Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: AP120 - 18.12.18 - klo:13:40
-
Joko ootte lukenut kuinka luomu saastuttaa jopa 70% enemmän. Verrattuna tavalliseen viljelyyn.
-
Tuo nyt ei ole mikään uutinen. Samalla tavoin Suomen maatalous saastuttaa enemmänkuin
keskieuroopan vastaava. Siis tonnia/ha. Noottaa, Suomen normaali on puhtaampaa kuin
keskieuroopan luomu.
-
ja tehoviljely se vasta puhasta onkii.. syö hiiltä saakelin verran.. ei ku tuottaa....
-
Tuo nyt ei ole mikään uutinen. Samalla tavoin Suomen maatalous saastuttaa enemmänkuin
keskieuroopan vastaava. Siis tonnia/ha. Noottaa, Suomen normaali on puhtaampaa kuin
keskieuroopan luomu.
Maailma on monimutkainen ja erilaiset ekologisetkin tavoitteet voivat olla suorastaan ristiriidassa keskenään, puhumattakaan moraalisista.
Luomuruoka on todennäköisesti puhtaampaa ja niin ollen terveellisempää kuin tavanomainen, mutta samalla se saastuttaa enemmän, ainakin kasvihuonepäästöjen osalta.
Hyvin hoidettu nautatuotanto emolehmillä on eläinten hyvinvoinnin kannalta aika optimaalista kotieläintuotantoa, mutta samaan aikaa saastuttaa/tuhlaa enemmän kuin juuri mikään muu ruuantuotanto.
Jne jne.
-
Tuo nyt ei ole mikään uutinen. Samalla tavoin Suomen maatalous saastuttaa enemmänkuin
keskieuroopan vastaava. Siis tonnia/ha. Noottaa, Suomen normaali on puhtaampaa kuin
keskieuroopan luomu.
Maailma on monimutkainen ja erilaiset ekologisetkin tavoitteet voivat olla suorastaan ristiriidassa keskenään, puhumattakaan moraalisista.
Luomuruoka on todennäköisesti puhtaampaa ja niin ollen terveellisempää kuin tavanomainen, mutta samalla se saastuttaa enemmän, ainakin kasvihuonepäästöjen osalta.
Hyvin hoidettu nautatuotanto emolehmillä on eläinten hyvinvoinnin kannalta aika optimaalista kotieläintuotantoa, mutta samaan aikaa saastuttaa/tuhlaa enemmän kuin juuri mikään muu ruuantuotanto.
Jne jne.
Nyt vaikuttaa ettet ole ihan ymmärtynyt, että luomu on ratkaisu kaikkeen. Aina on sadot samaa tasoa kuin ns. tavanomaisella ja päästöjä ei synny yhtään, lähinnä puhdistetaan ilmaa.
-
Tuo nyt ei ole mikään uutinen. Samalla tavoin Suomen maatalous saastuttaa enemmänkuin
keskieuroopan vastaava. Siis tonnia/ha. Noottaa, Suomen normaali on puhtaampaa kuin
keskieuroopan luomu.
Maailma on monimutkainen ja erilaiset ekologisetkin tavoitteet voivat olla suorastaan ristiriidassa keskenään, puhumattakaan moraalisista.
Luomuruoka on todennäköisesti puhtaampaa ja niin ollen terveellisempää kuin tavanomainen, mutta samalla se saastuttaa enemmän, ainakin kasvihuonepäästöjen osalta.
Hyvin hoidettu nautatuotanto emolehmillä on eläinten hyvinvoinnin kannalta aika optimaalista kotieläintuotantoa, mutta samaan aikaa saastuttaa/tuhlaa enemmän kuin juuri mikään muu ruuantuotanto.
Jne jne.
Saattaa olla, että ilmasto ei kestä kaikkein tehottomimpia tuotantotapoja. Voidaan tietysti luomusta ottaa hyviä toimia normaaliin viljelyyn, esim. biologinen typensidonta ja kasvinvuorotus, mutta tiukat säännöt joutavat romukoppaan.
-
Pari erilaista näkökantaa. Jokainen voi katsella omien oman väristen glasien läpi näitä juttuja.
https://proluomu.fi/luomuviljelyn-ilmastovaikutusta-ei-voi-pelkistaa-maankayttoon/
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33425-itameripalkinto-maitotilalle
-
Pari erilaista näkökantaa. Jokainen voi katsella omien oman väristen glasien läpi näitä juttuja.
https://proluomu.fi/luomuviljelyn-ilmastovaikutusta-ei-voi-pelkistaa-maankayttoon/
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33425-itameripalkinto-maitotilalle
miksi meillä on teknillisiä yliopistoja tai Ruotsissa? Käsittääkseni näissä asuu meidän tieteellinen järki ja siellä ratkaistaan juuri niitä ongelmia, joita mielikuviin, uskontoihin, politikointiin, populismiin taipuvainen yhteiskunta meille riesaksi tuo. Tässä kirjoittaja, jonka nimeä ei löytynyt, mitätöi tieteellisen tutkimuksen esittämättä kuitenkaan mitään perusteluita väitteilleen. Valottaisi vähän mikä tutkimuksessa on mennyt väärin?
Ruoantuotannon ilmastovaikutukset ovat kuitenkin paljon monimutkaisempi vyyhti kuin mitä Chalmersin teknillisen yliopiston laatima matemaattinen malli olettaa.
Ilmarin ohjeita ei kannata uskoa, täälläkin ilmari sai huutia omista hengenvaarallisista sähkökytkennöistä muutama vuosi sitten :)
http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/248511-pitka-sahkokatkos-ja-siihen-liittyvat-konstit
-
Suurelta Ajattelijalta kopioin linkin, jonka juttu on aivan räjähtävän erinomainen:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/15/luomu-taytyy-korjata
Voitte sen lukea, erityisesti miellytti tuo Geenimuuntelun osuus, gm- jalostuksella pystyttäisiin vähentämään torjunta-aineiden käyttöä, mutta tuo epärationaalinen, tunteisiin perustuva gm-vastaisuus euroopassa on erinomaisen kielteinen asia.
-
Suurelta Ajattelijalta kopioin linkin, jonka juttu on aivan räjähtävän erinomainen:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/15/luomu-taytyy-korjata
Voitte sen lukea, erityisesti miellytti tuo Geenimuuntelun osuus, gm- jalostuksella pystyttäisiin vähentämään torjunta-aineiden käyttöä, mutta tuo epärationaalinen, tunteisiin perustuva gm-vastaisuus euroopassa on erinomaisen kielteinen asia.
Ei näytä GM lisäävän erityisen paljon satoja, eikä näyttäisi vähentävän myöskään torjunta-aineiden käyttöä...:
https://www.nytimes.com/interactive/2016/10/30/business/gmo-crops-pesticides.html
-
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
-
Ja yks hauska juttu mitä aina välillä saa lehdistä lukea on. Että karjatalous kuormittaa ympäristöä, siirtykää luomuun. Miten se paska siinä eläimessä muuttuu kun ollaan luomussa?
Jos normi viljelijä ajaa paskaa pellolle saastuttaa, luomuviljeliä hoitaa peltoa.
-
Suurelta Ajattelijalta kopioin linkin, jonka juttu on aivan räjähtävän erinomainen:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/15/luomu-taytyy-korjata
Voitte sen lukea, erityisesti miellytti tuo Geenimuuntelun osuus, gm- jalostuksella pystyttäisiin vähentämään torjunta-aineiden käyttöä, mutta tuo epärationaalinen, tunteisiin perustuva gm-vastaisuus euroopassa on erinomaisen kielteinen asia.
Ei näytä GM lisäävän erityisen paljon satoja, eikä näyttäisi vähentävän myöskään torjunta-aineiden käyttöä...:
https://www.nytimes.com/interactive/2016/10/30/business/gmo-crops-pesticides.html
Usassa on näköjään atratsiinikin vielä käytössä (tai ollut 2014) mikä on ollut Euroopassa kielletty jo 15 vuotta.
-
Ja yks hauska juttu mitä aina välillä saa lehdistä lukea on. Että karjatalous kuormittaa ympäristöä, siirtykää luomuun. Miten se paska siinä eläimessä muuttuu kun ollaan luomussa?
Jos normi viljelijä ajaa paskaa pellolle saastuttaa, luomuviljeliä hoitaa peltoa.
Taitaa se ero olla siinä mitä se kirjoittaja ymmärtää tai on ymmärtämättä. Tästä tuli mieleen ajankohtainen kysymys suomi-popilta eiliseltä. Juontaja piti kait kyselyä ihmisten joulukuusista. Vaihtoehtoina oli perinteinen kuusi ja ekologinen muovikuusi. Millähän mittarilla tuo muovikuusi oli tuon ekoloogisuus maininnan saanut. Nyt tietysti kaikki perinteisen kuusen koristelijat on maapallon tuhoojia !
-
Ja yks hauska juttu mitä aina välillä saa lehdistä lukea on. Että karjatalous kuormittaa ympäristöä, siirtykää luomuun. Miten se paska siinä eläimessä muuttuu kun ollaan luomussa?
Jos normi viljelijä ajaa paskaa pellolle saastuttaa, luomuviljeliä hoitaa peltoa.
Taitaa se ero olla siinä mitä se kirjoittaja ymmärtää tai on ymmärtämättä. Tästä tuli mieleen ajankohtainen kysymys suomi-popilta eiliseltä. Juontaja piti kait kyselyä ihmisten joulukuusista. Vaihtoehtoina oli perinteinen kuusi ja ekologinen muovikuusi. Millähän mittarilla tuo muovikuusi oli tuon ekoloogisuus maininnan saanut. Nyt tietysti kaikki perinteisen kuusen koristelijat on maapallon tuhoojia !
[/quote
Tämä viherpiipertäjien "ekoloogisuus joskus ihmetyttää, tai toisaalta ei. Eräässäkin a-studion keskustelussa vegaani sanoi lastensa juovan soijamaitoa, koska lehmiä kohdellaan huonosti. Samaan hengenvetoon yksi keskustelija (lääkäri) sanoi kuinka tärkeitä tällaiset päätökset ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa. Eivät huomanneet, että juuri soijaa näillä sademetsistä raivatuilla alueilla viljellään, ja rahdataan sitten mm. Europpaan! On todella ilmastoystävällistä. Porukka oli pihalla kuin lumiukot. Ja jokaisissa uutisissa kyllä saadaan ilmastonmuutos mainittua, vaikka minkä aasinsillan kautta.
-
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Samaa mieltä olen kanssasi, vaikka luomuun siirryttiinkin...
-
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Samaa mieltä olen kanssasi, vaikka luomuun siirryttiinkin...
Ja kasvintuotannossa on huomioitava tuotettua tonnia kohti kulunut löpö ja hiilidioksidipäästöjä syntyy paljon myös lannoitteen kuljetuksessa ja valmistuksessa. Mikä lie kokonaistasapaino hiilidioksidin suhteen? Löpöä menee luomusatotonniin varmaan aika paljon enemmän kuin tehoviljelysatotonniin mutta kuinka mahtaa olla muiden tuotantopanosten tuottamisessa syntyvä kokonaishiilidioksidipäästö?
-
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Osittain olen samaa mieltä. Kemiallisen viljelyn kokonaispäästöt ovat kyllä suorakylvössäkin huomattavasti suurempia kuin luomussa. Syy on kuitenkin kokonaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistukseen tarvittavat fossiiliset polttoaineet. Erityisesti muistaakseni kuluu maakaasua. Mutta jos vertaillaan pelkkiä tilalla tapahtuvia kulutuksia.
Jos kemiallista viljelyä harjoitetaan perinteisen kynnön kanssa, luomussa polttoöljyä kuluu vähemmän. Syynä on nurmien aikaansaama muokkauksien väheneminen. Nurmivuosina niitto kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin mikään muokkaus.
Jos kemiallista viljelyä tehdään kevytmuokaten, on luomun polttoainekulutus minusta suunnilleen samaa luokkaa. Ainakin kultivoinnissa. Se kuitenkin edellyttää vain yhtä kultivointikertaa. Kahdella kultivointikerralla polttoainetta kuluu helpohkosti jopa kyntöä enemmän. Tässä tilanteessa minimiajokerrat vastaavat suunnilleen normaalin luomun polttoainekulutuksia. Ai niin, puhun tässä puhtaasti viljaluomusta. Karjatilojen kulutuksia en tunne.
Suorakylvössä polttoainetta kuluu selvästi vähiten. Luomussa en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt suorakylvömahdollisuuksia täällä Suomessa. Usassa sitä testataan jonkin verran. Ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti täälläkin... Meidän maalajeilla suorakylvö ei toiminut odotetusti. Sitä tehtiin reilut 10 vuotta. Ongelmaksi tuli maan tiivistyminen n. 10 cm ja siksi kuivuudet ja erityisesti sateet tuottivat ongelmia. Ainakin jankkuri olisi todennäköisesti pitänyt lisätä kalustoon ja ehkä myös kunnostusnurmi kiertoon. Jos päättäisin siirtyä takaisin kemialliseen viljelyyn (ei kiinnosta pätkääkään), valitsisin luomun viljelykierron, suorakylvön ja mahdollisesti jankkurin kalustoon, jotta saisi nurmet jankkuroitua ainakin kerran kierrossa.
Itse olen aloittanut kokeilemaan kyntöjen jättämistä pois. Pelto jätettäisiin aluskasvinurmelle talveksi. Syksyllä puinnin jälkeen vain niittämällä sänki lyhyeksi ja keväällä jollakin värkillä muokkaus. Ensi kesän jälkeen on kolme lohkoa jo kolmatta vuotta vilja ja palkokasveilla ilman syysmuokkauksia. Kestorikkoja on kyllä vähän enemmän, kuin kynnetyillä, mutta ensi vuosi kertoo jo paljon siitä miten tuo voisi toimia ja mitä pitäisi muuttaa. Tuo tekniikka voisi vähentää hehtaarille käytettävää polttoainemäärää jo 15 - 20 litraa.
Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
-
Kyllä löpönkulutukset ja lannoitteiden vaatima hiili ovat tiedossa jo aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa oli uutta se, että otettiin huomioon myös pellon kulutus. Tonni luomua vaatii paljon enemmän peltoa kuin tonni tavallista. Jos maapallon koko väestö ruokittaisiin luomulla, niin kaikki loputkin sademetsät pitäisi raivata pelloksi. Sitä ei ilmasto kestäisi.
-
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Osittain olen samaa mieltä. Kemiallisen viljelyn kokonaispäästöt ovat kyllä suorakylvössäkin huomattavasti suurempia kuin luomussa. Syy on kuitenkin kokonaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistukseen tarvittavat fossiiliset polttoaineet. Erityisesti muistaakseni kuluu maakaasua. Mutta jos vertaillaan pelkkiä tilalla tapahtuvia kulutuksia.
Jos kemiallista viljelyä harjoitetaan perinteisen kynnön kanssa, luomussa polttoöljyä kuluu vähemmän. Syynä on nurmien aikaansaama muokkauksien väheneminen. Nurmivuosina niitto kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin mikään muokkaus.
Jos kemiallista viljelyä tehdään kevytmuokaten, on luomun polttoainekulutus minusta suunnilleen samaa luokkaa. Ainakin kultivoinnissa. Se kuitenkin edellyttää vain yhtä kultivointikertaa. Kahdella kultivointikerralla polttoainetta kuluu helpohkosti jopa kyntöä enemmän. Tässä tilanteessa minimiajokerrat vastaavat suunnilleen normaalin luomun polttoainekulutuksia. Ai niin, puhun tässä puhtaasti viljaluomusta. Karjatilojen kulutuksia en tunne.
Suorakylvössä polttoainetta kuluu selvästi vähiten. Luomussa en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt suorakylvömahdollisuuksia täällä Suomessa. Usassa sitä testataan jonkin verran. Ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti täälläkin... Meidän maalajeilla suorakylvö ei toiminut odotetusti. Sitä tehtiin reilut 10 vuotta. Ongelmaksi tuli maan tiivistyminen n. 10 cm ja siksi kuivuudet ja erityisesti sateet tuottivat ongelmia. Ainakin jankkuri olisi todennäköisesti pitänyt lisätä kalustoon ja ehkä myös kunnostusnurmi kiertoon. Jos päättäisin siirtyä takaisin kemialliseen viljelyyn (ei kiinnosta pätkääkään), valitsisin luomun viljelykierron, suorakylvön ja mahdollisesti jankkurin kalustoon, jotta saisi nurmet jankkuroitua ainakin kerran kierrossa.
Itse olen aloittanut kokeilemaan kyntöjen jättämistä pois. Pelto jätettäisiin aluskasvinurmelle talveksi. Syksyllä puinnin jälkeen vain niittämällä sänki lyhyeksi ja keväällä jollakin värkillä muokkaus. Ensi kesän jälkeen on kolme lohkoa jo kolmatta vuotta vilja ja palkokasveilla ilman syysmuokkauksia. Kestorikkoja on kyllä vähän enemmän, kuin kynnetyillä, mutta ensi vuosi kertoo jo paljon siitä miten tuo voisi toimia ja mitä pitäisi muuttaa. Tuo tekniikka voisi vähentää hehtaarille käytettävää polttoainemäärää jo 15 - 20 litraa.
Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
jos asian tiivistää, niin luomun ongelma on siinä, että laskenta tehdään aina niin, että jakajana on hehtaarit, ei tuotetut kilot/litrat. Kuivauskustannus, latausvuotta huilaava pelto tai alhaiset rahtikulut... aina olematon kulu tai tekemätön työ aiheuttaa myös pienet kulut. Onnistumistarinoita olisivat ne kaupanhyllyt, jotka notkuvat tavarasta.
Jos käänteisesti ajatellaan tätä pinta-alasuhdetta, niin olemattomalla alalla kasvihuoneessa tuotetaan pesusienen kokoisesta kasvualustasta kymmeniä kiloja esimerkiksi tomaatteja. Kasvualustaan viedään ravinneliuosta, vettä ja valo (energia) tekee loput. Oikeasti meitä ei uhkaa kuvailemasi hehtaarikustannukset, vaan tuotannon tehottomuus tai voisi jopa sanoa olemattomuus, verrattuna muihin kehittyviin tuotantotapoihin. Jos ilmastohyödyt otetaan puntariin, niin peltoviljely kokonaisuutena on uhattuna.... maata tai pinta-alaa ei tarvita. Pinta-alaa tarvitaan veden ja energian tuottamiseen, niitähän tuohon kasvihuoneeseen ei tule luontaisesti riittävää määrää.
-
Polttoaineen kulutus on helppo mitata ja sitä kautta parantaa toimintaansa.
Toisaalta 5 v (12/2013-12/2017) kevyen polttoöljyn keskihinta 0,7137 €/l.
Eli 15-20 l löpösäästö per ha on 10,71-14,27 €/ha.
170 €/t viljan hinnalla 63-83 kiloa viljaa/ha vastaa löpön säästöä. Joka vastaa 4 t/ha satotasolla 1,6% - 2,1% puintitappiota !!!!
Voiko em laskelma olla oikein ?
-
Mihin tämä luomun suurempi löpön kulutus perustuu? Onko siitä ihan oikeaa tutkimusta vai vain mutua. Mun mutu on ettei se välttämättä niin merkittävä ero ole. Joo kynnöstä tulee jotain. Mutta ei luomussa pakko kyntää ole. Kyntävät tavanomaisetkin. Luomu taas voittaa siinä että se on kylvä ja unohta. Tavanomaisessa sitä ruiskutellaan ja mouhotaan pisin kesää. Tietysti on niitäkin luomutiloja mitkä haraa ja kuokkii ja koukkii pisin kesää mutta aika harvassa.
-
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Osittain olen samaa mieltä. Kemiallisen viljelyn kokonaispäästöt ovat kyllä suorakylvössäkin huomattavasti suurempia kuin luomussa. Syy on kuitenkin kokonaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistukseen tarvittavat fossiiliset polttoaineet. Erityisesti muistaakseni kuluu maakaasua. Mutta jos vertaillaan pelkkiä tilalla tapahtuvia kulutuksia.
Jos kemiallista viljelyä harjoitetaan perinteisen kynnön kanssa, luomussa polttoöljyä kuluu vähemmän. Syynä on nurmien aikaansaama muokkauksien väheneminen. Nurmivuosina niitto kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin mikään muokkaus.
Jos kemiallista viljelyä tehdään kevytmuokaten, on luomun polttoainekulutus minusta suunnilleen samaa luokkaa. Ainakin kultivoinnissa. Se kuitenkin edellyttää vain yhtä kultivointikertaa. Kahdella kultivointikerralla polttoainetta kuluu helpohkosti jopa kyntöä enemmän. Tässä tilanteessa minimiajokerrat vastaavat suunnilleen normaalin luomun polttoainekulutuksia. Ai niin, puhun tässä puhtaasti viljaluomusta. Karjatilojen kulutuksia en tunne.
Suorakylvössä polttoainetta kuluu selvästi vähiten. Luomussa en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt suorakylvömahdollisuuksia täällä Suomessa. Usassa sitä testataan jonkin verran. Ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti täälläkin... Meidän maalajeilla suorakylvö ei toiminut odotetusti. Sitä tehtiin reilut 10 vuotta. Ongelmaksi tuli maan tiivistyminen n. 10 cm ja siksi kuivuudet ja erityisesti sateet tuottivat ongelmia. Ainakin jankkuri olisi todennäköisesti pitänyt lisätä kalustoon ja ehkä myös kunnostusnurmi kiertoon. Jos päättäisin siirtyä takaisin kemialliseen viljelyyn (ei kiinnosta pätkääkään), valitsisin luomun viljelykierron, suorakylvön ja mahdollisesti jankkurin kalustoon, jotta saisi nurmet jankkuroitua ainakin kerran kierrossa.
Itse olen aloittanut kokeilemaan kyntöjen jättämistä pois. Pelto jätettäisiin aluskasvinurmelle talveksi. Syksyllä puinnin jälkeen vain niittämällä sänki lyhyeksi ja keväällä jollakin värkillä muokkaus. Ensi kesän jälkeen on kolme lohkoa jo kolmatta vuotta vilja ja palkokasveilla ilman syysmuokkauksia. Kestorikkoja on kyllä vähän enemmän, kuin kynnetyillä, mutta ensi vuosi kertoo jo paljon siitä miten tuo voisi toimia ja mitä pitäisi muuttaa. Tuo tekniikka voisi vähentää hehtaarille käytettävää polttoainemäärää jo 15 - 20 litraa.
Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
jos asian tiivistää, niin luomun ongelma on siinä, että laskenta tehdään aina niin, että jakajana on hehtaarit, ei tuotetut kilot/litrat. Kuivauskustannus, latausvuotta huilaava pelto tai alhaiset rahtikulut... aina olematon kulu tai tekemätön työ aiheuttaa myös pienet kulut. Onnistumistarinoita olisivat ne kaupanhyllyt, jotka notkuvat tavarasta.
Jos käänteisesti ajatellaan tätä pinta-alasuhdetta, niin olemattomalla alalla kasvihuoneessa tuotetaan pesusienen kokoisesta kasvualustasta kymmeniä kiloja esimerkiksi tomaatteja. Kasvualustaan viedään ravinneliuosta, vettä ja valo (energia) tekee loput. Oikeasti meitä ei uhkaa kuvailemasi hehtaarikustannukset, vaan tuotannon tehottomuus tai voisi jopa sanoa olemattomuus, verrattuna muihin kehittyviin tuotantotapoihin. Jos ilmastohyödyt otetaan puntariin, niin peltoviljely kokonaisuutena on uhattuna.... maata tai pinta-alaa ei tarvita. Pinta-alaa tarvitaan veden ja energian tuottamiseen, niitähän tuohon kasvihuoneeseen ei tule luontaisesti riittävää määrää.
En oikein pysty ottamaan kantaa tuohon kasvihuone-esimerkkiin. En tunne siellä olevia kustannustekijöitä, jotta osaisin laskea mitään siihen liittyvää. Jostain syystä viljaa ei kuitenkaan niissä kasvateta, vaan joitain sellaisia tuotteita, joiden viljely avomaalla on syystä tai toisesta vaikeaa. Lisäksi pyrin vastaamaan tuossa aiemmin esitettyyn hehtaarikustannukseen...
Mutta saan kyllä taulukostani varsin nopeasti arvot kiloa kohden. Ja ne eivät tosiaankaan ole tilalla käytetyn polttoöljyn osalta luomulle kovin mairittelevia. Varsinkin jos verrataan suorakylvöön. Pidän niitä kuitenkin lähes ääripäinä. Suorakylvössä satomäärinä laskelmassa on käytetty omia kemiallisen viljelyn aikaisia keskimääräisiä satotasoja. Siltä ajalta minulla ei ole aivan niin tarkkoja laskelmia, kun luomuajalta. Minä pyrin suorakylvökaudellani minimoimaan kustannuksia lähes kaikessa, mutta tein silti kaiken, jonka katsoin kannattavaksi.
Suorakylvössä minun 5 vuoden viljelykierrossani ja satotasoillani polttoöljyn kustannukset olivat 5 vuodessa 0,0023 l/tuotettu kilo. Kaikki vuodet olivat satovuosia. Jos tuohon lisätään lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin kuluneet fossiiliset energiat, on tuo kilokohtainen luku 2,31039125 megajoulea/kg. Polttoöljyksi muutettuna tuo olisi 0,06473497 l öljyä/tuotettu kilo. Laskelmissani on käytetty vähän vanhempia arvoja, joten siitä aiheutuu kyllä virhettä kemiallisen viljelyn vahingoksi. Jos oletetaan, että lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden valmistus on nykyisin tuplasti tehokkaampaa, kuin noiden minun laskelmieni luvut ovat, niin siltikin polttoöljyksi muutettu luku olisi n. 0,0312 l/tuotettu kilo.
Luomussa 5 vuoden yhteenlasketussa kierrossa kustannukset olivat minulla 0,0283 €/tuotettu kilo. Ja tuossa on sitten huomioitu 2 latausnurmivuotta ja heikommat satotasot. Heikommat myös siksi, että tässä käytetyt luomusadot ovat luomu-urani alun satoja, jotka olivat vielä normaaliakin heikompia.Surkealtahan tuo pelkän polttoöljyn osalta näyttää. Kuitenkin, jos huomioidaan tuotantopanosten valmistukseen käytetty energia, on luomuviljely kiloa kohti melkoisen paljon energiatehokkaampaa.
Jos vastustaisin luomuviljelyä, käyttäisinkin argumenttina mieluumminkin alhaisia satoja ja latausvuosia, kun energiatehokkuutta. Mutta niinhän sitä yleensä käytetäänkin. Ja olen kyllä siinä samaa mieltä, että luomussa tarvitaan enemmän pinta-alaa, jotta saataisi sama määrä tavaraa kaupan hyllylle. Toisaalta, luomun latausvuosina sadoksi voisi laskea typpisadon arvon ainakin yhdeksi vuodeksi ja rikkakasvien torjunta-aineiden arvon seuraaviksi 3 vuodeksi (minun viljelykierrollani), koska latausvuosien niitoilla torjutaan samalla kestorikkakasvitkin. Ja kyllä niilläkin on oma, minusta aika korkeakin arvo.
Lisäänpä vielä tähän:
Kemiallinen "tehoviljely" ilmeisesti tuhoaa peltoalaa eroosion ja hiilen (eli multavuuden) vähenemisen vuoksi. Luomussa asiat ovat paremmin hallinnassa. Nurmi ja syväjuuriset kasvit ovat tehokkaita maan kasvukunnon ylläpitäjiä.
https://yle.fi/uutiset/3-8502478?fbclid=IwAR1luip_cz-0ekjIwEcfmezBGAe0jT1cKJCYuXNbi-mtc60WZpeLPoXqWMA
Muokkaukset ovat luomun suurin akilleen kantapää, mutta niihinkin lienee mahdollista löytää ainakin jonkinlaisia kehityskeinoja. Itsekin olen ainakin mukana etsimässä sellaisia.
https://yle.fi/uutiset/3-10548340?fbclid=IwAR2Gp4mKP-GYvKIqLNy6njhNBI43U2ThULdRWexzAFdTknITirxe2uLWo00
Tietysti nuo keinot maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja eroosion vähentämiseksi ovat myös kemiallisesti viljelevien käytettävissä. Niitä vain käytetään kovin nihkeästi. Saattaa olla, että tulossa on määräyksiä jonkinlaisien "latausvuosien" ja kasvipeitteisyyksien tai käyttämiseksi ilmastonmuutoksen varjolla. Ja ehkä viherryttämisen kautta... silloin siitä vielä maksettaisiinkin huonosti. Tuotteiden hintojen olisi kyllä hyvä nousta pysyvästi korkeammalle.
-
Polttoaineen kulutus on helppo mitata ja sitä kautta parantaa toimintaansa.
Toisaalta 5 v (12/2013-12/2017) kevyen polttoöljyn keskihinta 0,7137 €/l.
Eli 15-20 l löpösäästö per ha on 10,71-14,27 €/ha.
170 €/t viljan hinnalla 63-83 kiloa viljaa/ha vastaa löpön säästöä. Joka vastaa 4 t/ha satotasolla 1,6% - 2,1% puintitappiota !!!!
Voiko em laskelma olla oikein ?
Mielenkiintoinen laskelma! Eli aika pienistä luvuista tässä polttoöljyasiassa puhutaan.Sekin kannattaa huomioida, mutta varmasti moni muu asia on merkittävämpi kannattavuuden kannalta. Herätti kyllä vähän itseänikin. Polttoaineensäästö kannattaa pitää mielessä, mutta ei välttämättä ensisijaisesti. Minä sain laskelmissani kyllä samat luvut. Onkohan se suorakylvön aikaansaama kustannussäästö kuitenkaan kovin merkittävä. Ainakaan, jos satovaihtelu kasvaa. Toisaalta ainakin Loimaan kokeiden tulokset näyttäisivät sille muutakin hyötyjä.
-
Mihin tämä luomun suurempi löpön kulutus perustuu? Onko siitä ihan oikeaa tutkimusta vai vain mutua. Mun mutu on ettei se välttämättä niin merkittävä ero ole. Joo kynnöstä tulee jotain. Mutta ei luomussa pakko kyntää ole. Kyntävät tavanomaisetkin. Luomu taas voittaa siinä että se on kylvä ja unohta. Tavanomaisessa sitä ruiskutellaan ja mouhotaan pisin kesää. Tietysti on niitäkin luomutiloja mitkä haraa ja kuokkii ja koukkii pisin kesää mutta aika harvassa.
Minulle on jankutettu, että luomussa kasvinsuojelu tehdään polttoöljyllä. Varmaankin siinä ajatellaan silloin, että kun kemiallisessa viljelyssä ruiskutetaan kasvustoon 100 - 200 l/ha vettä kasvinsuojeluainesekoituksineen, niin se sama määrä menisi polttoöljyyn...
Kuten tuolla aiemminkin totesin, se tapa, minkä valitsee muokkaukseksi ratkaisee polttoaineiden kulutuksen niin hehtaaria kuin kiloakin kohti. Niin luomussa kuin kemiallisessakin viljelyssä.
-
Kemiallinen "tehoviljely" ilmeisesti tuhoaa peltoalaa eroosion ja hiilen (eli multavuuden) vähenemisen vuoksi. Luomussa asiat ovat paremmin hallinnassa. Nurmi ja syväjuuriset kasvit ovat tehokkaita maan kasvukunnon ylläpitäjiä.
Tuo on otettu suoraan luomupradigmasta ! On olemassa tännekin kopioimiani
brittiläisiä tutkimuksia, joissa vain suurella määrällä jokavuotisella karjanlannalla
oli saatu luomupellon multavuus pysymään ennallaan, muuten maa köyhtyi ja
erodoitui kiihtyvällä vauhdilla, siihen ei auta lataukset. Mitä heikompi kasvusto,
sitä matalampi juuristo, sitä enemmän maahiukkaset kulkeutuvat.
Täällä etelässä viime kesänä monet latausnurmet olivat lähnnä paljasta mullosta.
Ja useamman viikon luomussa käytetty pikakesannointi haihduttaa lämpimänä
kevätkesänä merkittävästi typpivaroja ja hiili hapettuu maasta mikrobitoiminnan
vuoksi.
-SS-
-
Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Samaa mieltä olen kanssasi, vaikka luomuun siirryttiinkin...
Ja kasvintuotannossa on huomioitava tuotettua tonnia kohti kulunut löpö ja hiilidioksidipäästöjä syntyy paljon myös lannoitteen kuljetuksessa ja valmistuksessa. Mikä lie kokonaistasapaino hiilidioksidin suhteen? Löpöä menee luomusatotonniin varmaan aika paljon enemmän kuin tehoviljelysatotonniin mutta kuinka mahtaa olla muiden tuotantopanosten tuottamisessa syntyvä kokonaishiilidioksidipäästö?
Hiilidioksiditaseissa ei taatustiole haluttu laskea luomun piikkiin meneväksi kaikkea toimintaa, sillä monet luomun välttämättömistä lisäravinteista, esimerkiksi apatiitti, on riippuvainen siitä, että fosforilannoitteita valmistetaan samalla tavanomaiseen viljelyyn tai vaihtoehtoisesti niitä maita on ladattu sata vuotta fosfaattilannoitteilla ennen tätä elintasoluomukauden alkua. Nyt lähinnä jauhatuksessa ja louhinnassa tuleva ylijäämäpöly erotellaan luomulannoitteeksi, Honkajoki on toinen esimerkki, oikea luomulannoitetehdas, vaikka se pyörii lähinnä tavanomaisen eläinaineksen voimin. Ja niin edelleen.
Sivuvirtatalouden laskelmat saadaan ideologisesti näyttämään todella valoisilta.
-SS-
-
Kemiallinen "tehoviljely" ilmeisesti tuhoaa peltoalaa eroosion ja hiilen (eli multavuuden) vähenemisen vuoksi. Luomussa asiat ovat paremmin hallinnassa. Nurmi ja syväjuuriset kasvit ovat tehokkaita maan kasvukunnon ylläpitäjiä.
Tuo on otettu suoraan luomupradigmasta ! On olemassa tännekin kopioimiani
brittiläisiä tutkimuksia, joissa vain suurella määrällä jokavuotisella karjanlannalla
oli saatu luomupellon multavuus pysymään ennallaan, muuten maa köyhtyi ja
erodoitui kiihtyvällä vauhdilla, siihen ei auta lataukset. Mitä heikompi kasvusto,
sitä matalampi juuristo, sitä enemmän maahiukkaset kulkeutuvat.
Täällä etelässä viime kesänä monet latausnurmet olivat lähnnä paljasta mullosta.
Ja useamman viikon luomussa käytetty pikakesannointi haihduttaa lämpimänä
kevätkesänä merkittävästi typpivaroja ja hiili hapettuu maasta mikrobitoiminnan
vuoksi.
-SS-
Tuossa ylen artikkelissa ei erotella luomua tai kemiallista viljelyä toisistaan. Joo, olen samaa mieltä siitä, että luomussa usein runsaat muokkaukset ovat ongelma. Eikä luomussakaan multavuutta välttämättä ole helppoa säilyttää. Siksi tuotakin asiaa on tutkittava ja etsittävä keinoja ongelmien pienentämiseksi.
Kemiallisesti viljeltäessä olisi ehkä jopa helpompi vältellä muokkauksia ja muitakin eroosio-ongelmia. Ymmärtääkseni mahdollisimman runsas vihermassa pellossa olisi tehokkaimpia keinoja eroosion vähentämiseksi. Kemiallisesti viljeltäessä kuitenkin yleensä ruiskutetaan pellot mahdollisimman puhtaiksi "oheiskasveista" ja pidetään pellot joko muokattuina talven yli tai ruiskutetaan sängistäkin kaikki vihermassa jo syksyllä pois. Luomussa useimmiten muokattuina. Itsekin yritän löytää keinoja talviaikaisen aidon kasvipeitteisyyden lisäämiseksi myös luomuviljelyssä. Kemiallisesti voisi olla jopa helpompi pitää suurempia vihermassoja pelloilla. Sitä kuitenkin vähemmä tehdään. Suomessa on kemiallisesti viljeleviä, joista moni luomuviljelijäkin voisi ottaa oppia. Myös minäkin. Varsinkin multavuuden ylläpitämisessä. Olenkin asioita kovasti opiskelemassa. Syväjuuriset kasvit ovat minustakin melko avainasemassa, mutta ohra, vehnä ja kaurakaan eivät ole siinä suhteessa kovin hyviä. Tai syysviljat ovat, mutta niitä viljellään vähemmän. Opittavaa kaikilla?
Eivät minunkaan latausnurmet kovin kummoisia viime kesänä olleet, mutta eivät sentään mulloksella. Jotkut viljalohkot kylläkin. Ja myos kemiallisesti viljellyillä tiloilla... Onneksi huuhtoumaeroosio oli viime kesänä vähäistä, vaikka haihduntaeroosiota saattoikin olla aika runsaasti.
Totta kyllä, että luomupuolella noita asioita nostetaan enemmän esille. Sillä puolella niitä enemmän pohditaan ja yritetään löytää ratkaisuja. Ongelma on kuitenkin olemassa viljelytavasta riippumatta, ja niihin olisi kaikkien tuotantotapojen yrittää löytää ratkaisuja.
-
Suorakylvö tulee täälläkin olemaan se seuraava askel. Mielestäni näköpiirissä ei oikein ole konsteja joilla sitä voisi välttää. Jos meinaa tukia saada jatkossa, niin ne ajetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden kautta. Voi tulla jopa pakko pitää osa lohkoista kasvipeitteisenä talven yli. Omat kokemukset sänkien aukaisusta keväällä on sellaiset, että ei tahdo onnistua. En ole tuohon lautasmuokkaajaankaan niin ihastunut. Täytyy käytännössä kertaalleen äestää, että saa pellon kauttaaltaan tasaiseksi. Topline super koko ajan harkinnassa, mutta olen laskenut, että kannattaako, kun vaihtaisi kylvinkoneen ja kylväisi suoraan sänkeen. Tulee mitä tulee. Maitten tiivistyminen on täälläkin todennäköisesti nopeasti edessä. Lähtisin siitä, että ei tee yksipuolista suorakylvöä, vaan kultivoi tai kyntää maat muutaman vuoden välein. Monipuoliset viljelymenetelmät on avainsana.
Polttoaineen kulutusta peltotöihin en ole jaksanut seurata tai laskea. Ei siitä ole mitään hyötyä. Hommat on pakko tehdä, jos tulee joku viljelytoimenpide tarpeelliseksi. Ei sitä polttoaineenkulutuksen kannalta lasketa. Omalla kohdalla haittaa tekee vielä nuo jatkuvat investointihommat. Kaivinkone+maansiirto vievät aina osansa tilatankista ja samalla traktorintankillisella voidaan tehdä joku peltotyö ja sitten taas aivan muita hommia.
Luomu vie paljon polttoainetta, jos hommat yrittää hoitaa niinkuin ne kuuluisi tehdä. Juolavehnä kun alkaa pikku hiljaa lisääntyä, niin ei se millään nurmikierrolla ja ahkeralla niittämisellä häviä. Täytyy siirtyä mekaanisiin toimenpiteisiin ja niitä joutuu tekemään usein saman kesän aikana. Siinä olen samoilla linjoilla, että kyntö ei ole paras ratkaisu. Varsinkin silloin, kun pellossa on periytyvä juolavehnä ja ohdakepaine. Viimeinen nurmivuosi täytyisi uhrata mekaanisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi kultivoimalla pikku hiljaa kaappia nurmea ylös ja kuntan kuivahdettua, kaivetaan uutta maata esille jne. Siinä palaa aikaa muokkauskertoja ja polttoainetta. Jo perus syysmuokkauskin pitäisi yrittää tehdä ruotsalaisen koulukunnan opeilla, eli ensin lautasmuokkaus heti puinnin jälkeen ja myöhemmin syksyllä kyntö tai syvempi kultivointi.
-
Itsellä suorakylvökone, mutta silti tulee muokattua kevääseen jätetyt sänget ennen kylvöä, tietty yksi kerta riittää.
Paremmin vaan kasvaa sato. Ja suurinosa muokataan syksyllä.
-
Itsellä suorakylvökone, mutta silti tulee muokattua kevääseen jätetyt sänget ennen kylvöä, tietty yksi kerta riittää.
Paremmin vaan kasvaa sato. Ja suurinosa muokataan syksyllä.
Tänä vuonnakin? Itsellä tänä vuonna juuri päinvastoin. Ja niin se menee yleensäkkin, että suorakylvetyt kasvavat parhaiten. En tiedä mistä johtuu mutta niin se vain tuntuu menevän..
-
tietellinen tutkimus vs mielikuvat 2-0 (väliaikatilanne)
Reijo Ruokasen kolumni: Kun ilmastonmuutos lakkasi olemasta tärkeä
Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi tulevien vaalien pääteemoista. On jännittävää nähdä, miten luomun puolustajat jalostavat totuutta niin, että luomuviljely saadaan näyttämään ympäristöteolta.
On siihen yksi ihan oikeakin vastaus: luopumalla siitä.
Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005939629.html
-
Itsellä suorakylvökone, mutta silti tulee muokattua kevääseen jätetyt sänget ennen kylvöä, tietty yksi kerta riittää.
Paremmin vaan kasvaa sato. Ja suurinosa muokataan syksyllä.
Tänä vuonnakin? Itsellä tänä vuonna juuri päinvastoin. Ja niin se menee yleensäkkin, että suorakylvetyt kasvavat parhaiten. En tiedä mistä johtuu mutta niin se vain tuntuu menevän..
Ei ollut tänä vuonna yhtään suorakylvettyä, joten ei ole verrokkia.
Mutta normaalina vuonna kun sataa, ne kellastuu ensimmäisenä.
Jankkurointi kyllä on auttanut näihin ongelmiin jonkun verran.
-
Suorakylvö tulee täälläkin olemaan se seuraava askel. Mielestäni näköpiirissä ei oikein ole konsteja joilla sitä voisi välttää. Jos meinaa tukia saada jatkossa, niin ne ajetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden kautta. Voi tulla jopa pakko pitää osa lohkoista kasvipeitteisenä talven yli. Omat kokemukset sänkien aukaisusta keväällä on sellaiset, että ei tahdo onnistua. En ole tuohon lautasmuokkaajaankaan niin ihastunut. Täytyy käytännössä kertaalleen äestää, että saa pellon kauttaaltaan tasaiseksi. Topline super koko ajan harkinnassa, mutta olen laskenut, että kannattaako, kun vaihtaisi kylvinkoneen ja kylväisi suoraan sänkeen. Tulee mitä tulee. Maitten tiivistyminen on täälläkin todennäköisesti nopeasti edessä. Lähtisin siitä, että ei tee yksipuolista suorakylvöä, vaan kultivoi tai kyntää maat muutaman vuoden välein. Monipuoliset viljelymenetelmät on avainsana.
Polttoaineen kulutusta peltotöihin en ole jaksanut seurata tai laskea. Ei siitä ole mitään hyötyä. Hommat on pakko tehdä, jos tulee joku viljelytoimenpide tarpeelliseksi. Ei sitä polttoaineenkulutuksen kannalta lasketa. Omalla kohdalla haittaa tekee vielä nuo jatkuvat investointihommat. Kaivinkone+maansiirto vievät aina osansa tilatankista ja samalla traktorintankillisella voidaan tehdä joku peltotyö ja sitten taas aivan muita hommia.
Luomu vie paljon polttoainetta, jos hommat yrittää hoitaa niinkuin ne kuuluisi tehdä. Juolavehnä kun alkaa pikku hiljaa lisääntyä, niin ei se millään nurmikierrolla ja ahkeralla niittämisellä häviä. Täytyy siirtyä mekaanisiin toimenpiteisiin ja niitä joutuu tekemään usein saman kesän aikana. Siinä olen samoilla linjoilla, että kyntö ei ole paras ratkaisu. Varsinkin silloin, kun pellossa on periytyvä juolavehnä ja ohdakepaine. Viimeinen nurmivuosi täytyisi uhrata mekaanisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi kultivoimalla pikku hiljaa kaappia nurmea ylös ja kuntan kuivahdettua, kaivetaan uutta maata esille jne. Siinä palaa aikaa muokkauskertoja ja polttoainetta. Jo perus syysmuokkauskin pitäisi yrittää tehdä ruotsalaisen koulukunnan opeilla, eli ensin lautasmuokkaus heti puinnin jälkeen ja myöhemmin syksyllä kyntö tai syvempi kultivointi.
Polttoaineen kulutuksen seuranta tulee melko näppärästi hoidettua, kun merkitsee tankkauksen yhteydessä muistiin, mihin koneeseen tankkasi, kuinka paljon ja mitä tehtiin. Toki tuohonkin on helppo saada virhettä.
Suorakylvö on minusta ihan hyvä juttu. Glyfosaatti perustoimenpiteenä keväällä ei. Tuo muokkauksella avaaminen voisi olla hyvä, mutta juolan torjuntaan siitä ei ole. Kun toimii tilanteen mukaan ja tarkkailee peltoja, on suorakylvö minusta hyvä keino kemiallisessa viljelymallissa. Lisäksi on syytä tarkkailla n. 10cm alapuolella olevaa maan rakennetta. Jos maalaji on tiivistyvä, se kaipaa jotain lisätoimia. Minulla oli peltoja, jossa suorakylvö toimi erinomaisesti, mutta enemmistö lohkoista on "luontaisesti" tiivistyvää, ja vaatii ajoittaisia toimia maan kasvukunnon ylläpitämiseksi. Nurmi osana viljelykiertoa olisi minun maillani ilmeisesti lähes välttämätön.
Juolavehnä ei toistaiseksi ole ollut meillä kovin iso ongelma. Se on typpiaddikti kasvi, ja vapaa liukoinen typpi lisää sitä nopeasti. Luomussa kilpailu typestä(kin) on kovaa ja siksi juolavehnä ei pärjää niin hyvin. Sen tärkein torjuntakeino on kova kilpaileva kasvusto. Siksi meilläkin lienee ongelmaa juolasta ensi kesänä vähän enemmän kun kilpaileva kasvusto jäi viime kesänä normaalia heikommaksi. Muutoin nurmen niittokin on hyvä torjuntakeino. Juolaahan yritettiin joskus rehukasviksi, mutta se ei kestänyt useita niittoja eikä laidunnusta. Mutta nurmen kasvustonkin tulee olla hyvä! Ohdake ja valvatti kyllä katoavat helposti riittävien ja sopivasti ajoitettujen niittojen avulla.
Multamailla juola vaatii kyllä ajoittaisia pikakesantoja. Tai runsaampaa nurmikiertoa.
Seuraavalla tukikaudella todennäköisesti panostetaan ilmastonmuutokseen koska se on nyt muotia. Muokkauksien vähentäminen ja vihreän kasvipeitteisyysajan lisäys ympärivuotisesti tullevat jotenkin tukisysteemiin mukaan. Siinä riittää haasteita niin luomulle kuin kemiallisesti viljelevillekin. Toivottavasti näistä saadaan kasaan jokin järkevä systeemi, etteivät viime tukikauden törttöilyt uusiudu... kuka uskoo?
-
tietellinen tutkimus vs mielikuvat 2-0 (väliaikatilanne)
Reijo Ruokasen kolumni: Kun ilmastonmuutos lakkasi olemasta tärkeä
Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi tulevien vaalien pääteemoista. On jännittävää nähdä, miten luomun puolustajat jalostavat totuutta niin, että luomuviljely saadaan näyttämään ympäristöteolta.
On siihen yksi ihan oikeakin vastaus: luopumalla siitä.
Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005939629.html
Tutkimukset tuntuvat usein antavan teettäjän haluaman tuloksen. Niin luomua puolustavien, kuin vastustavienkin kannalta. Todellisuus lienee jossain sillä välillä. Tutkimuksien rajojen asettamisesta ja mitä mitattiin, olisi kiinnostavaa saada enemmän tietoa. Tuosta ruotsalaistutkimuksenkaan uutisoinnista ei löydy tietoa, mitä tutkimukseen on sisällytetty. Onko kysymyksessä vain maaperän päästöt satoon verrattuna? Polttoaineet mukana? Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden päästöt? Muokkaustekniikat? Luomun ongelma on erityisesti muokkauksien tarve ja niiden aiheuttamat maaperäpäästöt. Luomun satotaso on myös keskimäärin liian alhainen. Ne, jotka ovat pitkään viljelleet luomuna ja asiaan perehtyneet, saavat kyllä hyviä satoja. Siis reilusti yli kemiallisesti viljelevien keskisadon. Omalla tilallani tilanne on se, että luomun parhaat sadot ovat omien kemiallisen ajan keskisatojen tasolla. Tavoite olisi päästä jollain ajalla keskisadoissa samalle tasolle. Suunta on oikea.
Luomupuolella puhutaan tuloksista, jotka miellyttävät tutkimuksien maksajaa. Usein panosteollisuutta. Mutta se on totta, että kattavaa tutkimusmateriaalia on vielä vähän. Carbon Action projekti on suunniteltu etsimään ilmasto- ja vesipäästöjen vähentämiskeinoja. Tutkimuksessa on tiloja melko tasaisesti sekä luomupuolelta, että kemiallisesti viljelevien puolelta. Joten ehkä hyvää tietoa on vielä tulossa lisää.
-
Itsellä suorakylvökone, mutta silti tulee muokattua kevääseen jätetyt sänget ennen kylvöä, tietty yksi kerta riittää.
Paremmin vaan kasvaa sato. Ja suurinosa muokataan syksyllä.
Tänä vuonnakin? Itsellä tänä vuonna juuri päinvastoin. Ja niin se menee yleensäkkin, että suorakylvetyt kasvavat parhaiten. En tiedä mistä johtuu mutta niin se vain tuntuu menevän..
Ei ollut tänä vuonna yhtään suorakylvettyä, joten ei ole verrokkia.
Mutta normaalina vuonna kun sataa, ne kellastuu ensimmäisenä.
Jankkurointi kyllä on auttanut näihin ongelmiin jonkun verran.
Totta jos kesäkuun alkupuolella tulee reilusti vettä niin silloin on ongelmia tiedossa. Täällä yleensä juhannukseen asti kuivaa tai sateet niin pieniä, että ei haittaa...
-
tietellinen tutkimus vs mielikuvat 2-0 (väliaikatilanne)
Reijo Ruokasen kolumni: Kun ilmastonmuutos lakkasi olemasta tärkeä
Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi tulevien vaalien pääteemoista. On jännittävää nähdä, miten luomun puolustajat jalostavat totuutta niin, että luomuviljely saadaan näyttämään ympäristöteolta.
On siihen yksi ihan oikeakin vastaus: luopumalla siitä.
Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005939629.html
Tutkimukset tuntuvat usein antavan teettäjän haluaman tuloksen. Niin luomua puolustavien, kuin vastustavienkin kannalta. Todellisuus lienee jossain sillä välillä. Tutkimuksien rajojen asettamisesta ja mitä mitattiin, olisi kiinnostavaa saada enemmän tietoa. Tuosta ruotsalaistutkimuksenkaan uutisoinnista ei löydy tietoa, mitä tutkimukseen on sisällytetty. Onko kysymyksessä vain maaperän päästöt satoon verrattuna? Polttoaineet mukana? Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden päästöt? Muokkaustekniikat? Luomun ongelma on erityisesti muokkauksien tarve ja niiden aiheuttamat maaperäpäästöt. Luomun satotaso on myös keskimäärin liian alhainen. Ne, jotka ovat pitkään viljelleet luomuna ja asiaan perehtyneet, saavat kyllä hyviä satoja. Siis reilusti yli kemiallisesti viljelevien keskisadon. Omalla tilallani tilanne on se, että luomun parhaat sadot ovat omien kemiallisen ajan keskisatojen tasolla. Tavoite olisi päästä jollain ajalla keskisadoissa samalle tasolle. Suunta on oikea.
Luomupuolella puhutaan tuloksista, jotka miellyttävät tutkimuksien maksajaa. Usein panosteollisuutta. Mutta se on totta, että kattavaa tutkimusmateriaalia on vielä vähän. Carbon Action projekti on suunniteltu etsimään ilmasto- ja vesipäästöjen vähentämiskeinoja. Tutkimuksessa on tiloja melko tasaisesti sekä luomupuolelta, että kemiallisesti viljelevien puolelta. Joten ehkä hyvää tietoa on vielä tulossa lisää.
täältä löytyy lähde ja alempana on artikkeli, joka näytti olevan maksullinen, toivottavasti maksamalla saa mieleistään lukemista :)
https://www.chalmers.se/en/departments/see/news/Pages/Organic-food-worse-for-the-climate.aspx
https://www.nature.com/articles/s41586-018-0757-z
Itseasiassa meillä on tutkimustietoa aika paljonkin luomuviljelystä, sehän on ollut vuosisatoja käytössä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet
-
Mihin tämä luomun suurempi löpön kulutus perustuu? Onko siitä ihan oikeaa tutkimusta vai vain mutua. Mun mutu on ettei se välttämättä niin merkittävä ero ole. Joo kynnöstä tulee jotain. Mutta ei luomussa pakko kyntää ole. Kyntävät tavanomaisetkin. Luomu taas voittaa siinä että se on kylvä ja unohta. Tavanomaisessa sitä ruiskutellaan ja mouhotaan pisin kesää. Tietysti on niitäkin luomutiloja mitkä haraa ja kuokkii ja koukkii pisin kesää mutta aika harvassa.
En mä ymmärrä. Keväällä äestän kahteen kertaan, kylvän, rikkaäestän kun muut ruiskuttaa, syksyllä puin ja kuivaan. Syysmuokkaus kevytmuokattuna tai kyntäen. Mikä tässä poikkeaa tavanomaisesta? Ainoastaan se, että resursseja ei pala lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin.
-
Mihin tämä luomun suurempi löpön kulutus perustuu? Onko siitä ihan oikeaa tutkimusta vai vain mutua. Mun mutu on ettei se välttämättä niin merkittävä ero ole. Joo kynnöstä tulee jotain. Mutta ei luomussa pakko kyntää ole. Kyntävät tavanomaisetkin. Luomu taas voittaa siinä että se on kylvä ja unohta. Tavanomaisessa sitä ruiskutellaan ja mouhotaan pisin kesää. Tietysti on niitäkin luomutiloja mitkä haraa ja kuokkii ja koukkii pisin kesää mutta aika harvassa.
En mä ymmärrä. Keväällä äestän kahteen kertaan, kylvän, rikkaäestän kun muut ruiskuttaa, syksyllä puin ja kuivaan. Syysmuokkaus kevytmuokattuna tai kyntäen. Mikä tässä poikkeaa tavanomaisesta? Ainoastaan se, että resursseja ei pala lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin.
Mä suorakylvän ja ruiskutan kerran tai kaksi..
-
Mihin tämä luomun suurempi löpön kulutus perustuu? Onko siitä ihan oikeaa tutkimusta vai vain mutua. Mun mutu on ettei se välttämättä niin merkittävä ero ole. Joo kynnöstä tulee jotain. Mutta ei luomussa pakko kyntää ole. Kyntävät tavanomaisetkin. Luomu taas voittaa siinä että se on kylvä ja unohta. Tavanomaisessa sitä ruiskutellaan ja mouhotaan pisin kesää. Tietysti on niitäkin luomutiloja mitkä haraa ja kuokkii ja koukkii pisin kesää mutta aika harvassa.
En mä ymmärrä. Keväällä äestän kahteen kertaan, kylvän, rikkaäestän kun muut ruiskuttaa, syksyllä puin ja kuivaan. Syysmuokkaus kevytmuokattuna tai kyntäen. Mikä tässä poikkeaa tavanomaisesta? Ainoastaan se, että resursseja ei pala lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin.
Mä suorakylvän ja ruiskutan kerran tai kaksi..
meillähän ei ole tuotantomuotoa, jossa palkittaisiin lannoitteiden tai torjunta-aineiden käytön vähentämisestä tai rajoittamisesta. Typpilannoitus ja rikkakasviruiskutus lienevät ne tehokkaimmat toimet, niin kustannusten kuin viljelytyön kannalta. On olemassa vain ääripäät, ei mitään tai kaikkea ihan järjettömästi... toista vielä tuetaan avokätisesti.
Samoin tämä suorakylvö, kasvipeitteisyydestä saatava niukka tuki on saanut monet luopumaan ja kyntö lisääntyy. Joskus innostuin tästä CA-viljelystä ja siinä noudatettavista järkevistä periaatteista, kaikkea minimaalisesti ja otetaan kattavasti erilaiset luonnonsuojelun tavoitteet mukaan viljelyyn. Kuitenkin viljelyllä on taloudellinen ja tuotannollinen merkitys. Nythän meillä noin 10% tiloista on absolutisteja kemikaalien suhteen, kun suurempi vähennys kokonaiskulutukseen saataisiin vaikuttamalla tämän 90%:n käyttömääriin.
Onhan tässä järkeviä ajatuksia http://www.suorakylvo.fi/ca-viljely
-
eiks ey alkuaikoina meillä hieman haasteltu ns. ip tuoannosta? siis panoksia tarpeen mukaan, esim. ruiskutus vain jos todella tarve.. ite muistelen tuotakin kokeilleeni ja ihan hyvin meni kun oli oikea lohko kierrossa ja muutenkin tuli oltua nohevampi kun vielä mielenkiintoa moiseen.. mut sit alkoi tympiä ja kun vielä nuo pienannosaineet markkinoilla niin aika olemattomilla panoksilla sit mentiin..
-
eiks ey alkuaikoina meillä hieman haasteltu ns. ip tuoannosta? siis panoksia tarpeen mukaan, esim. ruiskutus vain jos todella tarve.. ite muistelen tuotakin kokeilleeni ja ihan hyvin meni kun oli oikea lohko kierrossa ja muutenkin tuli oltua nohevampi kun vielä mielenkiintoa moiseen.. mut sit alkoi tympiä ja kun vielä nuo pienannosaineet markkinoilla niin aika olemattomilla panoksilla sit mentiin..
ip-viljely hävisi edunvalvonnassa, koska edustaa tuotantoa, jossa yritetään tehdä järkevä kompromissi luonnonsujelun ja tehotuotannon välille. Toisesta ääripäästä eli luomusta löytyi tukevampaa kannatusta, siinä ei sallita sitten mitään. Uskonnoissa, esimerkiksi islaminuskossa, myös fundamentaaliset suuntaukset ovat syrjäyttäneet sallivammat uskonnot.
Kompromissi kuullostaa aina sivistyneiden kansojen kielessä hyvältä. Tässäkin viljelytavassa oikeasti tavoiteltiin monia hyviä asioita, voisi olla itämeren tila paremalla tolalla ja levää vähemmän, jos tähän olisi laajemmin siirrytty. Tukipolitiikka ei tätä kuitenkaan suosinut eli jatkettiin kahden ääripään taktiikalla. Toiset koittaa kemikaalella ansaita sen, mitä toisille väkipakolla työnnetään tukina.
Mielenkiintoista on se, miten tulevissa vaaleissa asia näyttäytyy, nyt on tehty ainakin metsittämisestä parlamentaarinen päätös eli merkittävä määrä pinta-alaa metsitetään lisää. Samoin on päätetty muitakin linjauksia hiilineutraliteetista. Fossiiliset polttoaineet, luomu, kivihiili, turve, pellonraivaus... miten näitä ilmastorikollisia rangaistaan? Päästöjen jako, miten itämeri vs ilmasto- taistelussa käy, tehotuotanto säästäsi ilmastoa, mutta ravinnevalumia ei välttämättä saataisi kuriin.
-
eiks ey alkuaikoina meillä hieman haasteltu ns. ip tuoannosta? siis panoksia tarpeen mukaan, esim. ruiskutus vain jos todella tarve.. ite muistelen tuotakin kokeilleeni ja ihan hyvin meni kun oli oikea lohko kierrossa ja muutenkin tuli oltua nohevampi kun vielä mielenkiintoa moiseen.. mut sit alkoi tympiä ja kun vielä nuo pienannosaineet markkinoilla niin aika olemattomilla panoksilla sit mentiin..
ip-viljely hävisi edunvalvonnassa, koska edustaa tuotantoa, jossa yritetään tehdä järkevä kompromissi luonnonsujelun ja tehotuotannon välille. Toisesta ääripäästä eli luomusta löytyi tukevampaa kannatusta, siinä ei sallita sitten mitään. Uskonnoissa, esimerkiksi islaminuskossa, myös fundamentaaliset suuntaukset ovat syrjäyttäneet sallivammat uskonnot.
Kompromissi kuullostaa aina sivistyneiden kansojen kielessä hyvältä. Tässäkin viljelytavassa oikeasti tavoiteltiin monia hyviä asioita, voisi olla itämeren tila paremalla tolalla ja levää vähemmän, jos tähän olisi laajemmin siirrytty. Tukipolitiikka ei tätä kuitenkaan suosinut eli jatkettiin kahden ääripään taktiikalla. Toiset koittaa kemikaalella ansaita sen, mitä toisille väkipakolla työnnetään tukina.
Mielenkiintoista on se, miten tulevissa vaaleissa asia näyttäytyy, nyt on tehty ainakin metsittämisestä parlamentaarinen päätös eli merkittävä määrä pinta-alaa metsitetään lisää. Samoin on päätetty muitakin linjauksia hiilineutraliteetista. Fossiiliset polttoaineet, luomu, kivihiili, turve, pellonraivaus... miten näitä ilmastorikollisia rangaistaan? Päästöjen jako, miten itämeri vs ilmasto- taistelussa käy, tehotuotanto säästäsi ilmastoa, mutta ravinnevalumia ei välttämättä saataisi kuriin.
Eihän IP ole hävinnyt millekään tuotantotavalle. Nythän käytännössä kaikki tavanomainen viljely on IP -viljelyä. Esimerkiksi täydentävien ehtojen mukaan kasvinsuojelun tarve kirjataan lohkokirjanpitoon. Tavanomainen tuotanto on lipunut koko ajan entistä enemmän ympäristöystävälliseen suuntaan. Paine jatkuu edelleen.
-
ip-viljely hävisi edunvalvonnassa, koska edustaa tuotantoa, jossa yritetään tehdä järkevä kompromissi luonnonsujelun ja tehotuotannon välille. Toisesta ääripäästä eli luomusta löytyi tukevampaa kannatusta, siinä ei sallita sitten mitään. Uskonnoissa, esimerkiksi islaminuskossa, myös fundamentaaliset suuntaukset ovat syrjäyttäneet sallivammat uskonnot.
Kompromissi kuullostaa aina sivistyneiden kansojen kielessä hyvältä. Tässäkin viljelytavassa oikeasti tavoiteltiin monia hyviä asioita, voisi olla itämeren tila paremalla tolalla ja levää vähemmän, jos tähän olisi laajemmin siirrytty. Tukipolitiikka ei tätä kuitenkaan suosinut eli jatkettiin kahden ääripään taktiikalla. Toiset koittaa kemikaalella ansaita sen, mitä toisille väkipakolla työnnetään tukina.
Mielenkiintoista on se, miten tulevissa vaaleissa asia näyttäytyy, nyt on tehty ainakin metsittämisestä parlamentaarinen päätös eli merkittävä määrä pinta-alaa metsitetään lisää. Samoin on päätetty muitakin linjauksia hiilineutraliteetista. Fossiiliset polttoaineet, luomu, kivihiili, turve, pellonraivaus... miten näitä ilmastorikollisia rangaistaan? Päästöjen jako, miten itämeri vs ilmasto- taistelussa käy, tehotuotanto säästäsi ilmastoa, mutta ravinnevalumia ei välttämättä saataisi kuriin.
Eihän IP ole hävinnyt millekään tuotantotavalle. Nythän käytännössä kaikki tavanomainen viljely on IP -viljelyä. Esimerkiksi täydentävien ehtojen mukaan kasvinsuojelun tarve kirjataan lohkokirjanpitoon. Tavanomainen tuotanto on lipunut koko ajan entistä enemmän ympäristöystävälliseen suuntaan. Paine jatkuu edelleen.
kasvinsuojeluun tuli nyt muutama vuosi sitten käyttöön, mutta olennaisinta tässä on se, ettei tähän ole tukijärjestelmissä kannustettu mitenkään. Tukijärjestelmä tuntee vain luomun lisätuen, muu peltoala on jätetty lisätukien ulkopuolelle. Kasvinsuojeluaineiden käyttö pitää perustella, mutta määrällisesti vähentämiseen ei kannusta muu kuin tuotteiden kallis hinta. Samoin lannoitusta saa laittaa direktiivien tai ympin ehtojen mukaiset enimmäismäärät, taaskaan vähemmästä määrästä ei lisätukea saa. Joskus oli hieno idea korvata lannoituksella sadossa poistuneet ravinteet, joka olisi käytännössä pitänyt maan sadontuottokykyä yllä, luomuhan perustuu ryöstöviljelyyn ja korkeisiin lähtötasoihin.
Tutkimuksissa ip-viljely on osoitettu olevan tavanomaista ja luomutuotantoa parempaa ympäristön kannalta. Tavanomainen ja ip-viljely taas näyttävät luomua paremmilta päästöjen, energiankulutuksen ja biodiversiteettivaikutuksen suhteen, kun otetaan huomioon luomun vaatima laajempi peltoala. Viimeisin ruotsalaisutkimus totesi luomun jopa 70% huonommaksi, kun ilmastovaikutuksia vertaillaan. Sen tähden tukilinjaukset tuntuvat todella kummallisilta... paras ei saa mitään, mutta huonoin palkitaan. Pitäisikö luomutuen nimi muuttaa ajan henkeen paremmin sopivaksi, vaikka ilmaston pilaamistueksi? :)
-
ip-viljely hävisi edunvalvonnassa, koska edustaa tuotantoa, jossa yritetään tehdä järkevä kompromissi luonnonsujelun ja tehotuotannon välille. Toisesta ääripäästä eli luomusta löytyi tukevampaa kannatusta, siinä ei sallita sitten mitään. Uskonnoissa, esimerkiksi islaminuskossa, myös fundamentaaliset suuntaukset ovat syrjäyttäneet sallivammat uskonnot.
Kompromissi kuullostaa aina sivistyneiden kansojen kielessä hyvältä. Tässäkin viljelytavassa oikeasti tavoiteltiin monia hyviä asioita, voisi olla itämeren tila paremalla tolalla ja levää vähemmän, jos tähän olisi laajemmin siirrytty. Tukipolitiikka ei tätä kuitenkaan suosinut eli jatkettiin kahden ääripään taktiikalla. Toiset koittaa kemikaalella ansaita sen, mitä toisille väkipakolla työnnetään tukina.
Mielenkiintoista on se, miten tulevissa vaaleissa asia näyttäytyy, nyt on tehty ainakin metsittämisestä parlamentaarinen päätös eli merkittävä määrä pinta-alaa metsitetään lisää. Samoin on päätetty muitakin linjauksia hiilineutraliteetista. Fossiiliset polttoaineet, luomu, kivihiili, turve, pellonraivaus... miten näitä ilmastorikollisia rangaistaan? Päästöjen jako, miten itämeri vs ilmasto- taistelussa käy, tehotuotanto säästäsi ilmastoa, mutta ravinnevalumia ei välttämättä saataisi kuriin.
Eihän IP ole hävinnyt millekään tuotantotavalle. Nythän käytännössä kaikki tavanomainen viljely on IP -viljelyä. Esimerkiksi täydentävien ehtojen mukaan kasvinsuojelun tarve kirjataan lohkokirjanpitoon. Tavanomainen tuotanto on lipunut koko ajan entistä enemmän ympäristöystävälliseen suuntaan. Paine jatkuu edelleen.
kasvinsuojeluun tuli nyt muutama vuosi sitten käyttöön, mutta olennaisinta tässä on se, ettei tähän ole tukijärjestelmissä kannustettu mitenkään. Tukijärjestelmä tuntee vain luomun lisätuen, muu peltoala on jätetty lisätukien ulkopuolelle. Kasvinsuojeluaineiden käyttö pitää perustella, mutta määrällisesti vähentämiseen ei kannusta muu kuin tuotteiden kallis hinta. Samoin lannoitusta saa laittaa direktiivien tai ympin ehtojen mukaiset enimmäismäärät, taaskaan vähemmästä määrästä ei lisätukea saa. Joskus oli hieno idea korvata lannoituksella sadossa poistuneet ravinteet, joka olisi käytännössä pitänyt maan sadontuottokykyä yllä, luomuhan perustuu ryöstöviljelyyn ja korkeisiin lähtötasoihin.
Tutkimuksissa ip-viljely on osoitettu olevan tavanomaista ja luomutuotantoa parempaa ympäristön kannalta. Tavanomainen ja ip-viljely taas näyttävät luomua paremmilta päästöjen, energiankulutuksen ja biodiversiteettivaikutuksen suhteen, kun otetaan huomioon luomun vaatima laajempi peltoala. Viimeisin ruotsalaisutkimus totesi luomun jopa 70% huonommaksi, kun ilmastovaikutuksia vertaillaan. Sen tähden tukilinjaukset tuntuvat todella kummallisilta... paras ei saa mitään, mutta huonoin palkitaan. Pitäisikö luomutuen nimi muuttaa ajan henkeen paremmin sopivaksi, vaikka ilmaston pilaamistueksi? :)
Tuostahan viherpiipertäjät riamastuisi😂. Ilmaston pilaamistuki😂😂😂
-
eiks ey alkuaikoina meillä hieman haasteltu ns. ip tuoannosta? siis panoksia tarpeen mukaan, esim. ruiskutus vain jos todella tarve.. ite muistelen tuotakin kokeilleeni ja ihan hyvin meni kun oli oikea lohko kierrossa ja muutenkin tuli oltua nohevampi kun vielä mielenkiintoa moiseen.. mut sit alkoi tympiä ja kun vielä nuo pienannosaineet markkinoilla niin aika olemattomilla panoksilla sit mentiin..
ip-viljely hävisi edunvalvonnassa, koska edustaa tuotantoa, jossa yritetään tehdä järkevä kompromissi luonnonsujelun ja tehotuotannon välille. Toisesta ääripäästä eli luomusta löytyi tukevampaa kannatusta, siinä ei sallita sitten mitään. Uskonnoissa, esimerkiksi islaminuskossa, myös fundamentaaliset suuntaukset ovat syrjäyttäneet sallivammat uskonnot.
Kompromissi kuullostaa aina sivistyneiden kansojen kielessä hyvältä. Tässäkin viljelytavassa oikeasti tavoiteltiin monia hyviä asioita, voisi olla itämeren tila paremalla tolalla ja levää vähemmän, jos tähän olisi laajemmin siirrytty. Tukipolitiikka ei tätä kuitenkaan suosinut eli jatkettiin kahden ääripään taktiikalla. Toiset koittaa kemikaalella ansaita sen, mitä toisille väkipakolla työnnetään tukina.
Mielenkiintoista on se, miten tulevissa vaaleissa asia näyttäytyy, nyt on tehty ainakin metsittämisestä parlamentaarinen päätös eli merkittävä määrä pinta-alaa metsitetään lisää. Samoin on päätetty muitakin linjauksia hiilineutraliteetista. Fossiiliset polttoaineet, luomu, kivihiili, turve, pellonraivaus... miten näitä ilmastorikollisia rangaistaan? Päästöjen jako, miten itämeri vs ilmasto- taistelussa käy, tehotuotanto säästäsi ilmastoa, mutta ravinnevalumia ei välttämättä saataisi kuriin.
Eihän IP ole hävinnyt millekään tuotantotavalle. Nythän käytännössä kaikki tavanomainen viljely on IP -viljelyä. Esimerkiksi täydentävien ehtojen mukaan kasvinsuojelun tarve kirjataan lohkokirjanpitoon. Tavanomainen tuotanto on lipunut koko ajan entistä enemmän ympäristöystävälliseen suuntaan. Paine jatkuu edelleen.
Siitä että tarve kirjataan lohkokirjanpitoon on vielä matkaa aitoon ipm ajatteluun. Toki suunta on oikea.
-
kasvinsuojeluun tuli nyt muutama vuosi sitten käyttöön, mutta olennaisinta tässä on se, ettei tähän ole tukijärjestelmissä kannustettu mitenkään. Tukijärjestelmä tuntee vain luomun lisätuen, muu peltoala on jätetty lisätukien ulkopuolelle. Kasvinsuojeluaineiden käyttö pitää perustella, mutta määrällisesti vähentämiseen ei kannusta muu kuin tuotteiden kallis hinta. Samoin lannoitusta saa laittaa direktiivien tai ympin ehtojen mukaiset enimmäismäärät, taaskaan vähemmästä määrästä ei lisätukea saa. Joskus oli hieno idea korvata lannoituksella sadossa poistuneet ravinteet, joka olisi käytännössä pitänyt maan sadontuottokykyä yllä, luomuhan perustuu ryöstöviljelyyn ja korkeisiin lähtötasoihin.
Tutkimuksissa ip-viljely on osoitettu olevan tavanomaista ja luomutuotantoa parempaa ympäristön kannalta. Tavanomainen ja ip-viljely taas näyttävät luomua paremmilta päästöjen, energiankulutuksen ja biodiversiteettivaikutuksen suhteen, kun otetaan huomioon luomun vaatima laajempi peltoala. Viimeisin ruotsalaisutkimus totesi luomun jopa 70% huonommaksi, kun ilmastovaikutuksia vertaillaan. Sen tähden tukilinjaukset tuntuvat todella kummallisilta... paras ei saa mitään, mutta huonoin palkitaan. Pitäisikö luomutuen nimi muuttaa ajan henkeen paremmin sopivaksi, vaikka ilmaston pilaamistueksi? :)
Tuostahan viherpiipertäjät riamastuisi😂. Ilmaston pilaamistuki😂😂😂
ja luomulisää eläintiloille pitäisi kutsua eläinrääkkäyskorvaukseksi?
Muutama vuosi sitten uutisoitiin näistä seleenin puutteen takia kroonisella ripulilla olevista vasikoista. Asia olisi ollut ok, jos huomataan hoidettavissa oleva puutos tai sairaus, niin hoidetaan se pois ja homma jatkuu. Mutta kun asian laita paljastui, että luomun säännöt estää seleenin lisäämisen ruokintaan, silloin ollaan tilalla vakavan paikan edessä. Valitaanko säännöt vai eläinten hyvinvointi?
Alla oleva kirjoitus paljastaa, että eläinlääkärien ammattietiikka on onneksi korkealla tasolla.
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja?page=1
Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, kasvinjalostuksen dosentti (HY) ja erikoistutkija emeritus (VTT ja MMM), joka on opettanut jalostusgenetiikkaa 44 vuotta.
-
kasvinsuojeluun tuli nyt muutama vuosi sitten käyttöön, mutta olennaisinta tässä on se, ettei tähän ole tukijärjestelmissä kannustettu mitenkään. Tukijärjestelmä tuntee vain luomun lisätuen, muu peltoala on jätetty lisätukien ulkopuolelle. Kasvinsuojeluaineiden käyttö pitää perustella, mutta määrällisesti vähentämiseen ei kannusta muu kuin tuotteiden kallis hinta. Samoin lannoitusta saa laittaa direktiivien tai ympin ehtojen mukaiset enimmäismäärät, taaskaan vähemmästä määrästä ei lisätukea saa. Joskus oli hieno idea korvata lannoituksella sadossa poistuneet ravinteet, joka olisi käytännössä pitänyt maan sadontuottokykyä yllä, luomuhan perustuu ryöstöviljelyyn ja korkeisiin lähtötasoihin.
Tutkimuksissa ip-viljely on osoitettu olevan tavanomaista ja luomutuotantoa parempaa ympäristön kannalta. Tavanomainen ja ip-viljely taas näyttävät luomua paremmilta päästöjen, energiankulutuksen ja biodiversiteettivaikutuksen suhteen, kun otetaan huomioon luomun vaatima laajempi peltoala. Viimeisin ruotsalaisutkimus totesi luomun jopa 70% huonommaksi, kun ilmastovaikutuksia vertaillaan. Sen tähden tukilinjaukset tuntuvat todella kummallisilta... paras ei saa mitään, mutta huonoin palkitaan. Pitäisikö luomutuen nimi muuttaa ajan henkeen paremmin sopivaksi, vaikka ilmaston pilaamistueksi? :)
Tuostahan viherpiipertäjät riamastuisi😂. Ilmaston pilaamistuki😂😂😂
ja luomulisää eläintiloille pitäisi kutsua eläinrääkkäyskorvaukseksi?
Muutama vuosi sitten uutisoitiin näistä seleenin puutteen takia kroonisella ripulilla olevista vasikoista. Asia olisi ollut ok, jos huomataan hoidettavissa oleva puutos tai sairaus, niin hoidetaan se pois ja homma jatkuu. Mutta kun asian laita paljastui, että luomun säännöt estää seleenin lisäämisen ruokintaan, silloin ollaan tilalla vakavan paikan edessä. Valitaanko säännöt vai eläinten hyvinvointi?
Alla oleva kirjoitus paljastaa, että eläinlääkärien ammattietiikka on onneksi korkealla tasolla.
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja?page=1
Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, kasvinjalostuksen dosentti (HY) ja erikoistutkija emeritus (VTT ja MMM), joka on opettanut jalostusgenetiikkaa 44 vuotta.
Ei mullakaan mitään luomun ihannointia ole syntynyt, eurot ne on jotka ratkaisee. Molemmissa varmasti omat hyvät puolensa. Uskon ainakin vielä että pystyn tekemään parempaa tulosta luomussa kuin tavanomaisessa, kiitos korkeamman hinnan ja tuen. Tulevaisuus sitten näyttää toteutuuko vai meneekö metsään.
-
Tuo dosentti Tammisola on valitettavasti omien luulojensa vanki mitä luomuun tulee. Ja tuo alkuperäinen artikkeli keskittyy maankäytön muutoksiin ja kaksi yksittäistä luomusatotasoa on repäisty esimerkiksi. Mikään muu luomutuotannon kasvihuoneilmiöulottuvuus ei ole laskelmissa ole mukana (maan lisääntyvä humuspitoisuus viherlannoitusten vuoksi, typpiväkilannoituksen poisjättäminen ym.) puhumattakaan eläin- ja kasvituotannon integroinnista ym. Lehdistötiedotteen yhteys itse artikkeliin on aika niukka.
se, mikä tästä on luomutuottajien otettava itseensä, on vaatimus kunnon viljelystä: löysäilevä näennäisviljely on muiden tuotantopanoksen eli luonnonvarojen haaskausta sekin.
-
Tuo dosentti Tammisola on valitettavasti omien luulojensa vanki mitä luomuun tulee. Ja tuo alkuperäinen artikkeli keskittyy maankäytön muutoksiin ja kaksi yksittäistä luomusatotasoa on repäisty esimerkiksi. Mikään muu luomutuotannon kasvihuoneilmiöulottuvuus ei ole laskelmissa ole mukana (maan lisääntyvä humuspitoisuus viherlannoitusten vuoksi, typpiväkilannoituksen poisjättäminen ym.) puhumattakaan eläin- ja kasvituotannon integroinnista ym. Lehdistötiedotteen yhteys itse artikkeliin on aika niukka.
se, mikä tästä on luomutuottajien otettava itseensä, on vaatimus kunnon viljelystä: löysäilevä näennäisviljely on muiden tuotantopanoksen eli luonnonvarojen haaskausta sekin.
mitä tähän artikeliin tulee, niin siinä on viitattu ainakin kahdeksaan eri tutkimukseen, useimmat yliopistoissa tehtyjä ja monet väitöskirjatutkimuksia. Mikä niissä voi olla väärin ja miksi niissä tutkimuksissa päädyttäisiin aina luomulle kriittisiin tuloksiin? Voiko syynä olla se, että alkujaan on lähdetty esittämään faktoina omia olettamuksia vrt rokotevastaisuus, pyramidihuijaus, hopeavesi, sähköallergia, uskonnolliset ääriliikkeet... antti heikkilällä on yli 30 000 seuraajaa facebookissa, mutta yli viisi miljoonaa suomalaista ei seuraa häntä, pikemminkin pitää huijarina.
Nämä eivät kestä mitään tieteellistä tutkimusta, koska asianosaiset tietävät, ettei näille väitteille löydy faktapohjaa, niinkö se on?
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja?page=1
Tämän ilmastonmuutosasian kanssa luomuilijat on yllätetty housut kintuissa, koska juuri tällä alalla on aina uskottu "muhevan mullan" ilmastoa parantavaan vaikutukseen. Vain kemiallisten keinolannoitetehtaiden piipuista nouseva savu uhkaa ilmastoa. Päästöjen on kuviteltu olevan se itse piru, mutta nyt korjaavien toimien mittaamisessa käytettävä kasvu ja sidonta nousevatkin tärkeämmiksi. Jos tutkimusta tehdään päästöistä ja sidonnasta, niin tarvitaankin huippusatoja tuottavaa peltoa ja metsää. "Jos on mato, tulee sato... jos taas hämähäkki, niin on tyhjä säkki"-riimittelijät voivat mielikuvineen jäädä alakynteen, kun päästökauppaa aletaan käydä oikealla rahalla.
-
Mites tuo luomussa olevien eläinten lääkintä nykyään? Saako käyttää oikeita lääkkeitä sairaiden eläinten lääkitsemiseen, vai rääkätäänkö sairaita eläimiä homeopatiahuijauslääkkeillä?
Onko luomussa olevat eläimet "koskemattomia" vai valvotaanko niiden hyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin ei-luomu eläimiä?
-
Mites tuo luomussa olevien eläinten lääkintä nykyään? Saako käyttää oikeita lääkkeitä sairaiden eläinten lääkitsemiseen, vai rääkätäänkö sairaita eläimiä homeopatiahuijauslääkkeillä?
Onko luomussa olevat eläimet "koskemattomia" vai valvotaanko niiden hyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin ei-luomu eläimiä?
Normilääkkeet, varoaika*2.
-
Mites tuo luomussa olevien eläinten lääkintä nykyään? Saako käyttää oikeita lääkkeitä sairaiden eläinten lääkitsemiseen, vai rääkätäänkö sairaita eläimiä homeopatiahuijauslääkkeillä?
Onko luomussa olevat eläimet "koskemattomia" vai valvotaanko niiden hyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin ei-luomu eläimiä?
Normilääkkeet, varoaika*2.
Ja eikö se ollut yksi hoitokerta maksimissaan..
-
Mites tuo luomussa olevien eläinten lääkintä nykyään? Saako käyttää oikeita lääkkeitä sairaiden eläinten lääkitsemiseen, vai rääkätäänkö sairaita eläimiä homeopatiahuijauslääkkeillä?
Onko luomussa olevat eläimet "koskemattomia" vai valvotaanko niiden hyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin ei-luomu eläimiä?
Normilääkkeet, varoaika*2.
Ja eikö se ollut yksi hoitokerta maksimissaan..
Kolmannella hoitokerralla alkaa siirtymävaihe tavanomaisesta luomuun takaisin. Eli kaksi kuuria ongelmitta luomun puolella, sen jälkeen kirjanpitoa enemmän
-
Mites tuo luomussa olevien eläinten lääkintä nykyään? Saako käyttää oikeita lääkkeitä sairaiden eläinten lääkitsemiseen, vai rääkätäänkö sairaita eläimiä homeopatiahuijauslääkkeillä?
Onko luomussa olevat eläimet "koskemattomia" vai valvotaanko niiden hyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin ei-luomu eläimiä?
Normilääkkeet, varoaika*2.
Ja eikö se ollut yksi hoitokerta maksimissaan..
Kolmannella hoitokerralla alkaa siirtymävaihe tavanomaisesta luomuun takaisin. Eli kaksi kuuria ongelmitta luomun puolella, sen jälkeen kirjanpitoa enemmän
Mut eihän se sitten ole luonnonmukainen eläin enää?
-
Mites tuo luomussa olevien eläinten lääkintä nykyään? Saako käyttää oikeita lääkkeitä sairaiden eläinten lääkitsemiseen, vai rääkätäänkö sairaita eläimiä homeopatiahuijauslääkkeillä?
Onko luomussa olevat eläimet "koskemattomia" vai valvotaanko niiden hyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin ei-luomu eläimiä?
Normilääkkeet, varoaika*2.
Ja eikö se ollut yksi hoitokerta maksimissaan..
Kolmannella hoitokerralla alkaa siirtymävaihe tavanomaisesta luomuun takaisin. Eli kaksi kuuria ongelmitta luomun puolella, sen jälkeen kirjanpitoa enemmän
Mut eihän se sitten ole luonnonmukainen eläin enää?
On se.
Byrokratia määrittää mikä on luomua, ei maalaisjärki.
-
Kolmannen kuurin jälkeen eläin on tavanomainen. Lähtee siirtymävaiheeseen (puoli vuotta), sitten taas luomua. Luulen, että tuottaja kun tuottaja alkaa toisen kuurin jälkeen kolmansien oireiden tullessa etsimään pulttipyssyä tai muuta sairaseläinkuljetusta teurastamolle, ellei kyseessä ole todellinen poikkeusyksilö (se eläin, siis). Jos on tuotantoeläinten pidosta kyse.
-
Kolmannen kuurin jälkeen eläin on tavanomainen. Lähtee siirtymävaiheeseen (puoli vuotta), sitten taas luomua. Luulen, että tuottaja kun tuottaja alkaa toisen kuurin jälkeen kolmansien oireiden tullessa etsimään pulttipyssyä tai muuta sairaseläinkuljetusta teurastamolle, ellei kyseessä ole todellinen poikkeusyksilö (se eläin, siis). Jos on tuotantoeläinten pidosta kyse.
Tuleehan niitä teurastamolle aika paljon, luomuja mätänivelelukoita. Vielä kivempi juttu on, kun pulut aikanaan paskantaa salmonellan siipikarjaketjuun vapaasti ulkoilevien eläinten kautta.
-
Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
sattui käsiin wanha viljelykiertokartta 1920-luvulta. Tarkkaa tekovuotta ei siinä mainittu, mutta antaa kuvaa sen aikaisesta viljelystä. Siinä pellot oli jaettu A ja B-kiertoihin, joista A viisivuotinen kierto; sokerijuurikas, juurikasvit, ohra ja 2 apilaa. B seitsemän vuoden kierto; heinä, 2 kevätviljaa, kesanto, ruis, 2 heinää. Miksiköhän näitä viljelykiertoja oli kaksi, entäs kun kierto alkaa ja päätty heinään, tuleeko siitä 3 heinää peräkkäin? Laitumet oli erikseen peltolaidun ja raivattu laidun. Pinta-alat olivat melkein aarilleen samat... varmaan perustui siihenkin, että ruokittavat suut pirtissä ja navetassa olivat samoissa lukemissa vuosittain. Polttoainetalouden puolesta silloin oltiin omavaraisia eli hevosten rehu tuli omasta takaa. Aika iso osa tuotannosta meni työporukalle omiin sapuskoihin, jostain vanhasta päiväkirjasta laskin että 30-50 henkeä osallistui vuoden aikana tilan askareisiin. Myyntiin meni ainakin maitoa... voi olla myös pieniä määriä lihaa, kananmunia ja viljaa.
-
Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
sattui käsiin wanha viljelykiertokartta 1920-luvulta. Tarkkaa tekovuotta ei siinä mainittu, mutta antaa kuvaa sen aikaisesta viljelystä. Siinä pellot oli jaettu A ja B-kiertoihin, joista A viisivuotinen kierto; sokerijuurikas, juurikasvit, ohra ja 2 apilaa. B seitsemän vuoden kierto; heinä, 2 kevätviljaa, kesanto, ruis, 2 heinää. Miksiköhän näitä viljelykiertoja oli kaksi, entäs kun kierto alkaa ja päätty heinään, tuleeko siitä 3 heinää peräkkäin? Laitumet oli erikseen peltolaidun ja raivattu laidun. Pinta-alat olivat melkein aarilleen samat... varmaan perustui siihenkin, että ruokittavat suut pirtissä ja navetassa olivat samoissa lukemissa vuosittain. Polttoainetalouden puolesta silloin oltiin omavaraisia eli hevosten rehu tuli omasta takaa. Aika iso osa tuotannosta meni työporukalle omiin sapuskoihin, jostain vanhasta päiväkirjasta laskin että 30-50 henkeä osallistui vuoden aikana tilan askareisiin. Myyntiin meni ainakin maitoa... voi olla myös pieniä määriä lihaa, kananmunia ja viljaa.
Olisko kaksi kiertoa sen vuoksi, että jo esi-isät olisi huomanneet, että kaikkia kasveja ei voi viljellä kaikilla maalajeilla? Eli tehty eri maalajeille omat kiertonsa.
-
sattui käsiin wanha viljelykiertokartta 1920-luvulta. Tarkkaa tekovuotta ei siinä mainittu, mutta antaa kuvaa sen aikaisesta viljelystä. Siinä pellot oli jaettu A ja B-kiertoihin, joista A viisivuotinen kierto; sokerijuurikas, juurikasvit, ohra ja 2 apilaa. B seitsemän vuoden kierto; heinä, 2 kevätviljaa, kesanto, ruis, 2 heinää. Miksiköhän näitä viljelykiertoja oli kaksi, entäs kun kierto alkaa ja päätty heinään, tuleeko siitä 3 heinää peräkkäin? Laitumet oli erikseen peltolaidun ja raivattu laidun. Pinta-alat olivat melkein aarilleen samat... varmaan perustui siihenkin, että ruokittavat suut pirtissä ja navetassa olivat samoissa lukemissa vuosittain. Polttoainetalouden puolesta silloin oltiin omavaraisia eli hevosten rehu tuli omasta takaa. Aika iso osa tuotannosta meni työporukalle omiin sapuskoihin, jostain vanhasta päiväkirjasta laskin että 30-50 henkeä osallistui vuoden aikana tilan askareisiin. Myyntiin meni ainakin maitoa... voi olla myös pieniä määriä lihaa, kananmunia ja viljaa.
Olisko kaksi kiertoa sen vuoksi, että jo esi-isät olisi huomanneet, että kaikkia kasveja ei voi viljellä kaikilla maalajeilla? Eli tehty eri maalajeille omat kiertonsa.
tässä huomaa miten vähän luomutuotannosta on lopulta tietoa. Maalajit eivät ole tässä vaikuttava tekijä, eniten veikkaisin työn tekemistä ja sadonkorjuuta, lähimpänä talouskeskusta oli nämä juurikasvit ja sokerijuurikas? Siinä kierrossa oli myös pari vuotta apilaa ennen juurikasta, joka mahtaa tarkoittaa isoa satsausta juurikkaan satoon? Heinäpeltojen vieressä taas oli latoja, joihin kuiva heinä varastoitiin. Hevosilla ajeltiin tavarat, tuossa vaiheessa ei ollut traktoria vielä käytössä...
-
Tuo aiempi ruotsalaistutkimus keskittyi vain maankäyttöön ja vertasi sitä metsiin eri puolilla maailmaa.
Saksasta on tullut uusi tutkimus, joka on metatutkimus 528 tieteellisestä julkaisusta. Tutkimuksessa on vertailtu 33 eri parametriä luomun ja kemiallisen viljelyn välillä.
Tutkimuksen tulos on pääosin selvä. Ympäristön kannalta luomu on selkeästi kemiallista viljelyä ympäristöystävällisempää. Heikkoina kohtina näyttäisi olevan juuri ilmastopäästöt jossa ero ei ollut niin selvä vaikka olikin lievästi luomun eduksi. Eläinten hyvinvoinnissa ei havaitut erot olivat myös pieniä.
https://www.thuenen.de/de/infothek/presse/pressemitteilungen-2019/was-der-oekolandbau-fuer-umwelt-und-gesellschaft-leistet/?fbclid=IwAR0xtGCPQrRgNplbAFzKIeN4lh8UgisCuZaJZ_beSVPqVBrc1KOSvb15eKs
Tästä voidaan todeta, että luomun pitää kehittyä erityisesti maanmuokkauksien minimoinnin ja satotasojen osalta, jolloin ilmastopäästöjenkin pitäisi vähentyä enemmän. No molemmat ovat kyllä työn alla omalla tilallani. Nyt on Suomessa käynnistetty projekti, jolla tutkitaan maaperän hiilensidontaa ja eri asioiden vaikutuksia siihen. Mukana on yli 100 tilaa, sekä luomuviljelijöitä että kemiallisesti viljeleviä.
Maapallolla on kuitenkin muitakin, jopa paljon ilmastonmuutosta pahempia uhkia. YK:n ruokajärjestön FAO:n mukaan suurin ongelma on maapallon maaperän hedelmällisyyden väheneminen. Suomessakin maaperän hiilipitoisuus on laskenut 200-300 kg/ha vuodessa. Tilanne on suurta osaa muuta maailmaa parempi mutta...
FAO on laskenut, että meillä olisi maapallolla jäljellä enää 60 sadonkorjuuta... Entä sitten?
http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/
Luomun vahvuus tuon saksalaisen tutkimuksen mukaan on juuri maaperän hedelmällisyyden ylläpitämisessä ja parantamisessa.
Kemiallisessa viljelyssä on lannotteita laskettu riittävän louhittavaksi vielä yli 300 vuoden ajaksi, ja varmaankin sitä löytyy lisää kuten öljyllekin kävi. Kuitenkin, mitä lannoituksella tekee, jos maaperän hedelmällisyys on tuhottu. Aavikolla maataloustuotteet kasvavat aika heikosti.
Tämä on toki pieni moite kemiallisesti viljeleville. Teilläkin olisi täydet mahdollisuudet suojella maaperää ja eliöstöä. Luomuoppeja olisi monin soveltuvin osin hyvä tuoda kemiallisenkin viljelyn piiriin. Kasvinsuojelua voisi rajoittaa ja pitää yllä niitä mykoritsojakin. Samalla säilyisi maan multavuus ja hedelmällisyys.
En siis missään tapauksessa tarkoita, että kaikkien pitäisi alkaa luomuviljelijöiksi. Toivoisin vaan, että yhä suurempi osa ottaisi huomioon vähän muitakin asioita kun vain maksimaalisen sadon ja minimaaliset rikkakasvit.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksia tehdään tällä hetkellä asioista todella paljon. Tuloksetkin ovat toisinaan hyvin yllättäviä ja ristiriitaisia. Siksi jatkotutkimuksia ja pidempää tutkimushistoriaa tarvitaan paljon.
Täytyy vielä todeta, että on harmillista, että oma kielitaitoni on niin rajallinen, että pitää turvautua kääntäjään, että saa kunnolla luettua artikkeleita...
-
On otettava huomioon, että metatutkimus on ongelmallinen siinä, että se ei välttämättä pysty karsimaan varsinkin alkuaikojen normaalitiedettä ja luomuparadigmoja pois, koska niiden metsästäminen ei ole tutkimuksen tavoite. Toinen iso ongelma on se, että miten verrataan 100 % alasta ravintoa tuottavia ja esimerkiksi vain 40% alasta ravintoa tuottavia tiloja keskenään ?
Esimerkiksi vertailtiin mm. matojen määrää, mutta ei välttämättä ollut riittävästi tarkasteltu matojen määrän eroja tavanomaisen viljelyn kahden suuren tekniikan välilä, suorakylvön ja muokkauskylvön välillä, jolloin saatu ero keskimääräisissä matomäärissä olisi vahvasti harhainen. Vahvasti orgaanisella lannoituksella ahdettu joutonurmi sisältää matojakin. Mutta oliko tarkoitus tuottaa matoja vai viljaa ?
Jos tavanomainen pelto pidetään vuosikaudet poissa viljelystä, kyllä matojen määräkin nousee ! Humuksesta ei pystytä erottelemaan luomussa keinotekoisesti lisätyn humuksen vaikutusta viljelyteknisestä vaikutuksesta, totta kai jos karjanlantaa ja kompostia käytetään massiivisesti, on humusta enemmän, mutta luomun osuus alkaa olla jo niin suuri, että niukkuuden jakaminen eli karjanlanta ohjautuu enemmän luomuun, koska se on osa luomun viljelytekniikkaa.
Metatutkimuksen tiedotteessa mainittu "monimuotoisuuden korkeampi taso" oli "kukkia", eli rikkakasveja. Niinpä.
Tutkimuksiin osuvat luomutilat ovat intensiivisimpiä luomutiloja, onhan luomualan löydettävä jokin "hyvä" piirre, joka perustelee maan ryöstöviljelyn ja tavanomaisen maatalouden sivuvirtojen viherpesun olevan jotakin aivan ihmeellistä.
lainaan tässä uudelleen briteissä tehdyn tuoreen luomututkimuksen tuloksia:
Äskettäinen julkaistu tiivistelmä brittiläisestä luomualan omasta ravinnetasetutkimuksesta oli aika karua luettavaa.
Seitsemän luomumaatilaa oli tutkimuksessa mukana. Käytössä olivat normaalit luomuviljelyn käytännöt. Tulokset aiheuttivat yllätyksen sekä maanviljelijöille että tutkijoille. Kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta yhtä voimaperäisen luomuviljelyn tilaa, orgaanisen aineksen havaittiin vähenevän kierron aikana, myös silloin, kun latausnurmien osuus oli korkea.
Apilanurmia käytettiin enimmäkseen. Orgaanisen aineksen lasku näkyi jopa sellaisella maatilalla, jossa oli kahdeksan vuoden kierrosta kuuden vuoden ruoho / apila-lataus. Vain yksi maatila säilytti fosfaatti- ja kaliumviljavuuden tason. Tapa, jolla se saavutti tämän, oli vuotuisten lisälannoitusten avulla: 35 tonnia hehtaarille orgaanista kompostia, joka vuosi, tai kananlantaa (10-17 t/ha) kuutena vuotena kahdeksan vuoden kierron aikana.
Lisäksi todettiin merkittävän osan latausnurmien typestä poistuvan valumina tai kaasumaisessa muodossa, sekä orgaanisen lannoituksen että latausnurmien tapauksessa.
(Organic Research Center Bulletin No. 123 - Autumn/Winter 2017, Samantha Muellender)
-SS-
Kyllä kymmenen patteria palanutta karjanlantaa hehtaarille vuosittain aikas multavaksi ja matoisaksi maan tekee. On kokemusta pieneltä rehukaalilohkolta, vaikka tavanomaista viljelyä olikin.
-SS-
-
Tuo aiempi ruotsalaistutkimus keskittyi vain maankäyttöön ja vertasi sitä metsiin eri puolilla maailmaa.
Täytyy vielä todeta, että on harmillista, että oma kielitaitoni on niin rajallinen, että pitää turvautua kääntäjään, että saa kunnolla luettua artikkeleita...
syy tähän, miksi metsät ovat vertailussa mukana on ilmeisen selvä. Numerot on helpompi ymmärtää kuin kieli.
Jos nyt meillä kaupassa myytävästä ruuasta luomua on 1-2,7% riippuen lähteestä, onko kaikki kotimaista? Jos oletetaan ruokahävikit ym yhtä suuriksi, niin luomua pitäisi alkaa tuottaa 40-kertaisella pinta-alalla, jos meinataan siirtyä kokonaan luomuruokaan. Nyt meillä on pari miljoona hehtaaria, josta luomua on 12,7%... tarkoittaisi tavoitetilassa 100% luomuruokaa noin kymmenen miljoonan hehtaarin viljelyala eli 8 miljoonaa hehtaaria metsää pitää raivata lisää. Bonuksena maataloustukien määrä nousisi noin 12-15 miljoonaan euroon, lisäksi metsäalalta jäisi verotulotkin tulematta. Suomessa omaa metsää olisi raivattavaksi, mutta ruokaa pitäisi silloin riittää merkittävästi myös vientiin.
Yksi metsähehtaari sitoo hyvinkin yhden henkilöauton hiilidioksidipäästön eli nykyisen luomun+hömppäpeltojen kokoisella metsityalalla voitaisiin vouhotus liikenteen tai lentomatkustamisen päästöistä unohtaa kokonaan. Siksi tuntuu käsittämättömältä, jos joku ottaa vaaliteemaksi ilmastonmuutoksen ja samalla jatketaan ilmastolle numeroiden valossa kiistattomasti haitallisemman luomun pinta-alan lisäämistä ja tukemista, mutta jätetään metsityksen tukeminen kokonaan pois keinovalikoimasta. Valtion kannalta käsittämätöntä rahan hukkaa, tukiala kasvaa ja verotuloala supistuu... onneksi meidän ei näitä valtion asioista tarvitse välittää.
Nyt ei ole vaikeaa kieltä esteenä, metsän mukana olo on ihan perusteltua, eikö? ... numerot on ihmeellisiä :)
-
Tuo aiempi ruotsalaistutkimus keskittyi vain maankäyttöön ja vertasi sitä metsiin eri puolilla maailmaa.
Täytyy vielä todeta, että on harmillista, että oma kielitaitoni on niin rajallinen, että pitää turvautua kääntäjään, että saa kunnolla luettua artikkeleita...
syy tähän, miksi metsät ovat vertailussa mukana on ilmeisen selvä. Numerot on helpompi ymmärtää kuin kieli.
Jos nyt meillä kaupassa myytävästä ruuasta luomua on 1-2,7% riippuen lähteestä, onko kaikki kotimaista? Jos oletetaan ruokahävikit ym yhtä suuriksi, niin luomua pitäisi alkaa tuottaa 40-kertaisella pinta-alalla, jos meinataan siirtyä kokonaan luomuruokaan. Nyt meillä on pari miljoona hehtaaria, josta luomua on 12,7%... tarkoittaisi tavoitetilassa 100% luomuruokaa noin kymmenen miljoonan hehtaarin viljelyala eli 8 miljoonaa hehtaaria metsää pitää raivata lisää. Bonuksena maataloustukien määrä nousisi noin 12-15 miljoonaan euroon, lisäksi metsäalalta jäisi verotulotkin tulematta. Suomessa omaa metsää olisi raivattavaksi, mutta ruokaa pitäisi silloin riittää merkittävästi myös vientiin.
Yksi metsähehtaari sitoo hyvinkin yhden henkilöauton hiilidioksidipäästön eli nykyisen luomun+hömppäpeltojen kokoisella metsityalalla voitaisiin vouhotus liikenteen tai lentomatkustamisen päästöistä unohtaa kokonaan. Siksi tuntuu käsittämättömältä, jos joku ottaa vaaliteemaksi ilmastonmuutoksen ja samalla jatketaan ilmastolle numeroiden valossa kiistattomasti haitallisemman luomun pinta-alan lisäämistä ja tukemista, mutta jätetään metsityksen tukeminen kokonaan pois keinovalikoimasta. Valtion kannalta käsittämätöntä rahan hukkaa, tukiala kasvaa ja verotuloala supistuu... onneksi meidän ei näitä valtion asioista tarvitse välittää.
Nyt ei ole vaikeaa kieltä esteenä, metsän mukana olo on ihan perusteltua, eikö? ... numerot on ihmeellisiä :)
Eli jos kaikki ne tilat jotka ei ole nyt luomussa, siirtyisivät luomuun eikä lisää peltoa raivattaisi lainkaan, niin Suomeen pitäisi tuoda ruokaa todella paljon nykyistä enemmän, lisäksi maataloustukien määrä lisääntyisi, kun kaikille peltohehtaareille maksettaisiin se luomulisä, löytyykö valtiolta maksuhalukkuutta?
Lisäksi, löytyisikö siltikään markkinoita kaikelle luomutuotannolle, vai maksettaisiinko tavanomaisesti tuotetun hinta ylijäämille? Tämä siis spekulointia sillä, jos kaikki suomalaiset tilat siirtyisivät seuraavien 5 vuoden sisällä luomuun.
-
Tuo aiempi ruotsalaistutkimus keskittyi vain maankäyttöön ja vertasi sitä metsiin eri puolilla maailmaa.
Täytyy vielä todeta, että on harmillista, että oma kielitaitoni on niin rajallinen, että pitää turvautua kääntäjään, että saa kunnolla luettua artikkeleita...
syy tähän, miksi metsät ovat vertailussa mukana on ilmeisen selvä. Numerot on helpompi ymmärtää kuin kieli.
Jos nyt meillä kaupassa myytävästä ruuasta luomua on 1-2,7% riippuen lähteestä, onko kaikki kotimaista? Jos oletetaan ruokahävikit ym yhtä suuriksi, niin luomua pitäisi alkaa tuottaa 40-kertaisella pinta-alalla, jos meinataan siirtyä kokonaan luomuruokaan. Nyt meillä on pari miljoona hehtaaria, josta luomua on 12,7%... tarkoittaisi tavoitetilassa 100% luomuruokaa noin kymmenen miljoonan hehtaarin viljelyala eli 8 miljoonaa hehtaaria metsää pitää raivata lisää. Bonuksena maataloustukien määrä nousisi noin 12-15 miljoonaan euroon, lisäksi metsäalalta jäisi verotulotkin tulematta. Suomessa omaa metsää olisi raivattavaksi, mutta ruokaa pitäisi silloin riittää merkittävästi myös vientiin.
Yksi metsähehtaari sitoo hyvinkin yhden henkilöauton hiilidioksidipäästön eli nykyisen luomun+hömppäpeltojen kokoisella metsityalalla voitaisiin vouhotus liikenteen tai lentomatkustamisen päästöistä unohtaa kokonaan. Siksi tuntuu käsittämättömältä, jos joku ottaa vaaliteemaksi ilmastonmuutoksen ja samalla jatketaan ilmastolle numeroiden valossa kiistattomasti haitallisemman luomun pinta-alan lisäämistä ja tukemista, mutta jätetään metsityksen tukeminen kokonaan pois keinovalikoimasta. Valtion kannalta käsittämätöntä rahan hukkaa, tukiala kasvaa ja verotuloala supistuu... onneksi meidän ei näitä valtion asioista tarvitse välittää.
Nyt ei ole vaikeaa kieltä esteenä, metsän mukana olo on ihan perusteltua, eikö? ... numerot on ihmeellisiä :)
Eli jos kaikki ne tilat jotka ei ole nyt luomussa, siirtyisivät luomuun eikä lisää peltoa raivattaisi lainkaan, niin Suomeen pitäisi tuoda ruokaa todella paljon nykyistä enemmän, lisäksi maataloustukien määrä lisääntyisi, kun kaikille peltohehtaareille maksettaisiin se luomulisä, löytyykö valtiolta maksuhalukkuutta?
Lisäksi, löytyisikö siltikään markkinoita kaikelle luomutuotannolle, vai maksettaisiinko tavanomaisesti tuotetun hinta ylijäämille? Tämä siis spekulointia sillä, jos kaikki suomalaiset tilat siirtyisivät seuraavien 5 vuoden sisällä luomuun.
Luomua ei voi olla olemassa ilman ns. tavanomaista viljelyä, koska silloin ja vain silloin on edes olemassa merkitys "luonnonmukainen", eli käytännössä tarkoitetaan "luonnonmukaisempi kuin tavanomainen viljely". Keinollinen luonnolle väkivaltainen ihan mikä vain viljely ei koskaan ole luonnonmukaista, metsästäjä-keräilijätalous ehkä olisi lähimpänä sellaista. Eli luomu määritellään tavanomaisen viljelyn kautta !
Jotta luomusysteemistä lähtisi ulos elintarvikkeita, sinne pitää viedä sisään tavanomaisen viljelyn ja teollisuuden sivuvirtoja, tuotantoeläinten luujauhoa, lantaa, olkea, apatiittipölyä fosfaattilannoitekaivoksista ym. Täysin kestävä luomuhan olisi ihannetapauksessa suljettu kierto, jossa tilan sisäinen ravinnekierto on järjestetty häviöttömäksi, maasta eläimille, eläimistä maahan. Jos oletetaan, että luomu voisi tuottaa sellaisesta kierrosta ulospäin ruokaa ähkyyn asti myytäväksi, ilman ulkopuolelta tuotuja panoksia, kyseessä on silloin ikiliikkujaidea. Nimittäin, itse asiassa 100 % sisäinenkin kierto pysähtyy vähitellen, koska valumia ja eroosiota ei voida täysin pysäyttää nurmiviljelylläkään, ja häviöitä tapahtuu aina noissa prosesseissa, pelkkä typpi ei riitä synnyttämään muita alkuaineita.
Fosforin ja kaliumin sitojabakteereja ei toistaiseksi ole pystytty hyödyntämään.
-SS-
-
Luomua ei voi olla olemassa ilman ns. tavanomaista viljelyä, koska silloin ja vain silloin on edes olemassa merkitys "luonnonmukainen", eli käytännössä tarkoitetaan "luonnonmukaisempi kuin tavanomainen viljely". Keinollinen luonnolle väkivaltainen ihan mikä vain viljely ei koskaan ole luonnonmukaista, metsästäjä-keräilijätalous ehkä olisi lähimpänä sellaista. Eli luomu määritellään tavanomaisen viljelyn kautta !
Jotta luomusysteemistä lähtisi ulos elintarvikkeita, sinne pitää viedä sisään tavanomaisen viljelyn ja teollisuuden sivuvirtoja, tuotantoeläinten luujauhoa, lantaa, olkea, apatiittipölyä fosfaattilannoitekaivoksista ym. Täysin kestävä luomuhan olisi ihannetapauksessa suljettu kierto, jossa tilan sisäinen ravinnekierto on järjestetty häviöttömäksi, maasta eläimille, eläimistä maahan. Jos oletetaan, että luomu voisi tuottaa sellaisesta kierrosta ulospäin ruokaa ähkyyn asti myytäväksi, ilman ulkopuolelta tuotuja panoksia, kyseessä on silloin ikiliikkujaidea. Nimittäin, itse asiassa 100 % sisäinenkin kierto pysähtyy vähitellen, koska valumia ja eroosiota ei voida täysin pysäyttää nurmiviljelylläkään, ja häviöitä tapahtuu aina noissa prosesseissa, pelkkä typpi ei riitä synnyttämään muita alkuaineita.
Fosforin ja kaliumin sitojabakteereja ei toistaiseksi ole pystytty hyödyntämään.
-SS-
kuten on monesti todettu, niin taas vaaditaan sitä insinööriä, joka kehittää menetelmän puhdistamon paskoista erottaa vain ravinteet talteen niin, että niitä voidaan turvallisesti käyttää uuden sadon lannoituksena. Lääkejäämät, mikromuovit ja raskasmetallit menisivät omiin kiertoihinsa. Fosforin louhiminen kaivoksesta ei ole pysyvä ratkaisu, jos se päätyy merenpohjaan tai kelpaa ravinteeksi vain koristekasveille. Mykorritsojen vieressä rukoileminen näyttää tilastojen valossa sekin enemmän uskonnolta, kuin todelliselta vaihtoehdolta. Monella suunnalla on tehtävää, mutta nyt näyttää ajallisesti kiireimmältä huoli ilmastosta. Jos nykymenolla fosforia piisaa sadoiksi vuosiksi, niin sen saattaa muutamaksi vuosikymmeneksi vaikka unohtaa, ellei siitä aiheudu haittaa ilmastolle.
Jos ilmastonmuutos on oikeasti se pahin uhka? Silloin myös viljelyn ja maankäytön kaikki paukut tulee käyttää tähän. Viljelyalaa pitää supistaa, sekä hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin ym päästöjä pitää leikata ja tuki poistaa näitä tuottavilta viljelymenetelmiltä. Hiilensidonnan pinta-ala pitää maksimoida laittamalla nopeakasvuisia puulajeja vapautuville pinta-aloille. Pinta-alaa metsittämiseen vapautuu näistä huonoimmin tuottavista pelloista. Kukaan ei tee ilmaiseksi näitä uhrauksia, vaan tukipolitiikalla pitää viljely kohdentaa vain parhaiten tuottaville pelloille ja maksimoida niiden tuet.... loppujen tuki ilmoitetaan sitten 2C-lomakkeella.
-
Eilen oli viking maltin ja fatzerin mallasohran seminaari.
Yaran tutkia oli siellä kertomassa tästä uudesta kauhusta, eli hiilen kertymisestä tai häviämisestä.
Tutkimukset osoittaa että 3t ohra sato saastuttaa puolet enemmän kuin 6t ohra sato. Tutkimuksessa oli otettu huomioon apulannan valmistuksessa tulevat saasteet myös. Ja turve maat oli kaikkein pahimpia peltoja.
-
Eilen oli viking maltin ja fatzerin mallasohran seminaari.
Yaran tutkia oli siellä kertomassa tästä uudesta kauhusta, eli hiilen kertymisestä tai häviämisestä.
Tutkimukset osoittaa että 3t ohra sato saastuttaa puolet enemmän kuin 6t ohra sato. Tutkimuksessa oli otettu huomioon apulannan valmistuksessa tulevat saasteet myös. Ja turve maat oli kaikkein pahimpia peltoja.
viime viikolla oli MT:ssa mielipidekirjoitus Luomuviljelyn uhat ja Pandoran lipas, jossa Lassi Leino kirjoittaa näin:
"Typen rakeistaminen ilmakehästä vesiliukoisiksi lannoitteiksi jatkuu vuositasolla yksin Euroopassa kymmenissä miljoonissa ekvivalenttitonneissa, eikä suurin osa kasvinviljelytilan typestä palaudu satoon.
Ravinnontuotantona se on tehotonta panoksiin suhteutettuna, mutta tehokasta ravinnedopingia vesistöihin, metsiin ja ilmaan."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.366141
Kun henkilö kirjoittaa omalla nimellään ja tittelillä FM, niin tulee väistämättä mieleen, että kirjoittajan täytyy tietää kirjoittamastaan asiasta, eikö? Sitten löytyy toinen totuus yaran julkisesta aineistosta, jossa havainnollisesti selvitetään lannoitteiden valmistuksen päästöt, niin herääkin kysymys kumpi valehtelee?
https://www.youtube.com/watch?v=79GRtSJYVn0
Tämä yaran videon viimeinen kuva on havainnollinen ja tukee mm sitä ruotsalaistutkimusta, jossa vajaatuottoinen pelto todettiin päästöjen kannalta huonoimmaksi. Metsä kuvan mukaan sitoo hiiltä 2-8 kertaisen määrän viljelysmaahan verrattuna.
-
Kun henkilö kirjoittaa omalla nimellään ja tittelillä FM, niin tulee väistämättä mieleen, että kirjoittajan täytyy tietää kirjoittamastaan asiasta, eikö?
No esimerkiksi ympäristöministeriössä on viljalti FM, FL, FT titteleitä: alue- ja ympäristötieteet, viestintä, sosiaalitieteet, ympäristöpolitiikka, mitä näitä nyt on. Nämä valitettavasti osaksi koostuvat nuorehkoista tieteenharjoittajista, joilla ei välttämättä ole edes lyhyt matematiikka ollut takana opiskelemaan lähtiessä, koska nykyisin äidinkieli on ainoa pakollinen ylioppilastutkinnon suoritettava aine. Yliopisto-opintoja ns. pehmeillä tieteenaloilla on jouduttu sovittamaan vastaavasti.
Fysiikan ja kemian opiskelu lukiossa myös on romahtanut. Tästä seuraa hyvin voimakkaiden mielipiteiden korkeasti koulutettuja ideologisia päälliköitä ympäristöalalle, koska voimakkaita mielipiteitä on mahdollista lähinnä vain silloin muodostaa, kun ei tiedä matematiikasta, fysiikasta, kemiasta yhtään mitään.
-SS-
-
tässä hyvä vaihtoehto huonosti tuottavalle maapohjalle, eikä vaadi korkeita tukia... nyt vaalien alla tähän pitäisi sitoutua yli puoluerajojen ja lopettaa ylikompensoivat tukijärjestelmät.
MT 5.2.2018: Maanomistajille voi pian tulla mahdollisuus tehdä tiliä hiilen sidonnalla – Luke ja yritykset kehittävät palvelua Suomeen. Suomessa toimii yrityksiä, jotka haluavat ostaa maanomistajilta hiilensidontapalveluita kompensoidakseen omia tai asiakkaidensa päästöjä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/tilaajille-7.140698?aId=1.373496
-
Jos tavanomainen pelto pidetään vuosikaudet poissa viljelystä, kyllä matojen määräkin nousee ! Humuksesta ei pystytä erottelemaan luomussa keinotekoisesti lisätyn humuksen vaikutusta viljelyteknisestä vaikutuksesta, totta kai jos karjanlantaa ja kompostia käytetään massiivisesti, on humusta enemmän, mutta luomun osuus alkaa olla jo niin suuri, että niukkuuden jakaminen eli karjanlanta ohjautuu enemmän luomuun, koska se on osa luomun viljelytekniikkaa.
Mitä mä ole tätä touhua seurannut niin muualta vastaanotetun karjanlannan käyttö luomutiloilla on ainakin tällä alueella todella marginaalista.
-
TEHOVILJELY SAASTUTTAA JA MYRKYTTÄÄ MAAN
https://yle.fi/uutiset/3-10640483 (https://yle.fi/uutiset/3-10640483)
Syyt ovat selvät
Tutkijat ovat löytäneet neljä selkeää syytä hyönteistuholle. Tärkein ovat viimeisten 20 vuoden aikana käyttöön otetut maatalouden hyönteismyrkyt, kuten neonikotinoidit ja fiproniili, joita käytetään rutiininomaisesti ja jotka jäävät maaperään.
– Ne steriloivat maaperän ja tappavat kaikki hyönteiset, sanoo Sánchez-Bayo.
Huolestuttavaa on myös, että myrkyt leviävät suojelualueille. Saksassa on havaittu, että eräillä luonnonsuojelualueilla jopa 75 prosenttia hyönteisistä oli kadonnut.
Myrkkyjen ohella hyönteisiä hävittää maatalouden tehostuminen teollisiin mittoihin, jolloin hyönteisille ei jää elintilaa.
Tohtori Sánchez-Bayon mukaan tärkein yksittäinen muutos, jonka ihmiskunta joutuu tekemään, on maatalouden muuttaminen luonnonmukaisempaan suuntaan. Luomutiloilla, joilla hyönteismyrkkyjä ei käytetä, hyönteisten määrä on suurempi.
– Teollisessa mitassa toimiva tehomaatalous on se, mikä tappaa ekosysteemin.
-
YLE uutisoi muuttamalla alkuperäisen kirjoittajan sanomaa. Alkuperäinen sanoma jo useamman vuoden ajalta tällä fanaatikolla on, että laaja keinollinen maatalous ja luonnontilaisten alueiden väheneminen vähentää hyönteisiä. Vasta toissijaisena "mahdollisuutena" pidettiin näitä hyönteismyrkkyjä. Kyseinen Francisco Sánchez-Bayo olisi voinut tulla vaikkapa katsomaan täkäläisiä rapsiviljelmiä, joissa rapsikuoriaisen määrä ei ole vähentynyt ja kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiä sekä kuoriaisia että kaalikoita on pilvin pimein.
Hyönteisten torjunta-aineille kehittyvä vastustuskyky tulee määrääväksi syyksi hylätä nämä torjunta-aineet, ei matemaattisesti vajavaisilla tiedoilla tehty kymmeneen kertaan arvioitu trendi. Joka tapauksessa nämä luonnon perhoset ja erilaiset harvinaistuvat lajit käyttävät ravintonaan sellaisia kasveja, jotka eivät ole ihmisen viljelemää ravintoa. On aivan sama, tehoviljelläänkö luomuna vai tehoviljelläänkö tavanomaisena viljelytapana, pitäisi olla enemmän alaa pelkilllä luonnonniityillä, kosteikoilla ja metsillä kuin viljelykasveilla.
-SS-
-
YLE uutisoi muuttamalla alkuperäisen kirjoittajan sanomaa. Alkuperäinen sanoma jo useamman vuoden ajalta tällä fanaatikolla on, että laaja keinollinen maatalous ja luonnontilaisten alueiden väheneminen vähentää hyönteisiä. Vasta toissijaisena "mahdollisuutena" pidettiin näitä hyönteismyrkkyjä. Kyseinen Francisco Sánchez-Bayo olisi voinut tulla vaikkapa katsomaan täkäläisiä rapsiviljelmiä, joissa rapsikuoriaisen määrä ei ole vähentynyt ja kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiä sekä kuoriaisia että kaalikoita on pilvin pimein.
Hyönteisten torjunta-aineille kehittyvä vastustuskyky tulee määrääväksi syyksi hylätä nämä torjunta-aineet, ei matemaattisesti vajavaisilla tiedoilla tehty kymmeneen kertaan arvioitu trendi. Joka tapauksessa nämä luonnon perhoset ja erilaiset harvinaistuvat lajit käyttävät ravintonaan sellaisia kasveja, jotka eivät ole ihmisen viljelemää ravintoa. On aivan sama, tehoviljelläänkö luomuna vai tehoviljelläänkö tavanomaisena viljelytapana, pitäisi olla enemmän alaa pelkilllä luonnonniityillä, kosteikoilla ja metsillä kuin viljelykasveilla.
-SS-
Kelitkin voi renkata, -17 kesänä ei horsma kukkinut, kun ei lämpösumma riittänyt, paha siinä on perhosen kärsäänsä medessä uittaa. Hunajan sadolla laskeva trendi 2010-2017...mikä ilmaston muutos...
-
Kaikki muistaa kuinka viime kesänä oli perinteisiä pölyttäjiä ja ampiaisia joka paikassa pilvin pimein .Kaupunkilaiset omakotiasujat ja mökkiläiset ostivat marketeista kaikki aineet jotka tappaa talossa ja puutarhassa ,kaikki ampiasipesät tuhosivat sumeilematta ullakoiltaan ja pihapiiristä . Tuohon asti olivat niin luonnonsuojelijaa ja huolissaan pölyttäjien loppumisesta ja syyttelivät viljelijöitä jotka ei kuitenkaan vasiten ruiskuttele ampiaisia eikä muitakaan luonnon pölyttäiä niitten lentoaikaan hengiltä . Mutta kun omaan pihapiiriin pesi ampiainen ,ei kun raidia pesään ja niskaan ,suojelkoot muut minä en ! Mielenkiintoiseksi menee tämä rottienkin suojelu .Naapuri on saanut markilleen rottainvaasion yli innokkaan lintujenruokkimisen tuloksena .Oli kysellyt kaikki kaupat saadakseen rotan myrkkyä .Oli jopa poliiseille soittanut että hänen pitää saada sitä myrkkyä nyt heti.Sitten keksi soittaa mulle kun kurssit käyneellä maanviljelijät saa ostaa rotanmyrkkyä ,en myynyt käskin mennä kurssille tai tilata ammatituhoajat paikalle ;D Kaikki on voinut lehdistä lukea kuinka monessa kunnassa on rottasota käynnissä ,siinähän sotivat kun pitää olla niin luomua että ...
-
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/lehtikaalissa-liikaa-torjunta-ainetta-asiakkaita-pyydetaan-palauttamaan-tuote-myymalaan/7278098
-
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/lehtikaalissa-liikaa-torjunta-ainetta-asiakkaita-pyydetaan-palauttamaan-tuote-myymalaan/7278098
ja sen alkuperämaa on Espanja.
-
Väitän kyllä että suomalainen tehoviljelty tuote on puhtaampaa, kuin eurooppalainen luomu. Seilä kun niitä aineita saa "tarvittaessa" käyttää luomupuolellakin.
No nyt eräs viisas ehdotti 20 000e myyntiä tilalta että olisi tuki Kemppinen, ei jää tilaa lhp tai muille pelloille.
-
Väitän kyllä että suomalainen tehoviljelty tuote on puhtaampaa, kuin eurooppalainen luomu. Seilä kun niitä aineita saa "tarvittaessa" käyttää luomupuolellakin.
No nyt eräs viisas ehdotti 20 000e myyntiä tilalta että olisi tuki Kemppinen, ei jää tilaa lhp tai muille pelloille.
Ei euroopassakaan luomussa saa aineita käyttää. Suunilleen samat säännöt on joka puolella. Jos jotain aineita on käytetty, luomustatus on mennyttä. Toki petoksia siellä saatetaan tehdä enemmän, mutta säännöt ovat samat. Valitsen kuitenkin kaupassa ennemmin kotimaisen tuotteen, kuin ulkomaisen luomun... luotan kyllä kotimaiseen ja suosin sitä ensisijaisesti.
-
YLE uutisoi muuttamalla alkuperäisen kirjoittajan sanomaa. Alkuperäinen sanoma jo useamman vuoden ajalta tällä fanaatikolla on, että laaja keinollinen maatalous ja luonnontilaisten alueiden väheneminen vähentää hyönteisiä. Vasta toissijaisena "mahdollisuutena" pidettiin näitä hyönteismyrkkyjä. Kyseinen Francisco Sánchez-Bayo olisi voinut tulla vaikkapa katsomaan täkäläisiä rapsiviljelmiä, joissa rapsikuoriaisen määrä ei ole vähentynyt ja kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiä sekä kuoriaisia että kaalikoita on pilvin pimein.
Hyönteisten torjunta-aineille kehittyvä vastustuskyky tulee määrääväksi syyksi hylätä nämä torjunta-aineet, ei matemaattisesti vajavaisilla tiedoilla tehty kymmeneen kertaan arvioitu trendi. Joka tapauksessa nämä luonnon perhoset ja erilaiset harvinaistuvat lajit käyttävät ravintonaan sellaisia kasveja, jotka eivät ole ihmisen viljelemää ravintoa. On aivan sama, tehoviljelläänkö luomuna vai tehoviljelläänkö tavanomaisena viljelytapana, pitäisi olla enemmän alaa pelkilllä luonnonniityillä, kosteikoilla ja metsillä kuin viljelykasveilla.
-SS-
YLE:n laskutaidottomat ja lukutaidottomat sentään astuivat syrjään ja sentään korjattiin
kyseisen propagandistin eli Francisco Sánchez-Bayon pamflettia, jota nimitettiin
"tutkimukseksi", siis kyseessä on tuttu luonnonsuojelijoiden propagoimisen ja
hyvän tutkimuskäytännön välinen ristiriita.
Eli lyhyesti: "Tutkimusta" tehtäessä haettiin vain tutkimuksia, joissa oli
hakusanat "hyönteinen" , "vähenee" ja "tutkimus".
Löytyi 653 julkaisua.
Toinen karsinta tehtiin siten, että löytyneistä poistettiin kylmästi ne tutkimukset,
joissa ei löytynyt merkkejä hyönteisten vähenemisestä !
Jäi jäljelle vain 73 tutkimusta, jotka lähinnä keskittyivät Pohjois-Amerikan ja Euroopan alueille.
Täytyy sanoa, että on kyllä tosi kuspää tuo tyyppi. Sanoma on nyt mennyt perille ja
luontoväki toistelee lattekahviensä ääressä tuota "tulosta" totuutena.
Taisi osa agronettilaisistakin tuon koirankakan niellä purematta.
-SS-
-
YLE uutisoi muuttamalla alkuperäisen kirjoittajan sanomaa. Alkuperäinen sanoma jo useamman vuoden ajalta tällä fanaatikolla on, että laaja keinollinen maatalous ja luonnontilaisten alueiden väheneminen vähentää hyönteisiä. Vasta toissijaisena "mahdollisuutena" pidettiin näitä hyönteismyrkkyjä. Kyseinen Francisco Sánchez-Bayo olisi voinut tulla vaikkapa katsomaan täkäläisiä rapsiviljelmiä, joissa rapsikuoriaisen määrä ei ole vähentynyt ja kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiä sekä kuoriaisia että kaalikoita on pilvin pimein.
Hyönteisten torjunta-aineille kehittyvä vastustuskyky tulee määrääväksi syyksi hylätä nämä torjunta-aineet, ei matemaattisesti vajavaisilla tiedoilla tehty kymmeneen kertaan arvioitu trendi. Joka tapauksessa nämä luonnon perhoset ja erilaiset harvinaistuvat lajit käyttävät ravintonaan sellaisia kasveja, jotka eivät ole ihmisen viljelemää ravintoa. On aivan sama, tehoviljelläänkö luomuna vai tehoviljelläänkö tavanomaisena viljelytapana, pitäisi olla enemmän alaa pelkilllä luonnonniityillä, kosteikoilla ja metsillä kuin viljelykasveilla.
-SS-
YLE:n laskutaidottomat ja lukutaidottomat sentään astuivat syrjään ja sentään korjattiin
kyseisen propagandistin eli Francisco Sánchez-Bayon pamflettia, jota nimitettiin
"tutkimukseksi", siis kyseessä on tuttu luonnonsuojelijoiden propagoimisen ja
hyvän tutkimuskäytännön välinen ristiriita.
Eli lyhyesti: "Tutkimusta" tehtäessä haettiin vain tutkimuksia, joissa oli
hakusanat "hyönteinen" , "vähenee" ja "tutkimus".
Löytyi 653 julkaisua.
Toinen karsinta tehtiin siten, että löytyneistä poistettiin kylmästi ne tutkimukset,
joissa ei löytynyt merkkejä hyönteisten vähenemisestä !
Jäi jäljelle vain 73 tutkimusta, jotka lähinnä keskittyivät Pohjois-Amerikan ja Euroopan alueille.
Täytyy sanoa, että on kyllä tosi kuspää tuo tyyppi. Sanoma on nyt mennyt perille ja
luontoväki toistelee lattekahviensä ääressä tuota "tulosta" totuutena.
Taisi osa agronettilaisistakin tuon koirankakan niellä purematta.
-SS-
tässä tutkimuksessa hakuehtona käytetty hakutekijöitä: "ilmaston lämpeneminen tuo uusia hyönteislajeja...." lopun ilmeisesti google jo arvasi käyttäjädataa selaillen... kun muistin joskus kauhistelleeni uutista :)
Ilmaston lämpeneminen näkyy kasveja ja muita eläimiä nopeammin juuri hyönteisissä. Muutoksella on sekä hyötyjä että haittoja. Näiden uusien lajien joukossa voi olla sellaisiakin, jotka eivät ole ihmisen näkökulmasta niitä kaikkein miellyttävimpiä eli on meitä pistäviä ja purevia ja on sitten tietysti näitä luonnossa metsää tuhoavia otuksia, Saarinen listaa. Uusien tulokkaiden vaikutusta Suomen luonnolle ei vielä tiedetä.
https://yle.fi/uutiset/3-8071329