakin todetaan, ettei kannata jäädä odottamaan, että joku muu ratkaisisi maatilan ongelmia. Kannattaa alkaa itse toimimaan omista lähtökohdista.
-
Tuli luettua tuo jatkojuttu tuosta lehdestä ja siinä selitettiin kuinka ongelmiin ajautunut tila saadaan siirrettyä jatkajille. Itse en oilein ymmärtänyt sitä kuinka tuo olisi pankille kannattava tai alaa tervehdyttävä, ymmärsikö joku muu?
Minäkään en oikein ymmärtänyt Esan ajatuksenjuoksua. Ei siinä oikeastaan selitetty, miksi OY olisi helpompi jatkajalle. Pankki kyllä haluaa joka tapauksessa velat maksetuiksi ja vakuudet säilyviksi. Ehkä OY:lle olisi helpompi maksella velkoja pois, jos poistot on syöty.
Halvan raaka-aineen varmistamiseenhan maataloushallinto on tähdännyt jo 100 vuotta. Ehkä nyt olisi jo syytä muuttaa kurssia. Kyllä kuluttajilla olisi jo vara maksaa täysi hinta elintarpeistakin.
Halpa raaka-aine on varmasti tavoitteena jatkossakin. Kurssia pitäisi muuttaa ja suurella osalla kuluttajista olisi kyllä varaakin... Ei kuitenkaan kaikilla. Asuminen vie liikaa rahaa alle keskituloisilta. Siis ei tule tapahtumaan. Toivottavasti olen tässä väärässä, mutta enpä usko.
Kuten tuossa jutussakin todetaan, ettei kannata jäädä odottamaan, että joku muu ratkaisisi maatilan ongelmia. Kannattaa alkaa itse toimimaan omista lähtökohdista.
Kyllä tähänastinen tukipolitiitkka on varmistanut kalliin raaka-aineen, ei halpaa
raaka-ainetta kotimaan markkinoille. Ainoa raaka-aine joka on halpaa, on
preeriakasvit. Esimerkiksi sokeri ja maito ei ole halvempaa kuin muualla maailmassa.
-SS-
-
Olen täysin samaa mieltä ,kukaan ei tule sinun ongelmia ratkomaan .Miten taseen korjaat laskevilla hinnoilla jos se on pahasti vinoutunut ,Pitäisi tulla hirmuinen rahaläjä jostakin (lotto ja päävoitto ). Yrittäjä ominaisuudet ei pysy mukana nopesti laajenevilla tiloilla joku kertoi aikaisemmin . Muutujia on liikaa .
-
Kyllähän tämä artikkeli oli ihan normaalia Jaakkolaa ja muuten varmaan voisin allekirjoittaakin agendan, mutta tämä "kaikkea kaikille"-teema epäillyttää minuakin. Pitäisi enemmän selvittää, mitä tällä ajaa takaa. Rehelliset konkurssit ja pakkohuutokaupat olisi tietysti kiinnostavia, mutta niitä ei kovin helposti pääse syntymään. Juttelin ennen joulua yhden pankkimiehen kanssa tilanteesta ja näkemys oli, että ei se ole kenenkään etu alkaa tiloja kaatamaan raskaimman kautta. Vaikeuksiin joutuneille yritetään löytää jatkaja jotain muuta kautta. Eli hieman haiskahtaa hyvä veli-meiningille, mutta tämmöistä se sitten kai on.
Tulkitsen tuota "kaikkea kaikille" siten että ei keskitytä maatalouteen taloudellisena toimintana, vaan mukaan on otettu kaikkkea "maaseutua ei voi tuoda" -höpinää "elävää maaseutua" "koko Suomi asuttuna" ym. -höpinää, millä yritetään oikeuttaa maatalouden isot tuet ja se että kaikkia maatiloja yriretään väkisin pitää hengissä.
"kaikkea kaikille" voi tarkoittaa ainakin kahta asiaa:
Tilakohtaisesti tarjotaan sivuelinkeinoiksi vaikka minkälaista liiketoimintaa... kerran kuuntelin lihan suoramyyntitilan liiketoiminnasta kattavan esityksen, siinä kuvattiin kaikki toimenpiteet, miten elukka saadaan tilalta vakuumissa asiakkaalle pääkaupunkiin. Tuskaista oli kuunnella, vieläkin tuskaisempaa on varmaan taluttaa sitä pihvisonnia sinne teurastamoon ja kantaa lopulta nettikaupaan kauta tilatut paketit postin kuljetettavaksi. Käsittääkseni siinä vierailtiin epämukavuusalueilla useita kertoja, eikä se tapahdu ihan ilmaiseksi. Yleisenä ratkaisuna bulkkitavaran sijaan neuvotaan jalostamaan tuotteita tilalla, samoin erityyppisiä urakointiratkaisuja... yhtäkaikki, aikaa ja rahaa tärvääntyy näihin suhteettomasti. Tilan ulkopuolinen palkkatyö sensijaan tuomitaan yksimielisesti ja sivutoimiviljelijät mieluummin vaikka poltetaan roviolla vääräuskoisina.
Toinen resurssi, jota ylenmäärin haaskataan on maataloustuet, niiden kohdistaminen siihen ydintuotantoon tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa. Käsittääkseni vähiten tukea saavat tilat, jotka tuottavat eniten eli tuki ohjautuu kaikkiin muihin tarkoituksiin mm alue-, työllisyys- ja ympäristötukiin. Uutuutena on tullut nämä hankkeet, s-postiin tulee viikoittain kutsuja useisiin hankkeiden tapahtumiin. Hankerahat ovat pieniä, mutta ilmeisesti kerranaisvaikutukset ovatkin jo mittavia, joku sadan tonnin järjettömyyspelto-hanke poikii jo miljoonien menot, jotka nekin yleensä löytyvät jostain tuista. Kuten uutisessa todettiin, niin yliopisto on ulkoistettu näistä, mitähän sen vastuualueeseen kuuluu, jos kaikki tutkimus tehdään näiden hankkeiden alla?
Tuolta voi katsoa, mitä mukavaa "kaikkea kaikille" saadaan taas aikaiseksi....
https://mmm.fi/tutkimus
-
Tuli luettua tuo jatkojuttu tuosta lehdestä ja siinä selitettiin kuinka ongelmiin ajautunut tila saadaan siirrettyä jatkajille. Itse en oilein ymmärtänyt sitä kuinka tuo olisi pankille kannattava tai alaa tervehdyttävä, ymmärsikö joku muu?
Minäkään en oikein ymmärtänyt Esan ajatuksenjuoksua. Ei siinä oikeastaan selitetty, miksi OY olisi helpompi jatkajalle. Pankki kyllä haluaa joka tapauksessa velat maksetuiksi ja vakuudet säilyviksi. Ehkä OY:lle olisi helpompi maksella velkoja pois, jos poistot on syöty.
Halvan raaka-aineen varmistamiseenhan maataloushallinto on tähdännyt jo 100 vuotta. Ehkä nyt olisi jo syytä muuttaa kurssia. Kyllä kuluttajilla olisi jo vara maksaa täysi hinta elintarpeistakin.
Halpa raaka-aine on varmasti tavoitteena jatkossakin. Kurssia pitäisi muuttaa ja suurella osalla kuluttajista olisi kyllä varaakin... Ei kuitenkaan kaikilla. Asuminen vie liikaa rahaa alle keskituloisilta. Siis ei tule tapahtumaan. Toivottavasti olen tässä väärässä, mutta enpä usko.
Kuten tuossa jutussakin todetaan, ettei kannata jäädä odottamaan, että joku muu ratkaisisi maatilan ongelmia. Kannattaa alkaa itse toimimaan omista lähtökohdista.
Kyllä tähänastinen tukipolitiitkka on varmistanut kalliin raaka-aineen, ei halpaa
raaka-ainetta kotimaan markkinoille. Ainoa raaka-aine joka on halpaa, on
preeriakasvit. Esimerkiksi sokeri ja maito ei ole halvempaa kuin muualla maailmassa.
-SS-
Halpa raaka-aine on tavoitteena lähes kaikissa teollisuusmaissa, ehkä Norjaa ja Japania lukuunottamatta. Ja siinä on todella onnistuttu: ruuan osuus kulutusmenoista on tiputettu murto-osaan, vaikka teollisuus ja kauppa siitäkin vie valtaosan.