Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Luomu saastuttaa  (Luettu 23730 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Luomu saastuttaa
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Samaa mieltä olen kanssasi, vaikka luomuun siirryttiinkin...
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

SamiT

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1788
Vs: Luomu saastuttaa
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Samaa mieltä olen kanssasi, vaikka luomuun siirryttiinkin...

Ja kasvintuotannossa on huomioitava tuotettua tonnia kohti kulunut löpö ja hiilidioksidipäästöjä syntyy paljon myös lannoitteen kuljetuksessa ja valmistuksessa. Mikä lie kokonaistasapaino hiilidioksidin suhteen? Löpöä menee luomusatotonniin varmaan aika paljon enemmän kuin tehoviljelysatotonniin mutta kuinka mahtaa olla muiden tuotantopanosten tuottamisessa syntyvä kokonaishiilidioksidipäästö?
On vain kahdenlaisia traktoreita: Uusia Valtroja ja vanhoja Valmetteja.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomu saastuttaa
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.

Osittain olen samaa mieltä. Kemiallisen viljelyn kokonaispäästöt ovat kyllä suorakylvössäkin huomattavasti suurempia kuin luomussa. Syy on kuitenkin kokonaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistukseen tarvittavat fossiiliset polttoaineet. Erityisesti muistaakseni kuluu maakaasua. Mutta jos vertaillaan pelkkiä tilalla tapahtuvia kulutuksia.

Jos kemiallista viljelyä harjoitetaan perinteisen kynnön kanssa, luomussa polttoöljyä kuluu vähemmän. Syynä on nurmien aikaansaama muokkauksien väheneminen. Nurmivuosina niitto kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin mikään muokkaus.

Jos kemiallista viljelyä tehdään kevytmuokaten, on luomun polttoainekulutus minusta suunnilleen samaa luokkaa. Ainakin kultivoinnissa. Se kuitenkin edellyttää vain yhtä kultivointikertaa. Kahdella kultivointikerralla polttoainetta kuluu helpohkosti jopa kyntöä enemmän. Tässä tilanteessa minimiajokerrat vastaavat suunnilleen normaalin luomun polttoainekulutuksia. Ai niin, puhun tässä puhtaasti viljaluomusta. Karjatilojen kulutuksia en tunne.

Suorakylvössä polttoainetta kuluu selvästi vähiten. Luomussa en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt suorakylvömahdollisuuksia täällä Suomessa. Usassa sitä testataan jonkin verran. Ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti täälläkin... Meidän maalajeilla suorakylvö ei toiminut odotetusti. Sitä tehtiin reilut 10 vuotta. Ongelmaksi tuli maan tiivistyminen n. 10 cm ja siksi kuivuudet ja erityisesti sateet tuottivat ongelmia. Ainakin jankkuri olisi todennäköisesti pitänyt lisätä kalustoon ja ehkä myös kunnostusnurmi kiertoon. Jos päättäisin siirtyä takaisin kemialliseen viljelyyn (ei kiinnosta pätkääkään), valitsisin luomun viljelykierron, suorakylvön ja mahdollisesti jankkurin kalustoon, jotta saisi nurmet jankkuroitua ainakin kerran kierrossa.

Itse olen aloittanut kokeilemaan kyntöjen jättämistä pois. Pelto jätettäisiin aluskasvinurmelle talveksi. Syksyllä puinnin jälkeen vain niittämällä sänki lyhyeksi ja keväällä jollakin värkillä muokkaus. Ensi kesän jälkeen on kolme lohkoa jo kolmatta vuotta vilja ja palkokasveilla ilman syysmuokkauksia. Kestorikkoja on kyllä vähän enemmän, kuin kynnetyillä, mutta ensi vuosi kertoo jo paljon siitä miten tuo voisi toimia ja mitä pitäisi muuttaa. Tuo tekniikka voisi vähentää hehtaarille käytettävää polttoainemäärää jo 15 - 20 litraa.

Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
Don Essex

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: Luomu saastuttaa
Kyllä löpönkulutukset ja lannoitteiden vaatima hiili ovat tiedossa jo aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa oli uutta se, että otettiin huomioon myös pellon kulutus. Tonni luomua vaatii paljon enemmän peltoa kuin tonni tavallista. Jos maapallon koko väestö ruokittaisiin luomulla, niin kaikki loputkin sademetsät pitäisi raivata pelloksi. Sitä ei ilmasto kestäisi.

alpo10

  • Vieras
Vs: Luomu saastuttaa
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.

Osittain olen samaa mieltä. Kemiallisen viljelyn kokonaispäästöt ovat kyllä suorakylvössäkin huomattavasti suurempia kuin luomussa. Syy on kuitenkin kokonaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistukseen tarvittavat fossiiliset polttoaineet. Erityisesti muistaakseni kuluu maakaasua. Mutta jos vertaillaan pelkkiä tilalla tapahtuvia kulutuksia.

Jos kemiallista viljelyä harjoitetaan perinteisen kynnön kanssa, luomussa polttoöljyä kuluu vähemmän. Syynä on nurmien aikaansaama muokkauksien väheneminen. Nurmivuosina niitto kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin mikään muokkaus.

Jos kemiallista viljelyä tehdään kevytmuokaten, on luomun polttoainekulutus minusta suunnilleen samaa luokkaa. Ainakin kultivoinnissa. Se kuitenkin edellyttää vain yhtä kultivointikertaa. Kahdella kultivointikerralla polttoainetta kuluu helpohkosti jopa kyntöä enemmän. Tässä tilanteessa minimiajokerrat vastaavat suunnilleen normaalin luomun polttoainekulutuksia. Ai niin, puhun tässä puhtaasti viljaluomusta. Karjatilojen kulutuksia en tunne.

Suorakylvössä polttoainetta kuluu selvästi vähiten. Luomussa en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt suorakylvömahdollisuuksia täällä Suomessa. Usassa sitä testataan jonkin verran. Ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti täälläkin... Meidän maalajeilla suorakylvö ei toiminut odotetusti. Sitä tehtiin reilut 10 vuotta. Ongelmaksi tuli maan tiivistyminen n. 10 cm ja siksi kuivuudet ja erityisesti sateet tuottivat ongelmia. Ainakin jankkuri olisi todennäköisesti pitänyt lisätä kalustoon ja ehkä myös kunnostusnurmi kiertoon. Jos päättäisin siirtyä takaisin kemialliseen viljelyyn (ei kiinnosta pätkääkään), valitsisin luomun viljelykierron, suorakylvön ja mahdollisesti jankkurin kalustoon, jotta saisi nurmet jankkuroitua ainakin kerran kierrossa.

Itse olen aloittanut kokeilemaan kyntöjen jättämistä pois. Pelto jätettäisiin aluskasvinurmelle talveksi. Syksyllä puinnin jälkeen vain niittämällä sänki lyhyeksi ja keväällä jollakin värkillä muokkaus. Ensi kesän jälkeen on kolme lohkoa jo kolmatta vuotta vilja ja palkokasveilla ilman syysmuokkauksia. Kestorikkoja on kyllä vähän enemmän, kuin kynnetyillä, mutta ensi vuosi kertoo jo paljon siitä miten tuo voisi toimia ja mitä pitäisi muuttaa. Tuo tekniikka voisi vähentää hehtaarille käytettävää polttoainemäärää jo 15 - 20 litraa.

Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
jos asian tiivistää, niin luomun ongelma on siinä, että laskenta tehdään aina niin, että jakajana on hehtaarit, ei tuotetut kilot/litrat. Kuivauskustannus, latausvuotta huilaava pelto tai alhaiset rahtikulut... aina olematon kulu tai tekemätön työ aiheuttaa myös pienet kulut. Onnistumistarinoita olisivat ne kaupanhyllyt, jotka notkuvat tavarasta.

Jos käänteisesti ajatellaan tätä pinta-alasuhdetta, niin olemattomalla alalla kasvihuoneessa tuotetaan pesusienen kokoisesta kasvualustasta kymmeniä kiloja esimerkiksi tomaatteja. Kasvualustaan viedään ravinneliuosta, vettä ja valo (energia) tekee loput. Oikeasti meitä ei uhkaa kuvailemasi hehtaarikustannukset, vaan tuotannon tehottomuus tai voisi jopa sanoa olemattomuus, verrattuna muihin kehittyviin tuotantotapoihin. Jos ilmastohyödyt otetaan puntariin, niin peltoviljely kokonaisuutena on uhattuna.... maata tai pinta-alaa ei tarvita. Pinta-alaa tarvitaan veden ja energian tuottamiseen, niitähän tuohon kasvihuoneeseen ei tule luontaisesti riittävää määrää.

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Luomu saastuttaa
Polttoaineen kulutus on helppo mitata ja sitä kautta parantaa toimintaansa.

Toisaalta 5 v (12/2013-12/2017) kevyen polttoöljyn keskihinta 0,7137 €/l.

Eli 15-20 l löpösäästö per ha on 10,71-14,27 €/ha.

170 €/t viljan hinnalla 63-83 kiloa viljaa/ha vastaa löpön säästöä. Joka vastaa 4 t/ha satotasolla 1,6% - 2,1% puintitappiota !!!!


Voiko em laskelma olla oikein ?

Viimeksi muokattu: 19.12.18 - klo:21:39 kirjoittanut ilkka

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: Luomu saastuttaa
Mihin tämä luomun suurempi löpön kulutus perustuu? Onko siitä ihan oikeaa tutkimusta vai vain mutua. Mun mutu on ettei se välttämättä niin merkittävä ero ole. Joo kynnöstä tulee jotain. Mutta ei luomussa pakko kyntää ole. Kyntävät tavanomaisetkin. Luomu taas voittaa siinä että se on kylvä ja unohta. Tavanomaisessa sitä ruiskutellaan ja mouhotaan pisin kesää. Tietysti on niitäkin luomutiloja mitkä haraa ja kuokkii ja koukkii pisin kesää mutta aika harvassa.
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomu saastuttaa
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.

Osittain olen samaa mieltä. Kemiallisen viljelyn kokonaispäästöt ovat kyllä suorakylvössäkin huomattavasti suurempia kuin luomussa. Syy on kuitenkin kokonaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistukseen tarvittavat fossiiliset polttoaineet. Erityisesti muistaakseni kuluu maakaasua. Mutta jos vertaillaan pelkkiä tilalla tapahtuvia kulutuksia.

Jos kemiallista viljelyä harjoitetaan perinteisen kynnön kanssa, luomussa polttoöljyä kuluu vähemmän. Syynä on nurmien aikaansaama muokkauksien väheneminen. Nurmivuosina niitto kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin mikään muokkaus.

Jos kemiallista viljelyä tehdään kevytmuokaten, on luomun polttoainekulutus minusta suunnilleen samaa luokkaa. Ainakin kultivoinnissa. Se kuitenkin edellyttää vain yhtä kultivointikertaa. Kahdella kultivointikerralla polttoainetta kuluu helpohkosti jopa kyntöä enemmän. Tässä tilanteessa minimiajokerrat vastaavat suunnilleen normaalin luomun polttoainekulutuksia. Ai niin, puhun tässä puhtaasti viljaluomusta. Karjatilojen kulutuksia en tunne.

Suorakylvössä polttoainetta kuluu selvästi vähiten. Luomussa en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt suorakylvömahdollisuuksia täällä Suomessa. Usassa sitä testataan jonkin verran. Ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti täälläkin... Meidän maalajeilla suorakylvö ei toiminut odotetusti. Sitä tehtiin reilut 10 vuotta. Ongelmaksi tuli maan tiivistyminen n. 10 cm ja siksi kuivuudet ja erityisesti sateet tuottivat ongelmia. Ainakin jankkuri olisi todennäköisesti pitänyt lisätä kalustoon ja ehkä myös kunnostusnurmi kiertoon. Jos päättäisin siirtyä takaisin kemialliseen viljelyyn (ei kiinnosta pätkääkään), valitsisin luomun viljelykierron, suorakylvön ja mahdollisesti jankkurin kalustoon, jotta saisi nurmet jankkuroitua ainakin kerran kierrossa.

Itse olen aloittanut kokeilemaan kyntöjen jättämistä pois. Pelto jätettäisiin aluskasvinurmelle talveksi. Syksyllä puinnin jälkeen vain niittämällä sänki lyhyeksi ja keväällä jollakin värkillä muokkaus. Ensi kesän jälkeen on kolme lohkoa jo kolmatta vuotta vilja ja palkokasveilla ilman syysmuokkauksia. Kestorikkoja on kyllä vähän enemmän, kuin kynnetyillä, mutta ensi vuosi kertoo jo paljon siitä miten tuo voisi toimia ja mitä pitäisi muuttaa. Tuo tekniikka voisi vähentää hehtaarille käytettävää polttoainemäärää jo 15 - 20 litraa.

Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
jos asian tiivistää, niin luomun ongelma on siinä, että laskenta tehdään aina niin, että jakajana on hehtaarit, ei tuotetut kilot/litrat. Kuivauskustannus, latausvuotta huilaava pelto tai alhaiset rahtikulut... aina olematon kulu tai tekemätön työ aiheuttaa myös pienet kulut. Onnistumistarinoita olisivat ne kaupanhyllyt, jotka notkuvat tavarasta.

Jos käänteisesti ajatellaan tätä pinta-alasuhdetta, niin olemattomalla alalla kasvihuoneessa tuotetaan pesusienen kokoisesta kasvualustasta kymmeniä kiloja esimerkiksi tomaatteja. Kasvualustaan viedään ravinneliuosta, vettä ja valo (energia) tekee loput. Oikeasti meitä ei uhkaa kuvailemasi hehtaarikustannukset, vaan tuotannon tehottomuus tai voisi jopa sanoa olemattomuus, verrattuna muihin kehittyviin tuotantotapoihin. Jos ilmastohyödyt otetaan puntariin, niin peltoviljely kokonaisuutena on uhattuna.... maata tai pinta-alaa ei tarvita. Pinta-alaa tarvitaan veden ja energian tuottamiseen, niitähän tuohon kasvihuoneeseen ei tule luontaisesti riittävää määrää.

En oikein pysty ottamaan kantaa tuohon kasvihuone-esimerkkiin. En tunne siellä olevia kustannustekijöitä, jotta osaisin laskea mitään siihen liittyvää. Jostain syystä viljaa ei kuitenkaan niissä kasvateta, vaan joitain sellaisia tuotteita, joiden viljely avomaalla on syystä tai toisesta vaikeaa. Lisäksi pyrin vastaamaan tuossa aiemmin esitettyyn hehtaarikustannukseen...

Mutta saan kyllä taulukostani varsin nopeasti arvot kiloa kohden. Ja ne eivät tosiaankaan ole tilalla käytetyn polttoöljyn osalta luomulle kovin mairittelevia. Varsinkin jos verrataan suorakylvöön. Pidän niitä kuitenkin lähes ääripäinä. Suorakylvössä satomäärinä laskelmassa on käytetty omia kemiallisen viljelyn aikaisia keskimääräisiä satotasoja. Siltä ajalta minulla ei ole aivan niin tarkkoja laskelmia, kun luomuajalta. Minä pyrin suorakylvökaudellani minimoimaan kustannuksia lähes kaikessa, mutta tein silti kaiken, jonka katsoin kannattavaksi.

Suorakylvössä minun 5 vuoden viljelykierrossani ja satotasoillani polttoöljyn kustannukset olivat 5 vuodessa 0,0023 l/tuotettu kilo. Kaikki vuodet olivat satovuosia. Jos tuohon lisätään lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin kuluneet fossiiliset energiat, on tuo kilokohtainen luku 2,31039125 megajoulea/kg. Polttoöljyksi muutettuna tuo olisi 0,06473497 l öljyä/tuotettu kilo. Laskelmissani on käytetty vähän vanhempia arvoja, joten siitä aiheutuu kyllä virhettä kemiallisen viljelyn vahingoksi. Jos oletetaan, että lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden valmistus on nykyisin tuplasti tehokkaampaa, kuin noiden minun laskelmieni luvut ovat, niin siltikin polttoöljyksi muutettu luku olisi n. 0,0312 l/tuotettu kilo.

Luomussa 5 vuoden yhteenlasketussa kierrossa kustannukset olivat minulla 0,0283 €/tuotettu kilo. Ja tuossa on sitten huomioitu 2 latausnurmivuotta ja heikommat satotasot. Heikommat myös siksi, että tässä käytetyt luomusadot ovat luomu-urani alun satoja, jotka olivat vielä normaaliakin heikompia.Surkealtahan tuo pelkän polttoöljyn osalta näyttää. Kuitenkin, jos huomioidaan tuotantopanosten valmistukseen käytetty energia, on luomuviljely kiloa kohti melkoisen paljon energiatehokkaampaa.

Jos vastustaisin luomuviljelyä, käyttäisinkin argumenttina mieluumminkin alhaisia satoja ja latausvuosia, kun energiatehokkuutta. Mutta niinhän sitä yleensä käytetäänkin. Ja olen kyllä siinä samaa mieltä, että luomussa tarvitaan enemmän pinta-alaa, jotta saataisi sama määrä tavaraa kaupan hyllylle. Toisaalta, luomun latausvuosina sadoksi voisi laskea typpisadon arvon ainakin yhdeksi vuodeksi ja rikkakasvien torjunta-aineiden arvon seuraaviksi 3 vuodeksi (minun viljelykierrollani), koska latausvuosien niitoilla torjutaan samalla kestorikkakasvitkin. Ja kyllä niilläkin on oma, minusta aika korkeakin arvo.

Lisäänpä vielä tähän:
Kemiallinen "tehoviljely" ilmeisesti tuhoaa peltoalaa eroosion ja hiilen (eli multavuuden) vähenemisen vuoksi. Luomussa asiat ovat paremmin hallinnassa. Nurmi ja syväjuuriset kasvit ovat tehokkaita maan kasvukunnon ylläpitäjiä.

https://yle.fi/uutiset/3-8502478?fbclid=IwAR1luip_cz-0ekjIwEcfmezBGAe0jT1cKJCYuXNbi-mtc60WZpeLPoXqWMA

Muokkaukset ovat luomun suurin akilleen kantapää, mutta niihinkin lienee mahdollista löytää ainakin jonkinlaisia  kehityskeinoja. Itsekin olen ainakin mukana etsimässä sellaisia.

https://yle.fi/uutiset/3-10548340?fbclid=IwAR2Gp4mKP-GYvKIqLNy6njhNBI43U2ThULdRWexzAFdTknITirxe2uLWo00

Tietysti nuo keinot maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja eroosion vähentämiseksi ovat myös kemiallisesti viljelevien käytettävissä. Niitä vain käytetään kovin nihkeästi. Saattaa olla, että tulossa on määräyksiä jonkinlaisien "latausvuosien" ja kasvipeitteisyyksien tai käyttämiseksi ilmastonmuutoksen varjolla. Ja ehkä viherryttämisen kautta... silloin siitä vielä maksettaisiinkin huonosti. Tuotteiden hintojen olisi kyllä hyvä nousta pysyvästi korkeammalle.

Viimeksi muokattu: 19.12.18 - klo:23:51 kirjoittanut Don Essex

Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomu saastuttaa
Polttoaineen kulutus on helppo mitata ja sitä kautta parantaa toimintaansa.

Toisaalta 5 v (12/2013-12/2017) kevyen polttoöljyn keskihinta 0,7137 €/l.

Eli 15-20 l löpösäästö per ha on 10,71-14,27 €/ha.

170 €/t viljan hinnalla 63-83 kiloa viljaa/ha vastaa löpön säästöä. Joka vastaa 4 t/ha satotasolla 1,6% - 2,1% puintitappiota !!!!


Voiko em laskelma olla oikein ?

Mielenkiintoinen laskelma! Eli aika pienistä luvuista tässä polttoöljyasiassa puhutaan.Sekin kannattaa huomioida, mutta varmasti moni muu asia on merkittävämpi kannattavuuden kannalta. Herätti kyllä vähän itseänikin. Polttoaineensäästö kannattaa pitää mielessä, mutta ei välttämättä ensisijaisesti. Minä sain laskelmissani kyllä samat luvut. Onkohan se suorakylvön aikaansaama kustannussäästö kuitenkaan kovin merkittävä. Ainakaan, jos satovaihtelu kasvaa. Toisaalta ainakin Loimaan kokeiden tulokset näyttäisivät sille muutakin hyötyjä.
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomu saastuttaa
Mihin tämä luomun suurempi löpön kulutus perustuu? Onko siitä ihan oikeaa tutkimusta vai vain mutua. Mun mutu on ettei se välttämättä niin merkittävä ero ole. Joo kynnöstä tulee jotain. Mutta ei luomussa pakko kyntää ole. Kyntävät tavanomaisetkin. Luomu taas voittaa siinä että se on kylvä ja unohta. Tavanomaisessa sitä ruiskutellaan ja mouhotaan pisin kesää. Tietysti on niitäkin luomutiloja mitkä haraa ja kuokkii ja koukkii pisin kesää mutta aika harvassa.

Minulle on jankutettu, että luomussa kasvinsuojelu tehdään polttoöljyllä. Varmaankin siinä ajatellaan silloin, että kun kemiallisessa viljelyssä ruiskutetaan kasvustoon 100 - 200 l/ha vettä kasvinsuojeluainesekoituksineen, niin se sama määrä menisi polttoöljyyn...

Kuten tuolla aiemminkin totesin, se tapa, minkä valitsee muokkaukseksi ratkaisee polttoaineiden kulutuksen niin hehtaaria kuin kiloakin kohti. Niin luomussa kuin kemiallisessakin viljelyssä.
Don Essex

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomu saastuttaa
Kemiallinen "tehoviljely" ilmeisesti tuhoaa peltoalaa eroosion ja hiilen (eli multavuuden) vähenemisen vuoksi. Luomussa asiat ovat paremmin hallinnassa. Nurmi ja syväjuuriset kasvit ovat tehokkaita maan kasvukunnon ylläpitäjiä.

Tuo on otettu suoraan luomupradigmasta ! On olemassa tännekin kopioimiani
brittiläisiä tutkimuksia, joissa vain suurella määrällä jokavuotisella karjanlannalla
oli saatu luomupellon multavuus pysymään ennallaan, muuten maa köyhtyi ja
erodoitui kiihtyvällä vauhdilla, siihen ei auta lataukset. Mitä heikompi kasvusto,
sitä matalampi juuristo, sitä enemmän maahiukkaset kulkeutuvat.

Täällä etelässä viime kesänä monet latausnurmet olivat lähnnä paljasta mullosta.

Ja useamman viikon luomussa käytetty pikakesannointi haihduttaa lämpimänä
kevätkesänä merkittävästi typpivaroja ja hiili hapettuu maasta mikrobitoiminnan
vuoksi.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomu saastuttaa
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Samaa mieltä olen kanssasi, vaikka luomuun siirryttiinkin...

Ja kasvintuotannossa on huomioitava tuotettua tonnia kohti kulunut löpö ja hiilidioksidipäästöjä syntyy paljon myös lannoitteen kuljetuksessa ja valmistuksessa. Mikä lie kokonaistasapaino hiilidioksidin suhteen? Löpöä menee luomusatotonniin varmaan aika paljon enemmän kuin tehoviljelysatotonniin mutta kuinka mahtaa olla muiden tuotantopanosten tuottamisessa syntyvä kokonaishiilidioksidipäästö?

Hiilidioksiditaseissa ei taatustiole haluttu laskea luomun piikkiin meneväksi kaikkea toimintaa, sillä monet luomun välttämättömistä lisäravinteista, esimerkiksi apatiitti, on riippuvainen siitä, että fosforilannoitteita valmistetaan samalla tavanomaiseen viljelyyn tai vaihtoehtoisesti niitä maita on ladattu sata vuotta fosfaattilannoitteilla ennen tätä elintasoluomukauden alkua. Nyt lähinnä jauhatuksessa ja louhinnassa tuleva ylijäämäpöly erotellaan luomulannoitteeksi, Honkajoki on toinen esimerkki, oikea luomulannoitetehdas, vaikka se pyörii lähinnä tavanomaisen eläinaineksen voimin. Ja niin edelleen.

Sivuvirtatalouden laskelmat saadaan ideologisesti näyttämään todella valoisilta.

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomu saastuttaa
Kemiallinen "tehoviljely" ilmeisesti tuhoaa peltoalaa eroosion ja hiilen (eli multavuuden) vähenemisen vuoksi. Luomussa asiat ovat paremmin hallinnassa. Nurmi ja syväjuuriset kasvit ovat tehokkaita maan kasvukunnon ylläpitäjiä.

Tuo on otettu suoraan luomupradigmasta ! On olemassa tännekin kopioimiani
brittiläisiä tutkimuksia, joissa vain suurella määrällä jokavuotisella karjanlannalla
oli saatu luomupellon multavuus pysymään ennallaan, muuten maa köyhtyi ja
erodoitui kiihtyvällä vauhdilla, siihen ei auta lataukset. Mitä heikompi kasvusto,
sitä matalampi juuristo, sitä enemmän maahiukkaset kulkeutuvat.

Täällä etelässä viime kesänä monet latausnurmet olivat lähnnä paljasta mullosta.

Ja useamman viikon luomussa käytetty pikakesannointi haihduttaa lämpimänä
kevätkesänä merkittävästi typpivaroja ja hiili hapettuu maasta mikrobitoiminnan
vuoksi.

-SS-

Tuossa ylen artikkelissa ei erotella luomua tai kemiallista viljelyä toisistaan. Joo, olen samaa mieltä siitä, että luomussa usein runsaat muokkaukset ovat ongelma. Eikä luomussakaan multavuutta välttämättä ole helppoa säilyttää. Siksi tuotakin asiaa on tutkittava ja etsittävä keinoja ongelmien pienentämiseksi.

Kemiallisesti viljeltäessä olisi ehkä jopa helpompi vältellä muokkauksia ja muitakin eroosio-ongelmia. Ymmärtääkseni mahdollisimman runsas vihermassa pellossa olisi tehokkaimpia keinoja eroosion vähentämiseksi. Kemiallisesti viljeltäessä kuitenkin yleensä ruiskutetaan pellot mahdollisimman puhtaiksi "oheiskasveista" ja pidetään pellot joko muokattuina talven yli tai ruiskutetaan sängistäkin kaikki vihermassa jo syksyllä pois. Luomussa useimmiten muokattuina. Itsekin yritän löytää keinoja talviaikaisen aidon kasvipeitteisyyden lisäämiseksi myös luomuviljelyssä. Kemiallisesti voisi olla jopa helpompi pitää suurempia vihermassoja pelloilla. Sitä kuitenkin vähemmä tehdään. Suomessa on kemiallisesti viljeleviä, joista moni luomuviljelijäkin voisi ottaa oppia. Myös minäkin. Varsinkin multavuuden ylläpitämisessä. Olenkin asioita kovasti opiskelemassa. Syväjuuriset kasvit ovat minustakin melko avainasemassa, mutta ohra, vehnä ja kaurakaan eivät ole siinä suhteessa kovin hyviä. Tai syysviljat ovat, mutta niitä viljellään vähemmän. Opittavaa kaikilla?

Eivät minunkaan latausnurmet kovin kummoisia viime kesänä olleet, mutta eivät sentään mulloksella. Jotkut viljalohkot kylläkin. Ja myos kemiallisesti viljellyillä tiloilla... Onneksi huuhtoumaeroosio oli viime kesänä vähäistä, vaikka haihduntaeroosiota saattoikin olla aika runsaasti.

Totta kyllä, että luomupuolella noita asioita nostetaan enemmän esille. Sillä puolella niitä enemmän pohditaan ja yritetään löytää ratkaisuja. Ongelma on kuitenkin olemassa viljelytavasta riippumatta, ja niihin olisi kaikkien tuotantotapojen yrittää löytää ratkaisuja.
Don Essex

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Luomu saastuttaa
Suorakylvö tulee täälläkin olemaan se seuraava askel. Mielestäni näköpiirissä ei oikein ole konsteja joilla sitä voisi välttää. Jos meinaa tukia saada jatkossa, niin ne ajetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden kautta. Voi tulla jopa pakko pitää osa lohkoista kasvipeitteisenä talven yli. Omat kokemukset sänkien aukaisusta keväällä on sellaiset, että ei tahdo onnistua. En ole tuohon lautasmuokkaajaankaan niin ihastunut. Täytyy käytännössä kertaalleen äestää, että saa pellon kauttaaltaan tasaiseksi. Topline super koko ajan harkinnassa, mutta olen laskenut, että kannattaako, kun vaihtaisi kylvinkoneen ja kylväisi suoraan sänkeen. Tulee mitä tulee. Maitten tiivistyminen on täälläkin todennäköisesti nopeasti edessä. Lähtisin siitä, että ei tee yksipuolista suorakylvöä, vaan kultivoi tai kyntää maat muutaman vuoden välein. Monipuoliset viljelymenetelmät on avainsana.

Polttoaineen kulutusta peltotöihin en ole jaksanut seurata tai laskea. Ei siitä ole mitään hyötyä. Hommat on pakko tehdä, jos tulee joku viljelytoimenpide tarpeelliseksi. Ei sitä polttoaineenkulutuksen kannalta lasketa. Omalla kohdalla haittaa tekee vielä nuo jatkuvat investointihommat. Kaivinkone+maansiirto vievät aina osansa tilatankista ja samalla traktorintankillisella voidaan tehdä joku peltotyö ja sitten taas aivan muita hommia.

Luomu vie paljon polttoainetta, jos hommat yrittää hoitaa niinkuin ne kuuluisi tehdä. Juolavehnä kun alkaa pikku hiljaa lisääntyä, niin ei se millään nurmikierrolla ja ahkeralla niittämisellä häviä. Täytyy siirtyä mekaanisiin toimenpiteisiin ja niitä joutuu tekemään usein saman kesän aikana. Siinä olen samoilla linjoilla, että kyntö ei ole paras ratkaisu. Varsinkin silloin, kun pellossa on periytyvä juolavehnä ja ohdakepaine. Viimeinen nurmivuosi täytyisi uhrata mekaanisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi kultivoimalla pikku hiljaa kaappia nurmea ylös ja kuntan kuivahdettua, kaivetaan uutta maata esille jne. Siinä palaa aikaa muokkauskertoja ja polttoainetta. Jo perus syysmuokkauskin pitäisi yrittää tehdä ruotsalaisen koulukunnan opeilla, eli ensin lautasmuokkaus heti puinnin jälkeen ja myöhemmin syksyllä kyntö tai syvempi kultivointi.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Luomu saastuttaa
Itsellä suorakylvökone, mutta silti tulee muokattua kevääseen jätetyt sänget ennen kylvöä, tietty yksi kerta riittää.
Paremmin vaan kasvaa sato. Ja suurinosa muokataan syksyllä.